Pasi Parkkila: Kansanopisto uskonyhteisön arvojen edistäjänä
Vapaa sivistystyö ja kansanopistot
”Arvon mekin ansaitsemme Suomenmaassa suuressa, vaikk’ ei
riennä riemuksemme leipä miesten maatessa. Laiho kasvaa kyntäjälle, arvo työnsä
täyttäjälle… Opin tiellä oppineita Suomessa on suuria. Väinämöisen kanteleita
täällä tehdään uusia. Valistus on viritetty, järki hyvä herätetty.” Näin jo Jaakko Juteini 1800-luvun alussa tutussa runossaan Laulu
Suomessa.
Kansanopiston ideologisena isänä pidetään tanskalaista 1783
syntynyttä N.F.S. Grundtvigia. Hän oli pastori,
kirjailija, runoilija, filosofi, historioitsija, opettaja ja poliitikko.
Ajatuksesta ”koulu elämää varten” syntyivät ensimmäiset kansanopistot Tanskaan.
Liike levisi erityisesti kaikkiin pohjoismaihin. Teoksessa Sivistyminen (2011,
102) Seppo Niemelä mainitsee, että grundtvigilaisen
kansanopiston tunnuksiksi, jotka pohjustavat myös sen pedagogiikkaa, on
mainittu ”elämänvalistus, elävä sana, elävä vuorovaikutus, koulu elämää varten
ja rahvaasta kansaksi”.
Vapaan sivistystyön koulutusta säätelee laki vapaasta
sivistystyöstä. Sen mukaan (2 §) vapaan sivistystyön ”tavoitteena on edistää
ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden,
moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden
toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen,
yhteisöllisyys ja osallisuus.”
Mitä on sivistys?
Sivistykselle löytyy lukuisia määritelmiä, tässä niistä yksi
Nykysuomen tietosanakirjaan (4, 452) poimituista: ”Sivistys, saks. Bildung,
yleisessä kielenkäytössä usein koko kulttuurin synonyymi tai erityisesti hyvien
ulkoisten tapojen ja käytöksen noudattaminen. Erityisesti saks. filosofiassa
sivistys on tarkoittanut ihmiseksi tulemisen prosessia, jossa on olennaista
yksilön oma ajattelu ja sen yhdistyminen olemassa olevan tradition kanssa
itsenäiseksi moraaliseksi toiminnaksi.”
Nykysuomen sanakirjasta (5,224) löytyy myös ajatus, jonka
mukaan ”todellinen sivistys ei synny laajoista tiedoista, vaan ihmisen
harmonisesta kehityksestä hienostuneeksi, tahdikkaaksi, valistuneeksi ja
jaloksi persoonallisuudeksi”.
Sivistyminen voidaan nähdä myös Seppo Niemelän samannimisessä
kirjassaan (2011, 187) kuvaamana prosessina:
(i) ihminen oppii itselleen uusia tietoja, taitoja ja valmiuksia,
(ii) muodostaa niihin omaan harkintaansa perustuvan itsenäisen
ja luovan suhteen ja
(iii) alkaa käyttää oppimaansa yhteisön hyväksi kansalaisena.
Kansanopistot Suomessa, Iso Kirja -opisto
Tällä hetkellä Suomen kansanopistoyhdistyksen
nettisivujen mukaan (2018) ”Kansanopisto on Suomen laaja-alaisin
oppilaitosmuoto. Kansanopistot tarjoavat yleissivistävien opintolinjojen (esim.
taide, kielet, kasvatus, teologia) lisäksi ammatillista koulutusta, avoimen
yliopiston opintoja, perus- ja lukio-opetusta sekä kymppiluokkia,
erityisopetusta, maahanmuuttaja-koulutusta ja lyhytkursseja. Kansanopistojen
pitkäkestoisissa koulutuksissa opiskelee vuosittain yli 12 000
opiskelijaa. Suomessa on 85 kansanopistokampusta Ahvenanmaalta
Rovaniemelle. Taustaltaan opistot voi jakaa neljään ryhmään: sitoutumattomat,
kristilliset, yhteiskunnalliset ja erityisopistot.”
Iso Kirja -opisto, joka tunnetaan myös IK-opistona, sai
kansanopisto-oikeudet 1995. Sen toimipaikkana on Keuruu. Noin kaksikymmentä
vuotta myöhemmin Iso Kirja ry sai Opetus- ja kulttuuriministeriöltä luvan
perustaa toisen toimipaikan Helsinkiin. Opiston taustalla on Suomen
Helluntaiherätys, joka perusti opiston edeltäjän, raamattukoulun Paimioon 1952.
Arvo ja kansansivistys
Arvoa voidaan tarkastella eri näkökulmista. Kuten Matti Kangasoja sanoo teoksessa Henkisen ja hengellisen kasvun
edistämiseen (2001, 12) ”vapaalle sivistystyölle on ominaista
mahdollisuus kansalaisten omiin arvolähtökohtiin perustuvaan opiskeluun”. Se,
että Suomessa on nähty kansanosien sivistystarpeen täyttämiseksi tarpeelliseksi
perustaa valtion tukemia kansanopistoja, joiden tausta voi olla myös
aatteellinen tai uskonnollinen, on merkittävä arvo sinänsä. Näin myös
kristillinen ja helluntailiiketaustainen kansanopisto jo olemassaolollaan
kertoo siitä, että yhteisesti nähdään kansanliikkeen arvo ja kansanliikkeen
työn vahvistaminen myös arvona. Tähänkin sopii Juteinin ajatus: ”Arvon mekin
ansaitsemme Suomenmaassa suuressa.”
Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö ry:n puheenjohtaja Aaro Harju puhui Kansanopistokokouksessa 11.10.2018
Helsingissä aiheesta ”Onko kansansivistys ylisukupolvinen ilmiö?” Esityksessään
hän sanoi, että ”kansansivistys on parhaimmillaan ylisukupolvista, jatkuvaa,
kasvattavaa, kehittävää, palkitsevaa, voimaannuttavaa, arvosidonnaista”.
Jokaisella uskonyhteisöllä ja opistolla on omat arvonsa
Jukka Tervo toteaa Reisjärven
kristillisen opiston juhlajulkaisussa (2005, 258), että ”opiston hengelliseksi
tehtäväksi on omaksuttu nuorten ohjaaminen kristillisten arvojen tuntemiseen ja
omaksumiseen”. Kuten Kangasoja, Luoma ja Mantsinen kirjoittavat
teoksessa Kohti
hyvää seurakuntahallintoa (2014, 28) ”arvot ohjaavat eettistä
pohdintaa, joka on perimmiltään Jumalan tahdon etsimistä”. Pastori, terapeutti Seppo Jokinen on kirjassaan Puhu rakkaudesta
(2008, 166) samoilla linjoilla: ”Jumala kutsuu meitä ennen kaikkea totuuteen.
Hän haluaa, että etsimme vastauksia kysymyksiin elämästämme ja arvoistamme ja
että etsimme niitä nimenomaan häneltä.”
Yhteistä hyvää rakentava ihmisyys ja kansalaisuus eivät ole
vieraita Raamatun opetukselle. Raamattuun on saatettu viitata myös muiden kuin
kristillisten opistojen tehtävässä. Lasse Kangas
kertoo teoksessa Aatteita
ja tietoa elämäntielle, Alkio-opisto 1947-2013 (2014, 44), että
Alkio-opiston vihkiäisjuhlapuheessaan 19.10.1947 sosiaaliministeri Lennart Heljas lausui mm. näin: ”Vihimme nyt tämän
opiston suureen ja kauniiseen tehtävään ja teemme sen vanhan ja rakkaan
Raamattumme sanoilla, jossa apostoli lausuu: Ylhäältä tuleva viisaus on
ensiksikin puhdas, sitten rauhaisa, lempeä ja taipuisa, täynnä laupeutta ja
hyviä hedelmiä. Jumala antakoon tälle opistolle armonsa ja siunauksensa.”
On mielenkiintoista todeta, että myös täällä Keski-Suomessa
sijaitsevalla Alkio-opistolla opiston henkilöstö työsti itselleen arvot 2012.
Niihin kuuluvat rehtori Jaana Laitilan
Kansanopistokokouksessa 12.10.2018 aiheesta ”Arvotausta kestävän opiston
pohjalla” pitämän esityksen mukaan ”voimaannuttava yhteisöllisyys,
edelläkävijyys, laatu, kestävä kehitys, aktiivinen kansalaisuus,
tulevaisuususko”. Näiden arvojen pohjalta kehittyivät sitten yhteisesti sovitut
pelisäännöt, joissa korostuivat mm. myönteisyys, muiden huomioiminen ja
yhteisestä hyvästä huolen pitäminen.
Laitilan mukaan ”arvoja ja pelisääntöjä hyödynnetään henkilöstön
rekrytoinnissa, uusien työntekijöiden perehdyttämisessä ja opiskelijoiden
ohjauskeskusteluissa. Arvojen ja pelisääntöjen toteutumista käsitellään
vuosittain kahdenkeskisissä kehityskeskusteluissa. Niiden toteutuminen välittyy
myös työyhteisökyselyiden tuloksissa sekä opiskelija- ja asiakaspalautteissa.”
Samalla tavalla arvot näkyvät myös omassa kansanopistossamme, Isossa
Kirjassa.
Mikä sitten on arvo?
Filosofian sanakirja (1999, 21) määrittelee arvoa näin: ”Eräs
moraalifilosofian vaikeasti määriteltävä ydinkäsite. Arvo liittyy siihen, mitä
pidämme arvokkaana tai mitä arvostamme sellaisilla määreillä kuin hyvä/paha,
kaunis/ruma. Ennen muuta arvo näyttää liittyvän hyvän käsitteeseen: arvokasta
on meille yleensä se, mitä pidämme hyvänä… Arvon käsite liittyy myös kulttuurin
käsitteeseen: eri kulttuureilla on omat arvojärjestelmänsä, ja toisaalta
kulttuuri itse voidaan määritellä juuri tiettyjen arvojen toteuttajaksi tai
kantajaksi.” Nykysuomen etymologisen sanakirjan (2013, 68) mukaan sanalle arvo ”voidaan
osoittaa vastineita useimmista lähisukukielistä ja muutamista etäsukukielistä,
esim. vepsän arv ’hinta’ ja vatjan arvo sekä viron aru, jotka kumpikin
merkitsevät ’järki, ymmärrys, selko’”.
Matti Kangasoja sanoo teoksessa Henkisen ja hengellisen kasvun
edistämiseen (2001, 13,14), että arvot ”nähdään yleensä osana yksilöiden ja
kollektiivien maailmankatsomusta, joka rakentuu kolmentyyppisistä aineksista:
tiedollisista uskomuksista, arvoista ja normeista. Arvot ovat käsityksiä siitä,
millainen todellisuuden pitäisi olla.” Arvoja halutaan edistää, vaalia ja
välittää toisille. Ne näkyvät arkisessa toiminnassa normeina ja tapoina.
Arvoista on puhuttu myös Porterin teorian mukaan arvoketjuna. Teemu J. Lehtonen toteaa väitöskirjassaan Organisaation
osaamisen strateginen hallinta (2002, 47), että ”Porterin
ajattelussa toiminnot kytkevät yhteen strategian, sen toteuttamisen sekä
osaamisen. Strategia on joukko toimintoja, jotka on ryhmitelty tuottamaan arvoa
tietylle kohdeasiakasjoukolle.”
Arvoista käytäntöön
Näin filosofi Maija-Riitta Ollila
kirjassaan Moraalin
tuolla puolen (1997, 119) tarkastellessaan moraalisten arvojen ja
tosiasioiden suhdetta ja rooleja hyvinvoinnin taloustieteen sovelluksessa,
politiikkasuositusten antamisessa: ”Sovellettaessa asetetaan ensiksi arvo,
toiminnan tavoite. Tämän jälkeen esitetään periaatteet, joiden avulla arvo
saavutetaan. Ehdotusta konkretisoidaan yhä edelleen, kunnes lopulta päädytään
käytännön yksityiskohtaisiin menettelytapaohjeisiin.”
Otsikkomme oli kansanopisto uskonyhteisön arvojen edistäjänä.
Ollilan kaava soveltuu myös kansanopistossa arvojen matkakuvaukseksi. Seppo
Niemelä toteaa teoksessa Sivistystyö (2008, 19,44), että ”kansansivistys
on opetushallituksen kokonaisuudessa ainoa alue, joka saa olla avoimesti
arvolähtöinen. -- Arvot ja ongelmat liittyvät yhteisöjen eettisiin ja
tunnesidonnaisiin ulottuvuuksiin. Samalla arvot ovat osa identiteettiä.”
Pastori, terapeutti Seppo Jokinen puhuu kirjassaan Puhu
rakkaudesta (2008, 163) itsensä ja kutsumuksensa arvostamisesta ja nostaa esiin
tärkeän seikan: ”Kutsumusta voi soveltaa elämäänsä muutenkin kuin tekemällä
sitä työtä, johon on kutsuttu. Kutsumus on yhtä paljon sitä, että löytää
elämänsä arvon ja oman itsensä arvon.”
Kansanopisto ja arvot
”Kansanopisto-opiskelu on sisäoppilaitosmuotoista, kokoaikaista
päiväkoulutoimintaa. Arvo- ja aateperustat rakentavat opistojen toimintaa eri
tavoin kuin kansalaisopistoissa ja muissa vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.”
Näin kirjoittaa Helena Koskinen
Kansanopistokirjassa (2005, 31,32). Koskinen toteaa myöhemmin, että ”asiakkuus
perustuu vapaaehtoisuuteen. Asiakas valitsee palvelun ja toimii maksajana tai
käyttäjänä tai molempina. Asiakasnäkökulma ilmenee opistossa
opiskelijakeskeisyytenä, mikä on kansanopistojen profiilien keskeisin
ilmapiiritekijä” (2005, 37).
Päivi Tuomola-Karp toteaakin samassa
kirjassa (2005, 68), että kansanopistot ”ovat sisäoppilaitoksia, joiden
tarkoituksena on edistää kansalaisten omaehtoista opiskelua”. Helena Koskisen mukaan kansanopistonkin kohdalla
”kulttuuriset juuret kiinnittävät yksilöt ja yhteisöt taustoihinsa, arvoihin ja
totuttuihin toimintamalleihin... Verkostot voivat vahvistaa vanhaa kulttuurista
arvoperustaa ja lisätä entisestään yhteenkuuluvuutta”. (2005, 43,44)
Murikka-opiston rehtori ja myöhemmin myös Suomen
Kansanopistoyhdistyksen puheenjohtaja Aki Ojakangas
sekä Oriveden Opiston rehtorina toiminut Jaakko Masonen
sanovat Kansanopistokirjassa (2005, 115, 118) puhuessaan arvoista ja
oikeudenmukaisuudesta, että kansanopiston rehtorin tulee ”ajatella ratkaisujaan
samanaikaisesti opiskelijoiden, opettajien, muun henkilökunnan ja opiston
taustayhteisön kannalta”. Kansanopistojohtaminen on opetuksellisen
perustehtävän ohella myös ”sen värin tunnustamista, jolla opisto on maalattu:
taustayhteisön arvot, historia ja sen mukanaan tuomat käytänteet sävyttävät johtamista.
Ajoittain taustasidosten ja käytännön dynaamisten ratkaisujen välille syntyy
ristiriitoja, joita on ratkottava”.
”Värin tunnustamiselle” on esitetty varauksiakin.
Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksessa
Kansanopistojärjestelmä (2004, 44,45) todetaan, että ”mitä enemmän kansanopisto
painottaa omaa erityistä aate- ja arvotaustaansa, sitä enemmän voidaan tämän
painotuksen katsoa myös rajaavan opiston koulutuksen kohderyhmää. Vapaan
sivistystyön laki antaa kansanopistoille kuitenkin tämän mahdollisuuden.”
Seppo Niemelä lausuu Kansanopistokirjassa (2005, 318-320), että
”oman ajattelun herättäminen on opiskelijansa sivistymiseen pyrkivän opettajan
ensimmäinen testi… Kypsä sivistysopettaja oppii iloitsemaan prosessista, jossa
’tiedon annettu sisältö’ muuttuu ’tietävän tavaksi tietää’. Useimmat vanhat
totuudet kestävät ajan saatossa kritiikin testin, mutta eivät kaikki. Ja juuri
siksi kritiikki – paitsi että se tekee ajattelusta itse koeteltua ja omaa –
synnyttää uusien sukupolvien mukana kulttuuria uudistavia ideoita. -- On
kunnioitettava opiskelijan oikeutta löytää oma ajattelunsa ja oma tiensä
elämässä.”
Jo aikanaan Timo Toiviainen
totesi Vapaan
sivistystyön visiot –teoksessa (2002, 169), että ”minkä tahansa
sivistyspääoman arvo on rajoitettu, ellei sitä jaeta muiden ihmisten kanssa.
Näin ollen sivistystyö lähtee kasvamaan yksilöstä, mutta se saa varsinaisen
merkityksensä vasta yhteisössä”. Sivistys on tärkeää. Opetushallituksessa
työskentelevä opetusneuvos Marja Anitta Pehkonen
totesi antisivistyksestä Kansanopistokokouksessa Helsingissä 12.10.2018 näin:
”Antisivistys ei usko siihen, että maailma voi tulla paremmaksi, jos yhteistä
hyvää tavoitellaan vapaan koulutuksen, kulttuurin, yhdistys- ja
vapaaehtoistoiminnan kautta. Ei… Antisivistys ei kuuntele muiden näkemyksiä.
Antisivistys ei halua ymmärtää asioiden taustalla olevia syitä. Antisivistys ei
katso asiakseen, eikä se osaa, perustella tekojaan ja näkemyksiään, vaan
päämäärä pyhittää törkeimmätkin keinot.”
Seppo Niemelä puhuu myös Sivistyminen-teoksessa (2011, 239)
yksilöllisen identiteetin syntymisestä. ”Minän ja maailman kohtaamisen
prosesseissa syntyy jatkuvuuden omaava itsenä olemisen tila, minäkuva tai
identiteetti, joka yksilöllisenä vastaa kysymykseen ”kuka minä olen” ja yhteisöllisenä
kysymykseen ”keihin minä kuulun”.
Grundtvigin mukaan identiteetti ei ole rationaalinen,
loogis-tieteellinen, vaan puhutun kielen synnyttämä narratiivinen asia.
Narratiivisuus on persoonallisen identiteetin ja kollektiivisen yhteisön
muodostumisen edellytys.
Puhuessaan aiheesta ”Miten vapaa sivistystyö tekee toimintansa
tärkeyden ymmärrettäväksi ja näkyväksi?” opetusneuvos Marja Anitta Pehkonen
totesi Kansanopistokokouksessa (2018), että sivistyksen ”olemusta tulkitaan
aina uudestaan, eikä tulkinta ole koskaan lopullinen. Keskeistä on tunnistaa
yhteisöllisen ja yksilösivistyksen ero ja keskinäinen vuorovaikutus”. Myös
Kansanopistokokouksen (2018) puheenvuorossaan ”Koulutus huomisen hyvinvoinnin
rakentajana” Sitran asiantuntija Jenna
Lähdemäki-Pekkinen oli samoilla linjoilla: ”Oppilaitosten tulisi kasvattaa
ihmisiä, joilla on kykyjä, taitoja ja asennetta tarttua viheliäisiin ongelmiin.
Koulutuskentällä on tarpeen käydä jatkuvaa tulevaisuussuuntautunutta tarkoitus-
ja arvokeskustelua. Oppilaitosten ja muiden yhteiskunnan toimijoiden
vuorovaikutusta on vahvistettava. Siirtymä yhteiskuntaan, jossa eletään hyvää
elämää maapallon kantokyvyn rajoissa, edellyttää osaamiselta ja koulutukselta
paljon.”
Toisaalla Seppo Niemelä toteaa Sivistyminen –teoksessa (2011,
240), että ”tärkeä osa omaehtoista yhteisöllistä ja yhteiskunnallista
toimintakykyä ja samalla yksi näkökulma potentiaalien toteutumiseen on
yksilöllisille valmiuksille rakentuva aktiivinen kansalaisuus… Vanha laki
vapaasta sivistystyöstä piti yhtenä tavoitteena ´kykyä toimia yhteisössä´.”
Taustayhteisön arvot
Ison Kirjan taustalla on Iso Kirja ry, jonka jäseninä on 155
suomalaista helluntaiseurakuntaa. Sen, millaiset ovat seurakuntien arvot, ratkaisee
paljolti se, miten seurakuntia johdetaan.
Teoksessa Kohti hyvää seurakuntahallintoa (2014, 27-29, 31,33)
Kangasoja, Luoma ja Mantsinen puhuvat paljon eettisestä johtamisesta. Aikomus
ei tähän yksin riitä. ”Päätetään tehdä arvojen mukaisia valintoja, mutta
konkreettiset teot jäävät aikomusasteelle tai toiminta voikin olla erilaista
kuin aikomukset, joita on esitetty puheessa. -- Vanhimmisto, joka on käynyt
syvällisen oppi- ja arvokeskustelun ja määritellyt yhteiset arvot ja joka
ymmärtää vanhimmiston tarkoituksen ja merkityksen seurakunnalle, alkaa vähitellen
soveltaa oikeudenmukaisuusetiikkaa.”
”Vanhimmiston antama esimerkki on tärkein, jotta seurakunnasta
voisi muodostua esimerkillinen arvoyhteisö. -- Organisaation menestyksen
kannalta on oleellista, että johdolla, esimerkiksi vanhimmilla, on selkeä
käsitys arvoista ja niiden soveltamisesta käytäntöön. -- Palveleva johtajuus
perustuu keskeisesti arvoille, joita ovat rehellisyys, myönteisyys,
kannustavuus ja vastuullisuus.” Palvelevalla johtajalla on ”tukenaan vahva
itsetietoisuus, joka perustuu seurakunnan missioon, oppiin ja arvoihin.
Tietoisuus lisää eettisten, moraalisten ja arvoihin perustuvien asioiden
ymmärtämistä.”
Iso Kirja -opiston taustayhteisön eli Suomen
helluntaiseurakuntien uskon pääkohdat hyväksyttiin Seinäjoen Talvipäivillä
19.1.2001. Ne on kirjattu Suomen Helluntaikirkon arvojen kanssa kirkon
nettisivuille. Arvot on kirjattu näin: ”Olemme uskollisia Raamatun
auktoriteetille, ankkuroimme julistuksemme ja toimintamme Raamatun
periaatteisiin ja pitäydymme opissamme ja teologisissa perusteluissamme
Raamattuun. Tämä tarkoittaa sitä, että:
– korostamme Jumalan armon ilmestymistä Jeesuksessa
Kristuksessa ja Pyhän Hengen osallisuutta ja vaikutusta seurakunnan keskellä,
– helluntaiseurakunnat ovat voimakkaasti evankelioivia ja
sieluja voittavia, ne elävät jatkuvassa Pyhän Hengen uudistavassa vaikutuksessa
ja tarjoavat ihmisläheisen ja hoitavan seurakuntaelämän,
– helluntaiseurakunnat ovat itsenäisiä ja vanhimmistojohtoisia,
– helluntaiseurakunnat ovat keskenään helluntaiherätyksen
sisäistä yhtenäisyyttä järjestelmällisesti vahvistavassa yhteydessä ja
yhteistoiminnassa.”
Iso Kirja -opiston johtokunta keräsi yhteen 12.3.2010 myös ne
taustayhteisöön, (ja opetuksen osalta helluntaikoulukuntaan), liittyvät
opilliset linjaukset, joihin / jotka Iso Kirja -opisto on tavalla tai toisella
sitoutunut / allekirjoittanut (mm. jäsenyyden kautta):
– Ison Kirjan omat arvot
– Suomen helluntailiikkeen uskon pääkohdat
– European
Pentecostal Theological Association (EPTA), Pentecostal European Mission (PEM),
Pentecostal European Fellowship (PEF), Pentecostal World Fellowship (PWF).
Kansanopisto ja taustayhteisön arvopohjalle rakentaminen
Vapaan sivistystyön piiriin kuuluvien kansanopistojen tehtävää
on siivittänyt valtiovallan koulutuspoliittinen tahto tukea erilaisten
kansanliikkeiden parissa syntynyttä sivistys- ja koulutustarpeen huomioimista. KansanOpisto
-lehdessä (5/2007, 8) julkaistussa artikkelissa Parkkila
toteaakin, että ”Iso Kirja -opisto on oivallinen esimerkki kansanopistosta,
joka täyttää aatetaustansa kansanliikkeen koulutustarvetta”.
Laki vapaasta sivistystyöstä 21.8.1998/632 (§2) toteaa näin:
”Kansanopistot ovat kokopäiväistä opetusta antavia sisäoppilaitoksia, jotka
järjestävät nuorille ja aikuisille omaehtoisia opintoja, edistävät
opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia sekä kasvattavat heitä yksilöinä ja
yhteiskunnan jäseninä. -- Edellä tarkoitetut oppilaitokset voivat 4 §:n mukaisessa
koulutustehtävässä painottaa myös arvo- ja aatetaustaansa,
kasvatustavoitteitaan tai erityisiä koulutustehtäviään.”
Ison Kirjan strategiasta kirjoittaessaan teoksessa Lähinnä
tietopuolista kirjallisuutta (2008, 3) Marko Halttunen
sanoo arvoista, että ne ”kuvaavat toiminnan perustaa. Arvot ovat pyhiä ja
luovuttamattomia eikä toiminta voi koskaan olla ristiriidassa organisaation
arvojen kanssa. Euroopan Unionissa yleisesti käytössä oleva
laadunarviointimalli Common Assessment Framework (CAF) kysyykin ensimmäiseksi,
mitä organisaation johto tekee kehittääkseen vision, mission ja arvot sekä
tiedottaakseen niistä.”
Filosofi Maija-Riitta Ollila kirjoittaa teoksessaan Johtajan
parempi elämä (2010, 101, 106), että arvoja ”on tapana ajatella ankkureina, jotka
heitämme tulevaisuuteen. Menemme kohti päämääriä, jotka tämänhetkisen
viisautemme varassa olemme asettaneet. Kun henkilö ilmoittaa arvokseen
rehellisyyden, se ei tarkoita, että hän tähänastisessa toiminnassaan olisi aina
onnistunut toimimaan asettamansa arvon mukaisesti”. Ollila toteaa myös, että
”valittujen arvojen on kyettävä toimimaan mittoina, joita käytämme toimiemme
arvioimiseen... Erilaiset näkökohdat ovat ristiriidassa keskenään, ja arvojemme
tulee ilmaista, mitä asioita pidämme toisia tärkeämpinä”.
Henkisen ja hengellisen kasvun edistämiseen -teoksessa (2001,
14) Kangasojan mukaan ”pelkkä tietoisuus lain tarkoittamasta oman arvopohjan
toteuttamisen vapaudesta ei riitä. Arvopohja on muutettava missioiksi,
tulevaisuudennäyksi, päämääriksi ja strategioiksi sekä arjessa näkyviksi
asioiksi.” Hän toteaa myös, että ”taustayhteisön arvopohjaa edistävässä
kansanopistossa voidaan odottaa arvojen hyödyn ja merkityksen ymmärtämistä…
Sitä edellyttää yhteinen tieto yhteisistä arvoista… arvojen tehtävä on tukea
ryhmän yhteistoimintaa, elämää sekä toiminnan ja tulosten laatua.”
Toistuvasti Suomen arvostetuimmaksi yritysjohtajaksi valittu Matti Alahuhta sanoo kirjassaan Johtajuus, kirkas suunta ja
ihmisten voima (2015, 136-138), että ”määritellyt arvot ovat erinomainen
työkalu” ja määriteltyjen arvojen tulee olla riittävän lähellä nykytilaa.
”Arvoissa tulee kuitenkin olla tiettyä tavoitteellisuutta, sillä niiden tulee
näyttää haluttu kehityksen suunta.”
Sivistys- ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Pilvi Torsti sanoi Kansanopistokokouksessa 11.10.2018
puhuessaan aiheesta ”Ketä varten kansanopisto?”: ”Tekemistä ja vimmaa ajaa
motiivi, joka syntyy arvoista. Vaikka monet asiat muuttuvat maailman eläessä
ympärillämme, peruslähtökohdat pysyvät.”
Johtokunta ja arvot
Erinomaisesti mm. arvojen varaan rakentamista kuvaavassa
kirjassaan Henkisen ja hengellisen kasvun edistämiseen (2001, 13, 45) Matti
Kangasoja nostaa esiin koulutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä sekä
hallinnosta vastaavan johtokunnan roolin: ”Johtokunta on vastuussa arvopohjan
toteutumisesta taustayhteisölle.” Taustayhteisön arvo- ja aatepohjan on
siirryttävä johtokunnan määrittämiin missioon, tavoitteisiin, päämääriin ja
strategioihin. ”Pitkällä aikavälillä on arvioitava toiminnan vaikuttavuutta ja
hyötyjä sekä onko toiminta ollut mission mukaista.” Yksi tapa selvittää
johtokunnan jäsenten tietoisuutta ja käsityksiä – myös arvopohjasta, on kysely
itsearvioinnin pohjaksi. Tällainen tehtiin mm. Iso Kirja -opistossa jo vuonna
2000. Tämän kyselyn pohjalta selvitettiin
– koulutuksen ylläpitäjän keskeisimmät arvot,
– koulutuskeskuksen arkisen toiminnan keskeiset arvot ja miten
ne ilmenevät käytännössä,
– koulutuskeskuksen tarjoaman koulutuksen keskeisimmät arvot ja
miten ne näkyvät koulutuksen sisällöissä,
– johtokunnan oman toiminnan keskeisimmät arvot,
– mitkä tulisi olla keskeisiä tavoitearvoja eli mitä asioita
tulisi enemmän arvottaa.
Kangasoja toteaa, että kyselyn pohjalta kokonaisuutta
tarkastellen näyttäisi, että ”keskeiset helluntailaisuuden identiteetin osat
Raamattu-uskollisuus, henkilökohtainen usko ja uskon mukainen elämä,
karismaattisuus, seurakunta sekä lähetystyö ovat arvopohdintojen
perusjuonteena”.
Ison Kirjan arvot
Arvot ovat asioita, joita organisaatiossa pidetään tärkeinä tai
joita tavoitellaan. Ne ovat organisaation toiminnan perusta ja ne pyritään
todentamaan kaikessa toiminnassa. Parhaimmillaan ne näkyvät kaikessa, myös
ihmisten välisissä suhteissa. Arvot ovat yhteisiä ja ne koetaan yhteisiksi.
Omistajan, organisaation johdon, eri ihmisten tai eri toimintojen arvot eivät
voi olla yhteisten arvojen kanssa ristiriitaisia.
Johtokunnan itsearviointikysely ja sen pohjalta tehty työ näkyi
myös sen jälkeen laaditussa strategiassa, jonka viimeinen päivitys ulottui
vuoteen 2015. Iso Kirja ry:n strategiaan tuolloin kirjatun mission mukaan ”Iso
Kirja palvelee yksilöitä, perheitä, seurakuntia ja yhteiskuntaa tarjoamalla
koulutusta ja virkistystoimintaa. Tavoitteena on kutsumuksen löytäminen ja
vahvistaminen sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen.”
Iso Kirja -opiston arvot
ovat heijastaneet myös Suomen Helluntailiikkeen ja Helluntaikirkon arvoja.
Raamattu-uskollisuus tarkoittaa sitoutumista Raamattuun ajattomana ja
luotettavana Jumalan Sanana ja Raamatun sanoman soveltamista nykyajassa.
Pyhän Hengen persoonallisen toiminnan korostaminen tarkoittaa
Pyhän Hengen roolin tunnustamista merkittävänä osana Raamatun opettamaa
seurakuntaelämää ja kolmiyhteisen Jumalan toimintaa, sekä armolahjojen ja
Hengen hedelmän arvostamista osana yksilön ja seurakunnan elämää.
Kristittynä ihmisenä
kasvaminen tarkoittaa valmiutta kasvaa henkilökohtaisessa
jumalasuhteessa Jumalan Sanaa noudattaen. Tahtoa kasvaa ihmissuhteissa ja
yhteisön jäsenenä, sekä halua vastata ihmisten tarpeisiin aidolla ja
lähimmäistä kunnioittavalla tavalla, sekä sitoutumista uuden oppimiseen.
Helluntai-identiteetin
ja seurakuntayhteyksien vaaliminen tarkoittaa sitoutumista
helluntaiherätyksen uskon pääkohtiin, tunnustautumista helluntaikristilliseen
etiikkaan, halua vahvistaa vuorovaikutusta ja kumppanuutta helluntaiseurakuntien
ja helluntaiherätyksen yhteisten yhteisöjen kanssa, sekä tahtoa kehittää
helluntaiseurakuntien hengellisiä ja toiminnallisia valmiuksia.
Yhteiskunnallinen
vaikuttavuus ja kansainvälisyys tarkoittaa tahtoa kasvattaa kristillisiä
arvoja todeksi eläviä vaikuttajia, halua tehdä yhteistyötä kansallisten ja
kansainvälisten kumppaneiden kanssa.
Arvot ja linjaukset
Arvot ja taustayhteisön kunnioittaminen näkyivät myös tehdyissä
linjauksissa. Johtokunta hyväksyi 12.3.2010 Iso Kirja -opiston opetustehtäviä
koskevia toimintalinjauksia:
– Opettajana voi opistossa aineesta riippuen toimia
yksittäisissä kursseissa hyvinkin monenlaisen koulutuksen ja taustan omaava,
joka kunnioittaa arvojamme ja toimintatapaamme.
– Teologisia ja raamattuaineita opettavilta edellytämme halua
allekirjoittaa helluntaiseurakuntien uskon pääkohdat ja Ison Kirjan arvot sekä
halukkuutta toimia opetustehtävässä niin kurssi- kuin akateemisella tasolla
opiston eetos (eetos = ”hyvä tapa, moraalinen arvo”) huomioiden.
Linjauksessaan johtokunta otti kantaa muun muassa myös siihen,
millainen on opiston kurssi- ja akateemisen tason opetuksen eetos, eli miten teemme
helluntailaista teologiaa:
– Opettaessamme tuomme kunnioittaen ja vahvasti esiin
perinteisen helluntainäkemyksen, nöyrällä uskalluksella arvioida sitäkin
viisaudella Sanan valossa.
– Tuomme esiin myös muita näkemyksiä perusteluineen:
helluntailaisuudessa Suomessa ja maailmalla, muissa herätysliikkeissä ja
kirkoissa Suomessa ja ulkomailla, eri teologisissa koulukunnissa ja traditioissa.
– Ohjaamme opiskelijoita perinteitä kunnioittaen luomaan
helluntaiteologiaa, antaen tietoa ja työkaluja Raamatun tutkimiseen sekä oman
näkemyksen perusteltuun muodostumiseen.
– Ensimmäisenä vuonna opetus painottuu johdantotasolle ja
laajan yleiskuvan antamiseen. Toisena vuonna sisällön rinnalla aletaan nostaa
esiin pohtivaa näkökulmaa. Kolmannella vuodella ja Master of Theology (MTh) -tasolla
tavoitteena on pohtiva, arvioiva ja uskonsa ja oppinsa perustelemaan pystyvä
henkilö.
– Opettajina painotamme kaikilla tasoilla ihmisenä kasvamista,
kykyä arvostaa vanhaa, tutkia uutta ja löytää Jumalan johdatuksessa tie
palvellen rakentaa seurakuntia.
– Muissa kuin suoraan teologisissa aineissa teologisen
näkökulman mukaan ottaminen on oma myönteinen haasteensa kaikissa
seurakuntatyöhön liittyvissä aineissa (esimerkkinä mm. johtaminen). Kaikissa
näissä aineissa pyritään antamaan eväitä ja taitoja toimia tietojaan käyttäen
seurakunnan parhaaksi.
Johtokunta totesi, että Iso Kirja kantaa helluntailaisen
oppilaitoksen leimansa ilolla. Iso Kirja ei pyri olemaan liberaali eikä
konservatiivinen koulu, vaan helluntailainen.
– Pääpainopisteemme on seurakuntatyö / käytännön teologia.
Opetussuunnitelma / sisältö / materiaalin valinta on Ison Kirjan käsissä, sen
vaki- ja tuntiopettajien. Näin on ollut myös
Walesin yliopiston validoimissa ohjelmissa!
– Brittiyhteistyön vaikutus on tuonut koulutukseen omana
erityispiirteenä sen, että johdantovuoden jälkeen, erityisesti kolmantena
vuotena ja MTh:lla laajaan yleistiedon antamiseen keskittymisen sijasta
poraudutaan opetuksessa syvälle muutamassa kohdin ja näin esimerkin kautta
opetetaan malli, jota opiskelija voi hyödyntää kaikissa muissakin kohdissa
saadakseen tietotaitoa.
Yliopistoyhteistyö aiheutti myös sen, että oli mietittävä sitä,
miten helluntailaisuus ja akateemisuus mahtuvat saman katon alle.
Neuvotellessamme 2003 Walesin yliopiston kanssa mahdollisesta yhteistyöstä
selvitimme asiaa yliopiston näkökulmasta. Heidän ”faith community” –periaatteensa
vakuutti meille, että voimme opetustyössämme toimia helluntailaista koulukuntaa
edustaen, kunhan työssämme muutoin noudatamme akateemisia pelisääntöjä.
Yliopistoyhteistyö on sopinut yhteen Ison Kirjan arvojen
kanssa. Assemblies of God -liiketaustaisen Global
Universityn tunnuslause on ”Impacting Eternity - winning the lost and training
the found - everywhere!” University of Walesin motto on puolestaan “Goreu Awen
Gwirionedd – The Best inspiration is Truth”.
Australialaisen
Alphacrucis Collegen missio on “Equipping Christian leaders to change the
world” ja visio ”A global Christian university, transforming neighbourhoods and
nations.” Arvot on puolestaan kirjattu näin:
– Christ-centred: Committed
to the teachings and example of Jesus Christ.
– Excellence: Committed
to the pursuit of excellence.
– Integrity: Committed
to the highest level of integrity.
– Innovation: Committed
to innovation and continuous improvement.
Osaaminen käytäntöön
Teuvo Toivanen kuvaa teoksessa Hyvin tehty
- Avaimia työhyvinvointiin (2014, 37,38) hengellisen johtajan
ammattitaitoon liittyviä osaamisalueita. Nämä ovat niin palkattujen kuin
vapaaehtoistyöntekijöiden jatkuvalle osaamisen kehittämiselle tärkeitä.
Aihealueet ovat mukana myös Ison Kirjan koulutuksessa. Listaan kuuluvat niin
tiedollinen, hallinnollinen, teknistaidollinen ja taidollinen osaamisalue,
mutta mukana ovat myös minän osaamisalue, eettinen osaamisalue sekä
kutsumustietoisuuden osaamisalue. Eettisen osaamisalueen sisään kuuluvat niin
hyveellinen luonne, kristillinen todellisuuskäsitys ja ihmiskäsitys sekä
kristilliset arvot, etiikka ja moraali. Kutsumustietoisuus pitää puolestaan
sisällään uskonkuuliaisuuden, Pyhän Hengen osallisuuden ja hengellisen kasvun.
Kuten Kangasoja, Luoma ja Tossavainen
sanovat teoksessa Matkalla
uudistavaan seurakuntajohtamiseen (2009, 74) ”vuorovaikutus ja
yhdessä oppiminen muuttavat arvoja samanlaisiksi ja edistävät ’terveen opin’
ymmärtämistä. Näin arvot liittyvät kiinteästi yhteiseen oppimiseen ja kasvuun.”
E. Olavi Salminen ja Teuvo Toivanen puhuvat myös johtajuuteen liittyvistä
arvoista. Palveleva
johtajuus – Miten johdan itseäni ja muita -teoksessa (2011,
30,118) he nostavat esiin lähteitään lainaten, miten johtajan pitää osata ”elää
arvonsa todeksi” ja toisaalta ”saada ihmiset toimimaan arvojen,
toimintaperiaatteiden, strategioiden ja tavoitteiden mukaisesti”.
Elävä usko näkyy yllä olevien arvojen mukaisessa elämässä.
Teoksessa Lähinnä tietopuolista kirjallisuutta (2008, 77) Parkkila kuvailee
sitä, miten oppilaitoksessa ei vain opeteta sanallisesti, vaan miten myös
osaaminen laitetaan käytäntöön: ”Taustaliikkeelle ominainen kristillinen
vakaumus ja usko näkyvät opiston arjessa. Internaattitoimintaan kuuluu
olennaisena osana seurakuntaelämästä tuttuja ja myös seurakuntaelämään
valmentavia elementtejä. Yhteinen jumalanpalvelus, rukoushetket… erilaiset
syventymispäivät ja seurakunnallisten tilaisuuksien pito ja harjoittelu, ’osaaminen
käytäntöön’ -periaatteella kuuluvat asiaan… Viikoittainen jumalanpalvelus on
hyvä esimerkki tapahtumasta, jonka opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat
yhdessä henkilökunnan kanssa. Kristillinen elämä on arjessa mukana olevaa ja
tämä näkyy myös opiskelijoiden elämässä.”
Saman huomion tekivät jo aikanaan Jukka Määttä ja Pentti Yrjölä
Opetushallituksen arviointisarjassa Perinteen ja nykyajan puristuksessa,
Kansanopistojen arviointi (2001, 48): ”Eräiden pienempien herätysliikkeiden
opistojen arvot näkyvät selvästi toiminnassa, ja myös opiskelijat sekä
henkilökunta ovat tavallisesti sitoutuneet yhteiseen arvotaustaan.”
Uusi strategia 2019–2022
Kuluvan vuoden aikana on Isossa
Kirjassa työstetty yhdessä, johtokunta, hallitus ja henkilökunta mukaan lukien,
uutta strategiaa vuosille 2019-2022. Sen yhteydessä on ollut hyvä tarkastella
myös aiemmin valittuja arvoja ja niiden näkymistä toiminnassa tämän ajan peiliä
vasten. 5.11.2018 hyväksytyssä strategiassa uudeksi missio-lauseeksi muodostui
”Iso Kirja varustaa elämään ja palveluun – Tuemme kristillistä kasvua
tarjoamalla monipuolista teologista koulutusta ja tuottamalla laadukkaita
valtakunnallisia tapahtumia. Tarjoamme turvallisen ympäristön innostaviin
kohtaamisiin ja kokemuksiin.”
Uuden visiomme mukaan ”Olemme merkityksellinen, elinvoimainen
ja laadukas – Vuonna 2022 olemme elinvoimainen kristillinen opisto, jossa on
hyvä oppia, virkistyä ja työskennellä”.
Tavoitteissa näkyy edelleen myös kansanopistomme rooli
uskonyhteisön arvojen edistäjänä:
– Hyvin johdetulla työyhteisöllä on yhteinen ymmärrys
päämääristä.
– Vuorovaikutus seurakuntien kanssa on aktiivista.
– IK-opisto tukee seurakuntien kehittämistyötä.
– Yhteistyö herätysliikkeen yhteisöjen kanssa on aktiivista.
Loppusanat
Olemmeko lopulta kyenneet edistämään uskonyhteisömme arvoja?
Kangasoja, Luoma ja Tossavainen toteavat teoksessa Matkalla uudistavaan
seurakuntajohtamiseen (209, 73), että arvot ”liittyvät myös
tulevaisuudennäkyyn. Niihin sisältyy ajatus toivotusta päämäärästä; hyvästä
yhteisöstä, hyvästä toiminnasta ja hyvästä/oikeasta elämästä.”
Jos kansanopistossamme opiskelleet ja meiltä valmistuneet ovat
oppineet Paavalin sanoja (Fil. 2:1-4 ja 4:8-9) mukaillen jotakin Jumalasta,
jotakin lähimmäisistään, jotakin kutsumuksestaan, jotakin nöyryydestä, joitakin
tietoja ja taitoja, jotakin rakkaudesta – ja jos se jokin siirtyy heidän
mukanaan seurakuntiin ja elämään siellä, missä he ovat – niin sitten olemme
jossain määrin onnistuneet.
Harju, A. 2018. Onko
kansansivistys ylisukupolvinen ilmiö? Kansanopistokokous 11.10.2018.
Paasitorni, Helsinki.
Häkkinen, K. 2013. Nykysuomen
etymologinen sanakirja. Sanoma Pro Oy.
Iso Kirja 2019-2022 Strategia. Hyväksytty Iso Kirja -opiston
johtokunnassa ja Iso Kirja ry:n hallituksessa 5.11.2018.
Jokinen, S. 2008. Puhu
rakkaudesta. Päivä.
Juteini, J. 1781-1855. Laulu
Suomessa. Suomalainen kansansävelmä. Teoksessa Pukkila, J., Rautio, M. Musiikkia
oppimaan, Musiikki Fazer.
Kangas, L. 2014. Aatteita ja
tietoa elämäntielle. Alkio-opisto 1947-2013. Alkio-opiston kannatusyhdistys ry,
Korpilahti.
Kangasoja, M. 2001. Henkisen ja
hengellisen kasvun edistämiseen. Iso Kirja –koulutuskeskuksen johtokunnan
itsearviointi.
Kangasoja, M., Luoma, M. ja Mantsinen,
T. 2014. Kohti hyvää seurakuntahallintoa. Aikamedia.
Kangasoja, M., Luoma, M ja Tossavainen,
M. 2009. Matkalla uudistavaan seurakuntajohtamiseen. Aikamedia.
https://www.kansanopistot.fi/?sivu=esittely
Laitila, J. 2018. Arvotausta
kestävän opiston pohjalla. Kansanopistokokous 12.10.2018. Paasitorni, Helsinki.
Lehtonen, T. J. 2002.
Organisaation osaamisen strateginen hallinta. Väitöskirja, Tampereen yliopisto.
Lähdemäki-Pekkinen, J. 2018.
Koulutus huomisen hyvinvoinnin rakentajana. Kansanopistokokous 12.10.2018.
Paasitorni, Helsinki.
Lähinnä tietopuolista kirjallisuutta. Matti Kangasoja 60
vuotta. 2008. Iso Kirja ry.
Määttä, J. ja Yrjölä, P. 2001.
Perinteen ja nykyajan puristuksessa. Kansanopistojen arviointi. Opetushallitus,
arviointi 10/2001.
Niemelä, S. 2011. Sivistyminen.
Sivistystarve, -pedagogiikka ja –politiikka pohjoismaisessa
kansansivistystraditiossa. Kansanvalistusseura ja Snellman-instituutti, Keuruu.
Niemelä, S. 2008. Sivistystyö.
Maaseudun Sivistysliitto, Työväen Sivistysliitto, Kansan Sivistystyön liitto,
Kansallinen Sivistysliitto, Svenska Studiecentralen, Vihreä Sivistys- ja
Opintokeskus.
Nykysuomen sanakirja 5, 1996. WSOY.
Nykysuomen tietosanakirja 4, 1993. WSOY.
Ollila, M-R. 2010. Johtajan
parempi elämä. WSOYPro.
Tervo, J. 2005. Elävän sanan
koulussa. Reisjärven kristillinen opisto 50 vuotta. Reisjärven kristillinen
opisto. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry. Oulu.
Toivanen, T. (toim.) 2014. Hyvin
tehty – Avaimia työhyvinvointiin. Aikamedia.
Toiviainen, T. 2002. Vapaan
sivistystyön visiot. Castrenilaista laatuviiniä uusissa tammitynnyreissä.
Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto.
Torsti, P. 2018. Ketä varten
kansanopisto? Kansanopistokokous 11.10.2108. Paasitorni, Helsinki.
Pikavisiitti17.4.2024 | Markku Sandberg Koulutyössäni Pirkanmaalla ja koko Suomessa sain joka päivä uusia arvokkaita kohtaamisia alkuna muulle koulutyölleni ympäri maailmaa.
Pikavisiitti22.2.2024 | Elina Rautio Olen Sofia Ziessler-Korppi, diplomi-insinööri ja kehitysmaatutkimuksen maisteri, kolmen pienen pojan äiti, vapaa kirjoittaja, valokuvaaja ja intohimoinen maalaaja...
Pikavisiitti8.2.2024 | Milla Löfman, Onni Haapala Seurakuntamme historian alkuaikoina paikalliset ja muualta tulleet uskovat julistivat evankeliumia ja pitivät kokouksia kodeissa sekä telttamajojen suoji...
Paikkakuntamme on nimetty suuren maailman malliin Kyy Yorkiksi. Noin 1 200 asukkaan Kyyjärvi sijaitsee kolmen maakunnan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanma...
Pikavisiitti25.1.2024 | Anniina Jakonen Tein viime helmikuussa historiaa hiihtämällä ensimmäisenä lyhytkasvuisena Finlandia-hiihdossa 62 kilometrin matkan. Työkaverini olivat ilmoittaneet minut kisaan sy...
Pikavisiitti16.1.2024 | Milla Löfman, Veera Hug Seurakuntamme perusti aikoinaan Veikko Lähde tultuaan muuraamaan Törnävän sairaalaa ja todettuaan, että paikkakunnalle tarvitaan sellainen hengellinen kesk...
Pikavisiitti19.12.2023 | Eero Ketola Tulin uskoon hengellisessä tilaisuudessa Paimiossa vuonna 1994 ja liityin hieman myöhemmin Salon helluntaiseurakuntaan.
Pikavisiitti26.10.2023 | Mira Kariluoto Juureni ovat Lahden seudulla, mutta olen asunut noin viisitoista vuotta ulkomailla lähetystyön merkeissä. Tapasin vaimoni opiskellessani raamattukoulussa Hollannis...
Pikavisiitti13.10.2023 | Hanna Hietanen Olen Adayah Van den Venne. Muutin Belgiasta Suomeen vähän yli vuosi sitten. Asun Korpilahdella isäni, äitini ja veljeni kanssa. Meillä oli hyvä syy muuttaa Suomeen...
Pikavisiitti22.9.2023 | Elina Rautio Olen asuinyhteisövalmentaja ja arkkitehti, kahden lapsen äiti ja kirkkovenesoudun Suomen mestari. Luonteeltani olen toimeenpanija: toimin ensin ja mietin vasta sitten...
Pikavisiitti13.9.2023 | Milla Löfman Olemme Jorma ja Tarja, kolmen pojan vanhemmat ja kuuden lapsenlapsen isovanhemmat. Yksi pojistamme on saateltu taivaaseen liikenneonnettomuuden seurauksena hänen olle...
Lapsuudessani kirjasto oli noin 60 metrin päässä kotoani, joten sieltä tuli luettua kaikki Viisikot ja Tarzanit. Nykyään on puhuttelevaa lukea kirjoja ihmisistä, jotk...
Tulin uskoon teini-ikäisenä. Olin mukana Kouvolan helluntaiseurakunnan järjestämällä kesäleirillä Suvirannassa, jossa eräässä iltatilaisuudessa puolestani ruk...
Olen 23-vuotias oululainen tapahtumatekniikka-alan yrittäjä ja musiikkikasvatuksen kandidaattiopiskelija. Perheeseeni kuuluvat vaimoni Ruut ja koiramme Matti...
PikavisiittiMilla Löfman (5.5.2023) Olen 11-vuotias Jade ja asun Sydneyssä äitini, isäni ja isoveljeni kanssa. Luonteeltani olen iloinen, hauska, kekseliäs ja avulias.
PikavisiittiMira Kariluoto Olen Lilja. Harrastan pianonsoittoa ja uintia. Tykkään olla kavereiden kanssa ulkona. Tykkään myös lukea. Lempiruokani on sushi ja lempiherkkuni jäätelö. Olen 152 senttimetriä...
Kun katson peiliin, näen yllättävän paljon elämänkokemusta. Korvien välissä tunnen olevani vielä pojankloppi, mutta tuntemus sopii huonosti yhteen peilikuvan kans...
Olen kolmen ärrän mies: rohkea, rauhallinen ja rakastava. Perheeseeni kuuluvat vaimoni Outi, 16-, 14- ja 10-vuotiaat lapsemme sekä owczarek podhalanski -rotuinen koira...
Olen tokaluokkalainen Aura. Perheeseeni kuuluvat Sanna-äiti, Jake-iskä ja isosisko Emma. Luonteeltani olen hauska. Jos kaverillani on joku hätänä, yritän saada sen iloise...
PikavisiittiElina Rautio Olen kolmekymppinen aviomies ja 1,5-vuotiaan pojan isä. Olen kutsumukseltani pastori, mutta työskentelen tällä hetkellä vastaavana ohjaajana kuntouttavan työtoiminnan pajalla...
PikavisiittiHenna Saarinen (3.2.2023) Huhtikuussa meille syntyy ensimmäinen lapsi, ja alkuvuosi onkin ollut mukavaa valmistautumista uuteen elämänvaiheeseen.
PikavisiittiMarika Anttila Päädyin Helsingin Saalemiin pikkuveljeni kaverin kautta, joka aina kehui Saalemin leirejä. Osallistuin 14-vuotiaana varhaisnuorille tarkoitetulle Life-leirille. Sen aikana Juma...
PikavisiittiMira Kariluoto Juureni ovat pohjoisessa. Saamelaisuus on sellainen osa minua, mistä olen kiitollinen ja ylpeä. Se on arkea ja tavallista elämää luonnon ja yhteisön keskellä. ...
PikavisiittiElina Rautio Synnyin vuosi isäni uskoontulon jälkeen. Isä vei minua ja siskoani pyhäkouluun, leireille ja Juhannuskonffaan. Parikymppisenä, yksinäisenä pienen tytön yksinhuoltajana juominen t...
Olen 36-vuotias sosiaalisen ja hengellisen työkentän monitoimitekijä. Intohimojani ovat ihmiselämän ihmettely, kirjoittaminen, valokuvaaminen ja muut visu...
Olen kristillisestä lehti- ja kirjallisuustyöstä innostuva jyväskyläläinen. Kotoisin olen Keuruulta. Asumme mieheni kanssa nykyisin kahdestaan, koska kaksi aikuista la...
PikavisiittiHeli Markkunen Rakkaimpia lapsuusmuistojani ovat Kangasniemen helluntaiseurakunnan järjestämät lasten kesäleirit Pismissä. Asuimme niihin aikoihin Suomen käsivarressa, Enontekiöllä, ja kesät...
En koskaan unohda hetkeä, kun ihastukseni ja tuleva vaimoni vastasi rakkaudentunnustukseeni positiivisesti – enkä sitä, että olen saanut tulla jo lapsena uskoon ja ole...
PikavisiittiAnssi Tiittanen En koskaan unohda hetkeä, kun pieni keskostyttömme pääsi kotiin ja pakkastalvessa piti miettiä, mistä löytyy riittävän pieniä ja lämpimiä vaatteita. ...
Minusta tuli valokuvataiteilija Jumalan armosta ja suunnitelmasta. Lahjani ovat tulleet enemmän esille sitä mukaa, kun olen eheytynyt ja on vapautunut voimavaroja luod...
En koskaan unohda hetkeä, kun kohtasin Jumalan ensimmäisen kerran pikkupoikana Ruotsissa. Minulla oli valtava pelkotila päällä ja päätin pyytää Jumalalta apua. En ol...
Musiikki on kuulunut perheemme arkeen ja juhlaan pikkutytöstä asti ja on tärkeää edelleen. Olen aina harrastanut kuorolaulua. Tällä hetkellä laulan Seinäjoella toimivassa Pop...
PikavisiittiHeli Markkunen Yksi parhaita lukukokemuksiani on Valtter Luodon kirja Merta päin, jonka luin jo nuorena. Jumala uudisti lähetyskutsuni lukiessani tätä kirjaa. Minua kosketti se, kuinka nuoret...
PikavisiittiHeli Markkunen Lapsuuden haaveammattini oli rokkitähti tai autokauppias. Minua on aina kiehtonut, miten yhdistää toisiinsa voimakkaat sanat ja kaunis melodia. Musiikin esittäminen on kulloise...
PikavisiittiMinni Heinilä Asun Yhdysvalloissa Kaliforniassa, missä olen ollut vaihto-oppilaana tämän lukuvuoden. Olen aina unelmoinut opiskelusta ulkomailla. Pari vuotta sitten olin Slovakiassa Erasmus-v...
PikavisiittiHeli Markkunen Yksi rakkaimmista lapsuusmuistoistani liittyy leppoisiin perheen parissa vietettyihin koti-iltoihin, kun saunan jälkeen istuskelimme toisinaan takkatulen ääressä ja paistoimme...
PikavisiittiHeli Markkunen Innostuin piirtämisestä heti, kun kynä pysyi kädessäni. Pienestä saakka olen suunnitellut, haaveillut ja mieltänyt kokonaisuuksia piirtämällä. Usein selittäessäni jotakin mutki...
PikavisiittiHeli Markkunen Yksi rakkaimmista lapsuusmuistoistani liittyy joka lauantaiseen kylpyrituaaliin. Koska meitä oli iso katras, kaksi kerrallaan sai mennä isoon paljuun, joka oli täynnä kuumaa sa...
PikavisiittiHeli Markkunen Rakkaimpiin lapsuusmuistoihini lukeutuvat isän kanssa tehnyt kalastusretket. Isä istui tervatun veneen perätuhdolla vetämässä uistinta. Minä soudin venettä tyynellä järvellä ka...
PikavisiittiHeli Markkunen Rakkaimpia lapsuusmuistojani ovat ne tilanteet, kun lähdimme vanhempieni ja sisarusteni kanssa usein iltaisin ajelemaan autolla pitkin Keski-Suomen pikkuteitä. Ajoimme välillä...
PikavisiittiRuut Ahonen Opiskelen Diakissa sosionomiksi ja diakoniksi. Haluaisin tukea ammattini kautta niitä, joilla on elämässään vaikeaa. Haaveilen omasta EP:stä. Musiikki on minulle luonteva...
PikavisiittiElina Rautio Tulin uskoon pääsiäisenä 2014 voimakkaan kokemuksen kautta. Havahduttuani todellisuuteen tajusin, että minulla olisi pitkä matka sellaiseksi ihmiseksi, joka minun kuuluu tässä ma...
PikavisiittiAnniina Jakonen Olen 33-vuotias paljasjalkainen kuopiolainen. Työskentelen sosionomina Diakonissalaitoksella ja kuulun Tukikohta-seurakuntaan. Perheeseeni kuuluvat vaimo sekä 2-, 9- ja 11-vuo...
PikavisiittiHeli Markkunen Innostun elämäntarinoista, joissa Jumala on ihmeellisellä tavallaan ollut selvästi pelissä mukana. Lisäksi olen aivan tohkeissani huikeista tarinoista ja tavoista, joilla...
Yksi rakkaimmista lapsuusmuistoistani on se, kun isäni otti usein ison perheraamatun esille ja luki sitä minulle ja pikkusiskolleni. Muistan vieläkin kuvia siitä. Se...
PikavisiittiHankin museokortin sen jälkeen, kun palasin Suomeen Roomasta, jossa vietin vuoden opiskelemassa kieltä ja kulttuuria. Ihastuin kaupungin kymmeniin museoihin ja gallerioihin. Kun sitten palasi...
PikavisiittiOlen Daniel Huttunen, huumorintajuinen ja empaattinen jalkapalloilija. Asun Seinäjoella, ja perheeseeni kuuluvat äiti, isä, isosisko ja kaksi pikkuveljeä. ...
PikavisiittiTulin uskoon 14-vuotiaana Korson helluntaiseurakunnan järjestämällä kesäleirillä. Olin mennyt sinne mummini mieliksi eikä minulla ollut mitään aikomusta tulla uskoon. Eräässä rukoustilanteess...
PikavisiittiOlen sosiaalinen ja toimelias isoäiti sekä vapaaehtoistyöntekijä Helsingin Saalem-seurakunnasta. Työskentelin seurakunnan emäntänä vuosina 1991–2001. Sen jä...
PikavisiittiSuurin unelmani jo nuoresta asti oli saada oma perhe ja paljon lapsia. Unelmani sai alkusysäyksen, kun tapasin 16-vuotiaana kesätöissä IK-opiston Mutteri-kioskilla...
PikavisiittiAsun mieheni Miikan ja kolmen tyttäremme kanssa San Javierissa, Espanjan itärannikolla. Muutimme tänne Toivakasta, Keski-Suomesta, reilut kaksi vuotta sitten lähetystyöhön. Seu...
PikavisiittiOpiskelin aluksi teologiksi mutta päädyin ekonomiksi. Siinäkin työssä olen saanut kokea Jumalan johdatusta. Esimerkiksi kun nelisen vuotta sitten mieti...
PikavisiittiTällä hetkellä iloitsen elämänvaiheesta, jossa 7-, 9- ja 10-vuotiaat lapsemme ovat siinä iässä, että heidän kanssaan voi jo tehdä kaikkea kivaa, mutta jossa vanhempien seura vielä voittaa suo...
PikavisiittiOmien lahjojen löytäminen on mahtavaa. On uskomatonta löytää itsestään taitoja, joista voi huomata, että ne ovat Jumalan antamia. Samalla uskon lahjojen löytämisen olevan matka, joka tule...
PikavisiittiOlen elämänmyönteinen, sosiaalinen ja huonolla huumorilla varustettu 27-vuotias musiikin opiskelija Sibelius-Akatemiasta Helsingistä. Tosin juuriltani olen jämsäläinen ja teen...
PikavisiittiAloitin tänä syksynä yläkoulun, ja se on ollut tosi kivaa. Tykkään oikeastaan kaikesta: oppitunneista, tauoista ja ruokailuista. Liikka on lempiaineeni, mutta ka...
PikavisiittiTulin uskoon 15-vuotiaana. Kaksi vuotta sen jälkeen minulle profetoitiin, että tekisin töitä köyhien ja sairaiden parissa. Parikymppisenä löy...
PikavisiittiSeurakunta on minulle kuin toinen koti, josta löytyvät tärkeimmät ystävyyssuhteet, esirukoilijoita ja mahdollisuus palvella yhdessä. Kasvoin Uuraisten helluntaiseurakunnassa, j...
PikavisiittiLapsuuden haaveammattini oli leipuri. Olen aina ollut kiinnostunut ruoanlaitosta ja leipomisesta. Jo lapsena tykkäsin karjalanpiirakoiden tekemisestä ja erityisesti niiden rypyttämisestä. ...
PikavisiittiLapsuuden haaveammattini oli ammattijääkiekkoilija NHL:ssä. Pari junnuvuosien joukkuekaveriani pelaakin nykyään siellä, mutta itse lopetin jääkiekon jo ala-asteella. Teini-ikäisenä kiinnostui...
PikavisiittiMinua innostaa artistien ja nykyisin myös puhujien taustavoimana toimiminen. Tuotamme konserttikiertueita ja keikkamyyntiä kristilliseen arvomaailmaan pohjautuvan ohjelmatoimistoni kautta....
PikavisiittiEn koskaan unohda hetkeä, kun 2006 Juhannuskonffassa Marko Selkomaan iltatilaisuudessa Pyhä Henki kosketti minua voimakkaasti. Sillä latauksella jaksoin pitkän matkaa.
...
PikavisiittiKeski-Suomen helluntaiseurakuntien koulupastori Riikka "Riksu" Siltala tahtoisi olla nuorille se aikuinen, jollaista itse olisi tarvinnut nuorena.
PikavisiittiBelgiasta Uuraisille kotiutuneen Saarijärven helluntaiseurakunnan lapsityöntekijän Sven Loosenin mielestä uskossa eläminen on elintärkeää – ja hauskaa.
PikavisiittiUudenkaupungin helluntaiseurakunnan pastori Odetta Lee-Simmons haluaa rohkaista toisia kulkemaan juuri sitä polkua, joka heille on tarkoitettu.
UutisetLapsuuden haaveammattini oli diplomaatti. Minulla on pienestä pitäen ollut jonkinlainen maailmanparantajan kutsumus, jota on vaikea määritellä. Onneksi se kanavoitui vaimoni myötävaikutuksest...
PikavisiittiLapsuuden haaveammattini oli opettaja. Sitä minusta ei tullut, mutta olen saanut olla lasten opettajana pyhäkouluissa, kerhoissa, leireillä ja Jippii-kuorossa.
PikavisiittiItävallassa asuva Tiia-Maria Heikkilä ilahtuu siitä, kun saa kohdata erilaisia ihmisiä ja löytää heihin yhteyden esimerkiksi huumorin kautta.
PikavisiittiGlobaalikasvatuksen koordinaattori Iina Mattila on etätyöaikana torjunut irrallisuuden tunnetta muun muassa tekemällä kollegoiden kanssa näytelmän Zoomissa.
PikavisiittiErika Niemelän kärsivällisyys on kehittynyt korona-aikana lasten koulutehtävien äärellä.
En koskaan unohda hetkeä, kun olin 19-vuotiaana juuri palanut puolivuotiselta rinkkareissulta maailmalta...
PikavisiittiKokkolalainen Jaana Kallio nauttii työstään varhaiskasvatusopettajana englanninkielisessä kielikylpyesikoulussa - lasten avoimuus, luottamus ja oppimishalu koskettavat.
PikavisiittiSara Vesterinen nauttii spontaaneista keskusteluista.
Vapaa-ajalla harrastan kuntosalilla käyntiä. Tykkään kovasti myös lukemisesta, vaikka se monesti arkena saattaa jäädäkin melko vähäiselle. Aj...
PikavisiittiLuontokuvaaja Hannu Siitonen tervehtii aamulenkeillään kuukkeleita.
Minusta tuli luontoihminen, kun kiinnostuin pihan oravista ihan pienenä poikana. Sitten aloin seurata lintujen elämää pihapiiri...
PikavisiittiMusiikki on aina ollut osa Päivi Marjaana Salokarin palvelustehtävää.
Perheeseeni kuuluvat aviopuoliso Jouko, lapset Daniel (26) ja Sara (27), hänen puolisonsa Johnathan Peter ja heid...
PikavisiittiAri Talja unelmoi siitä, että saisi nähdä monien ihmisten elämän muuttuvan evankeliumin voiman vaikutuksesta.
Lapsuuden haaveammattini oli poliisi tai asianajaja. Kun olin tullut uskoon 19-vuotia...
PikavisiittiFidalla logistiikkapäällikkönä työskentelevä Jukka Kärkkäinen iloitsee siitä, että vointi sallii taas lentopallon pelaamisen paikallissarjassa – rukouksessa on voimaa.
PikavisiittiMC Ogen ja Ristinkantajien musiikki on Spotifyssa tavoittanut noin 40 000 kuulijaa.
Suoritan siviilipalvelusta Lappeenrannan vapaaseurakunnassa. Nuortentyö ja ViaDia-työmuoto, jossa avustan...
PikavisiittiVauhdikkaan arjen keskellä elävä Jenni Laasonen arvostaa rauhallisia kävelylenkkejä luonnon helmassa.
Kun katson peiliin, näen tarmokkaan ja ehjistä yöunista haaveilevan naisen. Hänellä on lempeä...
PikavisiittiMaarit Kattilakoski nauttii Israelin-matkoista ja iloitsee tätinä olemisesta.
Antoisinta tehtävässäni Jerusalemin Raamattukodin ystävät ry:n Suomen työn koordinaattorina on kertoa työn tukijoille...
PikavisiittiLinzissä asuva Hanna Vuorinen ei pelkää tarttua haasteisiin.
Seurakuntien lapsi- ja perhetyö on yksi tärkeä avain seurakuntien kasvuun. Kun uskovat perheet alkavat elää uskoa todeksi omassa arjes...
PikavisiittiViulistina Helsingin Saalemin seurakuntaorkesterissa, LaHarim-yhtyeessä, Tuomasmessujen kokoonpanoissa – musiikki on Tapio Huhtasaaren palvelutehtävä.Viimeisin esiintymiseni oli Turun Kristillise...
PikavisiittiVirpi Mesiäislehto iloitsee naiseuteen ja vammaisuuteen liittyvien tabujen vähittäisestä murtumisesta työalueellaan itäisessä Afrikassa. Lapsena ajattelin, että minusta tulee isona opettaja...
PikavisiittiKesässä parasta on, kun ei ole
koulua ja on lämmintä. Kesän kohokohtia ovat kuitenkin aina Saalemin leirit.
Niillä pääsee viettämään aikaa kavereiden kanssa ja oppimaan lisää Jumalasta.
...
PikavisiittiVuosikymmenet orkesterisoittajana ja johtajana ovat kerryttäneet Gösta Ölanderin nuottivarastoja: materiaalia on pienen musiikkikirjaston verran.
PikavisiittiJärjestelmäarkkitehti ja vanhimmistoveli Jooram Mäkinen ottaa tehtävänsä vakavasti, vaikka elämässä muuten on koko ajan jokin vitsi meneillään.
PikavisiittiMuusikko Asta Kokkarinen käy kesäisin laulamassa kadulla. Samalla hän kuuntelee ohikulkijoiden murheita ja rukoilee heidän puolestaan, jos he niin toivovat.
PikavisiittiJumala on luonut jokaisen omaksi kuvakseen. Meidän on helppoa nähdä ihminen Jumalan kuvana silloin, kun hän syntyy terveenä, kasvaa, perustaa perheen, tekee työnsä ja lopulta viettää hyvän vanhuuden...
PikavisiittiEspoossa helluntaiseurakunnan lapsi- ja nuorisotyössä palvellut Marianna Tiainen odottaa innokkaasti, minne Jumala seuraavaksi hänen perheensä johtaa.
PikavisiittiSuomen mestaruuden voittanut SPV:n salibandyvalmentaja Tommy Koponen haluaa tuoda huippu-urheiluun kristillisiä arvoja ja ainutlaatuista yhteishenkeä.
PikavisiittiKirjailija-kuvataiteilija Kaisu Rissanen on elämänsä aikana kirjoittanut noin 75 kirjaa ja kirjasta sekä maalannut tauluja ainakin yhtä kauan.
PikavisiittiTimo Luoto on ollut yhtä kauan naimisissa kuin hän on soittanut rumpuja Exit-yhtyeessä. Tänä vuonna rinnakkaiseloa tulee täyteen 30 vuotta.
PikavisiittiTiina Matela tietää, että monet kadehtivat opettajien lomia mutta eivät heidän työtään. Rakkain arkirutiinini olisi ehdottomasti ottaa iltapäivätorkut. Perheemme viisivuotias Hugo kuitenkin estää t...
PikavisiittiPirjo Backman on oppinut, että kuunteleminen on tie toisen ihmisen arvostamiseen.Rakkain arkirutiinini on pitää huolta koirastani, kun muut huollettavat ovat jo lentäneet pesästä pois.
PikavisiittiRukouksen miehenä tunnettu Turun helluntaiseurakunnan pastori Pekka Havupalo kaipaa maahan uutta uskonpuhdistusta, jossa Raamattu on horjumatonta Jumalan sanaa.
PikavisiittiMeribiologi ja kuntavaikuttaja Jere Riikonen nauttii vaeltelusta turistina omassa kotikaupungissaan. Merellä hän pohtii vastauksia luomakunnan suuriin kysymyksiin.
Pikavisiitti70-vuotisjuhlia viettävä Thorleif Johansson tunnetaan kokeilijana ja kehittelijänä. Kuumailmapalloilu on yksi viime vuosien rakkaista lajeista.
En koskaan unohda hetkeä, jolloin... hetkinen, un...
PikavisiittiEspoonlahden helluntaiseurakunnan evankelista ja Uudellamaalla lukuisten seurakuntien kanssa tavoittavaa hengellistä työtä tekevän Citymissionin toiminnanjohtaja Ali Niemelä pakkaa peräkärryn tä...
PikavisiittiMiikkapekka Heikkilä opiskelee toista vuotta journalismia ja näytteli Turun helluntaiseurakunnassa esitetyssä Peset pois -musikaalissa Pietaria. Hänen perheeseensä kuuluu vanhempien lisäksi kaksi pikk...
PikavisiittiLäänintaiteilija Mertsi Lindgren toivoo, että kiireestä huolimatta tänä keväänä olisi aikaa huomata luonnon kauneus. Hän rakastaa stand up –komiikkaa. – Koomikot osaavat taitavasti tuoda vakaviinkin a...
PikavisiittiLukion ensimmäistä luokkaa käyvä Loviisa Köykkä haluaisi oppia puhumaan espanjaa, stressaamaan vähemmän ja elämään täysillä tässä hetkessä.
Pori on hieno kaupunki, koska se on kotikaupunkini. S...
PikavisiittiTapio Huttunen on eläkkeellä oleva valokuvaaja ja helluntaiseurakunnan aktiivi Enontekiöltä. Hän piti pitkään yhtä Suomen pohjoisimmista valokuvaamoista. Huttusella ja hänen Pirjo-vaimollaan on...
PikavisiittiMarko Halttunen on Iso Kirja ry:n johtaja ja Juhannuskonferenssiisäntä, joka on työskennellyt myös pastorina. Hän opiskeli teologian BA-tutkinnon Continental Theological Seminaryssa Brysselissä...
PikavisiittiWilliam Atkinson on brittiläinen tohtori ja raamatunopettaja ja Euroopan helluntailaiteologien järjestön EPTAn (European Pentecostal Theological Association) puheenjohtaja. Hän työskentelee tunn...
PikavisiittiTansaniassa lapsuutensa viettänyt Mika Karjalainen on kotiutunut Savoon. Suomalaisessa kulttuurissa hän arvostaa erityisesti ihmisten rehellisyyttä ja vaatimattomuutta.
PikavisiittiAriel Neulaniemi on muusikko ja Radio Dein aamuääni, joka juontaa Parempi Huomen -ohjelman lisäksi muun muassa debatteja. Arielin musiikkia voi kuunnella osoitteessa Fb.com/ArielVirallinen
PikavisiittiTanja Selkälä on intoa täynnä oleva muskaritäti ja Chariots-laulaja mutta ennen muuta vaimo ja kolmen koululaisen äiti. Perhe menetti esikoisensa jo ennen tämän syntymää. Vaikka syksy 2003 herättää tä...
PikavisiittiTitta Jakonen on terveydenhoitaja, joka työskentelee kehitysyhteistyöntekijänä Laosissa. Kuvassa hän seuraa jalkapalloturnauksen finaalia Savan Centre -nuorisokeskuksella. – Kaikki ovat elämässä oppij...
PikavisiittiInkeri Riihinen on saarijärveläinen opettaja, joka kuuluu helluntaiseurakuntien Toinen Toisellemme -avioliittotyön johtoryhmään. Viime talven hän työskenteli vastaanottokeskuksessa.
PikavisiittiDavid Lehtimäki on kevytmoottoripyörän omistava Royal Rangers- eli rangeriohjaaja Järvenpäästä. David puhuu toisena kotikielenään ruotsia, mistä on hänen mukaansa ollut hyötyä muun muassa rangereiden...
PikavisiittiEvankelista-opiskelija Ilkka Kujala nauttii purjehduksesta ja syvällisistä keskusteluista. Kujala on tullut tunnetuksi Operaatio Joulun lapsi -kampanjan koordinaattorina.
PikavisiittiAnneli Karras on eläkkeellä oleva helsinkiläinen seurakunta-aktiivi, joka teki pitkän työuran Fidan humanitaarisen avun päällikkönä. Vapaa-ajalla hän on toiminut muun muassa Hyvä Sanoma ry:n vam...
PikavisiittiMatias Villberg on kohta 25-vuotias radiotoimittaja. Tällä hetkellä hän pitää ”raamattubreikkiä” Ison Kirjan Follow-opetuslapseuskoulussa tyttöystävänsä kanssa ja on jo ehtinyt heittää opiston frisbee...
PikavisiittiElina Salmiselle yksi elämän rikkauksista on keski-ikäistyvät tyttökaverit. Tällä hetkellä voin kirjoittaa ihan hyvällä mielellä vaikka maton raidoista ja rakkaudesta, ja silti näen, että Jumala...
PikavisiittiAnitta Sarén ärsyyntyy
törttöilevistä kuskeista
ja piristyy turinatuokion
avulla. Perheeni mielestä olen hauska,
säätäjä, stressaaja, tavaroiden löytäjä
ja hukkaaja sekä ihan hyvä
kokki...
PikavisiittiJori Asikainen on kalastusta, bassonsoittoa ja kristillisen Lelulaatikko-lastenohjelman juontamista harrastava äänentoistoalan ammattilainen, joka asuu vaimonsa kanssa Askolassa. Hän aloitti keväällä...
PikavisiittiJuha Pekka ”JP” Laitinen on viisikymppinen syntyperäinen keuruulainen. Hän tekee työkseen tietokonehommia sairaalaympäristössä. Laitinen harrastaa musiikkia, vanhoja autoja, mökkeilyä, luonnossa kävel...
PikavisiittiTuula Portin työskentelee sairaalateologina ja keikkailee laulajana. Hän julkaisi viime vuonna esikoislevynsä Risti vain jäljelle jää (Aikamedia). Portin tunnetaan myös vuoden 1986 Miss Suomena....
PikavisiittiSampsa Simpanen on koomikko, jonka perheeseen kuuluu ”kolme alle 10-vuotiasta lasta ja yksi täysi-ikäinen vaimo”. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa helluntaiseurakunnissa, luterilaisessa kirkos...
PikavisiittiKainuussa asuva maailmankansalainen kuuntelee korpien kuiskintaa ja Jumalan puhetta. Heikki Penttinen kuuluu Sotkamon helluntaiseurakunnan vanhimmistoon ja on entinen lähetystyöntekijä.
PikavisiittiJyrki Liukkonen on kuopiolainen muusikko ja nuorisopastori, joka on näyttänyt aina samalta. Liukkonen on myös äitienpäivää odotteleva aviomies ja seitsemän lapsen isä.
PikavisiittiHeli Ahvenainen-Saaristo säestää hengellisen musiikin huippusolisteja. Vastaviritetty flyygeli on suuri nautinto.Yksi Heli Ahvenainen-Saariston viime vuosien sydämen projekteista on ollut ruandalaisla...
PikavisiittiSatakuntalainen kirjailija, koulutyöntekijä, kansalaissodan asiantuntija ja rutikuivan huumorin mestari Jukka Mäkinen rakastaa puhua puuta heinää.
PikavisiittiMirja Vehosmaa on tulimummoiksi kutsutun julistajaparin toinen osapuoli. Hänen perheeseensä kuuluvat aviomies Lauri, kaksi lasta ja viisi lastenlasta, jotka ovat kaikki poikia ja ”harvinaisen komeita”...
PikavisiittiChristian Valtanen, 31, on urheiluun erikoistunut valo- ja videokuvaaja. Valtasen repertuaariin ovat kuuluneet muun muassa muutamat viimeisimmät olympialaiset.
PikavisiittiHanna Pasanen on Iso Kirja -opiston pääemäntä. Hän asuu Keuruulla, ja perheeseen kuuluvat puolison lisäksi 8- ja 6-vuotiaat pojat, 3-vuotias tyttö sekä seitsenkuinen koiranpentu.
PikavisiittiKangasalla asuva laulaja-lauluntekijä Pekka Simojoki, 58, on Suomen tunnetuimpia kristittyjä artisteja. Hän on julkaissut eri kokoonpanojen kanssa noin 70 äänitettä ja tehnyt yli 700 laulua joko...
PikavisiittiPikaluistelijana tunnettu Mika Poutala ehti jo laittaa uransa hyllylle Sotshin olympialaisten jälkeen, mutta luistin on alkanut taas kulkea. Viime vuonna julkaistu elämänohjekirja Mitä menestyminen va...