”Jokainen on tutustumisen vaivan arvoinen”

Mies paikallaan. Näin kaverit luonnehtivat psykoterapeuttina työskentelevää Akseli Mäkelää. Syntyperäisen turkulaisen perheeseen kuuluvat Virpi-puoliso ja 13- ja 11-vuotiaat lapset. Vapaa-ajallaan Mäkelä toimii Turun helluntaiseurakunnan vanhimmiston puheenjohtajana. Kuva: Antti Hirviniemi
Mies paikallaan. Näin kaverit luonnehtivat psykoterapeuttina työskentelevää Akseli Mäkelää. Syntyperäisen turkulaisen perheeseen kuuluvat Virpi-puoliso ja 13- ja 11-vuotiaat lapset. Vapaa-ajallaan Mäkelä toimii Turun helluntaiseurakunnan vanhimmiston puheenjohtajana. Kuva: Antti Hirviniemi

Hyvä turkulaisvitsi liittyy tur­kulaiseen ilmaisutapaan, jos­sa lähtökohtana on se, että asi­at kuulostavat olevan ei-tur­kulaisten korvissa huonosti. Esimerkiksi: ”Miten erottaa tur­kulaisen ja turistin bussipysäkil­lä? Turisti nousee sisälle bussiin kysymään, meneekö tämä Runosmäkeen. Turkulainen huu­taa ulkoa kuskille: ’Et sunkka sää mihinkään Runosmäkkeen mee?’”

 

Viimeksi säikähdin tänä aa­muna, kun ukkonen herätti kis­san ja se säikähdyksissään juok­si ovea päin ja herätti koko ta­lonväen.

 

Suutun tilanteissa, joissa nor­maalit asiat nähdään huonoina tai käsittämättöminä. Terapeut­tina työskentelen paljon ma­sentuneiden kanssa, ja moni on kertonut kokevansa, että seu­rakunnassa heidän masennuk­sensa nähdään syntinä tai oma­na valintana. Se kiukuttaa.

 

Nolointa elämässäni on usko­maton kyky unohtaa avaimet vääriin paikkoihin. Työavaimia etsittiin viimeksi kesäloman lo­pussa.

 

Parhaat lapsuusmuistoni liit­tyvät isoäitiini ja muun muas­sa lukuhetkiin hänen kanssaan. Imin häneltä myös myönteis­tä asennetta hengellisiä asioita kohtaan. Kun itse jossakin vai­heessa kiinnostuin niistä enem­män, hän ruokki sitä. Hänen vii­sautensa oli siinä, että hän ei tuputtanut uskonasioita vaan odotti, että minulla itselläni he­räsi mielenkiinto niitä kohtaan.

 

Ihmisen elämä on arvaama­tonta, ja jokainen ihminen on tutustumisen vaivan arvoinen. Ihmisen sisäinen kokemusmaa­ilma voi olla täysin erilainen kuin ensivaikutelma hänestä antaa olettaa. Terapeuttina ha­luan tukea sitä, että ihminen voi löytää itsestään sen, mitä hän ei aiemmin ole uskaltanut nähdä tai myöntää olemassaolevaksi. Jos Jumala näki, mitä ihminen on, ja silti lähetti oman Poikan­sa pelastamaan hänet, ihmi­nen voi itsekin rohkeasti katsoa omaa elämäänsä.

 

Parhaimmillaan seurakunta on yhteisö, joka auttaa ihmis­tä Jumalan ja oman itsensä löy­tämisessä. Tälle ajalle on tyypil­listä, että pitkäjänteisyyttä vaa­tivat asiat koetaan vaikeiksi, ja se heijastuu myös seurakun­taelämään. Esimerkiksi Turun kokoisessa kaupungissa monet käyvät eri seurakunnissa mutta eivät jää minnekään olemaan. Pidän tällaista tilannetta sekä hengellisen että henkisen kas­vun esteenä.

 

Raamatussa kuvataan ihmisen elämän koko kirjo.

 

Jeesus on elämän antaja. Ei vain iankaikkisen elämän, vaan hän antaa mielekkyyden, perus­tan ja värit myös tähän päivään.

 

 

Heikki Salmela

 




10/2016Kirjallisuus:The

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja