”Raamatun maailma heräsi eloon” – Jouna Nousiainen tutki opinnäytetyössään historiallisen Jeesuksen ja fariseusten suhdetta

Olen oppinut artikuloimaan etunimeni u-kirjaimen selkeästi, mutta harvinaista nimeä ihmetellään silti, Jouna Nousiainen sanoo. (Nousiaisen kotialbumi)
Olen oppinut artikuloimaan etunimeni u-kirjaimen selkeästi, mutta harvinaista nimeä ihmetellään silti, Jouna Nousiainen sanoo. (Nousiaisen kotialbumi)

Anniina Jakonen 

Olen 27-vuotias Oulun helluntaiseurakunnan nuorisotyöntekijä. Perheeseeni kuuluvat vaimo ja kaksivuotias poika. 

 

Käännekohta elämässäni tapahtui, kun menin 17-vuotiaana Vääksyssä nuorteniltaan ja tulin uskoon. Pian sen jälkeen olin Keuruun IK-opistolla Fifteen-leirin ohjaajakoulutuksessa, kun koin vahvaa kutsua seurakuntatyöhön. Se ajoi minut teologian ja raamattuopintojen pariin. 

 

Valmistuin juuri IK-opiston Master of Arts -tutkinnosta kahdeksan vuoden opintojen jälkeen. Kyseessä on kansainvälinen ylempi korkeakoulututkinto. 

 

Parasta raamattuopinnoissa ja tutkimuksen tekemisessä oli, kun pääsi flow-tilaan ja Raamatun maailma heräsi uudella tavalla eloon. Löysin Jeesuksen ja fariseusten väittelyihin uutta väriä ja toisaalta myös yllättäviä yhtymäkohtia. Raamatun tutkiminen on niin antoisaa, että välillä kaikki muu unohtuu ympäriltä! 

 

Mielestäni tutkimustuloksiani voisi käytännössä hyödyntää keskustelussa ja keskinäisen ymmärryksen lisäämisessä eri uskonnollisten ryhmien välillä, erityisesti juutalaisten evankelioinnissa. 

 

Haaveammattini lapsena oli olla jonkin alan akateemikko – ei ehkä kaikkein tavallisin lapsuushaave. 

 

Lempiraamatunpaikkani löytyy Roomalaiskirjeen viidennen luvun alusta. Se muistuttaa riemuitsemaan jopa ahdingoista ja tarjoaa jumalallisen perspektiivin vaikeuksiimme. 

 

Paras paikka maailmassa on ravintola La’Mel Keuruulla, sillä sieltä saa kaikkein parasta kebabia. Lisäksi paikkaan liittyy monia muistoja ystävien kanssa aina tupaantuliaisista läksiäisiin. Olenpa viettänyt siellä ensitreffitkin vaimoni kanssa. 

 

Tulevaisuudessa aion jatkaa seurakuntatyötä Oulussa ja kenties opiskella lisää Raamattua ja teologiaa, sillä siinä ei tule koskaan valmiiksi. 

 

Minussa herättää toivoa Oulun upeat seurakuntanuoret, jotka haluavat oppia uskosta ja seurakuntaelämästä aina vain lisää! 

 




10/2016Kirjallisuus:The

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja