"Jeesus on pelastajani ja opettajani"

Kesä on sujunut töissä, opiskellen ja matkustellen. Kävin muun muassa Riikassa, Tallinnassa, Jyväskylässä ja Naantalissa.

Minulta kysytään usein Suomesta millaista täällä on elää, millaisia ovat ihmiset ja kulttuuri. Suomi ei ole Pakistanista tai sen lähialueilta tulevien keskuudessa kovin suosittu maa, vaan useimmat haluaisivat opiskelemaan tai töihin Yhdysvaltoihin, Kanadaan, Britanniaan tai Australiaan.

Tulin Suomeen vuonna 2008. Minulla oli ystävä, joka oli ollut vaihto-opiskelijana Ruotsissa ja Suomessa ja hän kertoi minulle Suomesta, sen kulttuurista ja näytti valokuvia.

Opettelin suomen kielen kunnolla, koska sitä kautta saa töitä ja pääsee tuntemaan ihmisiä sekä kulttuuria. Kielten oppiminen on myös aina ollut minulle helppoa.

Nimi Waqas tarkoittaa taistelijaa. Täällä käytän usein nimeä Victor, jolla on melkein sama merkitys: voittaja.

Kotikaupunkini Pakistanissa on Lahore, jossa on yli 10 miljoonaa asukasta. Se on metropoli, jossa tapahtuu koko ajan paljon ja jossa myös historia on läsnä näkyvästi.

Rukousvastaus, joka on jäänyt erityisesti mieleeni liittyy lukioaikojeni tapaukseen. Hukkasin erään oppikirjan, jota olisin tarvinnut tärkeää koetta varten. Rukoilin Jumalaa, ja näin unen, jossa luokkakaverini antoi minulle tuon kirjan. Kun seuraavana päivänä menin puhumaan tuolle luokkakaverille, kävi ilmi, että hänellä tosiaankin oli kaksi kappaletta tuota kirjaa. Hänen sisarustensa vanha kirja oli jäänyt varastoon ja löytyi vasta kun kaveri oli ostanut jo uuden. Sain kirjan häneltä.

Raamatussa minua puhuttelevat eri aikoina eri kohdat. Raamatun kautta koen Jumalan johdatusta ja saan viisautta arkielämän tilanteisiin. Sananlaskuissa on selkeitä ohjeita, kuten ”Joka vanhurskauteen ja laupeuteen pyrkii, se löytää elämän, vanhurskauden ja kunnian”.

Luen Raamattua lähinnä englanniksi. Minulla on myös suomen- ja urdunkieliset Raamatut. Äidinkieleni on punjabi, mutta käytän sitä vain harvoin. Jeesus on pelastajani ja opettajani, joka on aina kanssani kaikissa tilanteissa ja jota voin aina rukoilla.

Suomalaisiin seurakuntiin toivoisin lisää sosiaalista kanssakäymistä. Se on ainut, mitä tarvittaisiin lisää. Opetus on täällä hyvää.

Tulevalta syksyltä odotan tiivistä opiskelua. Saan maisteriopintoni loppuun ensi kesään mennessä.

Inkeri Tuikka