Teini-ikäinen apulaisohjaaja on tärkeä esimerkki lastenleiriläisille.

”Kesän kohokohtia ovat leirit”

Vantaalla asuva Casimir Koskela päätti keväällä peruskoulun ja aloittaa ensi syksynä opinnot Mäkelänrinteen urheilulukiossa. Kesällä hän tekee töitä kotiseurakunnassaan Helsingin Saalemissa, osallistuu seurakunnan leireille, matkustelee ja syö minttujäätelöä. Kuva: Heikki Kokkonen
Vantaalla asuva Casimir Koskela päätti keväällä peruskoulun ja aloittaa ensi syksynä opinnot Mäkelänrinteen urheilulukiossa. Kesällä hän tekee töitä kotiseurakunnassaan Helsingin Saalemissa, osallistuu seurakunnan leireille, matkustelee ja syö minttujäätelöä. Kuva: Heikki Kokkonen

Kesässä parasta on, kun ei ole koulua ja on lämmintä. Kesän kohokohtia ovat kuitenkin aina Saalemin leirit. Niillä pääsee viettämään aikaa kavereiden kanssa ja oppimaan lisää Jumalasta.

 

Mukavimpia leirimuistoja ovat uintihetket ja se, kun kesällä 2017 olin mukana Paavalin elämästä kertovassa näytelmässä. Raamis järjestettiin rannassa, ja Paavali oli joukkoineen vesillä veneessä, jonka kaadoimme, kun esitimme haaksirikkoutumista.

 

Olen mielelläni lastenleireillä apparina eli apulaisohjaajana, koska tykkään toimia lasten kanssa ja muistan, että kun itse olin leiriläinen, niin juuri apparit olivat niitä, joita katsoin ylöspäin. Haluan olla esimerkkinä ja välittämässä evankeliumia itseäni nuoremmille.

 

Perheeseeni kuuluu äiti, isä, kaksi isoveljeä ja pikkuveli. Matkustelemme paljon yhdessä ja vietämme aikaa kotona.

 

Vapaa-ajalla tykkään pyöräillä ja muutenkin urheilla, soittaa kitaraa ja rumpuja ja käydä bongailemassa lentokentällä lentokoneita. Futista harrastin yhdeksän vuotta, mutta lopetin sen nyt keväällä.

 

Luen aika vähän nykyään. Mieluiten tartun elämäkertoihin, tositarinoihin ja jännityskirjoihin. Raamattua pyrin lukemaan joka päivä, koska se on maailman mielenkiintoisin kirja ja sitä lukemalla oppii tärkeitä asioita elämää varten.

 

Ystävieni mielestä olen hauska, kiltti, ystävällinen ja positiivinen.

 

Haluaisin aikuisena olla lentäjä ja matkustaa mielenkiintoisiin paikkoihin, esimerkiksi Uuteen-Seelantiin ja Australiaan. Jos en pääse lentäjäksi, haluaisin jonkin muun hyvän ammatin, jossa voi kertoa evankeliumia.

 

Ärsyynnyn ylimielisistä ihmisistä, jotka ajattelevat tietävänsä kaikesta kaiken ja olevansa kaikessa kaikkein parhaita.

 

Lempiraamatunhenkilöni on Daavid. Daavid oli rohkea ja hänen elämänsä osoittaa, että koolla tai iällä ei ole väliä, Jumala voi käyttää ketä vain.

 

Jeesus on minun kaikkeni, koska hän pelastaa, parantaa, auttaa ja on aina kanssani. Haluan pitää kiinni Jeesuksesta, koska Jumalan suunnitelma on paras reitti elämässä.

 

 

Marika Anttila

 




10/2016Kirjallisuus:The

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja