”Ensimmäisessä joulutapahtumassani näyttelin lammasta”

Järjestökoordinaattorina työskentelevä Milka Myllynen organisoi viime viikolla Tampereen helluntaiseurakunnassa järjestettyä interaktiivista näytelmää, jossa vieraili toista tuhatta lasta aikuisten kera. Kuva: Susanna Huittinen
Järjestökoordinaattorina työskentelevä Milka Myllynen organisoi viime viikolla Tampereen helluntaiseurakunnassa järjestettyä interaktiivista näytelmää, jossa vieraili toista tuhatta lasta aikuisten kera. Kuva: Susanna Huittinen

Työssäni mukavinta ovat monipuoliset viestinnän tehtävät ja se, että voin hyödyntää koulutustani mediakasvatuksen ja viestinnän saralta.

 

Vapaa-ajallani liikun paljon, vietän aikaa ystävien kanssa ja luen kirjoja. Lisäksi puuhastelen seurakunnassamme Royal Rangers -toiminnan parissa. Rangereissa minua kiehtoo se, miten siinä yhdistyy niin moni asia – hengellinen kasvu, kansainvälisyys, toiminta ja ystävät – ja voidaan yhdessä lasten ja nuorten kanssa etsiä heidän vahvuuksiaan. Kyse on tavallaan toiminnallisesta solusta.

 

Seurakuntamme joulutapahtumassa parasta on se, kuinka lapset eläytyvät ja heittäytyvät näytelmään mukaan. Se tarjoaa mahdollisuuden tehdä jotain luovaa kaikenikäisistä koostuvan tiimin kanssa. Tapahtuma on suunnattu eka- ja tokaluokkalaisille, mutta kaikenikäiset nauttivat siitä. Joulutapahtumaa on seurakunnassamme järjestetty lähes 20 vuoden ajan. Olin ensimmäisen kerran mukana 9-vuotiaana ja näyttelin lammasta.

 

Silmäni kostuivat, kun kerran yksi koululainen totesi matkan jälkeen, ettei ikinä ennen ollut kuullut Jeesuksesta ja että hänen täytyy tuoda vanhempansakin joulutapahtumaan.

 

Haluaisin lukea paljon enemmän! Hyvän kirjan ja teekupin kanssa sohvalle hautautuminen on parasta rentoutumista. Parhaillaan luen Tom Wrightin kirjaa Simply Christian, ja ajattelin lukea pitkästä aikaa uudestaan Narnia-kirjasarjan.

 

Minun on vaikea pysyä paikoillani. Nauramatta oleminenkin on vaikeaa...

 

Ärsyynnyn ratikkatyömaan aiheuttamista esteistä, koska ne hidastavat pääsyäni paikasta A paikkaan B.

 

Lapsena pidin erityisesti mustasta väristä, koska seurakuntamme draamaryhmä Väylä pukeutui siihen. Kuulemma halusin maalata huoneenikin mustaksi. Siihen ei ilmeisesti suostuttu, sillä lapsuudenhuoneeni seinät ovat kukalliset.

 

Joulua vietän koko joulukuun. Seurakuntamme joulutapahtuma on vähän niin kuin alkustartti joulujutuille. Joulunpyhät vietän vanhempieni kanssa.

 

 

Jeesus on hienoin esikuva ikinä!

 

 

Marika Anttila

 




10/2016Kirjallisuus:The

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja