”Nyt olen Jumalan tarkoittama ihminen” – Pauli Puirava iloitsee perheestään ja kasvusta, jonka Jumala on saanut hänessä aikaan

Pauli Puirava on helsinkiläinen perheenisä ja lääketurvallisuusalan yrittäjä. - Haaveilen Taco-kioskista, jonka myyntituotolla tuetaan vähäosaisia. Viitisen vuotta sitten Amerikan-matkalla vastaan tuli täydellinen taco, jonka reseptin selvitin netin ja vuosien kokeilujen avulla. (Seppo Haavisto)
Pauli Puirava on helsinkiläinen perheenisä ja lääketurvallisuusalan yrittäjä. - Haaveilen Taco-kioskista, jonka myyntituotolla tuetaan vähäosaisia. Viitisen vuotta sitten Amerikan-matkalla vastaan tuli täydellinen taco, jonka reseptin selvitin netin ja vuosien kokeilujen avulla. (Seppo Haavisto)

Elina Rautio 

Tulin uskoon pääsiäisenä 2014 voimakkaan kokemuksen kautta. Havahduttuani todellisuuteen tajusin, että minulla olisi pitkä matka sellaiseksi ihmiseksi, joka minun kuuluu tässä maailmassa olla. 

 

Uskoontuloni jälkeen vietin aikaa Jumalan ja Raamatun äärellä päivin ja öin. Seurakuntaan mennessäni ihmettelin, miksei siellä tapahdu mitään sellaista, mistä Raamatussa puhutaan. Pian aloin itsekin suorittaa uskoa, minkä ymmärsin vasta viime kesänä uupumuksesta toipuessani. 

 

Sanoin Jumalalle uskoon tultuani, että kaipasin perhettä, mutta aikaisempien epäonnistumisten vuoksi en laittaisi tikkua ristiin. Sitten tapasin seurakunnassa New Yorkista Suomen-lomalla olevan Johannan. Koska Johanna oli vain käymässä, pyysin hänet hyvää aavistamatta syömään. Menimme naimisiin neljä kuukautta seurustelun aloittamisesta, ja nyt meillä on kaksi poikaa. 

 

Oma perhe on enemmän kuin olin uskaltanut toivoa. Samalla avioliitto ja vanhemmuus ovat kasvattaneet minua paljon. Viime syksynä keittiössä istuessani ymmärsin, että ihan kaikki elämässäni siihen mennessä tapahtunut oli johtanut juuri tuon pöydän ääreen juuri tämän vaimon ja näiden lasten kanssa. Samalla tajusin, että 30 vuoden tunnekehityksen aukko oli kuroutunut umpeen ja nyt olin se henkilö, joksi Jumala on minut tarkoittanut. 

 

Olen kiitollinen perheestä ja ystävistä. Ilman yhteyttä toisiin ihmisiin elämä olisi hirveän yksinäistä. Olen myös kiitollinen Jumalan antamista mahdollisuuksista. Helposti unohdamme, että elämme Suomessa vaihtoehtojen yltäkylläisyydessä. Sellaista vapautta ei ole kaikilla. 

 

Jeesus on kaikki. Ilman hänen läsnäoloaan elämäni muuttuisi sietämättömästi. Ongelmien keskellä helposti ajattelen kaiken olevan itsestäni kiinni. Jumalan läsnäolossa asiat asettuvat oikeaan perspektiiviin.

 




10/2016Kirjallisuus:The

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja