”Samaistun eniten Paavaliin”

Viki Pakariselle elämä merkitsee suurta seikkailua, jossa Jeesus on tienviittana ja turvana. Jyväskyläläinen perheenisä asentaa ja korjaa työkseen matkapuhelinverkkoja korkeiden mastojen huipulla. (Eeva-Leena Pakarinen)
Viki Pakariselle elämä merkitsee suurta seikkailua, jossa Jeesus on tienviittana ja turvana. Jyväskyläläinen perheenisä asentaa ja korjaa työkseen matkapuhelinverkkoja korkeiden mastojen huipulla. (Eeva-Leena Pakarinen)

Lapsuuden haaveammattini oli autoasentaja, sillä olen aina tykännyt kaikista moottorilla liikkuvista ajoneuvoista.

 

Työssäni tietoliikenneasentajana kiipeän korkeisiin mastoihin, jotka voivat olla esimerkiksi 70 metriä korkeita. Minua ei huimaa, sillä tykkään myös vapaa-ajallani kiipeilyharrastuksista. On hauskaa, että saan kiipeillä työkseni ja siitä vielä maksetaankin.

 

En koskaan unohda sitä, kun jouduin moottoripyöräonnettomuuteen. Kun makasin maassa tajuttomana, eräs autoilija herätti minut ja hälytti ambulanssin. Kun myöhemmin sairaalassa mietin tapahtunutta, tajusin, että en ollut onnettomuushetkellä yksin, vaan Jeesus oli minun kanssani.

 

Raamatun henkilöistä samaistun eniten Paavaliin, joka oli teltantekijä ja matkusteli ympäriinsä. Itsekin haluaisin saada elannon työni kautta ja mennä paikkoihin, jotka ovat muutoin evankeliumilta suljettuja, mutta joihin pääsee oman ammattinsa kautta.

 

Eksoottisin paikka, jossa olen ajanut moottoripyörälläni, on Albanian vankilan muurien sisäpuolella. Olin siellä lähetysmatkalla. Kuulin, että Albaniassa elinkautisen saanut vanki ei koskaan pääse pois vankilasta. Jos on tullut uskoon, on elettävä Jeesuksen kanssa vankilassa – ulkoisesti lukittuna mutta sisäisesti vapaana.

 

Jos saisin ohjata elokuvan, se olisi seikkailuelokuva tai matkakertomus.

 

Harrastan moottoripyöräilyn lisäksi liikuntaa, veneilyä, kielten opiskelua ja metsänhoitoa. Lisäksi olen mukana laulamassa Jyväskylän helluntaiseurakunnan HOPE-kuorossa ja -bändissä.

 

Rukoilen perheen, työkavereiden, Suomen sekä omien arkisten asioiden puolesta. Rukoilen varjelusta ennen kuin lähden tien päälle moottoripyörälläni tai ennen kuin lähden kiipeämään korkeisiin mastoihin.

 

Olen kiitollinen perheestä, terveydestä ja siitä, että olen saanut syntyä hyvinvointivaltioon. Suomessa on hienoa esimerkiksi se, että täällä on hyvät koulutusmahdollisuudet. Jos vammautuisi pahasti, yhteiskunta pitäisi silti hyvää huolta.

 

Jeesus merkitsee minulle elämän suuntaa, turvaa ja elämän tarkoitusta.

 

Heli Markkunen




10/2016Kirjallisuus:The

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja