”On helpompi rakastaa muita, kun osaa rakastaa myös itseään”

Suomen Helluntaikirkon sihteerinä vuodesta 2008 työskennellyt Sirpa Matikainen on asunut perheineen 1990-luvulla Turkissa kaikkiaan noin yhdeksän vuotta. Kuva: Eero Antturi
Suomen Helluntaikirkon sihteerinä vuodesta 2008 työskennellyt Sirpa Matikainen on asunut perheineen 1990-luvulla Turkissa kaikkiaan noin yhdeksän vuotta. Kuva: Eero Antturi

Työtehtäviini Suomen Helluntaikirkon sihteerinä kuuluu muun muassa jäsenasioiden ja taloushallinnon asioiden hoitaminen, tiedotus, nettisivujen ylläpito, erilaisten tapahtumien ja seminaarien järjestäminen, kokousten valmistelu – kaikki mahdollinen.

 

Antoisinta työssäni on sen vaihtelevuus ja ihmisten kohtaaminen. Olen myös iloinen, että  kaikki se tieto, mitä minulle on vuosien varrella kertynyt Helluntaiherätyksestä ja seurakuntatyöstä, sekä kokemus ulkomailla vietetystä ajasta on nyt pääomaa, jota voin käyttää työssäni.

 

Vapaa-ajalla luen, siivoan ja liikun. Joskus käyn museoissa, konserteissa, oopperassa tai baletissa.

 

Turkista kaipaan ihmisiä, vieraanvaraisuutta, yhteisöllisyyttä, toisten huomioimista, aurinkoa ja lämpimiä säitä, arkeologisia paikkoja ja eri aikakausien kulttuurien maahan jättämää rikasta historiaa. Siellä voi kulkea vaikkapa Paavalin jalanjäljissä tai vierailla paikoissa, joihin Paavali lähetti kirjeitänsä.

 

Kun olin 17-vuotias, otin Jeesuksen omaksi Vapahtajakseni ja sain syntini anteeksi. Sain rauhan, jota eivät itämaiset uskonnot, ennustelut eivätkä teosofian lukemiset olleet tuoneet.

 

Avioliitossa olemme puolisoni Eskon kanssa pyrkineet noudattamaan Efesolaiskirjeessä 4:26 annettua ohjetta: ”Vihastukaa, mutta älkää syntiä tehkö. Älkää antako auringon laskea vihanne yli.” Olemme selvittäneet ennen nukkumaanmenoa sen, mistä kenkä puristaa, jotta suhteessamme ei ala mikään hiertämään. Siten käy, jos kengät hankaavat liian pitkään.

 

Rukoilen lasteni ja lastenlasteni puolesta. Meillä on kolme poikaa ja kolme lastenlasta, joiden onnellinen mummi olen.

 

Rukousvastauksista parhaiten ovat jääneet mieleen ne, jotka koskettavat ihmisten uskoontuloa tai parantumista, läheisimpänä oman isäni uskoontulo ennen hänen kuolemaansa.

 

Elämässä vaikeinta on ollut oppia tuntemaan itsensä puutteineen ja hyvine puolineen sekä rakastaa lähimmäistä niin kuin itseään. Sillä matkalla olen vieläkin. Onneksi Pyhä Henki on Totuuden Henki ja ohjaa rakkaudessa kaikkeen totuuteen. On helpompi rakastaa muita, kun osaa rakastaa myös itseään.

 

Jeesus Kristus on minun Herrani ja Jumalani. En voisi ajatella olevani ilman Jeesusta.

 

 

Marika Anttila




10/2016Kirjallisuus:The

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja