”Miellän maailman visuaalisuuden kautta” – Kuvitustöitä tekevä Maija Syrjälä on maalannut maiseman seurakuntatalon kerhohuoneen seinään

Maija Syrjälä on tehnyt kuvituksia myös Jees-lehteen ja Tytti Salon JP ja Sallikkalan kingi -kirjaan (Aikamedia 2021). Hän asuu perheineen Sastamalan Kiikoisissa ja työskentelee huoltoasemalla. (Antti Syrjälä)
Maija Syrjälä on tehnyt kuvituksia myös Jees-lehteen ja Tytti Salon JP ja Sallikkalan kingi -kirjaan (Aikamedia 2021). Hän asuu perheineen Sastamalan Kiikoisissa ja työskentelee huoltoasemalla. (Antti Syrjälä)

Heli Markkunen 

Innostuin piirtämisestä heti, kun kynä pysyi kädessäni. Pienestä saakka olen suunnitellut, haaveillut ja mieltänyt kokonaisuuksia piirtämällä. Usein selittäessäni jotakin mutkikasta asiaa tarvitsen puheeni tueksi kynän ja paperinkulman, johon kuvan kautta selitän asiani. 

 

Olen piirtänyt ja maalannut kuvituksia jatkotarinoihin, värityskuvia, puuhatehtäviä, satukirjan kuvitusta sekä tilaustöinä toteutettuja ihmis- ja eläinmuotokuvia. Kerran minut kutsuttiin maalaamaan seurakuntatalon kerhohuoneen seinään maisema. 

 

Olen kiitollinen, että sain viime keväänä tehdä kuvituksen Tytti Salon kirjaan JP ja Sallikkalan kingi. Hauskan ja jännittävän tekstin kuvittaminen oli hieno kokemus. Yllätyin iloisesti, kun minua pyydettiin tekemään kuvitus myös JP-kirjan jatko-osaan. 

 

Haastavinta piirtämisessä on saada kuva alkuun. Kun paperilla tai näytöllä on edes raaka hahmotelma, on iso askel jo otettu. Silloin pään sisälle on muotoutunut asetelma, ja siitä työ lähtee rullaamaan tasaisen varmasti. 

 

Raamatussa minua puhuttelee yleensä se kohta, jota olen lukemassa. Aloitan aamuni kahvilla sekä pienellä raamatunlukuhetkellä, ja illalla viimeisenä luen Raamattua puolisoni kanssa. En harrasta peukalopaikkoja, vaan luen Raamattua järjestelmällisesti. Jumala on silti hämmentävän monta kertaa puhunut minulle kyseiselle päivälle osuneen sanankohdan kautta asiasta, jota olen sillä hetkellä miettinyt ja kysellyt. 

 

Vielä joskus haluaisin löytää uusia tapoja palvella Jeesusta elämälläni niin seurakunnassa kuin muuallakin. Minua raastaa sisältä ihmisten pahoinvointi ja toivottomat kohtalot, joiden edessä koen pienuutta ja voimattomuutta. 

 

Ystävyydessä arvostan rehellisyyttä ja pitkäjänteisyyttä. Olen luonteeltani introvertti. Tutustun uusiin ihmisiin helposti, mutta ystävystyminen vaatii aikaa ja vaivaa. Elämässäni on muutama hyvä ystävä, joista läheisin on oma puolisoni. 

 

Minua harmittaa, etten aina jaksa olla se äiti, puoliso ja ystävä, joka haluaisin olla. Päivätyöni huoltoasemalla on täynnä ääntä ja sosiaalisia tilanteita, joten töiden jälkeen tarvitsisin usein hiljaisen ja tarpeeksi pitkän latautumishetken. 

 

Rukoilen, että voisin nähdä kohdalleni osuvat ihmiset Jumalan rakkauden kautta. 

 

Jeesus merkitsee minulle tulevaisuuden toivoa ja voimaa jokapäiväiseen puurtamiseeni. 

 




10/2016Kirjallisuus:The

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja