Luterilaiset ja helluntailaiset purkavat ennakkoluuloja
Monen luterilaisen mielessä helluntailaisuus yhdistyy esimerkiksi menestysteologiaan ja yhteiskunnallisia teemoja koskevaan välinpitämättömyyteen. Näin siitä huolimatta, että menestysteologia on klassisissa helluntailiikkeissä yleisesti tuomittu ja sosiaalinen ajattelu vahvistunut.
Helluntailaisilla on luterilaisista omat virheelliset ennakkoluulonsa.
Näitä ja muita tietämyksen aukkoja pyritään palkkaamaan ensi viikolla käynnistyvässä ekumeenisessa keskustelusarjassa, kun luterilaisten ja helluntailaisten kansainväliset delegaatiot tapaavat toisensa Filippiineillä. Kuusipäiväisen tapaamisen isäntänä toimii paikallisen Assemblies of God -kirkon teologinen seminaari.
Viisivuotiseksi suunnitellun dialogiprosessin teemana on ”Identiteettimme Kristuksessa”, ja aiheina ovat muun muassa parantuminen, menestys ja Pyhä Henki. Aiheet nousevat Luukkaan evankeliumin jakeista 4:18–21. Delegaatiot tapaavat kerran vuodessa.
Kokoontumisiin osallistuvan Luterilaisen maailmanliiton (LML) ekumeenisten asioiden apulaispääsihteerin Kaisamari Hintikan mukaan tarkoituksena on keskittyä niihin kysymyksiin, joita paikalliskirkot ja -seurakunnat kohtaavat.
– Etenkin globaalin etelän luterilaisissa kirkoissa nämä kysymykset liittyvät paljon luterilaiseen identiteettiin ja siihen, kuinka esimerkiksi helluntailaisuus on sitä haastanut ja muuttanut, Hintikka toteaa.
– LML:n jäsenkirkoissa näitä keskusteluja on toivottu jo pitkään. Keskustelu auttaa aina ja pitkäaikainen keskusteluyhteys vielä enemmän.
Pitkä pohjustus
Dialogia edelsivät Luterilaisen maailmanliiton aloitteesta vuosina 2005–2010 käydyt valmistelevat keskustelut, joihin osallistui kaksi suomalaista: Tampereen piispa Matti Repo sekä helluntailainen teologian professori Veli-Matti Kärkkäinen.
Kärkkäinen on toisena suomalaisena mukana myös nyt alkavissa varsinaisissa keskusteluissa.
Pohjoismaissa helluntailaisten ja luterilaisten rinnakkaiselo on varsin harmonista, joskin luterilaisen papiston liberalisoituminen on luonut uusia varjoja muuten parantuneiden suhteiden ylle. Monilla muilla alueilla suhteita sen sijaan leimaavat tietämättömyys, epäluulot ja jopa konfliktit.
Kuvaavaa on, että Suomi on ainoa maa, jossa luterilaiset ja helluntailaiset ovat käyneet kansallisia opillisia keskusteluja.
Toisin kuin esimerkiksi luterilais-katolisissa keskusteluissa, joissa päämääränä on opillinen ykseys, alkamassa olevan dialogin tavoitteena on keskinäisen tuntemisen lisääminen ja ennakkoluulojen poistaminen, Kärkkäinen toteaa.
– Keskustelussa hyvä lopputulos on myös se, että ymmärrämme aiempaa paremmin sen, mikä meitä erottaa; silti Kristuksen ruumiin jäseninä toisiamme kunnioittaen. Tavoitteena ei siis ole opillinen samanmielisyys.
Osallistujia eri puolilta maailmaa
Dialogissa luterilaisten kirkkojen edustajat ovat LML:n nimittämiä ja edustavat yhteisön jäsenkirkkoja. Helluntailainen delegaatio on epävirallisempi. Noin puolet 12-henkisestä tiimistä on mukana oman kirkkokuntansa edustajana, osa esimerkiksi raamattukoulunsa tai vastaavan instituution lähettämänä. Osa on kutsuttuja yksityishenkilöitä.
Veli-Matti Kärkkäinen kuuluu viimeksi mainittuun ryhmään.
Erikoista Kärkkäisen osallistumisessa on se, että hänet vihittiin viime syksynä amerikansuomalaisen luterilaisen seurakunnan papiksi Yhdysvalloissa.
Helluntailaisen delegaation kokoajat kuitenkin pyysivät asiantuntemukseltaan arvostettua Kärkkäistä jatkamaan ryhmässä, eikä Luterilaisella maailmanliitolla ollut mitään sitä vastaan.
Helluntailisten delegaatiota johtaa tunnettu sveitsiläinen helluntaiteologi Jean Daniel Plüss, ja ryhmään kuuluu henkilöitä myös muun muassa Malesiasta, Filippiineiltä, Yhdysvalloista ja Venäjältä.
Teoreettisen tarkastelun lisäksi tapaamisten ohjelmaan sisältyy yhteistä raamatuntutkistelua ja rukousta sekä vierailuja paikallisiin seurakuntiin.
Aiemmin kansainvälinen helluntaiyhteisö on käynyt vastaavia keskusteluja roomalaiskatolisen kirkon, reformoitujen kirkkojen sekä Kirkkojen maailmanneuvoston jäsenkirkoista koostuvan ryhmän kanssa.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...