Arvio: Ukko-Paavo puhuttelee yhä

Viimeiset kiusaukset -ooppera käsittelee uskon peruskysymyksiä Paavo Ruotsalaisen tarinan kautta. (Marianne Hautsalo)
Viimeiset kiusaukset -ooppera käsittelee uskon peruskysymyksiä Paavo Ruotsalaisen tarinan kautta. (Marianne Hautsalo)

 

Viimeiset kiusaukset -ooppera Jyväskylän kaupunginteatterissa 3.2.–6.3.2022. Sävellys Joonas Kokkonen, libretto Lauri Kokkonen, ohjaus Mirva Koivukangas, orkesterina Jyväskylä Sinfonia

 

Vuonna 1975 ilmestynyt Viimeiset kiusaukset -ooppera on suomalaisen oopperakirjallisuuden klassikko. Joonas Kokkonen sävelsi sen pikkuserkkunsa, kirjailija Lauri Kokkosen samannimiseen näytelmään, ja siitä tuli nopeasti menestysteos myös kansainvälisillä näyttämöillä aina New Yorkin Metropolitania myöten. Pitkälti toista sataa kertaa esitetyn teoksen uusin versio nähdään Jyväskylän Oopperan tuottamana. 

Kokkosen sävellys, jota hän kypsytteli toistakymmentä vuotta, kuvaa Savon herännäisyyden maallikkojohtajan Paavo Ruotsalaisen (1777-1852) elämää ja hengellistä kamppailua tämän kuolinvuoteella läpikäymien unihoureiden kautta.  

Paavon elämänkutsumuksen ratkaiseva pohja luotiin 1790-luvulla nykyisessä Jyväskylässä seppä Jaakko Högmanin pajassa, jonne synnintunnon vaivaama mies taivalsi jalkaisin Nilsiän Aholansaaresta yli 200 kilometrin matkan. Sepältä Paavo kuuli sielunhoidolliset avainsanat: ”Yksi sinulta puuttuu ja sen mukana kaikki: Kristuksen sisäinen tunteminen.” Tämän hengellisen oivalluksen jälkeen Paavo Ruotsalainen saarnasi määrätietoisesti pelkkää tietopuolista ”aivouskoa” vastaan ja ohjasi ihmisiä aidon synnintunnon kautta Jumalan armon ja sydämen uskon omistamiseen.  

Vaikka ”Ukko-Paavo” oli körttijohtajana suuri hengenmies ja ihailtu seurapuhuja, hän koki elämänsä viimeisinä hetkinä syyllisyyttä monista vajavaisuuksistaan. ”Taivaan puomille on mentävä yksin”, Paavo saarnasi mutta epäili samalla, mahtoiko se olla hänelle itselleenkään auki.   

Viimeiset kiusaukset -ooppera sisältää monta puhuttelevaa tasoa. Yhdellä tasolla Paavo kamppailee Jumalan ja oman kelvollisuutensa kanssa. Ihmissuhteiden tasolla hän tuntee syyllisyyttä Riitta-vaimonsa ja perheensä laiminlyönnistä seuramatkojen vuoksi. Ja kolmannella tasolla hengenmies valmistautuu kuoleman kohtaamiseen. Unihoureissaan hän kertaa myös suhdettaan körtteihin ja valtaa pitävään sivistyneistöön.     

Koronarajoitusten vuoksi oopperan ensi-ilta siirtyi uudenvuodenaatosta helmikuulle. Myös esiintyjäkaartiin tuli muutoksia.  

Oopperan päärooleissa kansainväliset suomalaistähdet Mika Kares (Paavo) ja Petri Lindroos (Paavo ja seppä Högman), Johanna Rusanen-Kartano (Paavon vaimo Riitta) ja Matti Turunen (seppä Högman) tekevät vakuuttavaa työtä ─ Lindroos kahdessakin eri roolissa. Oopperan yksinkertainen lavastus ilmentää herännäisyyden vaatimattomuutta. Ohjauksesta vastannut Mirva Koivukangas onnistuu pitämään teoksen yleisilmeen pelkistettynä ja uskottavana. Silti muutamat seikat, kuten Paavon aikakauden tyylistä poikkeava pukeutuminen, herättävät kriittisiä kysymyksiä.  

Ville Matvejeffin johtama Jyväskylä Sinfonia soi ammattitaitoisesti ja täydentää taiteellisen kokonaiselämyksen.   

Myös ne aikamme ihmiset, jotka välttelevät kirkonmenoja ja seurakuntien tilaisuuksia, voivat saada aidon hengellisen kosketuksen Viimeiset kiusaukset -oopperan kautta. Paavo nostaa kuolinvuoteellaan esiin perimmäisiä kysymyksiä, jotka jokainen kuulijakin joutuu itse kohtaamaan.  

    

Leevi Launonen

 

 




51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja