Luterilaiset ja helluntailaiset purkavat ennakkoluuloja

Luterilaisen maailmanliiton aloitteesta käytävien keskustelujen päätarkoituksena on molemminpuolinen oppimisprosessi, mutta käytännön yhteistyön yleistyminen olisi mieluisa sivuvaikutus. Kuva dialogin valmisteluvaiheen tapaamisesta Tampereelta vuodelta 2010.
Luterilaisen maailmanliiton aloitteesta käytävien keskustelujen päätarkoituksena on molemminpuolinen oppimisprosessi, mutta käytännön yhteistyön yleistyminen olisi mieluisa sivuvaikutus. Kuva dialogin valmisteluvaiheen tapaamisesta Tampereelta vuodelta 2010.
Monen luterilaisen mielessä helluntailaisuus yhdistyy esimerkiksi menestysteologiaan ja yhteiskunnallisia teemoja koskevaan välinpitämättömyyteen. Näin siitä huolimatta, että menestysteologia on klassisissa helluntailiikkeissä yleisesti tuomittu ja sosiaalinen ajattelu vahvistunut.

Helluntailaisilla on luterilaisista omat virheelliset ennakkoluulonsa.

Näitä ja muita tietämyksen aukkoja pyritään palkkaamaan ensi viikolla käynnistyvässä ekumeenisessa keskustelusarjassa, kun luterilaisten ja helluntailaisten kansainväliset delegaatiot tapaavat toisensa Filippiineillä. Kuusipäiväisen tapaamisen isäntänä toimii paikallisen Assemblies of God -kirkon teologinen seminaari.

Viisivuotiseksi suunnitellun dialogiprosessin teemana on ”Identiteettimme Kristuksessa”, ja aiheina ovat muun muassa parantuminen, menestys ja Pyhä Henki. Aiheet nousevat Luukkaan evankeliumin jakeista 4:18–21. Delegaatiot tapaavat kerran vuodessa.

Kokoontumisiin osallistuvan Luterilaisen maailmanliiton (LML) ekumeenisten asioiden apulaispääsihteerin Kaisamari Hintikan mukaan tarkoituksena on keskittyä niihin kysymyksiin, joita paikalliskirkot ja -seurakunnat kohtaavat.

– Etenkin globaalin etelän luterilaisissa kirkoissa nämä kysymykset liittyvät paljon luterilaiseen identiteettiin ja siihen, kuinka esimerkiksi helluntailaisuus on sitä haastanut ja muuttanut, Hintikka toteaa.

– LML:n jäsenkirkoissa näitä keskusteluja on toivottu jo pitkään. Keskustelu auttaa aina ja pitkäaikainen keskusteluyhteys vielä enemmän.

Pitkä pohjustus

Dialogia edelsivät Luterilaisen maailmanliiton aloitteesta vuosina 2005–2010 käydyt valmistelevat keskustelut, joihin osallistui kaksi suomalaista: Tampereen piispa Matti Repo  sekä helluntailainen teologian professori Veli-Matti Kärkkäinen.

Kärkkäinen on toisena suomalaisena mukana myös nyt alkavissa varsinaisissa keskusteluissa.

Pohjoismaissa helluntailaisten ja luterilaisten rinnakkaiselo on varsin harmonista, joskin luterilaisen papiston liberalisoituminen on luonut uusia varjoja muuten parantuneiden suhteiden ylle. Monilla muilla alueilla suhteita sen sijaan leimaavat tietämättömyys, epäluulot ja jopa konfliktit.

Kuvaavaa on, että Suomi on ainoa maa, jossa luterilaiset ja helluntailaiset ovat käyneet kansallisia opillisia keskusteluja.

Toisin kuin esimerkiksi luterilais-katolisissa keskusteluissa, joissa päämääränä on opillinen ykseys, alkamassa olevan dialogin tavoitteena on keskinäisen tuntemisen lisääminen ja ennakkoluulojen poistaminen, Kärkkäinen toteaa.

– Keskustelussa hyvä lopputulos on myös se, että ymmärrämme aiempaa paremmin sen, mikä meitä erottaa; silti Kristuksen ruumiin jäseninä toisiamme kunnioittaen. Tavoitteena ei siis ole opillinen samanmielisyys.

Osallistujia eri puolilta maailmaa

Dialogissa luterilaisten kirkkojen edustajat ovat LML:n nimittämiä ja edustavat yhteisön jäsenkirkkoja. Helluntailainen delegaatio on epävirallisempi. Noin puolet 12-henkisestä tiimistä on mukana oman kirkkokuntansa edustajana, osa esimerkiksi raamattukoulunsa tai  vastaavan instituution lähettämänä. Osa on kutsuttuja yksityishenkilöitä.

Veli-Matti Kärkkäinen kuuluu viimeksi mainittuun ryhmään.

Erikoista Kärkkäisen osallistumisessa on se, että hänet vihittiin viime syksynä amerikansuomalaisen luterilaisen seurakunnan papiksi Yhdysvalloissa.

Helluntailaisen delegaation kokoajat kuitenkin pyysivät asiantuntemukseltaan arvostettua Kärkkäistä jatkamaan ryhmässä, eikä Luterilaisella maailmanliitolla ollut mitään sitä vastaan.

Helluntailisten delegaatiota johtaa tunnettu sveitsiläinen helluntaiteologi Jean Daniel Plüss, ja ryhmään kuuluu henkilöitä myös muun muassa Malesiasta, Filippiineiltä, Yhdysvalloista ja Venäjältä.

Teoreettisen tarkastelun lisäksi tapaamisten ohjelmaan sisältyy yhteistä raamatuntutkistelua ja rukousta sekä vierailuja paikallisiin seurakuntiin.

Aiemmin kansainvälinen helluntaiyhteisö on käynyt vastaavia keskusteluja roomalaiskatolisen kirkon, reformoitujen kirkkojen sekä Kirkkojen maailmanneuvoston jäsenkirkoista koostuvan ryhmän kanssa.


Heikki Salmela

Lukijalta
51

Lukijalta22.3.2024 | Olen kiitollinen, että maakuntalehdissämme on auennut toistuvasti tilaa Raamatun sanomaa korostaville kirjoituksilleni. Usein ne sivuavat yhteiskunnallisia haasteita, unohtamatta ikuis...
LukijaltaIhmisten puheissa toistuvat usein ilmaisut kuten ”Kuolema kuittaa univelat” tai ”Haudassa saa sitten levätä”. Ne ovat tavallisia tapoja vältellä ajatusta kuolemanjälkeisestä elämästä ja vaeltaa va...
Lukijalta21.11.2023 | Helluntaikirkon oppikäsityksessä Jeesuksen paluusta ei ole enää vain yhtä tulkintamallia. Jeesuksen paluusta itsessään ollaan varsin yksimielisiä, mutta seurakunnan tempauksen ajoituk...
Lukijalta24.10.2023 | Iso Kirja on hehkuttanut tänä vuonna Opisto omaksi -teemaa. Sen tavoitteena on, että seurakunnat ja niiden jäsenet ottaisivat ja kokisivat entistä enemmän omistajuutta yhteisestä opis...
LukijaltaApostoli Paavali ei tahtonut pitää Roomassa asuvia veljiä tietämättöminä ”tästä salaisuudesta, että Israelia on osaksi kohdannut paatumus – hamaan siihen asti, kunnes pakanain täysi luku on sisäll...
Lukijalta(20.3.2023) Tammikuussa seurakuntamme johtajisto sai ihmetteleviä yhteydenottoja koskien paikallista Turvallinen seurakunta -lausuntoa, jossa olemme osallisena. Siinä oli virheellisesti na...
Lukijalta(6.3.2023) Uudet hyvinvointialueet aloittivat vuoden alusta. Kotiin saamamme esitteen mukaan uuden hyvinvointialueen keskeinen tehtävä on ”hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistäminen yht...
LukijaltaTranslain uudistaminen vietiin eduskunnassa maaliin 1.2.2023 äänin 113–69. Lain mukaan jokainen täysi-ikäinen kansalainen voi vaihtaa sukupuolensa pelkkänä ilmoitusasiana. Korjausleikkauksia ja lä...
LukijaltaOikeaoppisuuden tarve on ihmiselle ominaista ja johtuu osin siitä, että se on eräs turvallisuuden tunnetta ruokkiva väline. Uskon kysymyksissä oikeaoppisuuden tarve on hälyttävän suuri. Osasyynä s...
Lukijalta(27.12.2022) Silmiini sattui erään teologin lehtikirjoituksen otsikointi: ”Ateisti, joka tuntee Jumalan?” Kysymysmerkin kanssakin toteamus on absurdi. Ateisti kieltää Jumalan olemassaolon ja kaike...
Lukijalta(22.11.2022) Kun tulin aikoinani uskoon, sain näyn hengellisestä työstä. Se oli määrittelemätön pakottava tarve olla jotenkin hyödyksi Jumalan valtakunnassa. Tämä tarve on ollut läpi uskossa oloaj...
LukijaltaPaimen Plus -lehden kesäkuun numeron talouspalstalla olleessa kirjoituksessa kerrottiin seurakuntien lämpölaskujen noususta viime talvelta. Sama suunta näyttää jatkuvan myös tulevana talvena. Kerr...
LukijaltaJeesus joutui usein herättelemään kuulijoitaan. Tässä muutamia otteita Jeesuksen sanoista: ”Ettekö käsitä? Kuinka te ette käsitä, etten minä puhunut teille leivästä?” Niin hän sanoi heille: ”Ettek...
LukijaltaYhdysvalloissa korkein oikeus kumosi kesäkuussa vanhan ns. Roe vs Wade -nimellä tunnetun, aborttioikeuden turvanneen ennakkopäätöksen. Näin se teki sen, minkä kokeneiden ja laintuntevien tuomareid...
LukijaltaSanan- ja uskonnonvapaus ry (SUV) on osoittanut tarpeellisuutensa kansan keskuudessa. Kesäkuussa 2021 perustettu yhdistys on saanut aatteensa taakse jo yli 1 000 jäsentä ympäri Suomea.
Yh...
LukijaltaHesekielin kirjan luku 33 kertoo sielunhoitajan ja profeetan vastuusta. Toisesta jakeesta löytyvät puhuttelevat sanat: ”Jos minä annan miekan tulla maan kimppuun ––.” Nykyiset aseet eivät ole miekkoja...
LukijaltaLähetyspastori Markku Karjalaisen mukaan Uusi testamentti opettaa seurakunnan johtavan pastorin ja vanhimman viran kuuluvan miehille. Raamatussa sanotaan, että vanhimman virkaan tulee valita ”yhde...
LukijaltaKansallisen veteraanipäivän aikana (27.4.), kun uutiset kertovat Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistön potevan koronan jälkeen keuhkokuumetta, olen pohtinut, kuinka tärkeää on, että maamme...
LukijaltaRisto Karhu esitti Ristin Voitossa 17 kysymyksen: ”Jeesuksen paluu – ennen suurta ahdistusta?” Kirjoitus keskittyi ensisijaisesti odottamamme tempauksen ajankohdan pohdintaan. Mielestäni Risto Kar...
LukijaltaLänsimaiden kristittyjen piirissä on laajalti käsitys, että seurakunnan salainen tempaus tapahtuisi ennen suurta ahdistusta. Etenkin vapaiden suuntien käsitykseen on paljolti vaikuttanut Vilho Har...
LukijaltaJumala ilmoittaa itsensä Raamatun Sanan kautta mutta myös kansojen vaiheissa. Erityisen selvästi tämä ilmenee Israelin kansan historiassa ja nykyhetkessä.
Suomen kansan eri vaiheissa olem...
LukijaltaKiitos Reijo Mänttärille palautteesta (RV 9/22) kirjani erään luvun pohjalta tehtyyn artikkeliin. Tila ei riitä palautteen seikkaperäiseen käsittelyyn, mutta teen joitain yleisiä huomioita. ...
LukijaltaPuheessaan Korneliuksen talossa apostoli Pietari tahtoi sitoa uudet opetuslapset herätyksen alkuperään. Siksi hän sanoo: ”– – sen sanan, joka lähtien Galileasta on levinnyt koko Juudeaan, sen kast...
LukijaltaLehden emerituspäätoimittaja Leevi Launonen pohdiskeli kasvatustieteen asiantuntijana syvällisesti ihmisen persoonaa (RV 5). Hän toteaa ihmisen luonteen kasvamisen jääneen taka-alalle 1900-luvun l...
LukijaltaPitkittynyt poikkeusaika on kuormittanut lapsiperheiden arkea, typistänyt tärkeitä vertaistukiverkostoja ja kaventanut seurakuntayhteyttä. Lasten hengellinen kasvatus on jäänyt pitkälti vanhempien...
LukijaltaHyvin usein puhutaan pettäjä Jaakobista tai siitä, kuinka Jaakob petti veljensä. Ovatkohan nämä ajatukset koko totuus?
1. Moos. 25:21,23: ”Iisak rukoili Herraa vaimonsa puolesta, sillä tä...
LukijaltaVastine Kalevi Marinille – "Ekumeniaa ei tarvitse pelätä"

Ristin Voitossa 46 oli Kalevi Marinin mielipidekirjoitus, joka kommentoi Ristin Voitossa 41 julkaistu...
LukijaltaRistin Voitossa 41 oli hätkähdyttävä artikkeli Helluntailaisena ekumeniaa vahvistamassa. Petri Mäkilä sanoittaa siinä teologian toht...
LukijaltaSuomessa on viime vuosien aikana kyseenalaistettu kristillisiä arvoja. Raamatun mukaista uskoa tunnustavat kokevatkin, että kaikkea muuta suvaitaan paitsi kristillisiä arvoja.
Kuitenkin e...
LukijaltaLehden sivuilla on jälleen käyty keskustelua naisen asemasta. RV:n numerossa 41 Hannu Kangasniemi esitti miehen ja naisen välisen hierarkian olevan osa Jumalan asettamaa järjes...
LukijaltaRistin Voitossa 30–31 oli kirjoitus kalvinismista. Näkemys miehen ja naisen erilaisista sukupuolisidonnaisista rooleista perheessä ja seurakunnassa nousi esiin yhtenä jäsenille tärkeänä näkök...
LukijaltaKesän päivityksiä, uutisia ja mainoksia lukiessa mieleen on noussut kysymys: Onko sellainen paradoksi mahdollista, että voin olla ihmisoikeuksien ja solidaarisuuden puolella ja samaan aikaan kriti...
LukijaltaSuurella mielenkiinnolla, jännityksellä, rakkaudella ja ilolla tartuin Evankelistakoti elää -kirjaan. Jokainen kirja, joka kertoo helluntaiherätyksen alkuajoista Suomessa, sen toiminnast...
LukijaltaOlen kuullut joidenkin väittävän, etteivät uskovat joudu viimeiselle tuomiolle. Silloin tarkoitetaan ns. erillistä ylöstempausta, joka on erotettu ylösnousemuksesta viimeisenä päivänä. Kuitenkin t...
LukijaltaNettikonferenssissa näki paljon mielenkiintoisia vastauksia otsikon kysymykseen. Laulu- ja soitinyhtye Exit sai paljon myönteistä palautetta. Monet pitivät sen esiintymistä jopa koko tapahtuman pa...
LukijaltaPaljolla kirjantekemisellä ei ole loppua. Ristin Voitossa on kirja-arvioita, joista toiset ovat hyviä ja rakentavia uskoamme ajatellen, toiset ovat sitten vähemmän hyviä. Markus Maj...
LukijaltaRistin Voitto -lehden pääkirjoituksessa (12/21) Waltteri Haapala korostaa pastorien johtajuutta ja heidän kunnioittamistaan sangen voimakkaasti. On toki tärkeää, että pastorit saavat heille kuuluv...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan