Kristillisiä ohjelmia pyörii Suomen pääkanavilla aniharvoin. Poikkeuksen tekevät Yle Radio 1:n aamu- ja iltahartaudet sekä televisio- ja radiojumalanpalvelukset, jotka täyttivät vastikään 90 vuotta.
Ylen hengellisistä sisällöistä vastaavat eri kristilliset yhteisöt Kirkon tiedotuskeskuksen johdolla. Eniten ohjelma-aikaa käyttää luterilainen kirkko, mutta helluntailaisetkin ovat äänessä miltei kymmenen tuntia vuodessa. Määrä ei ole päätä huimaava mutta kuitenkin hieman suurempi kuin ohjelmapäällikkö Kimmo Saares uumoili RV 38:ssa.
– Pidämme vuosittain keskimäärin 11 radiohartautta. Radiojumalanpalveluksia on ollut viime vuosina useampiakin kuin neljä. Pienemmät kirkkokunnat ovat antaneet vuorojaan meille, ja olemme saaneet myös useita ylimääräisiä vuoroja Lapin Radion alueelle. Lisäksi meillä on tasaisesti yksi tv-jumalanpalvelus vuodessa, joskin noin joka kuudes vuosi on kokonaan välivuosi, Helluntaiherätyksen ohjelmavuoroja koordinoiva pastori Petri Viinikkala tulkkaa vuodesta 1998 pidettyjä tilastoja.
Plus- ja miinusmuutoksia
Pari vuotta sitten Yle muodosti uskonnolle selkeämmin oman ohjelmalohkonsa, jonka tarjonta painottuu sunnuntaiaamupäiviin. Niinpä esimerkiksi helluntaiseurakuntien radiojumalanpalvelukset siirtyivät iltakuudesta kello 11:een. Tämä huoletti ensin, mutta turhaan.
– Muutos oli mahtava asia, sillä se lisäsi olennaisesti jumalanpalvelusten kuuntelua. Kuuntelijamäärä nousi melkein kolmanneksella, Viinikkala iloitsee.
Ylen säästöpaineiden takia myös TV-jumalanpalvelusten kuvausprosessia on virtaviivaistettu.
– Kuvaukset keskitetään Helsingin ja Tampereen ympäristöön. Kaikki tilaisuudet kuvataan aina samassa rakennuksessa kahden päivän sisällä, ja tilat vuorottelevat.
Käytännössä siis vaikkapa Mikkelin helluntaiseurakunta joutuu jatkossa ”kutsumaan” virtuaalikokousvieraansaitselleen tuntemattomaan pyhättöön jonnekin Tampereen seudulle.
Nihkeys muutosta kohtaan on jo näkynyt. Esimerkiksi tammikuussa lähetettävälle tv-jumalanpalvelukselle Helsingin ruotsinkielisen baptistiseurakunnan pieniin tiloihin saatiin nipin napin tekijä. Nyt sen toteuttaa kolme helluntaiseurakuntaa yhdessä.
– Tämä on paha muutos meidän kannaltamme. Ymmärrän hyvin, että seurakunnat eivät ole niin innostuneita, kun jumalanpalvelusta ei kuvatakaan heidän omissa tiloissaan. Tällöin on vaikeampaa tehdä itsensä näköinen tilaisuus, Viinikkala pahoittelee.
Uusia ääniä eetteriin
Petri Viinikkala pyrkii kuuntelemaan jo ”työnsä puolesta” kaikki Yle Radio 1:n vapaakristilliset aamu- ja iltahartaudet mutta seuraa jonkin verran myös luterilaisten pitämiä hartauksia. Näiden sisällöissä on hänestä selviä eroja.
– Vapaakristilliset puhujat pyrkivät sanomallisuuteen. Hartauksissa on yleensä konkreettinen voimakas rohkaisu, toivon näkökulma ja suoranainen evankeliumi. Puhujat uskaltavat käyttää myös itseään puheessaan, jolloin hartaus on hyvin ihmisläheinen, kertomus omasta elämästä, hän analysoi.
Viinikkalan mukaan vapaakristillisistä hartauksista tekee omaleimaisempia myös musiikki. Virsiä niissä kuulee vain harvoin.
– Tämä on vapaus, joka meille on suotu. Kirkon tiedotuskeskus on antanut luvan käyttää meille mieleistä ja ominaista musiikkia.
Lähiaikoina valmistuu helluntaiherätyksen vuoden 2017 ohjelmavuorolista. Sitä laatiessaan Viinikkala yrittää jakaa vastuuta laajalle.
– Olen pyrkinyt antamaan mahdollisimman monille uusille kokemuksen pitää radiohartaus. Heissä on seurakuntapastoreita, yhdistysten työntekijöitä, toimittajia ja Ison Kirjan opettajia – sekä miehiä että naisia.
Vaikka kristillisyys lipuu sivurooliin yhteiskunnassa, Ylen hartausohjelmat näyttävät pitävän pintansa. Niiden asemaa on jopa vahvistettu linjaamalla niiden olevan osa suomalaista kulttuuria. Raha sen sijaan säätelee monia asioita. Muun muassa radiojumalanpalvelukset Yle välittää nykyään mieluiten suorina lähetyksinä.
Niinpä esimerkiksi 11. joulukuuta suora ”radioaamukokous” kuullaan Harjavallasta sekä ensi vuoden alkupuolella Kemistä ja Turusta.
– Itse tykkään suorasta lähetyksestä. Siinä on jotakin todella aitoa, Petri Viinikkala hehkuttaa.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...