Kristillisiä ohjelmia pyörii Suomen pääkanavilla aniharvoin. Poikkeuksen tekevät Yle Radio 1:n aamu- ja iltahartaudet sekä televisio- ja radiojumalanpalvelukset, jotka täyttivät vastikään 90 vuotta.
Ylen hengellisistä sisällöistä vastaavat eri kristilliset yhteisöt Kirkon tiedotuskeskuksen johdolla. Eniten ohjelma-aikaa käyttää luterilainen kirkko, mutta helluntailaisetkin ovat äänessä miltei kymmenen tuntia vuodessa. Määrä ei ole päätä huimaava mutta kuitenkin hieman suurempi kuin ohjelmapäällikkö Kimmo Saares uumoili RV 38:ssa.
– Pidämme vuosittain keskimäärin 11 radiohartautta. Radiojumalanpalveluksia on ollut viime vuosina useampiakin kuin neljä. Pienemmät kirkkokunnat ovat antaneet vuorojaan meille, ja olemme saaneet myös useita ylimääräisiä vuoroja Lapin Radion alueelle. Lisäksi meillä on tasaisesti yksi tv-jumalanpalvelus vuodessa, joskin noin joka kuudes vuosi on kokonaan välivuosi, Helluntaiherätyksen ohjelmavuoroja koordinoiva pastori Petri Viinikkala tulkkaa vuodesta 1998 pidettyjä tilastoja.
Plus- ja miinusmuutoksia
Pari vuotta sitten Yle muodosti uskonnolle selkeämmin oman ohjelmalohkonsa, jonka tarjonta painottuu sunnuntaiaamupäiviin. Niinpä esimerkiksi helluntaiseurakuntien radiojumalanpalvelukset siirtyivät iltakuudesta kello 11:een. Tämä huoletti ensin, mutta turhaan.
– Muutos oli mahtava asia, sillä se lisäsi olennaisesti jumalanpalvelusten kuuntelua. Kuuntelijamäärä nousi melkein kolmanneksella, Viinikkala iloitsee.
Ylen säästöpaineiden takia myös TV-jumalanpalvelusten kuvausprosessia on virtaviivaistettu.
– Kuvaukset keskitetään Helsingin ja Tampereen ympäristöön. Kaikki tilaisuudet kuvataan aina samassa rakennuksessa kahden päivän sisällä, ja tilat vuorottelevat.
Käytännössä siis vaikkapa Mikkelin helluntaiseurakunta joutuu jatkossa ”kutsumaan” virtuaalikokousvieraansaitselleen tuntemattomaan pyhättöön jonnekin Tampereen seudulle.
Nihkeys muutosta kohtaan on jo näkynyt. Esimerkiksi tammikuussa lähetettävälle tv-jumalanpalvelukselle Helsingin ruotsinkielisen baptistiseurakunnan pieniin tiloihin saatiin nipin napin tekijä. Nyt sen toteuttaa kolme helluntaiseurakuntaa yhdessä.
– Tämä on paha muutos meidän kannaltamme. Ymmärrän hyvin, että seurakunnat eivät ole niin innostuneita, kun jumalanpalvelusta ei kuvatakaan heidän omissa tiloissaan. Tällöin on vaikeampaa tehdä itsensä näköinen tilaisuus, Viinikkala pahoittelee.
Uusia ääniä eetteriin
Petri Viinikkala pyrkii kuuntelemaan jo ”työnsä puolesta” kaikki Yle Radio 1:n vapaakristilliset aamu- ja iltahartaudet mutta seuraa jonkin verran myös luterilaisten pitämiä hartauksia. Näiden sisällöissä on hänestä selviä eroja.
– Vapaakristilliset puhujat pyrkivät sanomallisuuteen. Hartauksissa on yleensä konkreettinen voimakas rohkaisu, toivon näkökulma ja suoranainen evankeliumi. Puhujat uskaltavat käyttää myös itseään puheessaan, jolloin hartaus on hyvin ihmisläheinen, kertomus omasta elämästä, hän analysoi.
Viinikkalan mukaan vapaakristillisistä hartauksista tekee omaleimaisempia myös musiikki. Virsiä niissä kuulee vain harvoin.
– Tämä on vapaus, joka meille on suotu. Kirkon tiedotuskeskus on antanut luvan käyttää meille mieleistä ja ominaista musiikkia.
Lähiaikoina valmistuu helluntaiherätyksen vuoden 2017 ohjelmavuorolista. Sitä laatiessaan Viinikkala yrittää jakaa vastuuta laajalle.
– Olen pyrkinyt antamaan mahdollisimman monille uusille kokemuksen pitää radiohartaus. Heissä on seurakuntapastoreita, yhdistysten työntekijöitä, toimittajia ja Ison Kirjan opettajia – sekä miehiä että naisia.
Vaikka kristillisyys lipuu sivurooliin yhteiskunnassa, Ylen hartausohjelmat näyttävät pitävän pintansa. Niiden asemaa on jopa vahvistettu linjaamalla niiden olevan osa suomalaista kulttuuria. Raha sen sijaan säätelee monia asioita. Muun muassa radiojumalanpalvelukset Yle välittää nykyään mieluiten suorina lähetyksinä.
Niinpä esimerkiksi 11. joulukuuta suora ”radioaamukokous” kuullaan Harjavallasta sekä ensi vuoden alkupuolella Kemistä ja Turusta.
– Itse tykkään suorasta lähetyksestä. Siinä on jotakin todella aitoa, Petri Viinikkala hehkuttaa.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...