Uudistuksilla etsitään tapoja kohdata ihmisten tarpeita
Tampereen helluntaiseurakunta piti
3. syyskuuta ensimmäisen
Iltakirkko-jumalanpalveluksensa, jota
on suunniteltu keväästä
asti. Iltakirkko on
moderni jumalanpalvelus, jossa
muun muassa uuden sukupolven musiikin,
lavastuksen ja yhteisöllisyyden
kautta pyritään tavoittamaan
seurakuntalaisia, jotka
ovat kasvaneet ulos nuorisotyöstä, mutta
eivät ole kotiutuneet perinteiseen aamujumalanpalvelukseen.
Vaikka
uudenlaisen jumalanpalveluksen lanseeraaminen
on iso
muutos seurakunnassa, pastorit uskovat,
että ihmiset pysyvät hyvin
muutoksessa mukana siksi, että
varsinaista aamukokousta ei lähdetty
muuttamaan.
Kaksi
erilaista jumalanpalvelusta
Tampereella
seurakunnan johto valitsikin
reagoida kulttuurinmuutoksen haasteisiin
mieluummin tuomalla
uuden ”modernin” jumalanpalveluksen perinteisen
aamukokouksen rinnalle. Pastori
Usko Katto perustelee valintaa
muun muassa vanhemman sukupolven
kunnioittamisella.
–
Haluamme olla seurakuntakoti, joka
kunnioittaa vanhempia, haluaa
pitää heidät lähellä ja kokea heidän antamansa siunauksen nuorempien
yllä. Ei
ole oikein, että riistämme heiltä mahdollisuuden
käyttää jumalanpalveluksissa sitä
hengellistä kieltä,
johon he ovat tottuneet.
Toisaalta
Katto toteaa, että aamujumalanpalvelus on
perhetapahtuma, jonka
lapsi- ja varhaisnuorille järjestetyissä
sivutilaisuuksissa käy
toista sataa lasta.
Iltakirkosta
ei kuitenkaan haluta tehdä
nuorisotilaisuutta, vaan aamujumalanpalveluksen
kanssa tasa-arvoinen
tilaisuus, joka vetäisi puoleensa
kaikenikäisiä.
Katto
ei usko, että kaksi eri jumalanpalvelusta erottaisi
pitkällä tähtäimellä
eri sukupolvia toisistaan.
–
Emme ole nähneet sellaista tapahtuvan.
Yhteys
perustuu arvoihin
Toinen
syy uuden jumalanpalveluksen luomiseen
on ollut seurakunnan jäsenmäärä.
–
Seurakunnassamme on noin 2
500 jäsentä. Pääsaliimme mahtuu noin
seitsemänsataa osallistujaa. Emme
sovi kaikki yhteen paikkaan
yhtä aikaa, Usko Katto sanoo.
–
Pienissä seurakunnissa on parempi
tehdä asioita yhdessä, mutta
jos isoissa seurakunnissa pitää
olla useampia tilaisuuksia, niin
miksi niitä ei sitten tehtäisi erilaisiksi?
Seurakuntayhteyden
ei Katon mielestä
tarvitse tarkoittaa sitä, että
kaikki käyvät yhtä aikaa saman katon
alla.
–
Seurakunta ei ole kirkkorakennus eikä
jokin tietty kokoustilaisuus. Se
on yhteiset paimenet, yhtenäinen
opetus ja rakkaudelliset ihmissuhteet,
hän luettelee.
–
Vaikka jäsenet kokoontuisivat eri
paikoissa eri aikaan, se ei suinkaan
seurakuntaa hajota.
Keuruulla
isoja muutoksia
Keuruun
helluntaiseurakunta luopui
vuoden alussa perinteikkäästä aamujumalanpalveluksestaan ja
muutti sen radikaalisti iltapäiväpainotteiseksi
kohtaamiseksi, jossa
on mukana muun muassa
vahvaa Raamatun opetusta. Muutos
oli osa pitempää prosessia,
jossa seurakunnan kehittämistä pohtinut
tiimi pyrki ratkaisemaan
seurakuntaelämän ongelmakohtia.
–
Osallistuimme Seurakunnan luontainen
kehitys -tutkimukseen vuonna
2014, ja jumalanpalveluksemme saivat
siinä alimmat pistemäärät
eri seurakuntaelämän osa-alueista.
Niin sanottu jumalanpalvelustiimi
alkoi kerätä materiaalia
kyselemällä seurakuntalaisilta palautetta,
jonka perusteella
se teki jatkuvasti pieniä muutoksia,
seurakunnan vanhimmistoon kuuluva
Markus Mäenpää kertoo.
Seurakuntalaisilta
saadun palautteen perusteella
suurin tarve oli
yhteydelle sekä Raamatun opetukselle
ja innostaville saarnoille.
–
Tiesimme, että kaikki ei mahdu samaan
pakettiin. Sen tähden erotimme
raamattutunnit jumalanpalveluksista.
Vain
vähän kritiikkiä
Keuruulla
kokoonnuttiin koko kevään
ajan kolmeksi iltapäivällä kuuntelemaan
Raamatun opetusta. Vajaan
tunnin opetushetken jälkeen
pidetiin reilun tunnin mittainen
jumalanpalvelus, jossa
panostettiin lyhyihin mutta innostaviin
ja käytännön elämää koskettaviin
saarnoihin. Ke vään loppupuolella vanhimmisto teki
kyselyn uudistuksista.
–
Muutos oli suuri, kun lähdimme tekemään
asioita, joille ei ollut
olemassa mitään perinteitä. Siksi
halusimme tietää, mitä seurakunnassa siitä
ajateltiin.
Reilusta
sadasta kyselyyn vastanneesta 20
prosenttia piti uutta ajankohtaa
huonona. Seitsemänkymmentä prosenttia
piti hyvänä jumalanpalveluksen
sisältöä ja pituutta, ja
vajaa 90 prosenttia piti hyvänä
erillistä raamattutuntia.
–
Kritiikkiä tuli muun muassa siitä,
että raamattutunneilla oli taipumus
venähtää. Kevään aikana joku
mietti myös sitä, kestääkö kokouskunto
käytännössä kahta kokousta
peräkkäin.
Seurakunnassa
on jäseniä vajaa neljäsataa.
Nuoret
mukana
Alun
perin vain kevään mittaiseksi kokeiluksi
suunniteltu jumalanpalvelusuudistus päätettiin
Keuruulla tehdä
alkusyksystä lähtien pysyväksi.
Ainoastaan kerran kuussa
pidettävät ehtoollisjumalanpalvelukset palautettiin
ennalleen. Mäenpää
piti hyvänä sitä, että erityisesti
nuoria aikuisia alkoi uudistuksen
myötä käydä kokouksissa enemmän.
–
Iltapäivä on heille ystävällisempi aika.
Nuoret
aikuiset on otettu huomioon myös
jumalanpalvelusten sisällössä.
–
Emme ole järjestäneet heille omaa
kokoontumistaan, vaan olemme
yrittäneet saada kaikki osaksi
seurakunnan yhteistä elämää. Olemme
yrittäneet huomioida kaikkia
esimerkiksi niin, että jumalanpalveluksissa
on eri tyylilajeja edustavaa
musiikkia.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...