Uudistuksilla etsitään tapoja kohdata ihmisten tarpeita
Tampereen helluntaiseurakunta piti
3. syyskuuta ensimmäisen
Iltakirkko-jumalanpalveluksensa, jota
on suunniteltu keväästä
asti. Iltakirkko on
moderni jumalanpalvelus, jossa
muun muassa uuden sukupolven musiikin,
lavastuksen ja yhteisöllisyyden
kautta pyritään tavoittamaan
seurakuntalaisia, jotka
ovat kasvaneet ulos nuorisotyöstä, mutta
eivät ole kotiutuneet perinteiseen aamujumalanpalvelukseen.
Vaikka
uudenlaisen jumalanpalveluksen lanseeraaminen
on iso
muutos seurakunnassa, pastorit uskovat,
että ihmiset pysyvät hyvin
muutoksessa mukana siksi, että
varsinaista aamukokousta ei lähdetty
muuttamaan.
Kaksi
erilaista jumalanpalvelusta
Tampereella
seurakunnan johto valitsikin
reagoida kulttuurinmuutoksen haasteisiin
mieluummin tuomalla
uuden ”modernin” jumalanpalveluksen perinteisen
aamukokouksen rinnalle. Pastori
Usko Katto perustelee valintaa
muun muassa vanhemman sukupolven
kunnioittamisella.
–
Haluamme olla seurakuntakoti, joka
kunnioittaa vanhempia, haluaa
pitää heidät lähellä ja kokea heidän antamansa siunauksen nuorempien
yllä. Ei
ole oikein, että riistämme heiltä mahdollisuuden
käyttää jumalanpalveluksissa sitä
hengellistä kieltä,
johon he ovat tottuneet.
Toisaalta
Katto toteaa, että aamujumalanpalvelus on
perhetapahtuma, jonka
lapsi- ja varhaisnuorille järjestetyissä
sivutilaisuuksissa käy
toista sataa lasta.
Iltakirkosta
ei kuitenkaan haluta tehdä
nuorisotilaisuutta, vaan aamujumalanpalveluksen
kanssa tasa-arvoinen
tilaisuus, joka vetäisi puoleensa
kaikenikäisiä.
Katto
ei usko, että kaksi eri jumalanpalvelusta erottaisi
pitkällä tähtäimellä
eri sukupolvia toisistaan.
–
Emme ole nähneet sellaista tapahtuvan.
Yhteys
perustuu arvoihin
Toinen
syy uuden jumalanpalveluksen luomiseen
on ollut seurakunnan jäsenmäärä.
–
Seurakunnassamme on noin 2
500 jäsentä. Pääsaliimme mahtuu noin
seitsemänsataa osallistujaa. Emme
sovi kaikki yhteen paikkaan
yhtä aikaa, Usko Katto sanoo.
–
Pienissä seurakunnissa on parempi
tehdä asioita yhdessä, mutta
jos isoissa seurakunnissa pitää
olla useampia tilaisuuksia, niin
miksi niitä ei sitten tehtäisi erilaisiksi?
Seurakuntayhteyden
ei Katon mielestä
tarvitse tarkoittaa sitä, että
kaikki käyvät yhtä aikaa saman katon
alla.
–
Seurakunta ei ole kirkkorakennus eikä
jokin tietty kokoustilaisuus. Se
on yhteiset paimenet, yhtenäinen
opetus ja rakkaudelliset ihmissuhteet,
hän luettelee.
–
Vaikka jäsenet kokoontuisivat eri
paikoissa eri aikaan, se ei suinkaan
seurakuntaa hajota.
Keuruulla
isoja muutoksia
Keuruun
helluntaiseurakunta luopui
vuoden alussa perinteikkäästä aamujumalanpalveluksestaan ja
muutti sen radikaalisti iltapäiväpainotteiseksi
kohtaamiseksi, jossa
on mukana muun muassa
vahvaa Raamatun opetusta. Muutos
oli osa pitempää prosessia,
jossa seurakunnan kehittämistä pohtinut
tiimi pyrki ratkaisemaan
seurakuntaelämän ongelmakohtia.
–
Osallistuimme Seurakunnan luontainen
kehitys -tutkimukseen vuonna
2014, ja jumalanpalveluksemme saivat
siinä alimmat pistemäärät
eri seurakuntaelämän osa-alueista.
Niin sanottu jumalanpalvelustiimi
alkoi kerätä materiaalia
kyselemällä seurakuntalaisilta palautetta,
jonka perusteella
se teki jatkuvasti pieniä muutoksia,
seurakunnan vanhimmistoon kuuluva
Markus Mäenpää kertoo.
Seurakuntalaisilta
saadun palautteen perusteella
suurin tarve oli
yhteydelle sekä Raamatun opetukselle
ja innostaville saarnoille.
–
Tiesimme, että kaikki ei mahdu samaan
pakettiin. Sen tähden erotimme
raamattutunnit jumalanpalveluksista.
Vain
vähän kritiikkiä
Keuruulla
kokoonnuttiin koko kevään
ajan kolmeksi iltapäivällä kuuntelemaan
Raamatun opetusta. Vajaan
tunnin opetushetken jälkeen
pidetiin reilun tunnin mittainen
jumalanpalvelus, jossa
panostettiin lyhyihin mutta innostaviin
ja käytännön elämää koskettaviin
saarnoihin. Ke vään loppupuolella vanhimmisto teki
kyselyn uudistuksista.
–
Muutos oli suuri, kun lähdimme tekemään
asioita, joille ei ollut
olemassa mitään perinteitä. Siksi
halusimme tietää, mitä seurakunnassa siitä
ajateltiin.
Reilusta
sadasta kyselyyn vastanneesta 20
prosenttia piti uutta ajankohtaa
huonona. Seitsemänkymmentä prosenttia
piti hyvänä jumalanpalveluksen
sisältöä ja pituutta, ja
vajaa 90 prosenttia piti hyvänä
erillistä raamattutuntia.
–
Kritiikkiä tuli muun muassa siitä,
että raamattutunneilla oli taipumus
venähtää. Kevään aikana joku
mietti myös sitä, kestääkö kokouskunto
käytännössä kahta kokousta
peräkkäin.
Seurakunnassa
on jäseniä vajaa neljäsataa.
Nuoret
mukana
Alun
perin vain kevään mittaiseksi kokeiluksi
suunniteltu jumalanpalvelusuudistus päätettiin
Keuruulla tehdä
alkusyksystä lähtien pysyväksi.
Ainoastaan kerran kuussa
pidettävät ehtoollisjumalanpalvelukset palautettiin
ennalleen. Mäenpää
piti hyvänä sitä, että erityisesti
nuoria aikuisia alkoi uudistuksen
myötä käydä kokouksissa enemmän.
–
Iltapäivä on heille ystävällisempi aika.
Nuoret
aikuiset on otettu huomioon myös
jumalanpalvelusten sisällössä.
–
Emme ole järjestäneet heille omaa
kokoontumistaan, vaan olemme
yrittäneet saada kaikki osaksi
seurakunnan yhteistä elämää. Olemme
yrittäneet huomioida kaikkia
esimerkiksi niin, että jumalanpalveluksissa
on eri tyylilajeja edustavaa
musiikkia.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...