Sovinto-musiikkinäytelmä tuo esiin kansalaissodan arvet
Kymmenen vuotta sitten Suomessa muisteltiin kansalaissodan
vaiheita erilaisilla tapahtumilla. Päivänvalon silloin sai muun muassa
näytelmä Vihan päivät. Muusikko Lasse
Heikkilä kertoo harmitelleensa silloin,
että hienoista esityksistä huolimatta todellista anteeksi pyytämistä ja
virheiden myöntämistä tapahtui todella vähän.
– Koin silloin, että meillä olisi
tarvetta jonkinlaisen symbolisen sovinnon tekemiselle, jos vain löytyisi
molempia osapuolia edustavia ihmisiä sellaista tekemään.
Pian sen jälkeen Heikkilä löysi
yllättäen omasta sukuhistoriastaan suoraan suomalaisen työväenliikkeen
synnyttäneisiin henkilöihin ulottuvat juuret, mikä haastoi hänen
identiteettinsä.
– Vasemmistolaisuus oli aikaisemmin
näyttäytynyt minulle ateismina, mutta pohjalla kantava ajatus heikompiosaisten
elämän helpottamisesta synnytti nyt jonkinlaista veljeyden tunnetta työväenliikettä
kohtaan.
Suvun historiaan liittyvistä tragedioista
tietoiseksi tuleminen auttoi ymmärtämään oman elämänkaaren kipupisteitä.
– Lapsena en ymmärtänyt, miksi
perheeni näytti monin tavoin ikään kuin rämpivän sivuraiteilla, sekä
taloudellisesti että henkisesti. Nyt ymmärrän.
Simojoki mukaan
Viime syksynä Heikkilä osui samalle keikalle toisen
Pirkanmaalla asuvan muusikon kanssa. Pekka
Simojoki kuuluu tunnettuun pohjalaiseen
talonpoikais- ja pappissukuun. Ei siis ole ihme, että hänen sukunsa
aatemaailma on puolestaan ollut hyvinkin valkoinen.
– Ymmärsin, että puna- ja valkotaustaisia
henkilöitä sovintoa edustamaan ei tarvitse etsiä tämän kauempaa, Heikkilä
kertoo.
Yhteys löytyi ja Simojokikin
pääsi prosessoimaan sadan vuoden takaista historiaa.
– Minulle kansalaissota on aina
ollut vapaussota, jossa venäläiset ajettiin pois maasta, jotta saatiin
itsenäisyys. Mistään muusta en kuullut edes puhuttavan. Vasta joskus
aikuisuuden kynnyksellä tajusin, että sillä puolella oli myös suomalaisia.
Käsikirjoitus valmisteilla
Heikkilä on tällä hetkellä kirjoittamassa Sovinto-nimiseen
näyttämöteokseen käsikirjoitusta, joka perustuu kahden 1900-luvun alkupuolella
eläneen vaikuttajan elämään ja kirjalliseen tuotantoon. Heikkilän ja Simojoen
sukujen aatemaailmat edustavat jyrkkää vastakkainasettelua. Suvuista löytyvät
merkittävät, eri puolilla aktiivisesti toimineet aatemiehet niin valkoisen
kuin punaisenkin Suomen puolelta.
– Laitoimme pari henkilöä tekemään
haastattelututkimusta suvuistamme. Näihin muistoihin liittyy paljon aatteen
paloa mutta myös häpeää. Haastattelijat ovat kertoneet, että keskustelut asianosaisten
kanssa ovat olleet terapeuttisia. Ihmiset ovat saaneet purkaa tuntojaan,
Heikkilä kertoo.
Simojoki pitää rakenteilla olevaa Sovinto-teosta
historiallisena.
– Satavuotismerkkivuosi, minä ja Lasse eri
taustoista, elämme yhtä aikaa, olemme kollegoita ja kummatkin asumme Pirkanmaalla.
Tällainen tilanne tulee historiassa vain kerran.
Laaja teos
Heikkilä
ja Simojoki kirjoittavat yhdessä myös originaalisävellyksen, jonka
tamperelaiset työväen puhallinorkesteri, valkoisia edustava Valkia-ryhmä ja
Pirkanpojat-kuoro tulevat esittämään osana
produktiota. Sovinto-teos liikkuu yli genrerajojen yhdistäen musiikkiteatteria,
konserttielämystä ja reality showmaisia aineksia yhdeksi suurteokseksi.
– Teos käsittelee
sodan ja anteeksiannon teemoja rakentavassa hengessä ja pyrkii antamaan
yleisölle mallin, miten esille nouseviin kipeisiin asioihin voi suhtautua:
suomalaisten ei tarvitse sukuihinsa kohdistuneista vääryyksistä huolimatta
pitää yllä itsenäisyytemme alkutaipaletta leimannutta kahtiajakautumista,
muusikot toteavat.
Suomensisällissota käytiin Suomen senaatin eli hallituksen ja sitä
vastaan kapinoineen Suomen kansanvaltuuskunnan johtamien joukkojen välillä 27.
tammikuuta – 15. toukokuuta 1918. Senaatin asevoimina olivat valkoiset joukot
ja kansanvaltuuskunnan joukkoina Suomen punainen kaarti, punaiset.
Ulkovalloista Neuvosto-Venäjä tuki punaisia ja Saksan keisarikunta valkoisia.
Osa eurooppalaista murrosvaihetta
Sisällissota oli osa ensimmäisen
maailmansodan aiheuttamaa valtiollista ja yhteiskunnallista murrosvaihetta
Euroopassa. Venäjän romahduksen seurauksena keisarikunnan osa, Suomen
suuriruhtinaskunta, julistautui itsenäiseksi Suomeksi 6. joulukuuta 1917, mutta
suomalaisen yhteiskunnan sisäisten jännitteiden korostuminen ja purkautuminen
johti vuoden 1917 kuluessa valtapoliittiseen ja sotilaalliseen kriisiin. Sen
seurauksena maahan muodostui kaksi aseistetuilla joukoilla varustautunutta
valtakeskusta. Kriisi huipentui tammikuun lopussa vuonna 1918 alkaneeseen
sisällissotaan punaisten ja valkoisten välillä. Sisällissota päättyi valkoisen
Suomen ja Saksan armeijan voittoon.
Noin 38 000 uhria
Sisällissota on Suomen historian
ristiriitaisin tapahtuma, jonka vaikutukset suomalaisiin ja suomalaiseen yhteiskuntaan
ovat olleet poikkeuksellisen pitkäkestoiset. Sodan kuluessa punaisten käsissä
kuoli 1 424 valkoista teloitettuna, ja neljä kuoli vankileirillä. Valkoisten
käsissä kuoli 7 370 punaista teloitettuna, ja 11 652 kuoli vankileirillä.
Kaikkiaan sisällissota vaati noin 38 000 uhria.
Sisällissota syvensi Suomen kansan
kahtiajakoa. Voittanut osapuoli katsoi yhteiskunnan huonoimman aineksen
nousseen Venäjän tuella kapinaan laillista hallitusta vastaan, joten
hävinneisiin suhtauduttiin pitkälti rikollisina. Ensimmäisen maailmansodan
lopputulos vahvisti kuitenkin maltillisten ja laaja-alaiseen kansalliseen ajatteluun
suuntautuneiden väestöryhmien asemaa yhteiskunnassa. Tämä mahdollisti hitaan
eheytymisen väestöryhmien kesken.
fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sisällissota
Suomen historian ristiriitaisin tapahtuma
Sisällissodastaon kulunut jo vuosisata, eikä sotaan osallistuneita ole enää
keskuudessamme. Sodasta on jäänyt kuitenkin monien mieleen asioita, joiden läpikäymiseen
ei aiemmin ole tarjoutunut tilaisuutta. Sota kulkee usein mukana sukujen
tarinoissa, joiden äärellä monilla voi olla avoimia kysymyksiä.
Suomen
evankelis-luterilaisessa kirkossa toivotaan, että maahan syntyisi kätkettyjä
sodan traumoja koskevaa keskustelukulttuuria ja muisteluryhmiä. Aihetta
voitaisiin tuoda esiin esimerkiksi erilaisten yhdistysten ja ryhmien kokoontumisissa,
teematilaisuuksissa ja arkisissa kohtaamisissa.
Tarkoituksena on
myös tukea hoitohenkilökuntaa vanhustyössä, jossa sodan aiheuttamien traumojen purkamiselle
on tarvetta. ”Kätketyt kivut” -hankkeen pohjalta on työstetty aineistoa, joka
tukee tällaisia muisteluryhmiä.
Vuoden 1918
kansalaissota on vaikuttanut paljon myös Suomen helluntailiikkeeseen, joka
otti samaan aikaan ensiaskeleitaan. Uskoontulleiden joukossa oli sekä punaisia
että valkoisia, eikä herätysliikkeen johto halunnut tehdä poliittisista
mielipide-eroista seurakuntaa jakavaa tekijää. Aina 1970-luvulle saakka kestänyt
torjuva asenne puoluepolitiikkaan onkin helluntailiikkeessä nähty suurelta
osin kansalaissodan vaikutuksena.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...