Suomi kansainvälistyy kovaa
vauhtia. Ulkomaalaistaustaisten osuus
väestöstämme oli
viime vuonna
lähes seitsemän prosenttia. Vuoden
2016 lopussa maassamme asui
noin 180 eri kansallisuuteen kuuluvaa,
suurimpana ryhmänä
Viron kansalaiset. Sisäministeriön
kansliapäällikkö
Päivi Nergin mukaan
työvoiman maahanmuuttoa
ja maahanmuuttajaväestön osaamista
tarvitaan myös
taloudellisen kasvun, kilpailukyvyn
ja työllisyyden parantamiseksi. Suotuisamman
talouskehityksen ja
-näkymien johdosta huomion
painopiste onkin siirtynyt
yhä laajemmin maahanmuuttokysymyksiin, ei
pelkästään turvapaikanhakijatilanteen hoitoon.
–
Suomi on pieni tekijä maailman kriisien
ratkaisemisessa. Kannamme
kuitenkin oman vastuumme
ja myönnämme turvapaikan niille,
jotka tarvitsevat suojelua
maamme lainsäädäntöön perustuen.
Pyrimme myös EU-maiden
ja Pohjoismaiden kesken
noudattamaan yhdenmukaisia käytäntöjä
turvapaikkamenettelyssä, Nerg
linjaa.
Myös
Maahanmuuttoviraston (Migri)
ylijohtaja Jaana Vuorion mielestä
on tärkeää, että maahanmuuton kokonaiskuva
pidetään mielessä.
–
Suurin osa Suomeen tulevista on
muita kuin turvapaikanhakijoita. Esimerkiksi
vuonna 2016 ensimmäisen oleskeluluvan
saaneita kolmansien
maiden kansalaisia oli
30 000, joista kansainvälisen suojelun
perusteella luvan saaneita turvapaikanhakijoita
oli 7 700 ja
kiintiöpakolaisia 750. Suomeen pyrkivistä
20 prosenttia haki oleskelulupaa työnteon
perusteella. Muita
maahanmuuton syitä ovat esimerkiksi
opiskelu tai avioliitto, Vuorio
kertoo.
Vuosi,
jolloin kaikki muuttui
Syksyllä
2015 turvapaikanhakijoiden määrä
kymmenkertaistui muutamassa
kuukaudessa ja Suomi joutui uuden tilanteen eteen.
Kansliapäällikkö Nergin mukaan
maassamme on nyt varauduttu paremmin
erilaisiin yhteiskunnan häiriötilanteisiin.
–
Sisäisen turvallisuuden kysymykset ovat
saaneet aiempaa suurempaa
painoarvoa julkisessa keskustelussa.
Maahanmuutto on
osa sisäistä turvallisuutta. On
varmistettava, että turvapaikkaprosessi toimii
nopeasti ja kustannustehokkaasti, Nerg
toteaa.
Esimerkiksi
Jyväskylässä kaupunkiin muuttavien
pakolaistaustaisten asiakkaiden
määrän kasvuun
on osattu varautua, koska alueelle
on perustettu vastaanottokeskuksia.
–
Haasteena on ollut traumatisoituneille suunnatun
psyykkisen tuen
palvelun huonohko saatavuus.
Työntekijöiden tietoisuutta ja
osaamista pakolaisuudesta tulisikin
koko ajan aktiivisesti lisätä
eri palveluissa, Jyväskylän kotoutumispalveluiden palveluesimies
Elina Hienola kertoo.
Suomen
turvallisuusuhat
Kansliapäällikkö
Päivi Nergin mukaan Suomen
turvallisuusympäristö on
muuttunut. Myös sisäinen ja
ulkoinen turvallisuus liittyvät nyt
entistä läheisemmin toisiinsa. Nerg
huomauttaa, että Suomi on
joutunut kohtaamaan kauempana olevien
konfliktien heijastusvaikutuksia.
–
Turvallisuustilanteemme on suomalaista
yhteiskuntaa kohdanneista muutoksista
huolimatta kuitenkin
hyvä, ja maamme on turvallinen
ja vakaa maa elää. Viranomaistoimintaan luotetaan
ja viranomaisilla
on valmiutta työskennellä yhdessä
myös kolmannen sektorin
kanssa.
–
Terrorismintorjunta, vihapuheeseen ja
rasismiin puuttuminen sekä
arkipäivän turvallisuuteen vaikuttaminen
lisäämällä viranomaisten näkyvyyttä
ja lähestyttävyyttä ovat
käytännön keinoja turvallisuustilanteen ylläpitämisessä ja
turvallisuudentunteen luomisessa, Nerg
kuvaa.
Hän
viittaa myös tuoreeseen Jarno Limnéllin ja
Jari Rantapelkosen kirjaan
Pelottaako? Nuoret ja turvallisuuden tulevaisuus (2017),
jonka mukaan polarisaatio on
nuorten ja nuorten aikuisten
mielestä suurempi turvallisuusuhka
kuin mikään ulkoinen tekijä.
Tällainen
polarisaatio nousee yhteiskunnan
eriarvoistumisesta ja
eripuraisuudesta. Päivi Nerg
katsoo, että nuoret aikuiset luottavat
kuitenkin vielä turvallisuusviranomaisiin ja
yhteiskunnan rakenteisiin,
ja tämän luottamuksen säilyttämiseksi
on tehtävä töitä.
–
Maahanmuutto jakaa ihmisten mielipiteitä.
Rakentava ja totuuspohjainen keskustelu
helposti vaikeutuu, koska
monet ottavat herkästi vastaan
vain sellaista tietoa, joka
on lähinnä heidän omaa maailmankuvaansa, Nerg
harmittelee.
–
Terroristit ja väkivaltaista ääritoimintaa tukevat
pyrkivät lisäämään polarisaatiota,
sillä hyvin jakaantuneessa ja
vastakkainasetteluun perustuvassa
ilmapiirissä heidän
on helpompi värvätä uusia jäseniä.
Onkin tärkeä torjua yhteiskunnan jakaantumista,
ja varmistaa, että
jokaisella on jonkinlaisia positiivisia
tulevaisuudennäkymiä. Myös
tunne siitä, että kuuluu yhteiskuntaan
ja että siihen kannattaa kuulua, on
tärkeä.
Haasteena
kotiinpaluu
Päivi
Nerg ja Jaana Vuorio toteavat, että
jokaisella ihmisellä tulee olla
selvä asema yhteiskunnassa, eikä
kenenkään tulisi oleskella maassa
laittomasti. Ilman oleskelulupaa Suomessa
olevilla on suuri
riski syrjäytyä, ajautua tekemään rikoksia
elääkseen ja ennen kaikkea
suuri riski joutua rikollisten tai
rikollisryhmien hyväksikäyttämäksi.
–
Viranomaisten tehtävä on noudattaa
lakeja ja tehdä päätöksiä niiden
pohjalta. Turvapaikkapäätösten oikeellisuutta
valvovat meillä
riippumattomat tuomioistuimet. Kysymys
onkin ennen kaikkea
siitä, kannustammeko kielteisen
turvapaikkapäätöksen saaneita
ihmisiä jäämään Suomeen laittomasti
ja minkälaisen kuvan
annamme heille mahdollisuuksista elää
yhteiskunnan ulkopuolella, Nerg
korostaa.
–
On arvostettavaa, että suomalaiset ovat
aktiivisia ja kantavat huolta
toisista ihmisistä. Viranomaisen velvollisuus
on kuitenkin tarkastella
asiaa yksittäisten tapausten
lisäksi myös laajempana kokonaisuutena.
Kielteisen päätöksen
saaneita kannustetaan aina
ensisijaisesti palaamaan vapaaehtoisesti. Tähän
viranomaiset toivovat
tukea myös seurakunnilta ja
järjestöiltä.
Kolmas
sektori voimavarana
Kotouttamisesta
huolehtiminen kuuluu
Suomessa työ- ja elinkeinoministeriölle. Nerg
ja Vuorio toteavat, että
kolmannella sektorilla on
kuitenkin tärkeä rooli sekä turvapaikan
hakemisessa että kotoutumisvaiheessa. Seurakunnat ja
vapaaehtoisjärjestöt ovat merkittäviä toimijoita
monikulttuurisuuden ja
hyvien etnisten suhteiden edistämisessä.
–
Vapaaehtoisuuteen pohjautuvalla toimintatavalla
onnistutaan nopeasti
ja joustavasti kohdentamaan resursseja
sinne, missä niitä
eniten tarvitaan. Järjestöt kartuttavat
yhteiskunnan aineellista, henkistä
ja sosiaalista pääomaa, vahvistavat
julkista toimintaa ja
täyttävät myös julkiselle toiminnalle säädettyjä
velvoitteita, Nerg
sanoo.
Jaana
Vuorio puolestaan haastaa seurakuntia
olemaan aktiivisia ja
harjoittamaan lähimmäisen palvelua konkreettisella
tavalla. Hänen mukaansa
niillä on esimerkiksi suomen
kielen opiskelussa useita
mahdollisuuksia olla turvapaikanhakijoiden tukena.
–
Kotoutumisvaiheessa turvapaikanhakijat siirtyvät
kuntaan asumaan
ja tarvitsevat paljon tukea. Erityisesti
maahanmuuttajanaisten tukeminen
on asia, johon seurakunnat
voisivat tarttua. Kotiin
jäävien naisten kielitaito jää
usein hyvin niukaksi, ja arjen haasteet
ovat suuria.
Elina
Hienolan mukaan onnistuneen kotoutumisen
avaintekijät ovat
yksilöllisiä.
–
On tärkeää, että maahanmuuttajan kanssa
mietitään, mitkä ovat
hänen kotoutumisensa tavoitteet
ja avaintekijät, mutta myös
sitä, mikä hidastaa kotoutumista, Hienola
sanoo.
–
Olemassa olevien palvelujen luovalla
käytöllä pyritään vastaamaan siihen,
että maahanmuuttajan ensimmäiset
vuodet veisivät häntä
henkilökohtaisten tavoitteiden suuntaan.
Yleensä
työikäinen maahanmuuttaja käy
kotoutumiskoulutusta eli
opettelee ensimmäisen vuoden
suomen kieltä ja uuden asuinmaan
pelisääntöjä. Hienolan mukaan
on tärkeää, että silloin rinnalla kulkee
joku, jolla on uskallusta kertoa
myös kirjoittamattomista sosiaalisista
säännöistä. Hänen kokemuksensa
mukaan vain harvoin
kotoutujat löytävät ensimmäisten vuosien
aikana sellaisia kantasuomalaisten
yhteisöjä, jotka
ottaisivat tulijat omakseen. Tässä
kolmas sektori ja seurakunnat ovat
avainasemassa.
–
Maahanmuuttajien kanssa työskennellessä
tulisi pitää mielessä, että
ei ole olemassa maahanmuuttajien joukkoa
vaan erilaisia ihmisiä.
Loppujen lopuksi ihmiset ovat
samanlaisia suruineen, iloineen ja
pelkoineen, Hienola huomauttaa.
Hän
tietää, että ensimmäisinä vuosina
osa pakolaisista luo itselleen pikku
hiljaa kuvaa toimivasta, oikeudenmukaisesta
ja kaikkien ihmisten
oikeudet tunnustavasta yhteiskunnasta.
Siitä kaikilla ei ole lainkaan
aikaisempaa kokemusta.
–
Kaikki ihmiset luovat omalta osaltaan
kuvaa suomalaisesta yhteiskunnasta uudelle
tulijalle. Toivottavasti osaamme
tehdä sen hyvin, Hienola
sanoo.
Seurakunnat siltana
yhteiskuntaan
Suomen
Helluntaikirkon maahanmuuttajatyöryhmän puheenjohtaja Timo Kekolahti seuraa
läheltä seurakuntien
valmiuksia kohdata maahanmuuton
haasteita. Maahanmuuttajatyöryhmän
tehtävänä on
edustaa helluntaiseurakuntia ja
tarjota niille koulutusta ja
tukea maahanmuuttajien parissa tehtävään
työhön.
Tällä
hetkellä työn alla on valtakunnallinen maahanmuuttajatyön strategia.
Kekolahden mukaan maahanmuuttajien
parissa tehtävä
työ ei voi olla irrallinen osa seurakunnan
toimintaa.
–
Kaiken toiminnan tulisi tapahtua monikulttuurisuuden kautta
niin, että autamme kulttuureja kohtaamaan
toisiaan. Tämä haastaa
myös suomalaiset kotoutumaan uuteen
toimintatyyliin, Kekolahti
toteaa.
–
Seurakunta on kuin yhteiskunta pienoiskoossa,
ja siellä on mahdollista
harjoitella myös yhteiskunnallisia taitoja.
Maahanmuuttajien tulisikin
saada olla osa seurakunnan
toimintaa.
Kekolahti
kertoo kansainväliseltä siirtolaisjärjestöltä
(IOM) tulleesta palautteesta.
Sen virkailija sanoi
huomanneensa, että yhteiskuntaan hyvin
kotoutuneilla maahanmuuttajilla on
lähes aina yhteys kristilliseen
seurakuntaan. Kekolahti toteaakin,
että seurakunta voi
olla porttikäytävä kotoutumiseen järjestämällä
sekä erikielisiä tapahtumia
että ennen kaikkea kaikille
yhteisiä tilaisuuksia, joissa myös
vastuu jakaantuu kaikille.
–
Kotoutumisen tulisi tapahtua niin,
että siinä seisotaan kahden kulttuurin
varassa: pidetään yllä omaa
kulttuuria ja lisäksi tuetaan suomalaisen
kulttuurin tuntemista, Kekolahti
määrittelee.
Hän
kantaa huolta saavuttamattomasta ryhmästä
maahanmuuttajien keskuudessa.
Heitä ovat
esimerkiksi avioliiton, työn tai
opiskelun takia Suomeen tulleet. Lisäksi
monikulttuuristen perheiden
lapset kamppailevat usein
suomalaisen ja toisen kulttuurin välimaastossa.
Kekolahden
mukaan helluntailiikkeen yhteistyö
eri viranomaisten kanssa
on tiivistynyt viime vuosina.
Hän kannustaa seurakuntia siihen,
että ne kertoisivat toiminnastaan
ja resursseistaan maahanmuuttoasioita
hoitaville paikallisille
viranomaisille.
–
Unelmani on, että seurakunnista tulisi
kaikkien kansojen rukoushuoneita. Jotta
tähän päästään, on
ymmärrettävä yhteyden merkitys,
Kekolahti painottaa.
Tällä
hetkellä maahanmuuttajatyö on
monissa seurakunnissa lähinnä
marginaaliharrastajien käsissä.
Muutos on mahdollinen mutta
vaatii aikaa, tietoisuuden lisäämistä, rohkeita
askeleita ja sitoutumista.
Katja Köykkä
Faktaa ja
maahanmuuton terminologiaa
Kansainvälistä
suojelua saava
Henkilö,
joka on saanut pakolaisaseman tai oleskeluluvan toissijaisen
suojelun tai humanitaarisen suojelun
perusteella. Ulkomaalaislaista poistui
16.5.2016 säädös, jonka mukaan turvapaikanhakijalle on
voitu myöntää oleskelulupa humanitaarisen
suojelun perusteella.
Kiintiöpakolainen
YK:n
pakolaisjärjestön (UNHCR) pakolaiseksi katsoma
henkilö, jolle on myönnetty maahantulolupa Suomeen
pakolaiskiintiön puitteissa.
Kotouttaminen
Kotoutumisen
monialainen edistäminen ja tukeminen. Tähän
pyritään viranomaisten ja muiden toimijoiden
tarjoamien kotoutumista edistävien ja
tukevien toimenpiteiden ja palveluiden avulla. Nämä
määritellään henkilökohtaisessa kotoutumissuunnitelmassa.
Kotoutuminen
Maahanmuuttajan
ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä,
jonka päämääränä on, että maahanmuuttaja tuntee
olevansa yhteiskunnan aktiivinen ja
täysivaltainen jäsen.
Maahanmuuttaja
Maasta
toiseen muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka
koskee kaikkia eri perustein muuttavia henkilöitä.
Pakolainen
Ulkomaalainen,
jolla on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa
vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden,
tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään
kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi.
Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio
antaa turvapaikan tai jonka YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR)
katsoo olevan pakolainen.
Turvapaikanhakija
Henkilö,
joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta
valtiosta. Henkilöllä ei ole vielä oleskelulupaa Suomessa.
Turvapaikkaa voi hakea, jos on
aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi esimerkiksi uskonnon,
kansalaisuuden tai poliittisen mielipiteen
vuoksi.
Toissijainen suojelu
Jos
turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty, toissijainen
suojeluasema voidaan myöntää, jos
uhkana on kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai
muu epäinhimillinen ja ihmisarvoa loukkaava
kohtelu.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...