Maahanmuuttajat tulevat

Seurakunnan ilme kansainvälistyy. Kuvassa maahanmuuttajalapsia Hämeenlinnan helluntaiseurakunnan pyhäkoulussa. Kuva: Riku Turunen
Seurakunnan ilme kansainvälistyy. Kuvassa maahanmuuttajalapsia Hämeenlinnan helluntaiseurakunnan pyhäkoulussa. Kuva: Riku Turunen

Suomi kansainvälistyy kovaa vauhtia. Ulkomaalaistaustaisten osuus väestöstämme oli viime vuonna lähes seitsemän prosenttia. Vuoden 2016 lopussa maassamme asui noin 180 eri kansallisuuteen kuuluvaa, suurimpana ryhmänä Viron kansalaiset. Sisäministeriön kansliapäällikkö

 

Päivi Nergin mukaan työvoiman maahanmuuttoa ja maahanmuuttajaväestön osaamista tarvitaan myös taloudellisen kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden parantamiseksi. Suotuisamman talouskehityksen ja -näkymien johdosta huomion painopiste onkin siirtynyt yhä laajemmin maahanmuuttokysymyksiin, ei pelkästään turvapaikanhakijatilanteen hoitoon.

 

– Suomi on pieni tekijä maailman kriisien ratkaisemisessa. Kannamme kuitenkin oman vastuumme ja myönnämme turvapaikan niille, jotka tarvitsevat suojelua maamme lainsäädäntöön perustuen. Pyrimme myös EU-maiden ja Pohjoismaiden kesken noudattamaan yhdenmukaisia käytäntöjä turvapaikkamenettelyssä, Nerg linjaa.

 

Myös Maahanmuuttoviraston (Migri) ylijohtaja Jaana Vuorion mielestä on tärkeää, että maahanmuuton kokonaiskuva pidetään mielessä.

 

– Suurin osa Suomeen tulevista on muita kuin turvapaikanhakijoita. Esimerkiksi vuonna 2016 ensimmäisen oleskeluluvan saaneita kolmansien maiden kansalaisia oli 30 000, joista kansainvälisen suojelun perusteella luvan saaneita turvapaikanhakijoita oli 7 700 ja kiintiöpakolaisia 750. Suomeen pyrkivistä 20 prosenttia haki oleskelulupaa työnteon perusteella. Muita maahanmuuton syitä ovat esimerkiksi opiskelu tai avioliitto, Vuorio kertoo.

 

 

Vuosi, jolloin kaikki muuttui

Syksyllä 2015 turvapaikanhakijoiden määrä kymmenkertaistui muutamassa kuukaudessa ja Suomi joutui uuden tilanteen eteen. Kansliapäällikkö Nergin mukaan maassamme on nyt varauduttu paremmin erilaisiin yhteiskunnan häiriötilanteisiin.

 

– Sisäisen turvallisuuden kysymykset ovat saaneet aiempaa suurempaa painoarvoa julkisessa keskustelussa. Maahanmuutto on osa sisäistä turvallisuutta. On varmistettava, että turvapaikkaprosessi toimii nopeasti ja kustannustehokkaasti, Nerg toteaa.

 

Esimerkiksi Jyväskylässä kaupunkiin muuttavien pakolaistaustaisten asiakkaiden määrän kasvuun on osattu varautua, koska alueelle on perustettu vastaanottokeskuksia.

 

– Haasteena on ollut traumatisoituneille suunnatun psyykkisen tuen palvelun huonohko saatavuus. Työntekijöiden tietoisuutta ja osaamista pakolaisuudesta tulisikin koko ajan aktiivisesti lisätä eri palveluissa, Jyväskylän kotoutumispalveluiden palveluesimies Elina Hienola kertoo.

 

 

Suomen turvallisuusuhat

Kansliapäällikkö Päivi Nergin mukaan Suomen turvallisuusympäristö on muuttunut. Myös sisäinen ja ulkoinen turvallisuus liittyvät nyt entistä läheisemmin toisiinsa. Nerg huomauttaa, että Suomi on joutunut kohtaamaan kauempana olevien konfliktien heijastusvaikutuksia.

 

– Turvallisuustilanteemme on suomalaista yhteiskuntaa kohdanneista muutoksista huolimatta kuitenkin hyvä, ja maamme on turvallinen ja vakaa maa elää.  Viranomaistoimintaan luotetaan ja viranomaisilla on valmiutta työskennellä yhdessä myös kolmannen sektorin kanssa.

 

– Terrorismintorjunta, vihapuheeseen ja rasismiin puuttuminen sekä arkipäivän  turvallisuuteen vaikuttaminen lisäämällä viranomaisten näkyvyyttä ja lähestyttävyyttä ovat  käytännön keinoja turvallisuustilanteen ylläpitämisessä ja turvallisuudentunteen luomisessa, Nerg kuvaa.

 

Hän viittaa myös tuoreeseen Jarno Limnéllin ja Jari Rantapelkosen kirjaan Pelottaako? Nuoret ja turvallisuuden tulevaisuus (2017), jonka mukaan polarisaatio on nuorten ja  nuorten aikuisten mielestä suurempi turvallisuusuhka kuin mikään ulkoinen tekijä.

 

Tällainen polarisaatio nousee yhteiskunnan eriarvoistumisesta ja eripuraisuudesta. Päivi Nerg katsoo, että nuoret aikuiset luottavat kuitenkin vielä turvallisuusviranomaisiin ja yhteiskunnan rakenteisiin, ja tämän luottamuksen säilyttämiseksi on tehtävä töitä.

 

– Maahanmuutto jakaa ihmisten mielipiteitä. Rakentava ja totuuspohjainen keskustelu helposti vaikeutuu, koska monet ottavat herkästi vastaan vain sellaista tietoa, joka on lähinnä heidän omaa maailmankuvaansa, Nerg harmittelee.

 

– Terroristit ja väkivaltaista ääritoimintaa tukevat pyrkivät lisäämään polarisaatiota, sillä hyvin jakaantuneessa ja vastakkainasetteluun perustuvassa ilmapiirissä heidän on helpompi värvätä uusia jäseniä. Onkin tärkeä torjua yhteiskunnan jakaantumista, ja varmistaa, että jokaisella on jonkinlaisia positiivisia tulevaisuudennäkymiä. Myös tunne siitä, että kuuluu yhteiskuntaan ja että siihen kannattaa kuulua, on tärkeä.

 

 

Haasteena kotiinpaluu

Päivi Nerg ja Jaana Vuorio toteavat, että jokaisella ihmisellä tulee olla selvä asema yhteiskunnassa, eikä kenenkään tulisi oleskella maassa laittomasti. Ilman oleskelulupaa Suomessa olevilla on suuri riski syrjäytyä, ajautua tekemään rikoksia elääkseen ja ennen kaikkea suuri riski joutua rikollisten tai rikollisryhmien hyväksikäyttämäksi.

 

– Viranomaisten tehtävä on noudattaa lakeja ja tehdä päätöksiä niiden pohjalta. Turvapaikkapäätösten oikeellisuutta valvovat meillä riippumattomat tuomioistuimet. Kysymys onkin ennen kaikkea siitä, kannustammeko kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ihmisiä jäämään Suomeen laittomasti ja minkälaisen kuvan annamme heille mahdollisuuksista elää yhteiskunnan ulkopuolella, Nerg korostaa.

 

– On arvostettavaa, että suomalaiset ovat aktiivisia ja kantavat huolta toisista ihmisistä. Viranomaisen velvollisuus on kuitenkin tarkastella asiaa yksittäisten tapausten lisäksi myös laajempana kokonaisuutena. Kielteisen päätöksen saaneita kannustetaan aina ensisijaisesti palaamaan vapaaehtoisesti. Tähän viranomaiset toivovat tukea myös seurakunnilta ja järjestöiltä.

 

 

Kolmas sektori voimavarana

Kotouttamisesta huolehtiminen kuuluu Suomessa työ- ja elinkeinoministeriölle. Nerg ja Vuorio toteavat, että kolmannella sektorilla on kuitenkin tärkeä rooli sekä turvapaikan hakemisessa että kotoutumisvaiheessa. Seurakunnat ja vapaaehtoisjärjestöt ovat merkittäviä toimijoita monikulttuurisuuden ja hyvien etnisten suhteiden edistämisessä.

 

– Vapaaehtoisuuteen pohjautuvalla toimintatavalla onnistutaan nopeasti ja joustavasti kohdentamaan resursseja sinne, missä niitä eniten tarvitaan. Järjestöt kartuttavat yhteiskunnan aineellista, henkistä ja sosiaalista pääomaa, vahvistavat julkista toimintaa ja täyttävät myös julkiselle toiminnalle säädettyjä velvoitteita, Nerg sanoo.

 

Jaana Vuorio puolestaan haastaa seurakuntia olemaan aktiivisia ja harjoittamaan lähimmäisen palvelua konkreettisella tavalla. Hänen mukaansa niillä on esimerkiksi suomen kielen opiskelussa useita mahdollisuuksia olla turvapaikanhakijoiden tukena.

 

– Kotoutumisvaiheessa turvapaikanhakijat siirtyvät kuntaan asumaan ja tarvitsevat paljon tukea. Erityisesti maahanmuuttajanaisten tukeminen on asia, johon seurakunnat voisivat tarttua. Kotiin jäävien naisten kielitaito jää usein hyvin niukaksi, ja arjen haasteet ovat suuria.

 

Elina Hienolan mukaan onnistuneen kotoutumisen avaintekijät ovat yksilöllisiä.

 

– On tärkeää, että maahanmuuttajan kanssa mietitään, mitkä ovat hänen kotoutumisensa tavoitteet ja avaintekijät, mutta myös sitä, mikä hidastaa kotoutumista, Hienola sanoo.

 

– Olemassa olevien palvelujen luovalla käytöllä pyritään vastaamaan siihen, että maahanmuuttajan ensimmäiset vuodet veisivät häntä henkilökohtaisten tavoitteiden suuntaan.

 

Yleensä työikäinen maahanmuuttaja käy kotoutumiskoulutusta eli opettelee ensimmäisen vuoden suomen kieltä ja uuden asuinmaan pelisääntöjä. Hienolan mukaan on tärkeää, että silloin rinnalla kulkee joku, jolla on uskallusta kertoa myös kirjoittamattomista sosiaalisista säännöistä. Hänen kokemuksensa mukaan vain harvoin kotoutujat löytävät ensimmäisten vuosien aikana sellaisia kantasuomalaisten yhteisöjä, jotka ottaisivat tulijat omakseen. Tässä kolmas sektori ja seurakunnat ovat avainasemassa.

 

– Maahanmuuttajien kanssa työskennellessä tulisi pitää mielessä, että ei ole olemassa maahanmuuttajien joukkoa vaan erilaisia ihmisiä. Loppujen lopuksi ihmiset ovat samanlaisia suruineen, iloineen ja pelkoineen, Hienola huomauttaa.

 

Hän tietää, että ensimmäisinä vuosina osa pakolaisista luo itselleen pikku hiljaa kuvaa toimivasta, oikeudenmukaisesta ja kaikkien ihmisten oikeudet tunnustavasta yhteiskunnasta. Siitä kaikilla ei ole lainkaan aikaisempaa kokemusta.

 

– Kaikki ihmiset luovat omalta osaltaan kuvaa suomalaisesta yhteiskunnasta uudelle tulijalle. Toivottavasti osaamme tehdä sen hyvin, Hienola sanoo.

 

 

Seurakunnat siltana yhteiskuntaan

Suomen Helluntaikirkon maahanmuuttajatyöryhmän puheenjohtaja Timo Kekolahti seuraa läheltä seurakuntien valmiuksia kohdata maahanmuuton haasteita. Maahanmuuttajatyöryhmän tehtävänä on edustaa helluntaiseurakuntia ja tarjota niille koulutusta ja tukea maahanmuuttajien parissa tehtävään työhön.

 

Tällä hetkellä työn alla on valtakunnallinen maahanmuuttajatyön strategia. Kekolahden mukaan maahanmuuttajien parissa tehtävä työ ei voi olla irrallinen osa seurakunnan toimintaa.

 

– Kaiken toiminnan tulisi tapahtua monikulttuurisuuden kautta niin, että autamme kulttuureja kohtaamaan toisiaan. Tämä haastaa myös suomalaiset kotoutumaan uuteen toimintatyyliin, Kekolahti toteaa.

 

– Seurakunta on kuin yhteiskunta pienoiskoossa, ja siellä on mahdollista harjoitella myös yhteiskunnallisia taitoja. Maahanmuuttajien tulisikin saada olla osa seurakunnan toimintaa.

 

Kekolahti kertoo kansainväliseltä siirtolaisjärjestöltä (IOM) tulleesta palautteesta. Sen virkailija sanoi huomanneensa, että yhteiskuntaan hyvin kotoutuneilla maahanmuuttajilla on lähes aina yhteys kristilliseen seurakuntaan. Kekolahti toteaakin, että seurakunta voi olla porttikäytävä kotoutumiseen järjestämällä sekä erikielisiä tapahtumia että ennen kaikkea kaikille yhteisiä tilaisuuksia, joissa myös vastuu jakaantuu kaikille.

 

– Kotoutumisen tulisi tapahtua niin, että siinä seisotaan kahden kulttuurin varassa: pidetään yllä omaa kulttuuria ja lisäksi tuetaan suomalaisen kulttuurin tuntemista, Kekolahti määrittelee.

 

Hän kantaa huolta saavuttamattomasta ryhmästä maahanmuuttajien keskuudessa. Heitä ovat esimerkiksi avioliiton, työn tai opiskelun takia Suomeen tulleet. Lisäksi monikulttuuristen perheiden lapset kamppailevat usein suomalaisen ja toisen kulttuurin välimaastossa.

 

Kekolahden mukaan helluntailiikkeen yhteistyö eri viranomaisten kanssa on tiivistynyt viime vuosina. Hän kannustaa seurakuntia siihen, että ne kertoisivat toiminnastaan ja resursseistaan maahanmuuttoasioita hoitaville paikallisille viranomaisille.

 

– Unelmani on, että seurakunnista tulisi kaikkien kansojen rukoushuoneita. Jotta tähän päästään, on ymmärrettävä yhteyden merkitys, Kekolahti painottaa.

 

Tällä hetkellä maahanmuuttajatyö on monissa seurakunnissa lähinnä marginaaliharrastajien käsissä. Muutos on mahdollinen mutta vaatii aikaa, tietoisuuden  lisäämistä, rohkeita askeleita ja sitoutumista.

 

 

Katja Köykkä

 

 

 

 

 

 

 

Faktaa ja maahanmuuton terminologiaa

 

Kansainvälistä suojelua saava

Henkilö, joka on saanut pakolaisaseman tai oleskeluluvan toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella. Ulkomaalaislaista poistui 16.5.2016 säädös, jonka mukaan turvapaikanhakijalle on voitu myöntää oleskelulupa humanitaarisen suojelun perusteella.

 

Kiintiöpakolainen

YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) pakolaiseksi katsoma henkilö, jolle on myönnetty  maahantulolupa Suomeen pakolaiskiintiön puitteissa.

 

Kotouttaminen

Kotoutumisen monialainen edistäminen ja tukeminen. Tähän pyritään viranomaisten ja  muiden toimijoiden tarjoamien kotoutumista edistävien ja tukevien toimenpiteiden ja palveluiden avulla. Nämä määritellään henkilökohtaisessa kotoutumissuunnitelmassa.

 

Kotoutuminen

 

Maahanmuuttajan ja yhteiskunnan vuorovaikutteista kehitystä, jonka päämääränä on, että maahanmuuttaja tuntee olevansa yhteiskunnan aktiivinen ja täysivaltainen jäsen.

 

Maahanmuuttaja

Maasta toiseen muuttava henkilö. Yleiskäsite, joka koskee kaikkia eri perustein muuttavia henkilöitä.

 

Pakolainen

Ulkomaalainen, jolla on perustellusti aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi alkuperän, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi. Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka YK:n pakolaisjärjestö (UNHCR) katsoo olevan pakolainen.

 

Turvapaikanhakija

Henkilö, joka hakee suojelua ja oleskeluoikeutta vieraasta valtiosta. Henkilöllä ei ole vielä oleskelulupaa Suomessa. Turvapaikkaa voi hakea, jos on aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi esimerkiksi uskonnon, kansalaisuuden tai poliittisen mielipiteen vuoksi.

 

Toissijainen suojelu

Jos turvapaikan saamisen edellytykset eivät täyty, toissijainen suojeluasema voidaan myöntää, jos uhkana on kuolemanrangaistus, teloitus, kidutus tai muu epäinhimillinen ja ihmisarvoa loukkaava kohtelu.

 

 

migri.fi

kotouttaminen.fi

infopankki.fi/fi/muutto-suomeen/olen-/turvapaikanhakija



Opetus
51

Opetus10.4.2024 | Wosenu-Bacha Dandena


1800-luvun lopulta lähtien kristityt ympäri maailmaa ovat työskennelleet kristittyjen yhteyden puolesta. On pidetty kirkolliskokouksia ja muodostettu...
Opetus1.4.2024 | Samuel Tedder
En lakkaa ihmettelemästä sitä, että täältä pienestä maasta Pohjolassa – maailman näkökulmasta laidalta – Jumala on ihmeellisesti lähettänyt ihmisiä antamaan itsensä j...
Opetus27.3.2024 | Samuel Tedder


Juutalaisten pääsiäisjuhlan heprealainen nimi pesah tarkoittaa ohi kulkemista. Nimi tulee siitä, että pääsiäisyönä Jumalan lähettämä tuomion enkeli kulki Egyptin...
Opetus24.3.2023 | Janne Saarela
Pitkäperjantain murhe vaihtui kolmannen päivän aamuna hämmästykseen ja riemuun, kun Jeesuksen hauta löydettiin tyhjänä. On mahdollista listata kuusi vankkaa tosiasia...
Opetus13.3.2024 | Merja Hakala
Sitten Jeesus nousi vuorelle. Hän käski luokseen ne, jotka hän oli valinnut, ja he lähtivät hänen mukaansa. Nämä kaksitoista Jeesus kutsui olemaan kanssaan lähettääks...
OpetusDaniel Hug | 6.3.2024
Kuulemme usein kertomuksia siitä, kuinka ihmiset löytävät Jeesuksen ja heidän elämänsä muuttuu. Jotkut tulevat uskoon dramaattisesti ja näkyvästi, kuten esimerkiksi Juokse, p...
Opetus29.2.2024 | Onni Haapala
Kamelinkarvoihin pukeutunut ja villimehiläisten hunajaa ravinnokseen syönyt profeetta Johannes Kastaja kulki Jeesuksen edellä julistaen: Kääntykää, sillä taivasten va...
Opetus14.2.2024 | Maarit Eronen

Istuin sängylläni. Olin alkanut harjoitella Jumalan äänen kuuntelemista niin, että kirjoitin päiväkirjaani kysymyksiä. Sitten tarkoitukseni oli kuunnella ja kirj...
Opetus4.2.2023 | Anniina Jakonen
Raamattua voi hyvällä syyllä sanoa bestselleriksi ja klassikoksi, sillä se on maailman myydyin, levinnein, siteeratuin ja käännetyin kirja. Tilastojen mukaan koko R...
Opetus30.1.2024 | Gordon D. Fee, Douglas Stuart
Nuoruudessamme tutustuimme Raamattuun niin, että siitä luettiin vain yksittäisiä jakeita tai osia ja näin etsittiin Jumalalta ”päivän sanaa”. Ajatelt...
Opetus11.1.2024 | Christian Knorr


Millä tavalla miellämme Jeesuksen? On hyvä pysähtyä miettimään, mitä hän kertoi itsestään. Edellisessä osassa pureuduimme siihen, mitä tarkoittaa, että...
Opetus5.1.2023 | Christian Knorr, Friedhelm Holthuis


Raamatussa kuvataan useita ajanjaksoja, jolloin ihmiset joko ryhmänä tai yksilöinä erottautuivat keskittymään Jumalaan ja omistautumaan...
Opetus4.1.2023 | Juan ja Katja Castillo

Palstalla vastataan kerran kuussa lasten teologisiin kysymyksiin.



Miksi Jeesuksen piti kuolla? – Iisak, 8 v.
Miksi J...
Opetus20.12.2023 | Elina Rautio
Huoneessa kaikuu kimeä itku. Kippuralle koukistuneet jalat ja kädet heiluvat ilmassa, pikkuruinen suu hamuaa ruokaa. Vauvan olemus rauhoittuu, kun äiti kietoo lapsen...
Opetus5.12.2023 | Anssi Tiittanen


Raamatun yksi tärkeimmistä muutoskuvauksista on Israelin kansan muuttuminen erämaavaelluksen jälkimainingeissa muukalaisista omistajiksi.
Muukalaisuusidentite...
Opetus30.11.2023 | Gordon D. Fee, Douglas StuartTehdäänpä seuraavat asiat selviksi: Raamattu ei ole pelkästään jokin jumalallinen ohjekirja. Se ei ole kultakaivos lupauksista, joihin tulee uskoa, eikä se ol...
Opetus21.11.2023

Raamatun lehdillä profeetta Elia tupsahtaa näyttämölle ilman juuri minkäänlaista esittelyä. Tiedämme hänestä kuitenkin jotain hyvin tärkeää: Elia palvelee Israelin Jumalaa (engla...
Opetus15.11.2023 | Elina Rautio

Kuuntele opetuskirjoitukseen liittyvä lyhyt videoalustus tästä.



Varmasti jokainen uskova on kokenut elämässään vaiheita, joll...
Opetus7.11.2023 | Anniina Jakonen
Onnelliset, aina kuolemaan asti niin myötä- kuin vastoinkäymisissä kestävät avioliitot tuntuvat käyvän yhä harvinaisemmiksi. Myös muut lähi-ihmissuhteemme kokevat...
Opetus1.11.2023 | Onni Haapala
Te olette maailman valo. Ylhäällä vuorella oleva kaupunki ei voi olla kätkössä. Eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle vaan lampunjalkaan, ja niin se l...
Opetus1.11.2023 | Juan & Katja Castillo, Lari Launonen, Miika Tolonen


Miksi Jeesus loi kivun? – Lukas, 4 v.

Kipu on elimistön tapa hälyttää, että jokin on vikana. Ju...
Opetus26.10.2023 | Samuel Kuusela
Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole. Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, m...
Opetus20.10.2023 | Ville Anttila
Nämä ovat myös ne kaksi asiaa, joihin keskittymällä tullaan paremmin voivaksi yhteisöksi. Kaksisuuntainen rakkaus on siis sekä hedelmä että juuri.
...
Opetus13.10.2023 | Tanja Närhi
Jumalalla on missio tässä maailmassa, ja teologiassa sitä kutsutaan termillä missio Dei. Tämä Jumalan missio lävistää koko Raamatun, ja sen päämäärä on Kristuksen ris...
Opetus2.10.2023 | Martti Ahvenainen
Joskus sanotaan, ettei meidän tarvitse seurata aikoja vaan keskittyä pelkästään evankeliointiin. Aikojen seuraaminen ei kuitenkaan estä evankeliointia, päinvasto...
Opetus1.10.2023 | Juan ja Katja Castillo


Miten Jeesus voi olla niin ihmeellinen? – Beata, 7 v.

No niinpä, Beata! Jeesus on tyyppinä parasta, mitä meille ihmisille on annettu. J...
Opetus27.9.2023 | Tomi Kuosmanen
Viime kuukausina yhteiskunnallinen keskustelu on laittanut meidät ajattelemaan, mitä on erilaisuuden hyväksyminen ja mitä rasismilla tarkoitetaan. Moni meistä laitt...
Opetus16.9.2023 | Juhani Karvinen
Ihmisillä on yleensä jonkinlainen käsitys Jumalasta ja Jeesuksesta, mutta kun aletaan puhua Pyhästä Hengestä, he eivät yleensä ymmärrä, mistä on kysymys. Jotkut al...
Opetus6.9.2023 | Niilo Närhi
On vaikuttavaa lukea Jumalan sytyttämien lähetysihmisten maailman valloittamiseen tähtääviä sitaatteja. Yksi aikansa ihmisiä haastaneista oli Oswald J. Smith, joka peru...
Opetus5.9.2023 | Miika Tolonen, Lari Launonen


Miika ja Lari ovat isiä, raamattukoulun opettajia ja teologian tohtoreita (eli ovat opiskelleet paljon Raamattua). He vastaavat mielellään...
Opetus31.8.2023 | Tuula Palola
Päästyään luvattuun maahan Israelin ”kansa palveli Herraa Joosuan koko elinajan ja niiden vanhinten koko elinajan, jotka elivät vielä Joosuan jälkeen” (Tuom. 2:7)...
OpetusMarko Jauhiainen | 22.8.2023
Seurakuntayhteyden kannalta haitallisten ongelmien saralla oman osa-alueensa muodostavat tapaukset, joissa ihailtu, näennäisesti Jumalan vahvassa johdossa ja siunaukse...
OpetusSamuel Kuusela
Jumalan valtakunta on hyvin erilainen kuin maalliset valtakunnat. Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epä...
OpetusOnni Haapala | 15.8.2023
Miltä tuntuukaan saada uudet silmälasit! Näemme jälleen kirkkaasti, sillä näön puutteet on huomattu tarkastuksessa ja parannuskeinoksi on tehty oikeanlaiset silmälasit. Väl...
OpetusMilka Peltomäki | 23.7.2023


IK-opiston opettajat väläyttivät mielenkiintoisimpia nostoja kursseiltaan Juhannuskonferenssin vieraille. Opiston Areenalla pääsi seuraamaan lyhyitä nä...
OpetusOnni Haapala | 21.7.2023
Kukin Paavalin kuvaama varustuksen osa saa hengellisen merkityksen; totuuden vyö, pelastuksen kypärä, hengen miekka, vanhurskauden haarniska, uskon kilpi ja alttiuden kengä...
Opetus18.7.2023 | Jon Dunn
Kun Jeesus Johanneksen evankeliumissa (luku 10) sanoi olevansa hyvä paimen, hän puhui aikansa uskonnollisille johtajille aiheesta, joka oli heille hyvin tuttu. Jeesuksen...
OpetusMartti Ahvenainen | 10.6.2023

Vesikaste kuuluu Kristuksen opin alkeisiin. Uudestisyntynyt kristitty tunnustautuu ja sitoutuu siinä uuteen elämään Jumalan tahdon mukaisesti. Kasteen jälkeen häne...
OpetusDavid Koontz | 1.6.2023

Raamattukouluaikoina teimme säännöllisesti piloja toisillemme. Kerran löysin myslini seasta koiranruokaa. Pitkän salapoliisityön jälkeen sain syyllisen selville ja kesku...
OpetusKatja Castillo (10.5.2023)
Poikani, kuule isäsi neuvoja, älä väheksy äitisi opetusta, ne ovat seppele hiuksillasi, ketju kaulaasi koristamassa.1
Sananlaskujen kirjan ensimmäisestä luvussa...
OpetusTanja Närhi
Ihminen on kaikkina aikoina etsinyt elämäänsä johdatusta ja suuntaa valintoihinsa. Muinaisessa Mesopotamiassa tulevaisuutta ennustettiin uhrieläinten maksasta. Enteitä, tähtikartt...
OpetusHarri Kröger


(18.4.2023) Daavid, Iisain poika ja kuningas Salomon isä, syntyi ja kasvoi Betlehemissä, kunnes koitti aika astua Jumalan valmistamaan suunnitelmaan...
OpetusTanja Närhi
(11.4.2023) Jeesus antoi oppilailleen tehtävän viedä hyvä uutinen kaikille kansoille, mutta hän kielsi heitä lähtemästä liikkeelle, ennen kuin he olivat saaneet taivaasta voiman v...
OpetusTanja Närhi
Jeesus antoi oppilailleen tehtävän viedä hyvä uutinen kaikille kansoille, mutta hän kielsi heitä lähtemästä liikkeelle, ennen kuin he olivat saaneet taivaasta voiman varustukseksi...
OpetusMatti Kankaanniemi (29.3.2023)


Liikkeen vainoojasta sen aktiiviksi kääntynyt tarsolainen fariseus Saulus toteaa 50-luvun puolessavälissä Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta: ”Ol...
OpetusSara Saarela
Paavali kehottaa Galatalaiskirjeessä: ”Jos me Hengessä elämme, vaeltakaamme myös Hengessä” (5:25).1 Paavalille Pyhä Henki ei ole sivuseikka tai jonkinlainen lisä, vaan se on se t...
OpetusNiilo Närhi
(16.3.2023) Joosefin ja hänen perheensä vaiheisiin Ensimmäisen Mooseksen kirjan loppuosassa on käytetty peräti neljätoista lukua.1 Se viestittää, että kertomus sisältää jotain aja...
OpetusVille Kalaniemi


(7.3.2023) Nuori tai muuten ylivirittynyt usko voi nähdä paholaisia sielläkin, missä niitä ei välttämättä ole. Toisaalta monille Sielunvihollisen rooli on kutistunut j...
OpetusLassi Mäkinen
(1.3.2023) Jumala loi kaiken shalom-tilaan. Vallitsi täydellinen rauha, turva, hyvinvointi, terveys ja eheys. Syntiinlankeemuksessa tämä rikkoutui, ja yhä edelleen synti rikkoo...
OpetusSara Saarela
(22.02.2023) Maailmassamme on tarjolla monenlaisia kertomuksia siitä, keitä me olemme, mikä on elämän tarkoitus, miten maailma on tullut olemaan ja niin edelleen. Jeesuksen seura...
OpetusVille Kalaniemi
Kristikunnalla on paastoon liittyvä rikas hengellinen perintö. Paasto oli osa Mestarimme elämää. Se kuului tärkeänä osana ensimmäisten kristittyjen ja alkuseurakunnan elämänta...
OpetusEsko Matikainen
(2.2.2023) Apostoli Paavali kirjoittaa Jumalan salaisuudesta: ”Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut, minkä Jumala on valmistanut niille,...
OpetusSara Saarela
Seurakunnissa kolmiyhteistä Jumalaa lähestytään usein Uuden testamentin, etenkin Jeesuksen, kautta. Tämä on hyvä tapa, koska Raamattu itse sanoo, että Poika Jumala näyttää Isä Ju...
OpetusElina Rautio
Kuka hän on, joka ajanlaskun sai alkamaan? Syrjittyjen viereen hän jäi istumaan. Kuka hän on, joka kertoi valtakunnasta, jossa jokainen on arvokas?
Nämä Iltan Kuka hän o...
OpetusRisto Huttunen
(30.12.2022) Tilaisuudessa, jossa tulin uskoon, koin suurta iloa, kun ymmärsin saaneeni suuren syntitaakkani anteeksi. Tuo ilo herätti minussa välittömästi halun antaa om...
OpetusAnniina Jakonen
Mitä tekoa me olemme? Miksi Jumala oli valmis näkemään ihmiskunnan puolesta niin suuren vaivan ja uhrauksen, että hän lähetti ainoan Poikansa kärsimään ja kuolemaan puolestamm...
OpetusLassi Mäkinen
The Passion of the Christ -elokuvan loppukohtauksessa Jeesuksen kuolinhetkellä taivaasta putoaa yksi pisara, kuin kyynel. Osuessaan maahan se saa maan järisemään ja te...
OpetusNina Kakriainen


Joskus uskoontulon yhteydessä voi olla helppoa ottaa vastaan Jeesus ja hänen anteeksiantonsa, mutta seurakunnan rooli jää ymmärtämättä. Siitäkin huolimatta, että Raama...
OpetusTomi Kuosmanen
Jos pappani Wiljam Kuosmanen olisi vuosikymmeniä sitten puhujamatkoillaan kehunut olevansa ylpeä vaimostaan, lapsistaan tai seurakunnastaan, palautevyöry olisi saattanut olla m...
OpetusSara Saarela


Jeesus käskee lähetyskäskyssä menemään kaikkialle maailmaan ja tekemään opetuslapsia. Juutalaisille opetuslapseus oli ilmiönä tuttu, olihan heidän keskuudessaan esimerkik...
OpetusJyrki Palmi


Kristityn elämässä on paljon kiusauksia ja koettelemuksia. Kiusauksia tulee joka päivä, ja ne voivat olla suuria tai pieniä, ulkoisia tai sisäisiä. Kiusaukset ovat melko y...
OpetusLari Launonen


Alkuvuodesta esikoispoikamme Huugo kuoli vajaan neljän vuoden iässä. Talven ajan toistuneet infektiot olivat tuhonneet valtaosan keuhkoista, jotka olivat harvi...
OpetusRon Mehl
Oletko koskaan kuullut kymmentä käskyä kuvattavan rakkauskirjeeksi, lempeän sydämelliseksi sanomaksi suoraan Jumalalta? Ehkä et. Kuitenkin olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että käsk...
OpetusJuhani Karvinen
Paavali kirjoittaa Herrasta Jeesuksesta: ”Joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodo...
OpetusJanne Saarela
Jesajan kirjan luvusta 40 eteenpäin kansalla on tuplaongelma. Ensimmäinen ongelma on maallinen: kansan pitäisi palata takaisin omaan maahansa. Jumalan vastaus tähän haaste...
OpetusJanne Saarela


Jesajan kirjan tärkeyttä Raamatussa on vaikea liioitella. Teologialtaan teos on Vanhan testamentin Mount Everest, eikä liene sattumaa, että Uudessa testamentissa ainoast...
OpetusAnniina Jakonen
Yhdysvalloissa tehtiin eläinkoe, jossa tutkittiin hiirten motivaatiota ja kestävyyttä eri olosuhteissa. Aluksi hiiret jaettiin kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän hiiret laite...
OpetusLeevi Launonen
Seurakunnan täti ihmettelee uskovia nuoria, jotka ovat laittaneet kasvoihinsa lävistyksiä ja käsivarsiinsa näyttäviä tatuointeja. Yläkoululainen kertoo kotona, että Setan edust...
OpetusMarko Halttunen
Habakukin tunnuslause näkyy myös apostoli Paavalin julistuksessa Roomalaiskirjeen ensimmäisessä luvussa: ”Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itse...
OpetusRick Warren
Pauli Parkkinen avasi Länsirannan seurakunnan kirkkoneuvoston kuukausikokouksen täsmälleen klo 19. ”Meillä on tänään pitkä asialista, joten on parasta, että aloitamme heti”, Pauli...
OpetusMatti Niemelä Herätyskristillisenä liikkeenä helluntailaisuutta kutsutaan toisinaan kokemus- tai ratkaisukristillisyydeksi. Helluntailiikkeessä korostetaan omakohtaista us...
OpetusAnniina Jakonen
Vuorisaarnassaan Jeesus kehottaa omiaan kokoamaan aarteita taivaaseen.1 Raamattu muistuttaa myös sen arvioinnista, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaist...
OpetusDavid Petts
Pyhän Hengen saamisen merkitys näkyy korostetusti siinä, että Paavali kysyy välittömästi Efesokseen saavuttuaan sieltä löytämiltään opetuslapsilta: Saitteko Pyhän Hengen, kun tuli...
OpetusNiilo Närhi
Danielin kirja jakautuu kahteen osaan. Ensimmäiset kuusi lukua sisältävät enimmäkseen Danielin ja hänen kolmen toverinsa kokemuksia. Luvut 6–12 sisältävät apokalyptisia näkyjä ja...
OpetusKlaus Korhonen
Vanhan liiton aikana siunaamiseen liittyi usein profeetallinen ulottuvuus. Siunaaja lausui sanoja, jotka olivat merkityksellisiä siunattavan henkilön tai kokonaisen...
OpetusAri-Pekka Niemelä
Kuten olemme huomanneet, raha on välttämätön osa luomisjärjestykseen kuuluvan tehtävämme toteuttamista. Rahan avulla voimme luoda k...
OpetusNiilo Närhi
Danielin kirjan kertomukset pakkosiirtolaisiksi joutuneiden nuorten juutalaispoikien rohkeudesta ovat puhutelleet ja innoittaneet Herraan turvaavia säilyttämään uskollisuutensa Ju...
OpetusJuhani Karvinen
Ihmiskunnan kulttuuripiirit ovat täynnä erilaisia jumalia. Esimerkiksi hindulaisuudessa jumalia tiedetään olevan miljoonittain. Maailmassa on kuitenkin olemassa kolme yk...
OpetusValtter Luoto
Kun Jeesusta tultiin vangitsemaan Kidronin puron toisella puolella olevasta puutarhasta, missä hän juuri tuolloin oleskeli opetuslastensa kanssa, ei Jeesus paennut,...
OpetusJouko Ruohomäki
Rukous on uhraamisen ohella vanhin jumalanpalveluksen muoto. Rukous on edelleen olennainen osa sekä yksilöllistä että yhteisöllistä jumalan...
OpetusElina Rautio
Kirjailija ja kirjallisuuden tutkija C.S. Lewis kertoo teoksessaan Ilon yllättämä (Kirjapaja 2013) uskoontulostaan. Hän kuvaa prosessia Jumalan väsytystaisteluksi, jossa ”Suuri K...
OpetusPetri Mäkilä
Ennen vanhaan käytettiin paljon niin sanottuja mannalappuja, joissa oli jokin raamatunlause. Lappuja poimittiin niitä täynnä olleesta astiasta. Väheksymättä yhtään lukijan mahdol...
OpetusAnniina Jakonen
Muutaman viime vuoden aikana meille on tullut valitettavan tutuksi koko maailmaa koskettava uhka, jota tuskin kukaan olisi toivonut. Ympärillämme tuntuu olevan jatkuvaa levott...
OpetusMarko Halttunen
Hesekielin aikainen suurvalta Babylon kuningas Nebukadnessarin johdolla oli aloittanut aggressiivisen laajentumispolitiikkansa kohti länttä. Se oli tehnyt ensimmäisen hyökkäyk...
OpetusElina Rautio
”Uuvuttaa. Mikään ei innosta. Tunnen itseni tarpeettomaksi marionetiksi, jonka tekemisillä ei ole mitään vaikutusta muihin ihmisiin. Silti täytyy vain painaa eteenpäin, koska eva...
OpetusJanne Saarela
Pietaria ei tunnettu alun perin Pietarina, vaan hän sai syntymänimekseen tuon ajan suosituimman juutalaisen miehen nimen, Simon. Myöhemmin Jeesus antoi hänelle aramean...
OpetusRisto Kauppinen
Pelastus on uskosta1; pelastus on parannuksen kautta2; pelastus on tunnustuksen kautta3; pelastus on uudestisyntymisen ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta4; pelastus...
OpetusPekka Havupalo

Ne raamatulliset esimerkit paastosta, jotka ovat tutuimpia, tuntuvat nostavan paaston riman korkeuksiin, joihin on mahdotonta yltää. Jeesus oli syömättä neljäkymme...
OpetusNapoleon osoitti kerran Kiinan karttaa ja totesi: ”Siinä on nukkuva jättiläinen. Jos se joskus herää, sitä ei pysäytä mikään.” Näin on myös seurakunnan kohdalla.

Aktiivijäseniä
...
OpetusJoulun ja kaamoksen keskellä valot ilahduttavat ihmisten mieliä. Tunnelmaa ovat luomassa kuusen kynttilät, ikkunoissa ja talojen seinillä roikkuvat värivalot ja tietysti perinteiset kyn...
OpetusHalu tietää tulevaisuus on yleisinhimillinen. Esimerkiksi assyrialaiseen, noin vuodelta 2800 ekr. peräisin olevaan savitauluun on kaiverrettu sanat: ”Meidän maamme rappeutuu nä...
Opetus”Jalat pidän mullassa maailman, katseellani taivasta tavoitan –– ”, laulaa Pekka Simojoki laulussaan Kahden maan kansalainen.
Laulun sanat kuvaavat hyvin kristity...
OpetusSydän.



Siellä se pompottaa hellittämättä sisällämme, päivin ja öin, ilman pieninta...
OpetusJumalanpalvelus on seurakuntaelämän keskus. Se ei ole vain yksi toimintamuoto toisten joukossa vaan pikemminkin sydän, josta virtaa uutta voimaa koko seurakunnan elämään. ...
OpetusIhminen tekee joka päivä tuhansia valintoja. Eri lähteiden mukaan päivittäisten päätösten määrä vaihtelee muutamasta tuhannesta aina 35 000:een saakka. Pelkästään ruokaa k...
OpetusUskova elää tässä ajassa katsellen kolmeen suuntaan – taaksepäin menneeseen, eteenpäin tulevaisuuteen ja näkymättömään maailmaan, jonka kautta Jumala hallitsee.

...
OpetusMies tuli uskoon herätyskokouksessa, jossa puhuja kehotti valvomaan lakkaamatta. Kolmen päivän päästä mies käveli saarnaajan juttusille ja sanoi, ettei hänestä olisi...
OpetusNykyisin ei taida olla kovinkaan muodikasta puhua uskoville vastoinkäymisten kestämisestä ja yleensä kestämisestä loppuun asti. Raamatussa...
OpetusJumalan Henki, Pyhä Henki, on ollut mukana kaikessa Jumalan toiminnassa. Luomistapahtumassa ”Jumalan henki liikkui vetten päällä”.1 Sen jälkeen lähti liikkeelle Jumalan luova sana.
I...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan