IK-opiston opiskelijoilla tilaisuus hakea varusmiesdiakoneiksi
Varusmiespalvelua suorittava helluntaiseurakuntaan tai
muuhun vapaakristilliseen yhteisöön
kuuluva henkilö voi
nykyisin hakeutua varusmiesdiakoniksi.
Perinteisesti
varusmiesdiakonin tehtävä
on puolustusvoimissa osoitettu
vain luterilaisen tai ortodoksisen kirkon
virkoja silmällä pitäen
opiskeleville sosionomeille ja
yhteisöpedagogeille. Nyt tehtävään voivat
hakea myös muiden uskontokuntien
edustajat, jotka ovat
hankkineet soveltuvaa koulutusta esimerkiksi
helluntaiseurakuntien IK-opistossa.
Helluntailaisten
mahdollisuus varusmiespalvelukseen
puolustusvoimien kirkollisen
työn piirissä on
sikäli vielä koeponnistusta vailla,
ettei esimerkiksi Ison Kirjan tutkintoja
ole tarkasteltu siitä näkökulmasta, miten
hyvin ne ovat rinnastettavissa
kirkon virkoihin valmentaviin
ammattikorkeakoulututkintoihin.
–
Kyseessä ei siis ole automaatio, SVKN:n
puheenjohtaja Jari Portaankorva kiteyttää.
–
Varusmiespalvelusta aloittavan opiskelijan
on otettava yhteyttä puolustusvoimien
kirkolliseen työhön,
jossa arvioidaan, onko hänellä suoritettavan
tutkinnon puolesta sopivuus
diakonin tehtävään.
Viime
kädessä päätöksen palvelumahdollisuudesta tekee
kenttäpiispa Pekka Särkiö.
Tehtävä
kasarmilla
Armeijan
sotilaspapit kuuluvat kantahenkilökuntaan.
Varusmiespapit ja
-diakonit taas ovat nimityksensä
mukaisesti varusmiehiä, joita
koulutetaan kriisiajan tehtäviin.
–
Varusmiespapit ovat useimmiten teologian
opiskelijoita, eivätkä näin
ollen voi toimittaa palvelusaikana esimerkiksi
kenttäehtoollista, pääesikunnan kenttärovasti
Janne Aalto kuvailee.
Varusmiespapit
ja -diakonit voivat toimia
ehtoollisilla avustajina.
Pappien
ja diakonien tehtäväkuvat joukko-osastoilla
muistuttavat paljolti
toisiaan: ero sotilasarvossa muodostuu
pohjakoulutuksen kautta
pappien ollessa yliopistotasolla
opiskelevia ja diakonien ammattikorkeakouluopiskelijoita. Kirkollisen
työn varusmiehet järjestävät
esimerkiksi raamattu-
ja keskustelupiirejä ja
toimivat vertaistukihenkilöinä varusmiesten
parissa.
Nimitykset
eivät ole sotilasarvoja vaan
tehtävänimikkeitä. Esimerkiksi aliupseeri-
tai upseeritaustaiset varusmiespapit
käyvät tavallisen
oman aselajinsa koulutuksen.
Pelkkä
kiinnostus ei riitä
Kenttärovasti
Janne Aalto korostaa, että
varusmiesdiakoniksi mielivän
olisi todella oltava opiskelijana
oman yhteisönsä tunnustamassa
oppilaitoksessa, tähtäimessä
yhteisön virkaan vaadittava
pätevyys. Pelkkä kiinnostus esimerkiksi
nuorisotyötä kohtaan
tai pitkäkään ura nuorisotyön vapaaehtoisena
ei vielä luo
edellytyksiä diakoniksi pääsemiselle.
Varusmiespappina
palvelemisen edellytys
on edelleen opiskelupaikka yliopiston
teologisessa tiedekunnassa
sekä luterilaisen tai
ortodoksisen kirkon jäsenyys. Edellytykset
ovat lakisääteisiä.
Uskonnollisuus vapaaehtoista
Kirkollinen
työ puolustusvoimissa on
muuttunut viime vuosina.
Kaikki
uskonnollinen toiminta on
nykyisin varusmiehille vapaaehtoista.
Aiemmin kirkon jäsenet
siirtyivät tuvista hartauksiin komennettuina,
nyt hengellinen
toiminta on osa varuskuntien vapaa-aikaa
esimerkiksi liikuntakerhojen
ohella.
–
Sotilaat osallistuvat yhä sotilasparaatien yhteydessä järjestettäviin kenttähartauksiin
mielellään niiden
vapaaehtoisuudesta huolimatta.
Toisaalta
vapaa-aikana iltaisin järjestetyt
hengelliset tilaisuudet eivät
Aallon mukaan vedä väkeä: iltalomille
lähtevä varusmies ei mielellään
kasarmille jää, tai suuntaa
mieluummin vaikkapa punttisalille.
Kirkollisiin
tilaisuuksiin osallistutaan siis
kuitenkin mielellään, mikäli
niistä huokuu perinne tai
juhlavuus. Maastossa järjestettävät
kenttähartaudet ja ehtoolliset
ovat jopa suosittuja.
Osa
kokonaiskuvaa
Jari
Portaankorva iloitsee diakoniväylän avautumisesta
myös vapaakristillisten yhteisöjen
ihmisille.
–
SVKN:lle yhteistyön avautuminen puolustusvoimien
kanssa on
osa laajempaa kokonaisuutta, jossa
vapaakristillisten yhteisöjen toivotaan
olevan osa suomalaista yhteiskuntaa,
ja näkyvän jollain
tavalla esimerkiksi armeijan,
vankiloiden ja sairaalasielunhoidon arjessa,
Portaankorva sanoo.
Myös
Janne Aalto toteaa, että ilmapiiri
asiaa kohtaan on positiivinen, vaikka
tutkintojen perinpohjaista tarkastamista
ei ole vielä
tehty.
–
Ovi on nyt avautunut, Aalto määrittelee.
Ainoassa
helluntailaisiin liittyvässä ennakkotapauksessa Yhdysvalloissa
opiskelleen nuorisotyöntekijän tutkinto
voitiin rinnastaa
suomalaiseen ammattikorkeakoulututkintoon ja
hakija valittiin
koulutukseen.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...