IK-opiston opiskelijoilla tilaisuus hakea varusmiesdiakoneiksi

Varusmiesdiakonien tärkein tehtävä on olla vertaistukena palvelustovereille. Kuvituskuvassa kenttähartaus Järvenpäässä. Kuva: Vastavalo / Tarja Hoikkala
Varusmiesdiakonien tärkein tehtävä on olla vertaistukena palvelustovereille. Kuvituskuvassa kenttähartaus Järvenpäässä. Kuva: Vastavalo / Tarja Hoikkala

Varusmiespalvelua suorittava helluntaiseurakuntaan tai muuhun vapaakristilliseen yhteisöön kuuluva henkilö voi nykyisin hakeutua varusmiesdiakoniksi.

 

Perinteisesti varusmiesdiakonin tehtävä on puolustusvoimissa osoitettu vain luterilaisen tai ortodoksisen kirkon virkoja silmällä pitäen opiskeleville sosionomeille ja yhteisöpedagogeille. Nyt tehtävään voivat hakea myös muiden uskontokuntien edustajat, jotka ovat hankkineet soveltuvaa koulutusta esimerkiksi helluntaiseurakuntien IK-opistossa.

 

Helluntailaisten mahdollisuus varusmiespalvelukseen puolustusvoimien kirkollisen työn piirissä on sikäli vielä koeponnistusta vailla, ettei esimerkiksi Ison Kirjan tutkintoja ole tarkasteltu siitä näkökulmasta, miten hyvin ne ovat rinnastettavissa kirkon virkoihin valmentaviin ammattikorkeakoulututkintoihin.

 

– Kyseessä ei siis ole automaatio, SVKN:n puheenjohtaja Jari Portaankorva kiteyttää.

 

– Varusmiespalvelusta aloittavan opiskelijan on otettava yhteyttä puolustusvoimien kirkolliseen työhön, jossa arvioidaan, onko hänellä suoritettavan tutkinnon puolesta sopivuus diakonin tehtävään.

 

Viime kädessä päätöksen palvelumahdollisuudesta tekee kenttäpiispa Pekka Särkiö.

 

 

Tehtävä kasarmilla

Armeijan sotilaspapit kuuluvat kantahenkilökuntaan. Varusmiespapit ja -diakonit taas ovat nimityksensä mukaisesti varusmiehiä, joita koulutetaan kriisiajan tehtäviin.

 

– Varusmiespapit ovat useimmiten teologian opiskelijoita, eivätkä näin ollen voi toimittaa palvelusaikana esimerkiksi kenttäehtoollista, pääesikunnan kenttärovasti Janne Aalto kuvailee.

 

Varusmiespapit ja -diakonit voivat toimia ehtoollisilla avustajina.

 

Pappien ja diakonien tehtäväkuvat joukko-osastoilla muistuttavat paljolti toisiaan: ero sotilasarvossa muodostuu pohjakoulutuksen kautta pappien ollessa yliopistotasolla opiskelevia ja diakonien ammattikorkeakouluopiskelijoita. Kirkollisen työn varusmiehet järjestävät esimerkiksi raamattu- ja keskustelupiirejä ja toimivat vertaistukihenkilöinä varusmiesten parissa.

 

Nimitykset eivät ole sotilasarvoja vaan tehtävänimikkeitä. Esimerkiksi aliupseeri- tai upseeritaustaiset varusmiespapit käyvät tavallisen oman aselajinsa koulutuksen.

 

 

Pelkkä kiinnostus ei riitä

Kenttärovasti Janne Aalto korostaa, että varusmiesdiakoniksi mielivän olisi todella oltava opiskelijana oman yhteisönsä tunnustamassa oppilaitoksessa, tähtäimessä yhteisön virkaan vaadittava pätevyys. Pelkkä kiinnostus esimerkiksi nuorisotyötä kohtaan tai pitkäkään ura nuorisotyön vapaaehtoisena ei vielä luo edellytyksiä diakoniksi pääsemiselle.

 

Varusmiespappina palvelemisen edellytys on edelleen opiskelupaikka yliopiston teologisessa tiedekunnassa sekä luterilaisen tai ortodoksisen kirkon jäsenyys. Edellytykset ovat lakisääteisiä.

 

 

Uskonnollisuus vapaaehtoista

Kirkollinen työ puolustusvoimissa on muuttunut viime vuosina.

 

Kaikki uskonnollinen toiminta on nykyisin varusmiehille vapaaehtoista. Aiemmin kirkon jäsenet siirtyivät tuvista hartauksiin komennettuina, nyt hengellinen toiminta on osa varuskuntien vapaa-aikaa esimerkiksi liikuntakerhojen ohella.

 

– Sotilaat osallistuvat yhä sotilasparaatien yhteydessä järjestettäviin kenttähartauksiin  mielellään niiden vapaaehtoisuudesta huolimatta.

 

Toisaalta vapaa-aikana iltaisin järjestetyt hengelliset tilaisuudet eivät Aallon mukaan vedä väkeä: iltalomille lähtevä varusmies ei mielellään kasarmille jää, tai suuntaa mieluummin vaikkapa punttisalille.

 

Kirkollisiin tilaisuuksiin osallistutaan siis kuitenkin mielellään, mikäli niistä huokuu perinne tai juhlavuus. Maastossa järjestettävät kenttähartaudet ja ehtoolliset ovat jopa suosittuja.

 

 

Osa kokonaiskuvaa

Jari Portaankorva iloitsee diakoniväylän avautumisesta myös vapaakristillisten yhteisöjen ihmisille.

 

– SVKN:lle yhteistyön avautuminen puolustusvoimien kanssa on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa vapaakristillisten yhteisöjen toivotaan olevan osa suomalaista yhteiskuntaa, ja näkyvän jollain tavalla esimerkiksi armeijan, vankiloiden ja sairaalasielunhoidon arjessa, Portaankorva sanoo.

 

Myös Janne Aalto toteaa, että ilmapiiri asiaa kohtaan on positiivinen, vaikka tutkintojen perinpohjaista tarkastamista ei ole vielä tehty.

 

– Ovi on nyt avautunut, Aalto määrittelee.

 

Ainoassa helluntailaisiin liittyvässä ennakkotapauksessa Yhdysvalloissa opiskelleen nuorisotyöntekijän tutkinto voitiin rinnastaa suomalaiseen ammattikorkeakoulututkintoon ja hakija valittiin koulutukseen.

 

 

Anssi Tiittanen

 



Teema
51

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan