IK-opiston opiskelijoilla tilaisuus hakea varusmiesdiakoneiksi
Varusmiespalvelua suorittava helluntaiseurakuntaan tai
muuhun vapaakristilliseen yhteisöön
kuuluva henkilö voi
nykyisin hakeutua varusmiesdiakoniksi.
Perinteisesti
varusmiesdiakonin tehtävä
on puolustusvoimissa osoitettu
vain luterilaisen tai ortodoksisen kirkon
virkoja silmällä pitäen
opiskeleville sosionomeille ja
yhteisöpedagogeille. Nyt tehtävään voivat
hakea myös muiden uskontokuntien
edustajat, jotka ovat
hankkineet soveltuvaa koulutusta esimerkiksi
helluntaiseurakuntien IK-opistossa.
Helluntailaisten
mahdollisuus varusmiespalvelukseen
puolustusvoimien kirkollisen
työn piirissä on
sikäli vielä koeponnistusta vailla,
ettei esimerkiksi Ison Kirjan tutkintoja
ole tarkasteltu siitä näkökulmasta, miten
hyvin ne ovat rinnastettavissa
kirkon virkoihin valmentaviin
ammattikorkeakoulututkintoihin.
–
Kyseessä ei siis ole automaatio, SVKN:n
puheenjohtaja Jari Portaankorva kiteyttää.
–
Varusmiespalvelusta aloittavan opiskelijan
on otettava yhteyttä puolustusvoimien
kirkolliseen työhön,
jossa arvioidaan, onko hänellä suoritettavan
tutkinnon puolesta sopivuus
diakonin tehtävään.
Viime
kädessä päätöksen palvelumahdollisuudesta tekee
kenttäpiispa Pekka Särkiö.
Tehtävä
kasarmilla
Armeijan
sotilaspapit kuuluvat kantahenkilökuntaan.
Varusmiespapit ja
-diakonit taas ovat nimityksensä
mukaisesti varusmiehiä, joita
koulutetaan kriisiajan tehtäviin.
–
Varusmiespapit ovat useimmiten teologian
opiskelijoita, eivätkä näin
ollen voi toimittaa palvelusaikana esimerkiksi
kenttäehtoollista, pääesikunnan kenttärovasti
Janne Aalto kuvailee.
Varusmiespapit
ja -diakonit voivat toimia
ehtoollisilla avustajina.
Pappien
ja diakonien tehtäväkuvat joukko-osastoilla
muistuttavat paljolti
toisiaan: ero sotilasarvossa muodostuu
pohjakoulutuksen kautta
pappien ollessa yliopistotasolla
opiskelevia ja diakonien ammattikorkeakouluopiskelijoita. Kirkollisen
työn varusmiehet järjestävät
esimerkiksi raamattu-
ja keskustelupiirejä ja
toimivat vertaistukihenkilöinä varusmiesten
parissa.
Nimitykset
eivät ole sotilasarvoja vaan
tehtävänimikkeitä. Esimerkiksi aliupseeri-
tai upseeritaustaiset varusmiespapit
käyvät tavallisen
oman aselajinsa koulutuksen.
Pelkkä
kiinnostus ei riitä
Kenttärovasti
Janne Aalto korostaa, että
varusmiesdiakoniksi mielivän
olisi todella oltava opiskelijana
oman yhteisönsä tunnustamassa
oppilaitoksessa, tähtäimessä
yhteisön virkaan vaadittava
pätevyys. Pelkkä kiinnostus esimerkiksi
nuorisotyötä kohtaan
tai pitkäkään ura nuorisotyön vapaaehtoisena
ei vielä luo
edellytyksiä diakoniksi pääsemiselle.
Varusmiespappina
palvelemisen edellytys
on edelleen opiskelupaikka yliopiston
teologisessa tiedekunnassa
sekä luterilaisen tai
ortodoksisen kirkon jäsenyys. Edellytykset
ovat lakisääteisiä.
Uskonnollisuus vapaaehtoista
Kirkollinen
työ puolustusvoimissa on
muuttunut viime vuosina.
Kaikki
uskonnollinen toiminta on
nykyisin varusmiehille vapaaehtoista.
Aiemmin kirkon jäsenet
siirtyivät tuvista hartauksiin komennettuina,
nyt hengellinen
toiminta on osa varuskuntien vapaa-aikaa
esimerkiksi liikuntakerhojen
ohella.
–
Sotilaat osallistuvat yhä sotilasparaatien yhteydessä järjestettäviin kenttähartauksiin
mielellään niiden
vapaaehtoisuudesta huolimatta.
Toisaalta
vapaa-aikana iltaisin järjestetyt
hengelliset tilaisuudet eivät
Aallon mukaan vedä väkeä: iltalomille
lähtevä varusmies ei mielellään
kasarmille jää, tai suuntaa
mieluummin vaikkapa punttisalille.
Kirkollisiin
tilaisuuksiin osallistutaan siis
kuitenkin mielellään, mikäli
niistä huokuu perinne tai
juhlavuus. Maastossa järjestettävät
kenttähartaudet ja ehtoolliset
ovat jopa suosittuja.
Osa
kokonaiskuvaa
Jari
Portaankorva iloitsee diakoniväylän avautumisesta
myös vapaakristillisten yhteisöjen
ihmisille.
–
SVKN:lle yhteistyön avautuminen puolustusvoimien
kanssa on
osa laajempaa kokonaisuutta, jossa
vapaakristillisten yhteisöjen toivotaan
olevan osa suomalaista yhteiskuntaa,
ja näkyvän jollain
tavalla esimerkiksi armeijan,
vankiloiden ja sairaalasielunhoidon arjessa,
Portaankorva sanoo.
Myös
Janne Aalto toteaa, että ilmapiiri
asiaa kohtaan on positiivinen, vaikka
tutkintojen perinpohjaista tarkastamista
ei ole vielä
tehty.
–
Ovi on nyt avautunut, Aalto määrittelee.
Ainoassa
helluntailaisiin liittyvässä ennakkotapauksessa Yhdysvalloissa
opiskelleen nuorisotyöntekijän tutkinto
voitiin rinnastaa
suomalaiseen ammattikorkeakoulututkintoon ja
hakija valittiin
koulutukseen.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...