Parhaillaan vietettävän ekumeenisen rukousviikon radiojumalanpalvelus lähetetään tänä vuonna Pohjois-Savon Pielavedeltä. Yksi on kuitenkin joukosta pois: paikallinen helluntaiseurakunta jättäytyi sivuun tapahtuman järjestelyistä kuultuaan, että tilaisuuteen tulee myös katolisen kirkon edustus.
Noin 70-jäsenistä Pielaveden helluntaiseurakuntaa oli pyydetty mukaan radiojumalanpalveluksen tekemiseen, ja se ehti jo lupautuakin, kunnes järjestäjäpohjan laajuus selvisi. Suomen Ekumeenisen Neuvoston ja paikallisseurakuntien yhdessä järjestämän jumalanpalveluksen saarnan pitää Helsingin katolisen hiippakunnan piispa Teemu Sippo. Sippo toimi Ekumeenisen Neuvoston puheenjohtajana vuodenvaihteeseen asti.
Helluntaiseurakunnan pastorin Kauko Nevalaisen mukaan kieltäytymisen päällimmäinen syy ei ole teologinen: katolinen ja ortodoksinen kirkko ovat opillisesti monin tavoin lähellä toisiaan, ja seurakunta tekee yhteistyötä paikallisen ortodoksisen seurakunnan kanssa. Sen sijaan helluntaiseurakunnassa ei pidetty siitä, että katolinen kirkko tulee operoimaan paikkakunnalle, jossa sillä ei ole jäseniä eikä toimintaa.
– Teemme mielellämme yhteistyötä niiden yhteisöjen kanssa, jotka ovat tällä paikkakunnalla, mutta paikallistyö on paikallistyötä. Nyt jumalanpalveluksesta ollaan tekemässä laajempaa edustustilaisuutta, ja siihen emme halunneet lähteä mukaan, Nevalainen kertoo.
Pielaveden helluntailaisten, ortodoksien ja luterilaisten yhteistyö on sisältänyt lähinnä yhteisten tilaisuuksien järjestämistä. Luterilaisten kanssa helluntaiseurakunta jakaa yhdessä myös ruoka-apua.
– Yhteistyö on toiminut hyvin: siihen osallistuvat eri seurakuntien aktiivijäsenet ovat uskovia, Nevalainen toteaa.
Kirkkovaellus kokoaa
Valkeakosken helluntaiseurakuntaa yhteisesiintyminen katolisen seurakunnan kanssa ei haittaa.
Paikkakunnalla on jo vuosia järjestetty rukousviikolla yhteinen kirkkovaellus, ja paikallisten seurakuntien lisäksi siinä on mukana edustus Tampereen katolisesta ja ortodoksisesta seurakunnasta, joiden jäseniä asuu Valkeakoskella.
Ortodoksien ja katolilaisten kanssa helluntaiseurakunnalla ei ole muuta yhteistyötä. Pastori Jarmo Saralahden mukaan tällaisissa yhteyksissä yhdessäolo on kuitenkin luontevaa.
– Meillä on täällä tosi hyvät keskinäiset suhteet.
Viime vuonna luterilaisen seurakunnan, helluntaiseurakunnan, vapaaseurakunnan ja kirkkokuntiin kuulumattoman Kotiseurakunnan pastorit aloittivat yhteiset kuukausittaiset rukousaamiaiset.
– Lisäksi meillä on yhteinen tiimi, joka vastaa kuukausittaisten yhteiskristillisten rukousiltojen järjestämisestä. Lisäksi tiimi suunnittelee 2–3 muuta vuoden aikana pidettävää yhteiskristillistä tapahtumaa.
Yhteistyön määrä tuntuu Saralahden mukaan sopivalta.
– Asialla on selvästi merkitystä seurakuntien jäsenille, koska he käyvät näissä tilaisuuksissa. Henkilökohtaisesti koen myös rikkautena sen, että saan tavata eri seurakuntien työntekijöitä: se tuo syvyyttä ja näköalaa myös omaan työhön.
Jaettu huoli maallistumisesta
Myös suurissa kaupungeissa vapaakristilliset yhteisöt ovat yleensä tottuneet laajapohjaiseen ekumeeniseen yhteyteen.
Oulussa seurakunnat järjestivät vuosien ajan yhteisiä Totuus-tapahtumia, jossa evankelioivat ulkoilmatilaisuudet yhdistyivät monenlaisiin alvelutempauksiin. Etenkin alkuvaiheessa mukana oli seurakuntia hyvin laajasti katolisia ja ortodokseja myöten.
– Aluksi tilaisuuksiin osallistui myös yhteisöjen johtoa, mikä antoi tapahtumalle vahvan pohjan, pastori Pasi Markkanen helluntaiseurakunnasta muistelee.
Tapahtuma hiipui vähitellen pääosin riviseurakuntalaisista koostuneen järjestelytiimin väsymiseen.
Nykyään kohtaamisen foorumeina toimivat vastuunkantajien yhteiset rukousaamiaiset sekä pari kertaa vuodessa järjestettävät yhteiskristilliset rukoustilaisuudet, joista vastaa eri seurakuntien jäsenistä koostuva Kristus yhdistää -verkosto.
– Rukousaamiaisilla vallitsee keskinäisen kunnioituksen ja siunauksen ilmapiiri. Se puhuttelee, että kaikilla tuntuu olevan yhteinen huoli suomalaisten vieraantumisesta kristinuskosta ja yhteinen taakka siitä, miten kristillinen sanoma voisi edelleen näkyä ja kuulua tässä kaupungissa.
Usko Kristukseen yhdistää
Pasi Markkanen pitää hyvänä, että vapaakristilliset seurakunnat haluavat olla vuorovaikutuksessa ja esillä paitsi luterilaisten myös muiden kirkkojen kanssa.
– Sillä on merkitystä myös meitä itseämme koskevien ennakkoluulojen murtumisessa, pastori uskoo.
– Lisäksi on tärkeää, että seurakuntalaisten ja seurakuntien johtajien elämään sisältyy toisten paikallisten yhteisöjen siunaaminen. Näen, että sillä on syvä merkitys ja vaikutus paikkakunnan hengelliseen ilmapiiriin.
Markkanen ei ole kokenut, että vuorovaikutus ja yhteistyö vaatisivat luopumista jostakin itselle rakkaasta.
– Näillä foorumeilla olemme myös voineet jakaa näkemyksiämme. Kun saamme tietoa, ymmärrämme toisiamme paremmin ja siunaamisen kulttuuri voi vahvistua.
Myös Jarmo Saralahti pitää laajaa seurakuntien kanssakäymistä hyvänä asiana. Vaikka kirkkojen välisillä opillisilla eroilla on merkitystä, usko Jeesukseen Kristukseen yhdistää.
– Meidän tulee osoittaa paikkakuntamme ihmisille, että kristityt ovat yhtä. Siksi haluamme painottaa enemmän sitä, mikä on yhteistä kuin sitä, mikä erottaa.
Yhteyden esteitä
Kompastuskiviä yhteyden polulle luovat seurakuntien ja niiden johtajien erilaiset käsitykset Raamatun auktoriteetista ja kristillisestä etiikasta. Joillakin paikkakunnilla luterilaisten kirkkoherrojen liberaalit näkemykset ovat keskeyttäneet yhteistyön jopa kokonaan.
– Oulussa näihin asioihin liittyvää vastakkainasettelua ei ole noussut. Yleensä ne papit, jotka ovat olleet rukousaamiaisilla mukana, jakavat hyvin monet asiat meidän kanssamme, Pasi Markkanen kertoo.
– Näen, että tämä aika paineistaa kaikkien seurakuntien uskovia ja on myötävaikuttamassa entistä syvempää sydänten yhteyttä elävässä uskossa olevien kesken.
Helluntaiherätystä rukousviikon ekumeenisessa radiojumalanpalveluksessa edustaa evankelista Juhani Happonen Kuopion helluntaiseurakunnasta.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...