Parhaillaan vietettävän ekumeenisen rukousviikon radiojumalanpalvelus lähetetään tänä vuonna Pohjois-Savon Pielavedeltä. Yksi on kuitenkin joukosta pois: paikallinen helluntaiseurakunta jättäytyi sivuun tapahtuman järjestelyistä kuultuaan, että tilaisuuteen tulee myös katolisen kirkon edustus.
Noin 70-jäsenistä Pielaveden helluntaiseurakuntaa oli pyydetty mukaan radiojumalanpalveluksen tekemiseen, ja se ehti jo lupautuakin, kunnes järjestäjäpohjan laajuus selvisi. Suomen Ekumeenisen Neuvoston ja paikallisseurakuntien yhdessä järjestämän jumalanpalveluksen saarnan pitää Helsingin katolisen hiippakunnan piispa Teemu Sippo. Sippo toimi Ekumeenisen Neuvoston puheenjohtajana vuodenvaihteeseen asti.
Helluntaiseurakunnan pastorin Kauko Nevalaisen mukaan kieltäytymisen päällimmäinen syy ei ole teologinen: katolinen ja ortodoksinen kirkko ovat opillisesti monin tavoin lähellä toisiaan, ja seurakunta tekee yhteistyötä paikallisen ortodoksisen seurakunnan kanssa. Sen sijaan helluntaiseurakunnassa ei pidetty siitä, että katolinen kirkko tulee operoimaan paikkakunnalle, jossa sillä ei ole jäseniä eikä toimintaa.
– Teemme mielellämme yhteistyötä niiden yhteisöjen kanssa, jotka ovat tällä paikkakunnalla, mutta paikallistyö on paikallistyötä. Nyt jumalanpalveluksesta ollaan tekemässä laajempaa edustustilaisuutta, ja siihen emme halunneet lähteä mukaan, Nevalainen kertoo.
Pielaveden helluntailaisten, ortodoksien ja luterilaisten yhteistyö on sisältänyt lähinnä yhteisten tilaisuuksien järjestämistä. Luterilaisten kanssa helluntaiseurakunta jakaa yhdessä myös ruoka-apua.
– Yhteistyö on toiminut hyvin: siihen osallistuvat eri seurakuntien aktiivijäsenet ovat uskovia, Nevalainen toteaa.
Kirkkovaellus kokoaa
Valkeakosken helluntaiseurakuntaa yhteisesiintyminen katolisen seurakunnan kanssa ei haittaa.
Paikkakunnalla on jo vuosia järjestetty rukousviikolla yhteinen kirkkovaellus, ja paikallisten seurakuntien lisäksi siinä on mukana edustus Tampereen katolisesta ja ortodoksisesta seurakunnasta, joiden jäseniä asuu Valkeakoskella.
Ortodoksien ja katolilaisten kanssa helluntaiseurakunnalla ei ole muuta yhteistyötä. Pastori Jarmo Saralahden mukaan tällaisissa yhteyksissä yhdessäolo on kuitenkin luontevaa.
– Meillä on täällä tosi hyvät keskinäiset suhteet.
Viime vuonna luterilaisen seurakunnan, helluntaiseurakunnan, vapaaseurakunnan ja kirkkokuntiin kuulumattoman Kotiseurakunnan pastorit aloittivat yhteiset kuukausittaiset rukousaamiaiset.
– Lisäksi meillä on yhteinen tiimi, joka vastaa kuukausittaisten yhteiskristillisten rukousiltojen järjestämisestä. Lisäksi tiimi suunnittelee 2–3 muuta vuoden aikana pidettävää yhteiskristillistä tapahtumaa.
Yhteistyön määrä tuntuu Saralahden mukaan sopivalta.
– Asialla on selvästi merkitystä seurakuntien jäsenille, koska he käyvät näissä tilaisuuksissa. Henkilökohtaisesti koen myös rikkautena sen, että saan tavata eri seurakuntien työntekijöitä: se tuo syvyyttä ja näköalaa myös omaan työhön.
Jaettu huoli maallistumisesta
Myös suurissa kaupungeissa vapaakristilliset yhteisöt ovat yleensä tottuneet laajapohjaiseen ekumeeniseen yhteyteen.
Oulussa seurakunnat järjestivät vuosien ajan yhteisiä Totuus-tapahtumia, jossa evankelioivat ulkoilmatilaisuudet yhdistyivät monenlaisiin alvelutempauksiin. Etenkin alkuvaiheessa mukana oli seurakuntia hyvin laajasti katolisia ja ortodokseja myöten.
– Aluksi tilaisuuksiin osallistui myös yhteisöjen johtoa, mikä antoi tapahtumalle vahvan pohjan, pastori Pasi Markkanen helluntaiseurakunnasta muistelee.
Tapahtuma hiipui vähitellen pääosin riviseurakuntalaisista koostuneen järjestelytiimin väsymiseen.
Nykyään kohtaamisen foorumeina toimivat vastuunkantajien yhteiset rukousaamiaiset sekä pari kertaa vuodessa järjestettävät yhteiskristilliset rukoustilaisuudet, joista vastaa eri seurakuntien jäsenistä koostuva Kristus yhdistää -verkosto.
– Rukousaamiaisilla vallitsee keskinäisen kunnioituksen ja siunauksen ilmapiiri. Se puhuttelee, että kaikilla tuntuu olevan yhteinen huoli suomalaisten vieraantumisesta kristinuskosta ja yhteinen taakka siitä, miten kristillinen sanoma voisi edelleen näkyä ja kuulua tässä kaupungissa.
Usko Kristukseen yhdistää
Pasi Markkanen pitää hyvänä, että vapaakristilliset seurakunnat haluavat olla vuorovaikutuksessa ja esillä paitsi luterilaisten myös muiden kirkkojen kanssa.
– Sillä on merkitystä myös meitä itseämme koskevien ennakkoluulojen murtumisessa, pastori uskoo.
– Lisäksi on tärkeää, että seurakuntalaisten ja seurakuntien johtajien elämään sisältyy toisten paikallisten yhteisöjen siunaaminen. Näen, että sillä on syvä merkitys ja vaikutus paikkakunnan hengelliseen ilmapiiriin.
Markkanen ei ole kokenut, että vuorovaikutus ja yhteistyö vaatisivat luopumista jostakin itselle rakkaasta.
– Näillä foorumeilla olemme myös voineet jakaa näkemyksiämme. Kun saamme tietoa, ymmärrämme toisiamme paremmin ja siunaamisen kulttuuri voi vahvistua.
Myös Jarmo Saralahti pitää laajaa seurakuntien kanssakäymistä hyvänä asiana. Vaikka kirkkojen välisillä opillisilla eroilla on merkitystä, usko Jeesukseen Kristukseen yhdistää.
– Meidän tulee osoittaa paikkakuntamme ihmisille, että kristityt ovat yhtä. Siksi haluamme painottaa enemmän sitä, mikä on yhteistä kuin sitä, mikä erottaa.
Yhteyden esteitä
Kompastuskiviä yhteyden polulle luovat seurakuntien ja niiden johtajien erilaiset käsitykset Raamatun auktoriteetista ja kristillisestä etiikasta. Joillakin paikkakunnilla luterilaisten kirkkoherrojen liberaalit näkemykset ovat keskeyttäneet yhteistyön jopa kokonaan.
– Oulussa näihin asioihin liittyvää vastakkainasettelua ei ole noussut. Yleensä ne papit, jotka ovat olleet rukousaamiaisilla mukana, jakavat hyvin monet asiat meidän kanssamme, Pasi Markkanen kertoo.
– Näen, että tämä aika paineistaa kaikkien seurakuntien uskovia ja on myötävaikuttamassa entistä syvempää sydänten yhteyttä elävässä uskossa olevien kesken.
Helluntaiherätystä rukousviikon ekumeenisessa radiojumalanpalveluksessa edustaa evankelista Juhani Happonen Kuopion helluntaiseurakunnasta.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...