Iankaikkisuus ihmisen kädessä

Kuva: Shutterstock
Kuva: Shutterstock
Eräänä jouluna pelasimme perheeni kanssa Salomo-raamattutietopeliä. Pelissä esitetyistä kysymyksistä erityisesti yksi jäi mieleeni: Onko Jumala valinnut jotkut ihmiset pelastukseen ja toiset kadotukseen?

Kysymys huvitti, sillä tiesin, että kristityt teologit ovat olleet eri mieltä oikeasta vastauksesta ainakin 400-luvulta saakka. Koska kyseessä oli helluntailaisten tekemä peli, arvasin kuitenkin, että vastaukseksi haettiin: ”Ei ole.” Kysymyskortin takaa tämän oikean vastauksen tueksi löytyi myös raamatunjae, jonka mukaan Jumala ”tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden”.1

Yksi raamatunjae ei kuitenkaan ratkaise vanhaa teologista kiistaa siitä, mitä Raamattu tarkoittaa puhuessaan Jumalan valinnasta ja ennaltamääräämisestä; Uudesta testamentista löytyy myös jakeita, joissa vastaus pelikortin kysymykseen näyttäisi olevan vastakkainen.

Kenen tahto ratkaisee?

Teologisesti kiistan ytimessä on kysymys siitä, kenen tahto loppupeleissä ratkaisee sen, kuka päätyy taivaaseen ja kuka helvettiin: Jumalan vai ihmisen itsensä.

Puhdasoppisen kristinuskon mukaan ilman Jumalan erityistä armoa ei tietenkään kukaan voi pelastua. Helluntailaiset ja monien muiden vapaakirkkojen edustajat ovat kuitenkin perinteisesti korostaneet, että Jumalan kutsun ja vaikutuksen lisäksi ihmisen itse täytyy tehdä uskonratkaisu ja ottaa vastaan pelastuksen lahja. Esimerkiksi luterilaiset ovat sen sijaan painottaneet, että kääntymys on sataprosenttisesti Jumalan työtä. Puhe ihmisen osuudesta kääntymisprosessissa haiskahtaa monen luterilaisen mielestä omavanhurskaalta.

Onko siis Jumala valinnut jotkut pelastukseen täysin heistä itsestään riippumatta? Vai avautuvatko taivaan portit niille, jotka ovat valinneet vastata myöntyvästi Jumalan armoon?

Se, miten tähän kysymykseen vastaamme, vaikuttaa myös siihen, mitä ajattelemme Jeesuksen sovitustyöstä, ihmisen vapaasta tahdosta sekä Jumalan rakkaudesta. Ja päinvastoin.

Vastustamatonta armoa ilman ehtoja

Oppi Jumalan valinnasta ja ennaltamäärämisestä korostui reformaation aikana. Reformaattori Jean Calvin (1509–1564) yritti ymmärtää, miksi evankeliumin saarna ei tuottanut kääntymystä kaikkien kohdalla. Sanomassa vika ei voinut olla, mies päätteli.

Raamattua ja kirkkoisä Augustinuksen (354–430) kirjoituksia tutkimalla Calvin tuli siihen tulokseen, että Jumala on jo ennen luomista valinnut tietyn joukon ihmisiä, jotka hän on ennaltamäärännyt pelastukseen. Näkemys korostui erityisesti Calvinin teologian myöhemmin omaksuneiden reformoitujen kirkkojen opissa, jota kutsutaan kalvinismiksi.

Kalvinismin mukaan Jumalan valinta on ehdoton: sen perusteena eivät ole mitkään ihmisten ominaisuudet tai teot, vaan Jumalalla on omat syynsä valintaan. Oppia tukeva klassinen teksti löytyy Roomalaiskirjeen 9. luvusta, jossa Paavali korostaa Jumalan oikeutta ottaa mielisuosionsa kohteeksi sen yksilön tai kansan, jonka haluaa.2 Jumala valitsi Jaakobin, ei Eesauta, ennen kuin kumpikaan oli syntynyt tai ehtinyt tehdä hyvää tai pahaa. Omassa viisaudessaan Jumala myös valitsi Israelin omaisuuskansakseen, vaikkei se ollut sen hurskaampi kuin muutkaan kansat.

Sama koskee luonnollisesti myös Moosesta, Joosefia, profeettoja ja oikeastaan kaikkia Jumalan pelastussuunnitelman välikappaleita.

Kalvinismin mukaan samalla logiikalla Jumala valitsee vain tietyt ihmiset pelastukseen riippumatta näiden synneistä tai ansioista. 3 Kuten Paavali toteaa, Jumala on ”armollinen, kenelle tahtoo, ja paaduttaa, kenen tahtoo”, eikä ihminen voi omalla tahdollaan asiaan vaikuttaa.4 Eipä pakanoiden apostoli itsekään ollut mihinkään alttarikutsuun vastannut, kun Jeesus ilmestyi hänelle Damaskoksen tiellä.

Luterilaisen tavoin kalvinisti siis korostaa, että pelastus on vain ja ainoastaan Jumalan työ. Luterilaisuudesta poiketen kalvinismissa kuitenkin ajatellaan, että valinta ja kutsu ovat niin voimakkaita, ettei ihminen voi niitä vastustaa.

Kalvinismin mukaan Jumalan armo on siis paitsi täysin riittävää myös vastustamatonta: ihminen ei voi sen enempää aktiivisesti hyväksyä tai torjua pelastusta. Kädenkohotuksia ei tarvita. Kalvinismissa syntinen ihminen on kuin mies, joka on hukkumassa syvään suohon. Auttaja, Jeesus, seisoo kuivalla maalla ja ojentaa kätensä kohti hukkuvaa. Kaulaansa myöten suohon vajonneella miehellä ei kuitenkaan ole kykyä mutta ei myöskään halua tarttua Jeesuksen käteen. Oikeastaan hän jopa nauttii olotilastaan – aivan kuin omassa sonnassaan piehtaroiva sika. Siispä Jeesus vetää ihmisen väkisin rannalle kaksin käsin ja elvyttää hänet hengellisesti.

Eikä tätä pelastusta voi menettää: Jeesus pitää miehen rannalla eikä ikinä salli hänen kokonaan vajota synnin suohon.

”Ei Galilean mies sinun ohi käy” – vai käykö?

Calvinin silmissä oppi Jumalan ehdottomasta valinnasta ja ennaltamääräämisestä korosti Jumalan armollisuutta. Myös Martti Lutherille (1483–1546) ajatus ennaltamääräämisestä merkitsi nimenomaan sitä, että Jumala lahjoittaa ihmiselle vanhurskauden täysin riippumatta siitä, mitä syntiä tämä on elämässään tehnyt.

Kalvinismin kääntöpuoli on se, että toinen osa ihmiskuntaa kulkee syntymästään lähtien kohti kadotusta. Ehkä siksi Calvin kutsui oppia Jumalan ”kauhistuttavaksi säädökseksi”. Jumala yksinkertaisesti ei tahdo eikä aio pelastaa kaikkia. Monien kalvinistiteologien mukaan Jeesus kyllä ikään kuin kutsuu kaikkia ja ojentaa kätensä heitä auttaakseen, mutta tosiasiassa vetää rannalle vain valitut. Vanhan laulun sanat ”ei Galilean mies sinun ohi käy” eivät siis pidä paikkaansa kaikkien kohdalla.

Kaikkivaltiaalle olisi tietysti periaatteessa mahdollista pelastaa joka ikinen. Monien kalvinistien mukaan tätä tärkeämpää Jumalalle on kuitenkin hänen oma kunniansa, jonka hän haluaa kirkastaa tuomalla ilmi oman luonteensa eri puolet sekä pelastuvien että kadotettujen kohtalossa. Siinä missä Jumalan armo ja rakkaus tulevat ilmi hänen lastensa käydessä kirkkauteen, hänen vihansa ja vanhurskas tuomionsa ilmenevät helvettiin joutuvissa.

Jumalan ehdotonta hylkäämispäätöstä perustellaan usein niin ikään Roomalaiskirjeen 9.  luvusta löytyvillä Paavalin sanoilla: ”Entä jos Jumala, vaikka hän tahtoo näyttää vihansa ja tehdä voimansa tiettäväksi, on suurella pitkämielisyydellä kärsinyt vihan astioita, jotka olivat valmiit häviöön, ja on tehnyt sen saattaakseen kirkkautensa runsauden ilmi laupeuden astioissa, jotka hän on edeltävalmistanut kirkkauteen?”5 Koska ihminen tekee syntiä halukkaasti, kukaan ei joudu kadotukseen vastoin tahtoaan.

Kalvinistien mukaan Raamattu kyllä näyttäisi väittävän, että Jumala tahtoo pelastaa kaikki. Mutta esimerkiksi Salomo-pelin siteeraamaa Ensimmäisen Timoteuskirjeen jaetta voidaan tulkita niinkin, että Jumalan tahto on pelastaa kaikenlaisia ihmisiä, kuten kuninkaita ja vallanpitäjiä, joiden puolesta Paavali kehottaa rukoilemaan.

Hämärtääkö Jumalan kunnia hänen rakkautensa?

Kalvinistista oppia kadotukseen joutuvien väistämättömästä kohtalosta ei ole helppo niellä. Miten Jumala voisi olla niin epäoikeudenmukainen? Osalla ihmiskuntaa ei sen mukaan ole ollut syntymästään saakka mitään muuta mahdollisuutta kuin kapinoida Jumalaa vastaan ja joutua helvettiin.

Puolustuksekseen kalvinisti voi jälleen siteerata Paavalia: ”Joku teistä ehkä kysyy: ’Miksi Jumala sitten moittii ihmisiä? Eihän kukaan voi vastustaa hänen tahtoaan.’ Ihmisparka, mikä sinä olet arvostelemaan Jumalaa? Sanooko saviastia muovaajalleen: ’Miksi teit minusta tällaisen?’”6

Toisin sanoen Jumalalla on täydet tekijänoikeudet luomiinsa olentoihin, eikä hänellä ole velvollisuutta pelastaa yhtään ketään. Hän on täysin oikeudenmukainen tuomitessaan osan ihmiskuntaa syntien tähden kadotukseen. Se, että Jumala on kuitenkin nähnyt hyväksi pelastaa joitakin, on silkkaa armoa, joka käy yli oikeuden.

Erityisen vaikeaksi kalvinismi kuitenkin tekee Jumalan rakkauden ymmärtämisen. Kristityn on kyllä helppo ajatella, että Jumala rakastaa häntä – onhan Jumala vetänyt hänet turvaan syvältä synnistä – mutta missä mielessä voidaan väittää, että Jumala rakastaa niitä, jotka hän on ennen aikojen alkua päättänyt paaduttaa ja lähettää helvettiin? Vaikka Jumalan rakkaus on epäilemättä erilaista kuin inhimillinen rakkaus, kalvinismin kriitikkojen mielestä se hämärtää Jumalan rakkauden tunnistamattomaksi.

Teksasilainen pastori Austin Fischer kertoo kirjassaan Young, Restless, and No Longer Reformed, kuinka hän nuorena kalvinistina ei lopulta enää itsekään käsittänyt, mitä hän  tarkoitti puhuessaan Jumalan rakkaudesta. Hän ymmärsi Jumalasta ainoastaan enää sen, että Jumala tekee ihan kaiken oman kunniansa vuoksi. Jumalan kunniasta muodostui Fischerin mielessä kuin valtava musta aukko, joka imi syövereihinsä Jumalan rakkauden ja armollisuuden.

Ihminen voi pyristellä irti Jeesuksen otteesta

Hollantilainen teologi Jacobus Arminius (1560–1609) ei voinut hyväksyä ajatusta Jumalan ehdottomasta valinnasta ja ennaltamääräämisestä. Arminius uskoi, että Jumala vetää aivan jokaista ihmistä pelastukseen ja vaikuttaa niin, että ihminen kykenee sekä myöntymään että torjumaan Jumalan armon. Tällainen näkökulma sisältyy arminiolaisuudeksi kutsuttuun pelastusoppiin.

Arminiolaisuuden mukaan Jeesus saapuu jokaisen synnin suohon vajoavan luokse ja ojentaa kätensä. Toisin sanoen Jumalan pelastava rakkaus kohdistuu koko maailmaan. Lähettihän Jumala Poikansa kuolemaan kaikkien ihmisten tähden, ”ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi”,7 tai kuten Pietari kirjoittaa, Jumala ”ei tahdo, että kukaan hukkuu, vaan että kaikki tulevat parannukseen”.8

Arminius kyllä uskoi muiden puhdasoppisten kristittyjen tavoin, ettei ihminen pääse synnin suosta omine voimineen eikä voi edes tehdä aloitetta pelastusoperaatiossa: syntinen ihminen ei edes tajua olevansa pinteessä, ennen kuin Pyhä Henki valaisee, millaisessa liejussa tämä räpiköi. Silti ihmisellä on oma osuutensa kääntymystä koskevassa ”työnjaossa”, Arminius ajatteli. Ihmisen tullessa tietoiseksi evankeliumista hän voi ymmärtää kurjan olotilansa ja nähdä Jeesuksen seisovan rannalla ojennetuin käsin. Tätä Pyhän Hengen valmistavaa työtä kutsutaan ennakoivaksi armoksi. Ennakoivan armon herättelemän ihmisen vastuulla on uskon kautta tarttua ja pitää kiinni Jeesuksen kädestä, kun tämä vetää hänet turvaan. Mistään omavanhurskaudesta ei ole kyse: kukapa kehuisi hukkuvaa siitä, että tämä hoksasi tarrata pelastajansa käteen?

Arminiuksen mukaan ihminen voi myös vastustaa Jumalan armoa ja Jeesuksen pelastusyritystä. Rämeikköönsä rakastunut syntinen voi ikään kuin väistellä Jeesuksen otetta tai pyristellä siitä irti. Vaikka Galilean mies ei käy kenenkään ohi, tuttu laulu esittää myös ehdon: ”jos sallit, luokses saapuu”. Myös evankeliumeissa Jeesus valitsee opetuslapsia ja kehottaa ihmisiä seuraamaan itseään, mutta näyttää samalla olettavan, että heillä on vapaus myös kääntyä pois.9

Entä miten arminiolaisuus käsittelee Jumalan valinnan ja ennaltamääräämisen ideat? Löytyväthän ne selvästi Raamatun sivuilta. Arminiolainen näkökulma ymmärtää käsitteet niin, että Jumalan valinta ei ole ehdoton, vaan sen ehtona toimii ihmisen usko. Historian tunnetuimman arminiolaisen teologin, metodismin perustajan John Wesleyn (1703–1791) mukaan Jumalan valinta perustuu siihen, että hän ennen luomista ”tiesi ennalta jokaisesta kansasta ne, jotka tulisivat uskomaan, maailman alusta loppuun asti”.

Toisekseen Jumalan valinnan voidaan katsoa koskevan tiettyä joukkoa – Kristuksen kirkkoa – eikä yksilöuskovia. Siis samassa mielessä kuin Jumala valitsi Israelin omaisuuskansakseen ilman että määräsi ennalta sen rajoja: vakavaan syntiin syyllistynyt saatettiin erottaa kansasta, ja toisaalta siihen liittyi myös pakanoita, jotka eivät olleet Aabrahamin jälkeläisiä.

Tästä näkökulmasta katsottuna Paavalin opetus ennaltamääräämisestä liittyy siihen, että Jumala on määrännyt seurakunnalleen tietyn tulevaisuuden: jokaisen, joka uskoo, Jumala
on määrännyt Kristuksen kaltaisuuteen, vanhurskauteen ja lopulta kirkkauteen. Pelastettujen joukko kulkee siis vääjäämättömästi kohti taivaan kotia, mutta on meistä kiinni, haluammeko hypätä junaan mukaan.

Voimmeko oppia jotakin toisiltamme?

Arminiolainenkin joutuu kuitenkin kalvinistin tavoin myöntämään sen, että kaikkien ihmisten pelastuminen ei ole Jumalalle kaikkein tärkein asia. Siinä missä kalvinistin mukaan Jumalalle on oleellisempaa osoittaa omaa kunniaansa, arminiolaisuus korostaa ihmisen vapaan tahdon merkitystä.

Yhtäältä ihmisen vapaus torjua tai antautua suhteeseen kaikkivaltiaan Luojan kanssa on kyllä suuri lahja. Voidaan väittää, että jumalasuhde ei olisi aito ja vastavuoroinen, jos Jumala olisi alun perin ehdottomasti määrännyt osan ihmisistä suhteeseen kanssaan (mitä ajattelisimme siitä, jos puolisomme olisi syntymästään asti psykologisesti ohjelmoitu rakastumaan meihin niin syvästi, ettei hänellä olisi vaihtoehtoa?).

Toisaalta vapauden hinta on järkyttävän suuri. Sen seurauksena todennäköisesti miljardit ihmiset valitsevat itselleen ikuisen kärsimyksen erossa Jumalasta. Kalvinistiteologi R. C. Sproul huomauttaakin, että kukaan helvetissä viruva tuskin osaa arvostaa sitä, että Jumala antoi heille vapauden vastustaa pelastusta. Kaiken lisäksi vaikuttaa siltä, ettei Jumala anna kaikille maailman ihmisille yhtäläisiä mahdollisuuksia kuulla evankeliumia ja vastata siihen.

Ihmisen iankaikkisuuskohtaloa koskevat opilliset kysymykset ovat vakavia ja vaikeita. Vaikka ratkaisukeskeinen vapaakristillisyys nojaa yleensä arminiolaiseen pelastusoppiin, on selvää, että kalvinismille voidaan esittää vahvoja raamatullisia perusteita. Ehkä helluntailaiset, metodistit ja muut voivat omaksua reformoidusta teologiasta ainakin sen, ettei ihmistahto voi horjuttaa Jumalan pelastussuunnitelman etenemistä.


Viitteet:

1) 1. Tim. 2:4.
2) Room. 9:6–24.
3) esim. Joh. 15:16; Ap. t. 13:48; Room. 8:29–30.
4) Room. 9:16–18.
5) Room. 9:22–23.
6) Room. 9:19–22.
7) Joh. 3:16.
8) 2. Piet. 3:9.
9) esim. Matt. 11:28; Luuk. 18:22; Joh. 6:67.


Lari Launonen

Kirjoittaja on osa-aikainen pastori ja uskonnonfilosofian väitöskirjaopiskelija.

Käytettyä kirjallisuutta:
Alister E. McGrath, Reformation Thought – An Introduction (Blackwell 1999);
R. C. Sproul, Chosen By God (Ligonier 2011);
Roger E. Olson, Against Calvinism (Zondervan 2011).










Lutherin teologitoveri uskoi uskonratkaisuun

Suomalaisten vapaakristillisten yhteisöjen käsitys kääntymisprosessin ”työnjaosta” ihmisen ja Jumalan välillä on perinteisesti yleensä ollut arminiolainen. Hyvän esimerkin tästä tarjoaa Helluntaiherätyksen  uskon pääkohdat -asiakirja, jossa todetaan, että ”Pyhä Henki herättää ihmisen hengellisesti, niin että hän voi ottaa vastaan Jumalan valmistaman pelastuksen”.

Lyhyt tunnustuslausuma torjuu kalvinistisen pelastusopin, jonka mukaan pelastusprosessi on vain ja ainoastaan Jumalan työtä eikä ihmisen aktiivisuutta tarvita. Toisaalta tunnustus kieltää myös niin sanotun semipelagiolaisen harhaopin, jonka mukaan pelastusprosessi saa alkunsa ihmisen uskonratkaisusta. Tunnustus toisin sanoen painottaa Jumalan Henkeä aloitteen tekijänä mutta korostaa hengellisesti herätetyn ihmisen kykyä vastaanottaa pelastuksen lahja.

Lutherin työtoveri sekä luterilaisen teologian muovaaja Philipp Melanchton (1497–1560) olisi mahdollisesti ollut myötämielinen tälle Suomen helluntailiikkeen tunnustukselle. Melanchton, jolla oli keskeinen rooli luterilaisten tunnustuskirjojen laatimisessa, painotti nimittäin Lutheria enemmän ihmisen vapaata tahtoa pelastusprosessissa.

Melanchtonin mukaan ihmisen kääntymykseen vaikutti kolme asiaa: Pyhä Henki, evankeliumin ääni ja ihmisen tahto, joka myöntyy evankeliumiin. Hän vastusti ajatusta, että synnin lamauttamat ihmiset ”vedetään tukasta Jumalan luo”. Ihmisen tahto oli kykenevä  vastaamaan evankeliumiin sen jälkeen, kun Pyhä Henki oli sitä liikuttanut.





Uuskalvinismi – pakopaikka postmodernismista


Vuonna 2009 amerikkalainen Time-lehti listasi kymmenen tärkeintä aatetta, jotka vuosituhannen alussa muuttivat maailmaa. Sijalla kolme oli niin sanottu uuskalvinismi (New Calvinism) eli reformoidun teologian ympärille Yhdysvalloissa syntynyt liike.

Etenkin nuoriin kristittyihin miehiin vetoava suuntaus tunnetaan myös nimellä Young, Restless, and Reformed (Nuoret, levottomat ja reformoidut). Liikkeestä kertova Calvinist-dokumenttielokuva ilmestyy tulevana kesänä.

Uuskalvinismin suosion taustalla nähdään joukko taitavia kalvinistisia saarnaajia, kuten  John Piper, John MacArthur, Timothy Keller ja Mark Driscoll. Heidän voimakkaat puheensa vetoavat niin järkeen kuin tunteisiin ja keskittyvät Raamatun selittämiseen jae jakeelta. Kalvinismin suosiota on vauhdittanut myös ”reformoitu rap”, jota esittävät kuuluisat hip-hop-artistit kuten LeCrae.

Kalvinismin aatteellisena vetovoimana on pidetty sitä, että se tarjoaa vahvan vaihtoehdon postmodernille kulttuurille ja feminismin sekä totuuden ja moraalin suhteellisuutta korostavan relativismin kaltaisille ideologioille, jotka ovat tunkeutuneet myös Amerikan kirkkoihin. Ihmisen turmeltuneisuutta ja Jumalan valtasuuruutta korostava suuntaus on myös vastaisku liberaaliteologialle, menestysteologialle ja muunlaiselle vesitetylle kristinuskolle.

Suomessa reformoitu teologia ei toistaiseksi ole saavuttanut suurta jalansijaa. Tunnetuin kotimainen kalvinisti lienee Patmos Lähetyssäätiön tutkimusjohtaja Juha Ahvio.

Arviot
51

ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.

Craig...
ArviotWaltteri Haapala: Pyhä vaeltaja – Askelia Camino de Santiagolla. Aikamedia, 2024. Nid. 216 sivua.

Seikkailuja rakastavalle sielulle on nyt tarjolla mehukas hengellinen matkakert...
ArviotSaara Tikkakoski ja Veera Hug (toim.): Kutsun keskellä – maksoiko liikaa? Aikamedia 2024. Nid. 273 s.

20.3.2024 | Jeesus jätti meille tehtävän mennä kaikkeen maailmaan julistama...
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.

Kalvinismin teol...
ArviotSuvi Laru & Johanna Elomaa: Lupasin sinulle rakastaa – koskettava tositarina rakkaudesta, tappavasta sairaudesta ja toivosta. WSOY, 2024. Sid. 254 s.

Kantaako avioliittolupa...
ArviotPia Rendic: Poika joka ei osannut puhua. Päivä Osakeyhtiö 2023. Sid. 47 s.

Muut lapset hihittävät, ja Iikkaa hävettää. Miksi hän edes yritti sanoa mitään! Tyhmä Iikka!
...
ArviotElina Rautio. Levollisen elämän kirjeitä. Aikamedia, 2023. Nid. 251.

Elina Raution uutuuskirja on kokoelma kirjeitä, joiden ydinteeman kirjan nimikin jo paljastaa: teos käsittel...
ArviotVille Mäkipelto & Paavo Huotari. Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia. Otava 2023. Sid. 225 s.

Teologian tohtori Ville Mäkipellon ja teologian maisteri Paavo Huot...
ArviotMailis Janatuinen: Kaksi Johannesta. Valtakunta etsii taistelijoita -sarja. Perussanoma 2023. Sid. 232 s.

18.10.2023 | Mailis Janatuisen (s. 1949) kirja Kaksi Johannesta liittyy kir...
ArviotJesus Revolution
Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotMaarit Eronen: Koko painolla – luottamista joka päivä. Päivä Osakeyhtiö, 2023. Sid. 208 s.

Miten voi luottaa Jumalan hyvyyteen, kun hän sallii kärsimystä omassa tai läheisen elä...
ArviotPetri Hiltunen: Paavo Hiltunen: persoonallinen vaikuttaja. Kuva ja Sana 2023. Sid. 319 s.

22.8.2023 | Saarnaaja Paavo Hiltusesta (1923–2013) on julkaistu mielenkiintoinen...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.

14.8.2023 | ”Hänen v...
ArviotBlanka Ježková ja Noemi Ježková: Wifi-yhteys taivaaseen. Aikamedia, 2023. Nid. 52 s.

Tšekkiläisen äidin ja tyttären kirjoittama ja juuri suomeksi julkaistu teos on varkki-ikäisi...
ArviotBlanka Ježková ja Noemi Ježková: Selviytymisopas elämän, luonnon ja uskon sankareille. Aikamedia, 2023. Nid. 140 s.

26.6.2023 | Tšekkiläisen äidin ja tyttären yhdessä kirjoittam...
ArviotNina Åström: Ateria aavikolla. Aikamedia 2023. Nid. 254 s.

[22.5.2023] Rakastetun artistin, muusikon ja evankelistan Ateria aavikolla on opetus- ja hartauskirjan sekä elämäkerra...
ArviotOuti Peltoniemi: Pako narsistin otteesta. Aikamedia 2023. Nid. 260 s.

(10.5.2023) Outi Peltoniemen romaanin lukemista voisi verrata jännittävän psykologisen trillerin katsomisee...
ArviotDMD
Herra Sebaot
D.G Music 2023

(17.4.2023) DMD-yhtyeen levyltä kuuluu rakkaus paljaaseen musiikkiin ja teksteihin, joilla rohkaistaan. Mukana on radiokanavapo...
ArviotJukka Mäkinen: Selvä ratkaisu. Aikamedia 2023. Nid. 137 s.

Lukuisia teoksia julkaisseen Jukka Mäkisen uutuus tallettaa kansien väliin Tommi Merivirran elämäntarinan. Sen valokei...
ArviotUlla Dahlen ja Akseli Mäkelä: Kohtaava seurakunta mielen hyvinvointia rakentamassa. Aikamedia 2022. Sid. 258 s.

(25.3.2023) Joulukuussa 2022 julkaistu Kohtaava seurakunta mielen...
ArviotEveliina Hokkanen: Hiilellä peitetty. Aikamedia 2023. Sid. 280 s.

(20.3.2023)

Eveliina Hokkanen (s. 1997; os. Rissanen) on savolaissyntyinen kirjailija, joka asuu nykyisin Iv...
ArviotJari Jolkkonen: Ymmärrystä etsivä usko. Kulttuurin, tieteen ja uskon vuoropuhelua. Väyläkirjat 2022. Sid. 278 s.

Kuopion piispa Jari Jolkkonen on laaja-alaisesti sivistynyt kirkolli...
ArviotNiilo Närhi: Joosef – Oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kuvittanut Anna Hellgren. Aikamedia 2023. Nid. 187 s.

Pastori Niilo Närhin uusin kirja Joosef – Oikeassa paikassa oikeaan...
ArviotSofia Hiltunen: Hajonneiden autojen tapaus. Perussanoma 2022. Sid. 107 s.

(1.2.2023) Kristillisten suomalaisten lastenkirjojen saralla on eletty pitkään hiljaiseloa, mutta viime aik...
ArviotJyrki Palmi: Kyynelten iltasatu. Tositarina lasisesta lapsuudesta. Aikamedia 2023. Sid. 128 s.

Pastori ja apulaistoiminnanjohtaja Jyrki Palmin muistelmateos Kyynelten iltasatu k...
ArviotTimo R. Stewart: Luvatun maan lumo. Israelin kristityt ystävät Suomessa. Gaudeamus 2022. Nid. 365 s.

Timo R. Stewartin kirja Luvatun maan lumo oli yksi viime vuoden Tietokirjall...
ArviotSusan Yli-Knuuttila
Kun tuuli yli käy
Via-music 2022

Susan Yli-Knuuttilan ääni on kypsä ja luonteikas. Tulkinta siirtyy luontevasti höyhenenpehmeästä vahvempaa...
ArviotHarri Kröger. Jerusalem – toivon ja tulevaisuuden kaupunki. Aikamedia 2022. Nid. 257 s.

Tietokirjoissa tasapainotellaan usein detaljien määrän ja kertomuksen sujuvuuden välillä...
ArviotJohanna Salo: Pimeys ei saa sitä valtaansa. 118 päivää kaapattuna Kabulissa. Aikamedia 2022. Nid. 298 s.

”Paikkasi on siellä, missä unelmasi ja maailman suurimmat tarpeet kohtaa...
ArviotOlli Pitkänen: Lumi ja savanni ─ kuiskauksia maailman kujilta. Suomen Lähetysseura 2022. Nid. 301 s.

(27.12.2022) On sanottu, että tarinat ovat ihmismielen kalakukkoja. Ka...
ArviotEero Huovinen: Sielujen puolustaja. Piispana Helsingissä. WSOY 2022. Sid. 452 s.

Suomen tunnetuimpiin elossa oleviin kirkonmiehiin kuuluva emerituspiispa Eero Huovinen (s. 1944)...
ArviotGordon D. Fee & Douglas Stuart: Kirjojen kirja. Avaimia Raamatun tulkintaan. Aikamedia 2014. 2., uudistettu laitos. Nid. 339 s.

Viime lokakuussa kuollut, Kanadassa suuren os...
ArviotStefan Sigfrids: DBS – Lue, ymmärrä ja sovella Raamattua. Aikamedia 2022. Nid. 86 s.

Stefan Sigfrids on koonnut innostavan oppaan uskonelämän tueksi. Opas antaa käytännöllisiä t...
ArviotHeikki Salmela (toim.): Raamattu – Jumalan pyhä sana. Suomen helluntailiikkeen opetuksia 1. Aikamedia 2021. Sid. 285 s.

Helluntailaisille on ominaista rakkaus Raamattuun. Viime...
ArviotSusanna Kokkonen: Viimeisten päivien todistajat – Juutalaisena muuttuvassa maailmassa. TV7 Kustannus 2022. Sid. 194 s.

Tohtori Susanna Kokkosen teoksen Viimeisten päivien todist...
ArviotVeijo Grönholm ja Minni Heinilä: Miksi lähdit näin? – Ikkunoita itsemurhaan. Aikamedia 2022. Nid. 214 s.

Pastori ja sairaalasielunhoitaja Veijo Grönholmin ja Aikamediassa toimit...
ArviotLeo Kunnas
Eteenpäin
Aikamedia 2022

Musiikin monitoimimies Leo ”Leka” Kunnas on marssittanut jälleen joukon eturivin muusikoita studioon. Tuloksena on jo toine...
ArviotYong-Doo Kim: Pyhä tulikaste. Osat 1–6. Kust. ja suom. Olli Siipola, 2009 ja 2020.

Kaikkiin Suomen helluntai- ja vapaaseurakuntiin sekä evankelis-luterilaisiin seurakuntiin on l...
ArviotHeikki Salmela (toim.): Jeesus Kristus – Jumala ihmisenä. Suomen helluntailiikkeen opetuksia 3. Aikamedia 2022. Sid. 341 s.

Suomen helluntailiikkeen opetuksia -artikkelikirjasar...
ArviotPia Rendic: Pakotettu naimaan. Saliman tie pakkoavioliitosta vapauteen. Basam Books 2022. Nid. 237 s.

Pia Rendicin uutuuskirja Pakotettu naimaan kertoo hätkähdyttävästi pakkoavi...
ArviotSaaramaria Kuittinen
Viekotus
Risa Production 2022
Sidottu, 164 s.


Saaramaria Kuittisen vahvuudet teatterintekijänä nousevat esiin elokuussa julkaistussa romaanissa...
ArviotThe Mission – Lähetyssaarnaajat. Dokumenttielokuva, 95 min. Ohj. Tania Anderson. Danish Bear Productions Oy, 2022.



Valkokankaalla 5. elokuuta ensi-iltansa saanu...
ArviotAila Ruoho: Ahdas arki. Aikamedia 2022. Nid. 233 s.

Monelle tulee hamstraus-sanasta varmasti mieleen sympaattinen tavaroiden keräilijä, jonka harmiton harrastus on päässyt vähän...
ArviotVesa Ollilainen: Kesyttämätön – Evankeliumi jälkikristillisessä ajassa. Perussanoma 2020. Sid. 220 s.

Teologian tohtori, pastori Vesa Ollilaisen kirja on jo pari vuotta vanha. K...
ArviotKaren Kingsbury: Hiljainen humina (alkuteos Sunrise Series #2: Summer). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2022. Sid. 388 s.

Amerikkalaiskirjailija Karen Kingsburyn (s. 1963) uus...
ArviotPetri Tuunainen: Siipeni murtuneet – Helinä Ilkan tarina. Mediapinta 2021. Nid. 138 s.

Siipeni murtuneet -teos kertoo muutama vuosikymmen sitten julkisuutta saaneen iskelmälaula...
ArviotBenjamin E. Zeller: Heaven’s Gate – America’s Ufo Religion. New York University Press 2014. Nid. 287 sivua.

Kirjassaan Heaven’s Gate – America’s Ufo Religion yhdysvaltalainen us...
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s.
Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin.
Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotPauli Karppinen: Purjeet Pyhän Hengen tuulessa.

Aikamedia 2022.

Sid. 456 s.

Emeritussaarnaaja Pauli Karppisen uutuuskirja Purjeet Pyhän Hengen tuulessa on hänen omaelämäker...
ArviotDan Johnstone
Hillsong: A Megachuch Exposed (2022)
Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotMuut äänet
Heureka
Finngospel / Prisma 1989

Levy-yhtiö Naxos räjäytti mukavan gospelpommin huhtikuun lopulla: Spotifysta löytyy nyt paljon Finngospel-levymerki...
ArviotOrvo Berg
Armosta onnellinen mies
2021

Orvo Bergin ilmaisussa kuultaa läpi vanhan rockin vaikutteet. Laulaja on kotonaan selkeän kompin musiikkimaastossa.
Laulus...
ArviotTimothy & Kathy Keller: Avioliitto – suuri salaisuus. Aikamedia 2022. Sid. 291 s.

Tunnetun amerikkalaisen pastoripariskunnan Timothy ja Kathy Kellerin avioliittokirj...
ArviotPirjo Raunio: Saa hengittää. Viisi vuotta rintasyövästä. Aikamedia 2022. Nid. 191 s.

Yksi Aikamedian kevään tietokirjoista on koskettava tilitys rintasyöpään sairastumisesta ja...
ArviotKai Kortelainen: Jippu – Kun perhonen lakkaa hengittämästä. WSOY 2022. Sid. 304 s.

”Taiteilija. Annan sinulle diagnoosiksi taiteilija.”
Psykiatrin lausuma tiivistää lau...
ArviotJouni Lallukka: Ahdistus. Epäuskoa vai osa elämää? Perussanoma 2022. Sid. 280 s.

Perussanoman toimitusjohtajan Jouni Lallukan uutuusteos pureutuu majesteettisen suureen ja vaike...
ArviotTarmo Kunnas: Mikä mieli uskonnoissa? Pohdintaa uskonnon, moraalin ja pyhyyden nykyisestä olemuksesta. Basam Books 2021. Sid. 314 s.

Tiedeuskoisen ja maallistuvan eurooppalaisen...
ArviotMartti Ahvenainen: Islamin haaste. Perussanoma 2021. Nid. 256 s.

Jo pitkään kristillistä maahanmuuttajatyötä muslimien parissa tehnyt ja useita julkaisuja heidän uskonnostaan ki...
ArviotViimeiset kiusaukset -ooppera Jyväskylän kaupunginteatterissa 3.2.–6.3.2022. Sävellys Joonas Kokkonen, libretto Lauri Kokkonen, ohjaus Mirva Koivukangas, orkesterina Jyväskylä Sinfonia...
ArviotRisto Huvila: Miksi Israelista pitää puhua.

Perussanoma 2022. Nid. 269 s.

Risto Huvilasta on tullut viime vuosina johtava kristitty Israel-kommentaattori Suomessa. Viide...
ArviotVille Kalaniemi: Kehon rukous – Pieni opas paastoon. Aikamedia 2022. Nid. 119 s.

Kuulun varmasti monen helluntaikristityn kanssa siihen joukkoon, jolla ei ole hengellisestä paas...
ArviotKristiina Kunnas & Tiipi Jokinen: Sun ja mun jääkaappi. Kaksi kertomusta äitiydestä. Päivä 2021. Sid. 208 s.

Kristiina Kunnaksen ja Tiipi Jokisen yhteisesti kirjoittama teos...
ArviotTero Huvi: Rikkirevitty. Suomen Lähetysseura 2022. Sid. 65 s.

Tero Huvin käsittämättömän koskettavaa kirjaa poikansa äkillisestä, varoittamatta tapahtuneesta itsemurhasta ei voi...
Arviotaf Hällström Gunnar: Viesti vainotuilta – Toisen vuosisadan apologeettojen puheenvuoro. Perussanoma 2021. Nid. 208 s.

Toisella vuosisadalla kristittyjä väitettiin ateist...
ArviotTapani Sopanen: Vainotut. Romaani – tarina tulevasta. Perussanoma 2021. Sid. 383 s.

Tapani Sopasen uusin romaani Vainotut on suoraa jatkoa mar...
ArviotKing Richard: Williamsien tarina
Ohj. Reinaldo Marcus Green, käsik. Zach Baylin
Warner Bros Pictures, 2021

Tositapahtumiin perustu...
ArviotAri-Pekka Niemelä ja Nina Nordlund: Raamattu ja Raha. Aikamedia Oy 2021. Nid. 324 sivua.

Raha on vaativa aihe. Kristittyjen keskuudessa köyhyyden ja nöyryyden ihannoinnin varjol...
ArviotMaarit Eronen: Kuulolla – johdatusta joka päivä. Aikamedia, 2021. Nid. 209 s.
Maarit Erosen uudentyyppinen raamattutyökirja ohjaa paneutumaan johdatukseen liittyviin raamat...
Arviot
Ancient Near Eastern Thought and the Old Testament- Introducing the Conceptual World of The Hebrew Bible.

By John H. Walton. Grand Rapids:...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJohanna Sandberg: Yhteisönä verkossa. Miten rakennat digiseurakuntaa? Kirjapaja 2021. Nid. 160 s.

Yksi tämän päivän ajankohtaisimmista aihe...
ArviotLaura Siltala: Kuppi kahvia, tilkka toivoa. Aikamedia 2021. Sid. 181 s.

”Kahvi yhdistää eri-ikäisiä ja erilaisia ihmisiä. Kahvikupin äärellä on helppo puhua säästä ja...
ArviotJuha Räikkä: Salaliittoteorioiden filosofia. Gaudeamus 2021. Nid. 286. s.

Iltalehti kertoi äskettäin tavarataloketju Kärkkäisen omista...
ArviotOskari Saari: Aki Hintsa – Tänään olen elossa. WSOY 2021. Sid. 332 s.

Lääkäri Aki Hintsan kuolemasta tulee marraskuussa kuluneeksi viisi...
ArviotHeikki Salmela (toim.): Raamattu – Jumalan pyhä Sana. Aikamedia 2021. Sid. 285 s.

Suomen Helluntaikirkko, IK-opisto ja Aikamedia ovat yhteistyönä tuottamassa kymmenosa...
ArviotRoberto Brandão: Pieniä suuria ihmeitä. Aikamedia, 2021. Nid. 100 s.

Pieniä suuria ihmeitä on lyhyt ja mukaansatempaava teos, joka kertoo Voice of Finland -o...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021.
Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotTapio Puolimatka: Laittomuuden salainen vaikutus. Perussanoma Oy, 2021. Nid. 300 s.

Professori Tapio Puolimatkan uusin kirja Laittomuuden salainen vaikutus (Perus...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s.
Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s.
Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotMerja Hautanen: Kutsumuksen tie – Kivijärven herätys, tehtävä Kainuussa, Sievin ihme. Omakustanne, 2020. Nid. 153 s.

Merja Hautasen polku evankeliumin kentällä alkoi seitsemäntoi...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.


Vuosikymmeniä sitte...
ArviotTapani Sopanen: Juhani Huotari – Vainotun kristityn asiamies. Päivä, 2018. Sid. 221 s.

Mistä aineksista syntyy hyvä kirja? Sitä pohdin lukiessani Tapani Sopasen teosta...
ArviotEitan Bar: Messias ja rabbien opetukset – miksi juutalaisuus ei hyväksy Jeesusta Messiaana? Avainmedia 2021. Nid. 304 s.

Tohtori Eitan Bar on apologeetta, joka on syntyn...
ArviotKaren Kingsbury: Aamunkoitto. (Alkuteos Sunrise, USA 2007). Suom. Marjut Mäntyjärvi. Aikamedia 2021. Sid. 360 s.


Karen Kingsburyn (s. 1963) uusimmassa suomennoksessa Aamunkoitto näyttel...
ArviotTarja Vilppola: Salaisuudessa yllätettyinä – kirja yhteyden voimasta. Päivä, 2021. Nid. 277 s.


Kristityn terapeutin, kouluttajan ja kohtaamistyön ammattilaisen Tarja Vilppolan...
Arviot







































Tarja Varjonen ja Anniin...
ArviotNo Man’s Band: Minä tapoin Jumalan. 2021.

Jos kotimaisen kristillisen rockin sukuluetteloista täytyy etsiä yhtye, joka on pystynyt läpi vuosikymmenien luomaan sieluun uppoav...
ArviotColin Rushton: Auschwitzin sabotööri. Into 2021. Sid. 251 s.

Toisen maailmansodan päättymisen 75-vuotiskaudella on julkaistu paljon aivan uutta keskitysleirikirjallisuutta. Päivä...
ArviotHanna Kivisalo: Jonain päivänä ymmärrät. Enostone 2021. Sid. 111 s.


Hanna Kivisalon Sekunnit ja tunnit -tekstejä voidaan pitää jonkinlaisena nykyaikaisen kirjallisen tuotann...
ArviotPäivi Niemi: Pakon edessä – tarinoita toivottomuudesta ja toivosta. Aikamedia 2021. Nid. 141 s.

Päivi Niemen uutuusteos sisältää 14 erilaista tarinaa, joissa useissa kamppail...
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s.
”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190.
Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotMarkus J. Viljanen: Aborttilääkäri. Päivä 2021. Sid. 301 s.

Erikoislääkäri Markus J. Viljasen juuri ilmestynyt muistelmateos Aborttilääkäri (Päivä, 2021) o...
ArviotOhuella langalla (Blå tunna linjen). Ohj. Anders Hazelius, käsik. Cilla Jackert. Rooleissa mm. Amanda Jansson, Oscar Töringe, Gizem Erdogan. Anagram Film 2021
Ohuella l...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s.
New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotRobert E. Coleman: Elämä opetuslapsena Apostolien teoissa ja tänään. Bergvik kirjat 2020. Nid. 123 s.

Bergvikin Säätiön julkaisema tohtori Robert E. Colemanin kirja ilmestyi...
ArviotTimo R. Stewart: Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys. Gaudeamus 2020. Sid. 390 s.

Vuonna 1911 salaperäiset kaivaukset Jerusalemissa päättyvät suureen mellakkaan ja kansai...
ArviotJyri-Juhani Uurtimo: Kirjoituksia Getsemanesta. Kirja masennuksesta, uskosta ja selviytymisestä. Aikamedia 2020. Nid. 274 s.


”Omassa sairastumisessani näkyvät monet tyypilliset masenn...
ArviotKlaus Korhonen: Paimenen päiväkirja. Aikamedia 2021. Sid. 333 s.


Seurakunnan ja kirkkokunnan emeritusjohtaja Klaus Korhosen kohdalla voitaneen hyvin todeta, että hän on...
ArviotStefan Gustavsson: Perusteltu usko. Uusi tie, 1999. Sid.272 s.

William Lane Graig: Valveilla – Uskon perusteltu puolustaminen. Uusi tie, 2021. Nid. 292 s.

John C. Lennox:...
ArviotJuho Sankamo: Taivasolento – Kirja ihmisestä. Perussanoma 2020. Nid. 208 s.

Aikaisemmissa teoksissaan teologian tohtori ja raamatunopettaja Juho Sankamo on käsitellyt muun m...
ArviotHenna ja Matti Halmevaara: Treffit – 52 tehtävää parisuhteen parhaaksi. Aikamedia 2019.
Sid. 154 s.

Henna ja Matti Halmetvaaran pieni, pirteän keltainen kirjanen tar...
ArviotRundi. Ohjaus ja käsikirjoitus Jouko Suikkari. Rooleissa mm. Vesku Tenhunen, Eeva Litmanen, Raimo Rahnasto. Tuki-films 1990.

Viime vuonna tuli kuluneeksi 30 vuotta Rundi-...
ArviotJouko Ruohomäki: Yhden kirjan koulu – Helluntaiherätyksen raamattukoulutuksen historia 1912–2019. Aikamedia 2020. Sid. 500 s.


Helluntaitulen saapumisesta Suomeen on kulunut...
ArviotSimo Palomäki: Tänään on se päivä. Heikki Talo 2020.

Pitipä oikein uudelleen katsoa levyn kantta, kun musiikki lähti soimaan. Onko tässä kyseessä jokin vanha ruotsalainen kantril...
ArviotMichael Brown & Craig S. Keener: Älä pelkää antikristusta. KKJMK 2020. Nid. 280 s.


1980-luvulla lopulla näin uskovien tempausta käsittelevän A Thief in the Night(Kuin varas yöl...
ArviotTimo Kyllönen: Quadro. Aikamedia 2020. Sid. 435 s.


Timo Kyllösen (s. 1980) toinen romaani Quadro on itsenäinen jatko-osa hänen esikoisromaanilleen Aava (20...
ArviotValtter Luoto: Sen Jumala teki. Aikamedia 2020. Nid. 164 s.

”On armo suuri, ihmeinen”, me tunnelmoimme maailmankuululla Amazing Gracen melodialla. Mutta ymmärrämmekö todella...
UutisetLeo Kunnas
Matkalla
Aikamedia 2020

Musiikin monitoimimies Leo ”Leka” Kunnas on marssittanut joukon eturivin muusikoita studioon. Tuloksena on hieno instrumentaali...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...
UutisetHarri Ahonen ja Aada Ala-Tala: Pyhän Olavin retkeilyreitit. Viikinkikuninkaan matkassa Savonlinnasta Saaristomerelle. Tammi 2020. 176 s.


Koronavirus sotki lomasuunnitelmia ja saa monet...
UutisetToivon säteitä -konsertti verkossa. Ohjelmatoimisto Kristalli. 10.5.


Olohuonekonsertit, Instagram-keikat, virtuaalitodellisuuteen sijoittuvat show’t avatar-hahmoineen ja tsättäil...
ArviotLeevi Launonen (toim.): Selvyyttä seksiin – Näkökulmia kristilliseen seksuaalietikkaan ja -kasvatukseen. Aikamedia 2020. Nid. 312 sivua.


Selvyyttä seksiin -teos koostuu kolmentoista eri...
ArviotHenrik Wikström: Mitä Jeesus tekisi? Kirkko ja 2000-
luvun kapina. Gummerus 2019. Nid. 154 sivua.



Monella Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pastorilla ja kirkkoherralla...
ArviotMartti Ahvenainen: Terve kristillinen usko. KKJMK Oy 2019. Sid. 262 sivua.


Helluntai-karismaattisessakin kristillisyydessä kuulee joskus sanottavan, että usko ja elämä ovat tärkeämp...
ArviotKipin kapin Betlehemiin
Jippiimissio 2019


Jippiin joululevyä saatiin odotella viitisentoista vuotta. Järjestyksessään levy on ryhmän yhdestoista suomen­kielinen pitkäsoitto....
ArviotHeini Röyskö: Paratiisin valo. Sakari Röyskö 2019. Sid. 206 sivua.


”Aurinko paistaa naisen silmiin, kun mies kertoo, ettei hän ole uskonut enää vähään aikaan: kristin­usko...
ArviotGospel Power
Media Vision
1980–1988


Elämme Gospel Power -syksyä. Ikoniyhtyeen kaikki viisi levyä saivat uudelleenjulkaisun
nostalgiakeikan yhteydessä syyskuussa...
ArviotJuhani Happonen (toim.): Näin Jumala löysi minut. Aikamedia 2019. Nid. 239 sivua.


On tunnettua, että kristinusko alkoi aikoinaan levitä opetuslasten henkilökohtaisten kokemusten ja ke...
ArviotGeorge Verwer: Messiologia – Sekasotkun siunaus. Aikamedia 2019. Nid. 77 s.


Tänä vuonna suomeksi ilmestyneen kirjan Messiologia – Seka­sotkun siunaus kirjoittaja George Verwer on yk...
ArviotGospel Power
Ristirock
Pakkahuone, Tampere 8.9.


Onko siitä tosiaan jo 31 vuotta?


Kyllä, silloin viimeksi Gospel Power nousi lavalle julkisesti, ja nyt r...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan