Ei herroina halliten

Herätysliikkeen naiskeskustelussa tulee usein tunne, että argumentteja esitetään naisten päiden yli, mieheltä miehelle. Kuvassa Syyspäivillä aiheesta debatoineiden Tommi Lenhon (vas.) ja Matti Kankaanniemen välissä Aikamedian Markkinointiassistentti Nina Kohvakka. Kuva: Juha Juurikkamäki
Herätysliikkeen naiskeskustelussa tulee usein tunne, että argumentteja esitetään naisten päiden yli, mieheltä miehelle. Kuvassa Syyspäivillä aiheesta debatoineiden Tommi Lenhon (vas.) ja Matti Kankaanniemen välissä Aikamedian Markkinointiassistentti Nina Kohvakka. Kuva: Juha Juurikkamäki
Komplementaarinen ja egalitaarinen. Siinä kaksi päällepäin rumaa ja tekniseltä kuulostavaa sanaa, joita suomalaiset helluntaivaikuttajat ovat joutuneet syksyn aikana opettelemaan. Termit esiintyivät tiuhaan Syyspäiviä varten seurakuntiin lähetetyssä Nainen seurakunnan palvelutehtävissä -aineistossa ja niin itse Syyspäivilläkin.

Ennen kuin menemme jutussa eteenpäin, tehdään pistokoe: Osaatko selittää sanojen merkityksen? Toinen termi tarkoittaa kaikkien seurakunnallisten tehtävien avoimuutta myös naisille, toisen kannattajat näkevät Raamatun sivuilla selvän miesjohtoisuuden periaatteen. Mutta kumpi on kumpi?

Tässä oikeat vastaukset: Komplementarismiksi (engl. sanasta complement, täydentää) sanotaan näkemystä, jonka mukaan ylin auktoriteetti seurakunnan johtamisessa ja opetuksessa on miehillä. Taustalla on ajatus, että miehillä ja naisilla on erilaiset sukupuolisidonnaiset tehtävät, jotka seurakuntaelämässä täydentävät toisiaan.

Egalitarismin (ransk. égal, yhtäläinen) mukaan mies ja nainen ovat tasavertaisia myös seurakunnallisten tehtävien osalta, ja molemmat voivat toimia kaikissa palvelutehtävissä ja vastuissa.

Kolme viikkoa sitten järjestetyillä Kotkan Syyspäivillä asian tarkastelua pohjustivat Iso Kirja -opiston opettajien Tommi Lenhon ja Matti Kankaanniemen alustukset. Lenho edustaa ensin mainittua kantaa, Kankaanniemi jälkimmäistä.

– Ajattelen, että mies ja nainen on luotu tasa-arvoisiksi mutta miehellä on johtava rooli sekä perheessä että seurakunnassa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että miehen tulee toimia seurakunnan pastorina ja vanhimpana aivan kuten miehen tulee olla ”perheen pääkin”, Tommi Lenho toteaa.

Arjen seurakuntaelämässä moni komplementaristisen näkemyksen kannattaja näkee periaatteen hengen toteutuvan siinä, että johtavan pastorin toimi ja vanhimmiston jäsenyys on rajattu vain miehille. Jollekin riittää näistä ehdoista jompikumpi. Tiukimmat puolestaan ajattelevat Uuden testamentin kieltävän naisilta kaiken hengellisen opettamisen tilanteissa, joissa kuulemassa on seurakunnan aikuisia miehiä.

Lenho pitää eksegeettisesti parhaiten puolustettavissa ratkaisua, jossa pastorin ja vanhimman toimet on rajattu vain miehille. Muuten naisetkin voivat toimia seurakunnassa myös johtajuutta vaativissa rooleissa.

– Raamatussa on vaikea nähdä eroa pastorin (kaitsijan, kr. episkopos) ja vanhimman (kr.  presbyteros) välillä: näyttää siltä, että alkuseurakunnassa sillä tarkoitettiin samaa kaitsentatehtävää. Uusi testamentti ei myöskään mielestäni tue naisten absoluuttista opetuskieltoa.

Matti Kankaanniemi korostaa sitä, että egalitaarinen johtajuusnäkemys ei pyri tekemään tyhjäksi sukupuolten välisiä eroja.

– Kysymys ei ole sukupuolineutraaliudesta. Ajattelen, että lapsen tulee kasvaa perheessä, jossa on sekä isä että äiti, ja samoin asian tulisi olla seurakunnassakin. En myöskään näe Raamatusta mitään esteitä tälle, päinvastoin.

Molemmissa koulukunnissa on yleisesti sitouduttu niin sanottuun korkeaan raamattunäkemykseen, jossa Raamattu on uskon ja käytäntöjen ylin auktoriteetti ja opillisen keskustelun lähtökohta. Kummallakin näkemyksellä on myös tukenaan useita akateemisessa ja evankelisessa maailmassa arvostettuja Uuden testamentin tutkijoita.

Erot syntyvät tekstien tulkinnassa.

Junia ja muut naisvaikuttajat

Egalitaarista näkemystä tukevista argumenteista painavimpana Matti Kankaanniemi pitää Uuden testamentin mainintoja naisvaikuttajista ja apostolien naispuolisista työtovereista, kuten Euodiasta ja Syntykestä, Priscasta, Foibesta sekä Juniasta, josta sanotaan, että hän on ”arvossa pidetty apostolien joukossa” (Room. 16:7). Useimmat tutkijat tulkitsevat alkutekstin ilmaisun niin, että Junia oli nainen ja apostoli.

Matti Kankaanniemien mukaan nämä alkuvaiheen naisvaikuttajat voidaan tehtäviensä puolesta rinnastaa nykyisiin seurakuntien johtajiin. Erityisen merkittävää nämä havainnot ovat silloista, naisten asemaa monin tavoin rajoittavaa yleistä kulttuuritaustaa vasten.

– Raamatusta näkyy selkeästi, että naiset ”tekevät johtamista” ja kohteena on sekä miehiä että naisia. Toki samalla on hyvä miettiä sitä, miten ylipäänsä miellämme johtajuuden. Varhaisten seurakuntien ja meidän välissä on vuosisatainen korkeakirkollisen pappeuden kausi. Itselläni on seurakuntajohtajuudesta suomalaishelluntailais-alkuseurakunnallinen ideaali.

Lenho myöntää alkuseurakunnan naisten keskeisen aseman mutta epäilee Junian apostoliutta: alkutekstin ilmauksessa on kielellinen rakenne, jonka nojalla osa asiantuntijoista pitää parempana lukea kohdan niin, että Junia oli apostolien arvostama.

– Mainituilla Paavalin työtovereilla ei Junian mahdollista apostoliutta lukuun ottamatta ollut samanlaista opetusvastuuta kuin paimenilla ja vanhimmilla. Jos voitaisiin hyvin suurella todennäköisyydellä osoittaa, että Junia oli apostoli, olisin valmis kääntymään egalitaristiksi. Tämä teksti on tärkein kohta, joka saa minut välillä miettimään kantaani.

Kankaanniemen mukaan silloin, kun ei ole kielellisesti mahdollista saada jostakin asiasta sataprosenttista varmuutta, raamatullisinta on valita todennäköisin tulkinta.

– Kreikan kielen rakenne ei Junian apostoliutta ratkaise vaan konteksti. Huomionarvoista on myös se, että kreikankieliset kirkkoisät pitivät Juniaa yleisesti apostolina.

Luotu opettamaan?

Komplementaristisen kannan vahvimpana yksittäisenä raamattuperusteluna Tommi Lenho pitää 1. Timoteuskirjeen jaksoa 2:8–15, jossa Paavali kieltää naisia opettamasta ja ”vallitsemasta miestä” (Raamattu kansalle -käännös). Alkuteksti on osin vaikeatulkintainen, mutta komplementaristien mukaan Paavali antaa yleisen periaatteen, ettei naisen tule opettaa kristillistä oppia miehille seurakunnassa siten, että hänellä on kokoontumisessa miestä korkeampi auktoriteetti.

Egalitaarisen tulkinnan mukaan kohdassa on kyse tilannekohtaisesta ja väliaikaisesta ohjeesta. Tätä he perustelevat tietyillä kieliopillisilla seikoilla, edellä mainituilla Uuden testamentin naisopettajamaininnoilla – Paavali ei voi olla itsensä kanssa ristiriidassa – sekä sillä, että kielto sopii Timoteuskirjeiden kuvauksiin Efesossa vallinneesta ilmeisen gnostilaissävytteisestä harhaopista, jota naiset näyttävät levittäneen.

Lenho pitää gnostilaisuusargumenttia spekulatiivisena. Lisäksi tilapäis-tulkintaa heikentää ”vallitsee”- ja ”opettaa”-verbien kieliopillinen rakenne, tekstiyhteys sekä Paavalin vetoaminen luomisjärjestykseen. Nämä seikat näyttävät osoittavan, että Paavali piti seurakunnallisia sukupuolirooleja yleisenä periaatteena.

Tähän liittyy Paavalin opetus miehestä naisen ”päänä”. Antiikin kirjallisuuden esimerkit osoittavat, että pää-sanaa (kr. kefalee) käytettiin yleensä tilanteessa, jossa kuvataan jollakin henkilöllä olevan ”auktoriteetti toisen henkilön yli”.

Lenho ei kuitenkaan lämpene joidenkin komplementaristien ajatukselle, että miehen ja naisen välillä olisi myös sellaista luomiseen perustuvaa ominaisuuksien erilaisuutta, joka selittäisi sitä, miksi Jumalan on tarkoittanut juuri miesten tehtäväksi opin puhtauden vaalimisen.

– En ajattele, että naiset olisivat esimerkiksi keskimäärin helpommin johdettavissa harhaan.

Egalitaarien mukaan Timoteuskirjeen luomismaininta ei tarkoita muuta kuin viittausta miehen ja naisen biologiseen ja seksuaaliseen eroavaisuuteen, joka mahdollistaa hedelmällisyyden ja Jumalan käskyn toteuttamisen. Lisäksi pää-sana näyttää Paavalin kirjeissä useimmissa käyttöyhteyksissä tarkoittavan ”lähdettä” tai ”alkuperää”.

Ei myöskään ole sanottua, että perheen ja seurakunnan roolit voi automaattisesti rinnastaa.

– On selvää, ettei Paavali ollut uusfeministi vaan järjestyksellisen perhemallin puolella. Hän edusti käsitystä, jossa mies on perheessä jossakin määrin johtajuusasemassa. Mielestäni siitä ei voi kuitenkaan vetää johtopäätöksiä yleiseen seurakunnan johtamiseen, Matti Kankaanniemi sanoo.

Helluntailainen kutsumusteologia

Edellä mainittuja argumentteja selvästi vähempiarvoisina Lenho ja Kankaanniemi pitävät aiemmin iskulauseina käytettyjä ”yhden vaimon mies” (1. Tim. 3:2, 12) ja ”nainen vaietkoon seurakunnassa” (1. Kor. 14:34–35) -kohtia. Komplementaarisen tulkinnan kannattajatkin tunnustavat yleisesti, että esimerkiksi ”yhden vaimon mies” -kriteerin päämerkitys on moraalinen.

Sen sijaan helluntailaiseen sukupuolikeskusteluun oman erityispiirteensä tuovat liikkeen historia ja Pyhän Hengen teologiaan nojaava ymmärrys. Näistä toisiinsa liittyvistä asioista helluntaiegalitaristit saavat ison tuen.

Esimerkiksi Suomessa helluntaiherätyksen syntymisessä ja laajenemisessa naisten rooli oli keskeinen. Monilla alkuvaiheen naisvaikuttajilla oli selkeästi apostolinen ja pastoraalinen palvelutehtävä, ja joillakin paikkakunnilla naisia toimi myös vanhimmistojen jäseninä.

Usein kyse oli välttämättömyyden hyveestä, kun sopivia miesjohtajia ei ollut. Silti asetelma heijasti samalla helluntailaista teologiaa, jossa on korostettu sitä, miten Pyhä Henki kutsuu sekä miehiä että naisia palvelustehtäviin ja jakaa lahjojaan suvereenisti sukupuoleen, yhteiskunnalliseen asemaan, koulutustasoon tai etniseen taustaan katsomatta.

Yleisen pappeuden periaatetta on helluntailaisuudessa toisin sanoen korostettu vielä enemmän kuin monessa muussa uskonpuhdistuskirkossa ja -liikkeessä.

Myöhemmin Raamatun tulkintalinjaksi omaksuttiin – kuten tunnettua – naisten rajaaminen seurakunnan johtamisen, vanhimmiston jäsenyyden ja paikoin jopa opetustoiminnan ulkopuolelle. Viime vuosikymmeninä kehitys on jälleen kääntynyt naisten laajempien palvelumahdollisuuksien suuntaan – jopa niin, että vanhimmistotyöskentelykin on jälleen avattu naisille, joskin tiettävästi ilman vanhimman nimikettä.

Monissa muissa helluntailiikkeissä naisten vaikutusmahdollisuuksia rajoittaminen oli vähäisempää tai mahdollisuuksien uudelleen avaaminen naisille on edennyt Suomea pidemmälle. Esimerkiksi Ruotsin helluntaiseurakunnissa naiset voivat nykyään yleisesti toimia kaikissa seurakunnallisissa palvelutehtävissä, samoin amerikkalaisessa Assemblies of God -kirkossa.

– Tämä on hyvä muistaa, sillä egalitaarista näkemystä vastustetaan usein sillä, että monissa luterilaisissa kirkoissa naispappeus ja laaja-alainen liberalisoituminen ovat kulkeneet käsi kädessä. Yhdysvaltojen Assemblies of Godin esimerkki osoittaa, että naisten päästäminen kaikkiin johtotehtäviin ei merkitse herätyksen pysähtymistä eikä opillista ja eettistä liberalisoitumista, Matti Kankaanniemi huomauttaa.

Lenho ei kiellä kutsumuskokemuksen ja Hengen johdatuksen tärkeyttä. Silti asiaa pitää tarkastella Raamattu edellä.

– Raamattu on saman Pyhän Hengen inspiroima. Me emme voi subjektiivisella kutsumuskokemuksella mennä Raamatun yli. Jumala ei kutsu ihmisiä tehtäviin periaatteidensa vastaisesti. Erilaisia erityistilanteita tulee esimerkiksi seurakuntia istutettaessa, ja niihin pitää sitten etsiä parasta sovellusta sen mukaisesti, miten Raamatun periaatteet ymmärretään.

– Myös kirkkohistoria tukee pikemminkin juuri komplementaarista näkemystä.

Hedelmällisen keskustelun kriteerit

Sekä Lenho että Kankaanniemi näkevät liikkeen piirissä tänä vuonna uudelleen virinneessä naiskeskustelussa monia hedelmällisen raamattukeskustelun piirteitä: toisinajatteleviin on suhtauduttu kunnioittavasti, näkemyksiä on pyritty perustelemaan asia-argumenteilla ja hermeneutiikan eli Raamatun koeteltujen tulkintaperiaatteiden tuntemus näyttäisi vahvistuneen.

Lisäksi näyttää siltä, että keskustelussa ymmärretään se, että osapuolilla on runsaasti yhteisiä perusnäkemyksiä. Tällaisiin kuuluu esimerkiksi se, että sekä miehiä että naisia tarvitaan seurakunnassa monissa tehtävissä.

Komplementaristista näkemystä pitävät Raamatun linjana myös monet naiset. Silti ei voi olla ajattelematta, että miehille tämä keskustelu on helpompaa – vai onko, Tommi Lenho?

– Tiedän, että miehenä minun on ”helppo” olla tätä mieltä. Silti tämä on minulle vaikea asia. Sympatiseeraan naisia, jotka kokevat kutsumusta seurakuntien opetus- ja hallintotehtäviin. Ja he saavat minut miettimään, olenko oikeassa: en millään tavalla halua rajoittaa Jumalan työtä. Ajattelen kuitenkin, että tämän yhden roolitehtävän sulkeminen naisilta ei sulje heiltä toimintamahdollisuuksia seurakunnissa.

– Olen itse pyrkinyt miettimään myös sitä, vaikuttavatko oma taustani ja persoonallisuuden piirteeni tulkintaani. Kuten sanoin, olen valmis muuttamaan kantaani, jos argumentit kääntyvät sille puolelle.

Entä mikä olisi unelmien lopputulos tästä keskustelusta?

Molemmat haastateltavat toivovat, että helluntaiseurakunnissa pysytään uskollisina Raamatulle. Asiasta ei myöskään saa tehdä liikettä hajottavaa kysymystä.

– Tätä asiaa ei voi ratkaista psykologisilla argumenteilla eikä kirkkohistorialla vaan Raamatulla. Lisäksi pitää ymmärtää, ettei komplementarismissa ole kyse naisvihasta. Samalla tämä aihe on iso kysymys, koska meillä on seurakunnissa paljon lahjakkaita naisia, joilla on kutsumus pastorin työhön. Siksi unelmieni lopputulos olisi se, että seurakuntiemme valitessa työntekijöitään huomio on henkilön kyvyissä ja kutsumuksessa, ei hänen sukupuolessaan, Matti Kankaanniemi sanoo.

– Toivon rehellistä ja rakentavaa keskustelua. Tämä on asia, jossa voi täysin uskoa Raamatun auktoriteettiin opissa ja moraalissa ja tulla silti eri lopputulokseen. Itse näen, että Raamatun mukaan sukupuolten välillä on sekä perheessä että seurakunnassa tietty rooliero, ja siksi olisi hyvä, jos pitäytyisimme siinä. Silti tärkeintä on, että pidämme kiinni Raamatun arvovallasta, kummalle kannalle me sitten liikkeenä menemmekin, Tommi Lenho toteaa.


Heikki Salmela


Juttu on julkaistu Syyspäiviä ennen ilmestyneessä Paimen Plus -lehdessä (5/2016). Tekstissä on muokattu Syyspäivien ajankohtaan liittyviä ilmaisuja.






Syövätkö ongelmat komplementarismin kannatusta?


Komplementaarisen eli miesjohtoisen seurakuntamallin uskottavuutta nakertaa sen harjoittajien ajoittainen epäjohdonmukaisuus: esimerkiksi lähetystilanteissa naisten katsotaan voivan toimia ”täysjohtajina”, mutta samalla kotimaassa ylin johtajuus (ja joskus enemmänkin) halutaan säilyttää miesten käsissä.

Lisäksi periaatteen soveltaminen johtaa toisinaan keinotekoiseen titteleillä kikkailuun, jossa naisten pastoraalista toimenkuvaa piilotetaan muiden nimikkeiden tai pehmentävien etuliitteiden alle vain jotta ”lain” kirjain täyttyisi.

Egalitarismissa eli sukupuolten yhdenvertaisten palvelumahdollisuuksien mallissa näitä ongelmia ei ole.

Egalitarismiin kallellaan olevat johtajuusratkaisut ovat yleistyneet Suomen helluntaiseurakunnissa 2000-luvulla. Kuinka paljon kehityksessä on kyse siitä, että herätysliikkeessä on epäonnistuttu komplementaristisen periaatteen soveltamisessa, Iso Kirja -opiston opettaja Tommi Lenho?

– Kyllä se on vaikuttanut. Me olemme helluntailiikkeessä rajoittaneet naisilta niitä tehtäviä, joita naiset alkuseurakunnassa selvästi tekivät. Liikkeessämme on myös sovinismia, jossa nainen nähdään jotenkin huonompana. Siitä pitää tehdä parannusta ja sitä pitää pyytää anteeksi.

– Lisäksi merkitystä on varmasti ollut sillä, että akateemisessa teologiassa egalitaarisen näkemyksen kannatus on voimistunut. Paljon asiaan näyttäisi myös vaikuttaneen se, että yhteiskunnassa sukupuolten roolieroja pyritään jatkuvasti madaltamaan ja tiedetään, että nainenkin pystyy toimimaan lähes kaikissa ammatillisissa tehtävissä siinä missä mieskin.

Arviot
51

ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.

Craig...
ArviotWaltteri Haapala: Pyhä vaeltaja – Askelia Camino de Santiagolla. Aikamedia, 2024. Nid. 216 sivua.

Seikkailuja rakastavalle sielulle on nyt tarjolla mehukas hengellinen matkakert...
ArviotSaara Tikkakoski ja Veera Hug (toim.): Kutsun keskellä – maksoiko liikaa? Aikamedia 2024. Nid. 273 s.

20.3.2024 | Jeesus jätti meille tehtävän mennä kaikkeen maailmaan julistama...
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.

Kalvinismin teol...
ArviotSuvi Laru & Johanna Elomaa: Lupasin sinulle rakastaa – koskettava tositarina rakkaudesta, tappavasta sairaudesta ja toivosta. WSOY, 2024. Sid. 254 s.

Kantaako avioliittolupa...
ArviotPia Rendic: Poika joka ei osannut puhua. Päivä Osakeyhtiö 2023. Sid. 47 s.

Muut lapset hihittävät, ja Iikkaa hävettää. Miksi hän edes yritti sanoa mitään! Tyhmä Iikka!
...
ArviotElina Rautio. Levollisen elämän kirjeitä. Aikamedia, 2023. Nid. 251.

Elina Raution uutuuskirja on kokoelma kirjeitä, joiden ydinteeman kirjan nimikin jo paljastaa: teos käsittel...
ArviotVille Mäkipelto & Paavo Huotari. Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia. Otava 2023. Sid. 225 s.

Teologian tohtori Ville Mäkipellon ja teologian maisteri Paavo Huot...
ArviotMailis Janatuinen: Kaksi Johannesta. Valtakunta etsii taistelijoita -sarja. Perussanoma 2023. Sid. 232 s.

18.10.2023 | Mailis Janatuisen (s. 1949) kirja Kaksi Johannesta liittyy kir...
ArviotJesus Revolution
Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotMaarit Eronen: Koko painolla – luottamista joka päivä. Päivä Osakeyhtiö, 2023. Sid. 208 s.

Miten voi luottaa Jumalan hyvyyteen, kun hän sallii kärsimystä omassa tai läheisen elä...
ArviotPetri Hiltunen: Paavo Hiltunen: persoonallinen vaikuttaja. Kuva ja Sana 2023. Sid. 319 s.

22.8.2023 | Saarnaaja Paavo Hiltusesta (1923–2013) on julkaistu mielenkiintoinen...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.

14.8.2023 | ”Hänen v...
ArviotBlanka Ježková ja Noemi Ježková: Wifi-yhteys taivaaseen. Aikamedia, 2023. Nid. 52 s.

Tšekkiläisen äidin ja tyttären kirjoittama ja juuri suomeksi julkaistu teos on varkki-ikäisi...
ArviotBlanka Ježková ja Noemi Ježková: Selviytymisopas elämän, luonnon ja uskon sankareille. Aikamedia, 2023. Nid. 140 s.

26.6.2023 | Tšekkiläisen äidin ja tyttären yhdessä kirjoittam...
ArviotNina Åström: Ateria aavikolla. Aikamedia 2023. Nid. 254 s.

[22.5.2023] Rakastetun artistin, muusikon ja evankelistan Ateria aavikolla on opetus- ja hartauskirjan sekä elämäkerra...
ArviotOuti Peltoniemi: Pako narsistin otteesta. Aikamedia 2023. Nid. 260 s.

(10.5.2023) Outi Peltoniemen romaanin lukemista voisi verrata jännittävän psykologisen trillerin katsomisee...
ArviotDMD
Herra Sebaot
D.G Music 2023

(17.4.2023) DMD-yhtyeen levyltä kuuluu rakkaus paljaaseen musiikkiin ja teksteihin, joilla rohkaistaan. Mukana on radiokanavapo...
ArviotJukka Mäkinen: Selvä ratkaisu. Aikamedia 2023. Nid. 137 s.

Lukuisia teoksia julkaisseen Jukka Mäkisen uutuus tallettaa kansien väliin Tommi Merivirran elämäntarinan. Sen valokei...
ArviotUlla Dahlen ja Akseli Mäkelä: Kohtaava seurakunta mielen hyvinvointia rakentamassa. Aikamedia 2022. Sid. 258 s.

(25.3.2023) Joulukuussa 2022 julkaistu Kohtaava seurakunta mielen...
ArviotEveliina Hokkanen: Hiilellä peitetty. Aikamedia 2023. Sid. 280 s.

(20.3.2023)

Eveliina Hokkanen (s. 1997; os. Rissanen) on savolaissyntyinen kirjailija, joka asuu nykyisin Iv...
ArviotJari Jolkkonen: Ymmärrystä etsivä usko. Kulttuurin, tieteen ja uskon vuoropuhelua. Väyläkirjat 2022. Sid. 278 s.

Kuopion piispa Jari Jolkkonen on laaja-alaisesti sivistynyt kirkolli...
ArviotNiilo Närhi: Joosef – Oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kuvittanut Anna Hellgren. Aikamedia 2023. Nid. 187 s.

Pastori Niilo Närhin uusin kirja Joosef – Oikeassa paikassa oikeaan...
ArviotSofia Hiltunen: Hajonneiden autojen tapaus. Perussanoma 2022. Sid. 107 s.

(1.2.2023) Kristillisten suomalaisten lastenkirjojen saralla on eletty pitkään hiljaiseloa, mutta viime aik...
ArviotJyrki Palmi: Kyynelten iltasatu. Tositarina lasisesta lapsuudesta. Aikamedia 2023. Sid. 128 s.

Pastori ja apulaistoiminnanjohtaja Jyrki Palmin muistelmateos Kyynelten iltasatu k...
ArviotTimo R. Stewart: Luvatun maan lumo. Israelin kristityt ystävät Suomessa. Gaudeamus 2022. Nid. 365 s.

Timo R. Stewartin kirja Luvatun maan lumo oli yksi viime vuoden Tietokirjall...
ArviotSusan Yli-Knuuttila
Kun tuuli yli käy
Via-music 2022

Susan Yli-Knuuttilan ääni on kypsä ja luonteikas. Tulkinta siirtyy luontevasti höyhenenpehmeästä vahvempaa...
ArviotHarri Kröger. Jerusalem – toivon ja tulevaisuuden kaupunki. Aikamedia 2022. Nid. 257 s.

Tietokirjoissa tasapainotellaan usein detaljien määrän ja kertomuksen sujuvuuden välillä...
ArviotJohanna Salo: Pimeys ei saa sitä valtaansa. 118 päivää kaapattuna Kabulissa. Aikamedia 2022. Nid. 298 s.

”Paikkasi on siellä, missä unelmasi ja maailman suurimmat tarpeet kohtaa...
ArviotOlli Pitkänen: Lumi ja savanni ─ kuiskauksia maailman kujilta. Suomen Lähetysseura 2022. Nid. 301 s.

(27.12.2022) On sanottu, että tarinat ovat ihmismielen kalakukkoja. Ka...
ArviotEero Huovinen: Sielujen puolustaja. Piispana Helsingissä. WSOY 2022. Sid. 452 s.

Suomen tunnetuimpiin elossa oleviin kirkonmiehiin kuuluva emerituspiispa Eero Huovinen (s. 1944)...
ArviotGordon D. Fee & Douglas Stuart: Kirjojen kirja. Avaimia Raamatun tulkintaan. Aikamedia 2014. 2., uudistettu laitos. Nid. 339 s.

Viime lokakuussa kuollut, Kanadassa suuren os...
ArviotStefan Sigfrids: DBS – Lue, ymmärrä ja sovella Raamattua. Aikamedia 2022. Nid. 86 s.

Stefan Sigfrids on koonnut innostavan oppaan uskonelämän tueksi. Opas antaa käytännöllisiä t...
ArviotHeikki Salmela (toim.): Raamattu – Jumalan pyhä sana. Suomen helluntailiikkeen opetuksia 1. Aikamedia 2021. Sid. 285 s.

Helluntailaisille on ominaista rakkaus Raamattuun. Viime...
ArviotSusanna Kokkonen: Viimeisten päivien todistajat – Juutalaisena muuttuvassa maailmassa. TV7 Kustannus 2022. Sid. 194 s.

Tohtori Susanna Kokkosen teoksen Viimeisten päivien todist...
ArviotVeijo Grönholm ja Minni Heinilä: Miksi lähdit näin? – Ikkunoita itsemurhaan. Aikamedia 2022. Nid. 214 s.

Pastori ja sairaalasielunhoitaja Veijo Grönholmin ja Aikamediassa toimit...
ArviotLeo Kunnas
Eteenpäin
Aikamedia 2022

Musiikin monitoimimies Leo ”Leka” Kunnas on marssittanut jälleen joukon eturivin muusikoita studioon. Tuloksena on jo toine...
ArviotYong-Doo Kim: Pyhä tulikaste. Osat 1–6. Kust. ja suom. Olli Siipola, 2009 ja 2020.

Kaikkiin Suomen helluntai- ja vapaaseurakuntiin sekä evankelis-luterilaisiin seurakuntiin on l...
ArviotHeikki Salmela (toim.): Jeesus Kristus – Jumala ihmisenä. Suomen helluntailiikkeen opetuksia 3. Aikamedia 2022. Sid. 341 s.

Suomen helluntailiikkeen opetuksia -artikkelikirjasar...
ArviotPia Rendic: Pakotettu naimaan. Saliman tie pakkoavioliitosta vapauteen. Basam Books 2022. Nid. 237 s.

Pia Rendicin uutuuskirja Pakotettu naimaan kertoo hätkähdyttävästi pakkoavi...
ArviotSaaramaria Kuittinen
Viekotus
Risa Production 2022
Sidottu, 164 s.


Saaramaria Kuittisen vahvuudet teatterintekijänä nousevat esiin elokuussa julkaistussa romaanissa...
ArviotThe Mission – Lähetyssaarnaajat. Dokumenttielokuva, 95 min. Ohj. Tania Anderson. Danish Bear Productions Oy, 2022.



Valkokankaalla 5. elokuuta ensi-iltansa saanu...
ArviotAila Ruoho: Ahdas arki. Aikamedia 2022. Nid. 233 s.

Monelle tulee hamstraus-sanasta varmasti mieleen sympaattinen tavaroiden keräilijä, jonka harmiton harrastus on päässyt vähän...
ArviotVesa Ollilainen: Kesyttämätön – Evankeliumi jälkikristillisessä ajassa. Perussanoma 2020. Sid. 220 s.

Teologian tohtori, pastori Vesa Ollilaisen kirja on jo pari vuotta vanha. K...
ArviotKaren Kingsbury: Hiljainen humina (alkuteos Sunrise Series #2: Summer). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2022. Sid. 388 s.

Amerikkalaiskirjailija Karen Kingsburyn (s. 1963) uus...
ArviotPetri Tuunainen: Siipeni murtuneet – Helinä Ilkan tarina. Mediapinta 2021. Nid. 138 s.

Siipeni murtuneet -teos kertoo muutama vuosikymmen sitten julkisuutta saaneen iskelmälaula...
ArviotBenjamin E. Zeller: Heaven’s Gate – America’s Ufo Religion. New York University Press 2014. Nid. 287 sivua.

Kirjassaan Heaven’s Gate – America’s Ufo Religion yhdysvaltalainen us...
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s.
Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin.
Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotPauli Karppinen: Purjeet Pyhän Hengen tuulessa.

Aikamedia 2022.

Sid. 456 s.

Emeritussaarnaaja Pauli Karppisen uutuuskirja Purjeet Pyhän Hengen tuulessa on hänen omaelämäker...
ArviotDan Johnstone
Hillsong: A Megachuch Exposed (2022)
Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotMuut äänet
Heureka
Finngospel / Prisma 1989

Levy-yhtiö Naxos räjäytti mukavan gospelpommin huhtikuun lopulla: Spotifysta löytyy nyt paljon Finngospel-levymerki...
ArviotOrvo Berg
Armosta onnellinen mies
2021

Orvo Bergin ilmaisussa kuultaa läpi vanhan rockin vaikutteet. Laulaja on kotonaan selkeän kompin musiikkimaastossa.
Laulus...
ArviotTimothy & Kathy Keller: Avioliitto – suuri salaisuus. Aikamedia 2022. Sid. 291 s.

Tunnetun amerikkalaisen pastoripariskunnan Timothy ja Kathy Kellerin avioliittokirj...
ArviotPirjo Raunio: Saa hengittää. Viisi vuotta rintasyövästä. Aikamedia 2022. Nid. 191 s.

Yksi Aikamedian kevään tietokirjoista on koskettava tilitys rintasyöpään sairastumisesta ja...
ArviotKai Kortelainen: Jippu – Kun perhonen lakkaa hengittämästä. WSOY 2022. Sid. 304 s.

”Taiteilija. Annan sinulle diagnoosiksi taiteilija.”
Psykiatrin lausuma tiivistää lau...
ArviotJouni Lallukka: Ahdistus. Epäuskoa vai osa elämää? Perussanoma 2022. Sid. 280 s.

Perussanoman toimitusjohtajan Jouni Lallukan uutuusteos pureutuu majesteettisen suureen ja vaike...
ArviotTarmo Kunnas: Mikä mieli uskonnoissa? Pohdintaa uskonnon, moraalin ja pyhyyden nykyisestä olemuksesta. Basam Books 2021. Sid. 314 s.

Tiedeuskoisen ja maallistuvan eurooppalaisen...
ArviotMartti Ahvenainen: Islamin haaste. Perussanoma 2021. Nid. 256 s.

Jo pitkään kristillistä maahanmuuttajatyötä muslimien parissa tehnyt ja useita julkaisuja heidän uskonnostaan ki...
ArviotViimeiset kiusaukset -ooppera Jyväskylän kaupunginteatterissa 3.2.–6.3.2022. Sävellys Joonas Kokkonen, libretto Lauri Kokkonen, ohjaus Mirva Koivukangas, orkesterina Jyväskylä Sinfonia...
ArviotRisto Huvila: Miksi Israelista pitää puhua.

Perussanoma 2022. Nid. 269 s.

Risto Huvilasta on tullut viime vuosina johtava kristitty Israel-kommentaattori Suomessa. Viide...
ArviotVille Kalaniemi: Kehon rukous – Pieni opas paastoon. Aikamedia 2022. Nid. 119 s.

Kuulun varmasti monen helluntaikristityn kanssa siihen joukkoon, jolla ei ole hengellisestä paas...
ArviotKristiina Kunnas & Tiipi Jokinen: Sun ja mun jääkaappi. Kaksi kertomusta äitiydestä. Päivä 2021. Sid. 208 s.

Kristiina Kunnaksen ja Tiipi Jokisen yhteisesti kirjoittama teos...
ArviotTero Huvi: Rikkirevitty. Suomen Lähetysseura 2022. Sid. 65 s.

Tero Huvin käsittämättömän koskettavaa kirjaa poikansa äkillisestä, varoittamatta tapahtuneesta itsemurhasta ei voi...
Arviotaf Hällström Gunnar: Viesti vainotuilta – Toisen vuosisadan apologeettojen puheenvuoro. Perussanoma 2021. Nid. 208 s.

Toisella vuosisadalla kristittyjä väitettiin ateist...
ArviotTapani Sopanen: Vainotut. Romaani – tarina tulevasta. Perussanoma 2021. Sid. 383 s.

Tapani Sopasen uusin romaani Vainotut on suoraa jatkoa mar...
ArviotKing Richard: Williamsien tarina
Ohj. Reinaldo Marcus Green, käsik. Zach Baylin
Warner Bros Pictures, 2021

Tositapahtumiin perustu...
ArviotAri-Pekka Niemelä ja Nina Nordlund: Raamattu ja Raha. Aikamedia Oy 2021. Nid. 324 sivua.

Raha on vaativa aihe. Kristittyjen keskuudessa köyhyyden ja nöyryyden ihannoinnin varjol...
ArviotMaarit Eronen: Kuulolla – johdatusta joka päivä. Aikamedia, 2021. Nid. 209 s.
Maarit Erosen uudentyyppinen raamattutyökirja ohjaa paneutumaan johdatukseen liittyviin raamat...
Arviot
Ancient Near Eastern Thought and the Old Testament- Introducing the Conceptual World of The Hebrew Bible.

By John H. Walton. Grand Rapids:...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJohanna Sandberg: Yhteisönä verkossa. Miten rakennat digiseurakuntaa? Kirjapaja 2021. Nid. 160 s.

Yksi tämän päivän ajankohtaisimmista aihe...
ArviotLaura Siltala: Kuppi kahvia, tilkka toivoa. Aikamedia 2021. Sid. 181 s.

”Kahvi yhdistää eri-ikäisiä ja erilaisia ihmisiä. Kahvikupin äärellä on helppo puhua säästä ja...
ArviotJuha Räikkä: Salaliittoteorioiden filosofia. Gaudeamus 2021. Nid. 286. s.

Iltalehti kertoi äskettäin tavarataloketju Kärkkäisen omista...
ArviotOskari Saari: Aki Hintsa – Tänään olen elossa. WSOY 2021. Sid. 332 s.

Lääkäri Aki Hintsan kuolemasta tulee marraskuussa kuluneeksi viisi...
ArviotHeikki Salmela (toim.): Raamattu – Jumalan pyhä Sana. Aikamedia 2021. Sid. 285 s.

Suomen Helluntaikirkko, IK-opisto ja Aikamedia ovat yhteistyönä tuottamassa kymmenosa...
ArviotRoberto Brandão: Pieniä suuria ihmeitä. Aikamedia, 2021. Nid. 100 s.

Pieniä suuria ihmeitä on lyhyt ja mukaansatempaava teos, joka kertoo Voice of Finland -o...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021.
Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotTapio Puolimatka: Laittomuuden salainen vaikutus. Perussanoma Oy, 2021. Nid. 300 s.

Professori Tapio Puolimatkan uusin kirja Laittomuuden salainen vaikutus (Perus...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s.
Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s.
Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotMerja Hautanen: Kutsumuksen tie – Kivijärven herätys, tehtävä Kainuussa, Sievin ihme. Omakustanne, 2020. Nid. 153 s.

Merja Hautasen polku evankeliumin kentällä alkoi seitsemäntoi...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.


Vuosikymmeniä sitte...
ArviotTapani Sopanen: Juhani Huotari – Vainotun kristityn asiamies. Päivä, 2018. Sid. 221 s.

Mistä aineksista syntyy hyvä kirja? Sitä pohdin lukiessani Tapani Sopasen teosta...
ArviotEitan Bar: Messias ja rabbien opetukset – miksi juutalaisuus ei hyväksy Jeesusta Messiaana? Avainmedia 2021. Nid. 304 s.

Tohtori Eitan Bar on apologeetta, joka on syntyn...
ArviotKaren Kingsbury: Aamunkoitto. (Alkuteos Sunrise, USA 2007). Suom. Marjut Mäntyjärvi. Aikamedia 2021. Sid. 360 s.


Karen Kingsburyn (s. 1963) uusimmassa suomennoksessa Aamunkoitto näyttel...
ArviotTarja Vilppola: Salaisuudessa yllätettyinä – kirja yhteyden voimasta. Päivä, 2021. Nid. 277 s.


Kristityn terapeutin, kouluttajan ja kohtaamistyön ammattilaisen Tarja Vilppolan...
Arviot







































Tarja Varjonen ja Anniin...
ArviotNo Man’s Band: Minä tapoin Jumalan. 2021.

Jos kotimaisen kristillisen rockin sukuluetteloista täytyy etsiä yhtye, joka on pystynyt läpi vuosikymmenien luomaan sieluun uppoav...
ArviotColin Rushton: Auschwitzin sabotööri. Into 2021. Sid. 251 s.

Toisen maailmansodan päättymisen 75-vuotiskaudella on julkaistu paljon aivan uutta keskitysleirikirjallisuutta. Päivä...
ArviotHanna Kivisalo: Jonain päivänä ymmärrät. Enostone 2021. Sid. 111 s.


Hanna Kivisalon Sekunnit ja tunnit -tekstejä voidaan pitää jonkinlaisena nykyaikaisen kirjallisen tuotann...
ArviotPäivi Niemi: Pakon edessä – tarinoita toivottomuudesta ja toivosta. Aikamedia 2021. Nid. 141 s.

Päivi Niemen uutuusteos sisältää 14 erilaista tarinaa, joissa useissa kamppail...
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s.
”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190.
Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotMarkus J. Viljanen: Aborttilääkäri. Päivä 2021. Sid. 301 s.

Erikoislääkäri Markus J. Viljasen juuri ilmestynyt muistelmateos Aborttilääkäri (Päivä, 2021) o...
ArviotOhuella langalla (Blå tunna linjen). Ohj. Anders Hazelius, käsik. Cilla Jackert. Rooleissa mm. Amanda Jansson, Oscar Töringe, Gizem Erdogan. Anagram Film 2021
Ohuella l...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s.
New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotRobert E. Coleman: Elämä opetuslapsena Apostolien teoissa ja tänään. Bergvik kirjat 2020. Nid. 123 s.

Bergvikin Säätiön julkaisema tohtori Robert E. Colemanin kirja ilmestyi...
ArviotTimo R. Stewart: Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys. Gaudeamus 2020. Sid. 390 s.

Vuonna 1911 salaperäiset kaivaukset Jerusalemissa päättyvät suureen mellakkaan ja kansai...
ArviotJyri-Juhani Uurtimo: Kirjoituksia Getsemanesta. Kirja masennuksesta, uskosta ja selviytymisestä. Aikamedia 2020. Nid. 274 s.


”Omassa sairastumisessani näkyvät monet tyypilliset masenn...
ArviotKlaus Korhonen: Paimenen päiväkirja. Aikamedia 2021. Sid. 333 s.


Seurakunnan ja kirkkokunnan emeritusjohtaja Klaus Korhosen kohdalla voitaneen hyvin todeta, että hän on...
ArviotStefan Gustavsson: Perusteltu usko. Uusi tie, 1999. Sid.272 s.

William Lane Graig: Valveilla – Uskon perusteltu puolustaminen. Uusi tie, 2021. Nid. 292 s.

John C. Lennox:...
ArviotJuho Sankamo: Taivasolento – Kirja ihmisestä. Perussanoma 2020. Nid. 208 s.

Aikaisemmissa teoksissaan teologian tohtori ja raamatunopettaja Juho Sankamo on käsitellyt muun m...
ArviotHenna ja Matti Halmevaara: Treffit – 52 tehtävää parisuhteen parhaaksi. Aikamedia 2019.
Sid. 154 s.

Henna ja Matti Halmetvaaran pieni, pirteän keltainen kirjanen tar...
ArviotRundi. Ohjaus ja käsikirjoitus Jouko Suikkari. Rooleissa mm. Vesku Tenhunen, Eeva Litmanen, Raimo Rahnasto. Tuki-films 1990.

Viime vuonna tuli kuluneeksi 30 vuotta Rundi-...
ArviotJouko Ruohomäki: Yhden kirjan koulu – Helluntaiherätyksen raamattukoulutuksen historia 1912–2019. Aikamedia 2020. Sid. 500 s.


Helluntaitulen saapumisesta Suomeen on kulunut...
ArviotSimo Palomäki: Tänään on se päivä. Heikki Talo 2020.

Pitipä oikein uudelleen katsoa levyn kantta, kun musiikki lähti soimaan. Onko tässä kyseessä jokin vanha ruotsalainen kantril...
ArviotMichael Brown & Craig S. Keener: Älä pelkää antikristusta. KKJMK 2020. Nid. 280 s.


1980-luvulla lopulla näin uskovien tempausta käsittelevän A Thief in the Night(Kuin varas yöl...
ArviotTimo Kyllönen: Quadro. Aikamedia 2020. Sid. 435 s.


Timo Kyllösen (s. 1980) toinen romaani Quadro on itsenäinen jatko-osa hänen esikoisromaanilleen Aava (20...
ArviotValtter Luoto: Sen Jumala teki. Aikamedia 2020. Nid. 164 s.

”On armo suuri, ihmeinen”, me tunnelmoimme maailmankuululla Amazing Gracen melodialla. Mutta ymmärrämmekö todella...
UutisetLeo Kunnas
Matkalla
Aikamedia 2020

Musiikin monitoimimies Leo ”Leka” Kunnas on marssittanut joukon eturivin muusikoita studioon. Tuloksena on hieno instrumentaali...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...
UutisetHarri Ahonen ja Aada Ala-Tala: Pyhän Olavin retkeilyreitit. Viikinkikuninkaan matkassa Savonlinnasta Saaristomerelle. Tammi 2020. 176 s.


Koronavirus sotki lomasuunnitelmia ja saa monet...
UutisetToivon säteitä -konsertti verkossa. Ohjelmatoimisto Kristalli. 10.5.


Olohuonekonsertit, Instagram-keikat, virtuaalitodellisuuteen sijoittuvat show’t avatar-hahmoineen ja tsättäil...
ArviotLeevi Launonen (toim.): Selvyyttä seksiin – Näkökulmia kristilliseen seksuaalietikkaan ja -kasvatukseen. Aikamedia 2020. Nid. 312 sivua.


Selvyyttä seksiin -teos koostuu kolmentoista eri...
ArviotHenrik Wikström: Mitä Jeesus tekisi? Kirkko ja 2000-
luvun kapina. Gummerus 2019. Nid. 154 sivua.



Monella Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pastorilla ja kirkkoherralla...
ArviotMartti Ahvenainen: Terve kristillinen usko. KKJMK Oy 2019. Sid. 262 sivua.


Helluntai-karismaattisessakin kristillisyydessä kuulee joskus sanottavan, että usko ja elämä ovat tärkeämp...
ArviotKipin kapin Betlehemiin
Jippiimissio 2019


Jippiin joululevyä saatiin odotella viitisentoista vuotta. Järjestyksessään levy on ryhmän yhdestoista suomen­kielinen pitkäsoitto....
ArviotHeini Röyskö: Paratiisin valo. Sakari Röyskö 2019. Sid. 206 sivua.


”Aurinko paistaa naisen silmiin, kun mies kertoo, ettei hän ole uskonut enää vähään aikaan: kristin­usko...
ArviotGospel Power
Media Vision
1980–1988


Elämme Gospel Power -syksyä. Ikoniyhtyeen kaikki viisi levyä saivat uudelleenjulkaisun
nostalgiakeikan yhteydessä syyskuussa...
ArviotJuhani Happonen (toim.): Näin Jumala löysi minut. Aikamedia 2019. Nid. 239 sivua.


On tunnettua, että kristinusko alkoi aikoinaan levitä opetuslasten henkilökohtaisten kokemusten ja ke...
ArviotGeorge Verwer: Messiologia – Sekasotkun siunaus. Aikamedia 2019. Nid. 77 s.


Tänä vuonna suomeksi ilmestyneen kirjan Messiologia – Seka­sotkun siunaus kirjoittaja George Verwer on yk...
ArviotGospel Power
Ristirock
Pakkahuone, Tampere 8.9.


Onko siitä tosiaan jo 31 vuotta?


Kyllä, silloin viimeksi Gospel Power nousi lavalle julkisesti, ja nyt r...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan