Anabaptistit - protestanttisuuden protestantit

Kastajaliikkeen jäseniä hukutettiin rangaistuksena siitä, että he olivat ottaneet uskovien kasteen. Kuvassa Jakob Falk ja Heini Reimann -nimiset anabaptistit maallisen elämänsä päässä 5. syyskuuta 1528. Kasteoppia koskevat keskustelut ja harhaoppisina pidettyjen julkiset rangaistukset kiinnostivat 1500-luvun keskieurooppalaisia. Kuva: Wikimedia Commons
Kastajaliikkeen jäseniä hukutettiin rangaistuksena siitä, että he olivat ottaneet uskovien kasteen. Kuvassa Jakob Falk ja Heini Reimann -nimiset anabaptistit maallisen elämänsä päässä 5. syyskuuta 1528. Kasteoppia koskevat keskustelut ja harhaoppisina pidettyjen julkiset rangaistukset kiinnostivat 1500-luvun keskieurooppalaisia. Kuva: Wikimedia Commons
Reformaation eli läntistä kristikuntaa 1500-luvulla ravistelleen uskonpuhdistuksen kuuluisa alkusysäys oli Martti Lutherin katolisen kirkon anekauppaa ja katumusharjoituksia arvostelevien teesien julkaisu loka-marraskuun vaihteessa 1517. Kirkkohistoriallisesti yhtä merkittävä mutta huomattavasti vähemmän tunnettu tapahtuma koettiin vuonna 1525, kun Zürichissä pieni miesjoukko suoritti anabaptistisen liikkeen syntyyn johtaneet ensimmäiset kasteet.

Osa Sveitsin reformaattorin Ulrich Zwinglin lähipiiristä oli jo parin vuoden ajan kyseenalaistanut lapsikasteen raamatullisuuden. Asia oli ollut esillä julkisissa reformaatiota koskeneissa väittelyissä, ja myös Zwingli oli jonkin aikaa ollut taipuvainen ajattelemaan, että kastetta tuli lykätä, kunnes lapsi tulee moraalisen vastuullisuuden ikään. Tavallinen kansakin tutki ahkerasti kasteesta puhuvia raamatunkohtia Lutherin vastikään julkaisemasta saksankielisestä Uuden testamentin käännöksestä.

Keväästä 1524 alkaen jotkut zürichilaiset eivät enää olleet vieneet sylilapsiaan kastettaviksi. Katolilaisten uhan alla Zwingli piti tärkeänä reformaation yhtenäisyyttä, ja tammikuussa 1525 hän päätti yhdessä kaupungin raadin kanssa panna kastekiistalle pisteen: raati määräsi kaikki ne, jotka eivät kastata lapsiaan, karkotettaviksi. Kokoontumiset ja jopa kasteesta keskusteleminen kiellettiin.

Sotilastaustainen Zwingli odotti toisinajattelevien alistumista. Muutama päivä määräyksen jälkeen, 21. tammikuuta, vajaa kaksikymmentä henkilöä kuitenkin uhmasi määräystä. He kokoontuivat – kertoman mukaan peloissaan – johtajiinsa lukeutuneen Felix Manzin kotiin. Heidän ollessaan rukouksessa ryhmään kuuluva entinen katolinen pappi Jörg Blaurock  nousi ylös ja pyytämällä pyysi ryhmän toista johtohahmoa, Konrad Grebeliä, kastamaan hänet. Tämä suoritti kasteen valelemalla, ja sen jälkeen Blaurock kastoi muut paikalla olleet.

Tätä hetkeä pidetään anabaptismin eli kastajaliikkeen syntyhetkenä. Onpa sitä kutsuttu jopa reformaation vallankumouksellisimmaksi teoksi.

Kun huomioidaan baptistista kastetta harjoittavien yhteisöjen kasvu – nykyään ne muodostavat jo protestanttien enemmistön – väitettä voidaan pitää perusteltuna. Protestanttisen kristillisyyden historiassa tapahtuma ansaitsee paikan Lutherin teesien julkaisun ja 1900-luvun alussa koetun Azusa-kadun Hengen vuodatuksen rinnalla.

Kastajat, spiritualistit ja rationalistit

Sveitsin lisäksi kastekysymys keskustelutti tuohon aikaan myös Saksassa ja kosketti jopa Lutherin lähipiiriä. Kun Luther oli vuosina 1521–22 katolilaisia paossa Wartburgin linnassa, hänen työtoverinsa Filip Melanchton joutui tekemisiin läheisestä Zwickaun kaupungista kotoisin olevan, lasten kastamisen torjuvan uskovien ryhmän kanssa. Jopa Lutherin ja Melanchtonin muutamat varhaisvaiheen työtoverit päätyivät kyseenalaistamaan lapsikastetradition.

Suomalainen kirkkohistorioitsija Kaarlo Arffman on luonnehtinut anabaptismia ”muuttuvaksi, monitahoiseksi ja hajanaiseksi” liikkeeksi. Samalla se voidaan nähdä osana laajempaa radikaalireformaatioksi kutsuttua liikehdintää, jota yhdisti tyytymättömyys reformaation pääuomaa eli varhaista luterilaisuutta ja zwingliläis-kalvinistista reformoitua kristillisyyttä kohtaan. Sana ”radikaali” tulee latinan ”juurta” tarkoittavasta sanasta radix, ja se kuvaa liikettä hyvin: haluttiin mennä kristillisyyden juurille, alkuseurakunnan malliin ja puhtauteen.

Nämä 1500-luvun ”radikaalit” voidaan luokitella karkeasti kolmeen ryhmään, joista suurimman muodostivat juuri anabaptistit. Toinen ryhmä oli organisoimattomampi spiritualistinen suuntaus, jonka piirissä niin sanottu sisäinen sana sai joskus suuremman merkityksen kuin kirjoitettu Raamatun sana. Tässä ryhmässä ei myöskään korostettu järjestäytyneen seurakunnan merkitystä samalla tavalla kuin anabaptistit tekivät.

Vaikka spiritualistitkin hylkäsivät yleensä lapsikasteen, he eivät välttämättä ottaneet uskovien kastetta: kaste oli heille ulkoisena seikkana toisarvoinen.

Kolmannen radikaalireformaation suuntauksen muodostivat inhimilliseen järkeen luottaneet niin sanotut evankeliset rationalistit. Heistä tunnetuin lienee espanjalaissyntyinen tiedemies Miguel Serveto, joka joutui roviolle Genevessä 1551 kiellettyään kirjoissaan kolminaisuusopin.

Yksipuolista tarkastelua

Termi ”anabaptismi” on alun perin kreikan uudestikastamista tarkoittavasta sanasta  anabaptismos johdettu pilkkanimi. Liikkeen historiaa tutkinut baptistihistorioitsija William R. Estep on kirjoittanut: ”Heidän osansa on ollut tulla laajalti väärinymmärretyiksi, tahallisesti väärin kuvatuiksi tai täydellisesti huomiotta jätetyiksi. Ennen nykyistä sukupolvea kaikki pätevät historioitsijat ovat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta liittyneet neljäsataa vuotta kestäneeseen [anabaptistit tuomitsevaan] kohteluun.”

Syitä tähän ilmiöön on ollut monia. Eräänä tekijänä Estep pitää sitä, että tutkimus ei aiemmin lainkaan erotellut radikaalireformaation eri suuntauksia – kuten ei osattu tehdä reformaation aikanakaan. Toiseksi Estep toteaa tutkijoiden luottaneen reformaation aikaisiin selvityksiin, jotka poleemisessa tilanteissa syntyneinä ovat puolueellisia ja epäluotettavia. Kolmanneksi poikkeustapausten merkitystä on korostettu suhteettomasti: joissakin reformaation ajan kuvauksissa anabaptismista mainitaan esimerkkinä vain vuoden 1525 talonpoikaissodan agitaattorina toiminut entinen katolinen pappi Thomas Müntzer sekä vuoden 1534 tapahtumat Münsterin kaupungissa, jossa pieni radikaaliryhmä ajoi asiaansa aseellisella toiminnalla.

Tällaisilla esimerkeillä on vain entisestään vahvistettu mielikuvaa, jonka kastajaliikkeestä alun perin loivat heidän vastustajansa.

Lisäksi anabaptistien julkikuvaa ovat värittäneet heidän joukossaan toimineet viimeisten päivien saarnaajat, kuten kirjansitoja ja kirjojen levittäjä Hans Hut sekä Lutherin suosittelemana työnsä aloittanut Melchior Hoffman. Hoffman toimi Tukholmaa myöten ja kehitti fanaattista ja apokalyptistista oppia. Hän uskoi näynomaisiin ilmestyksiinsä, nimesi itsensä toiseksi Eliaksi ja sai karismaattisena johtajana paljon seuraajia. Evankelisen toimintansa tähden arvostettu Hut puolestaan ennusti Kristuksen paluun tapahtuvan pääsiäisenä 1528. Hän voitti suuria joukkoja kastajien puolelle, vaikka tarkkaan ottaen hän ei uusinut lapsikastetta vaan ainoastaan teki kääntyvien otsaan ristinmerkin märällä sormella.

Näiden esimerkkien äärellä pitää muistaa, että koko reformaatioon liittyi voimakas kokemus lopunaikojen koittamisesta. Esimerkiksi Luther piti itseään lopunaikojen evankelistana ja kirjoitti vuonna 1522 odottavansa erään astrologisen merkin johdosta Jeesuksen palaavaan kahden vuoden kuluttua.

Lisäksi Hut ja Hoffman näyttävät edustaneen kastajienkin joukossa vähemmistöä. Mielenkiintoisen ja jyrkän kontrastin heihin loi muun muassa entinen katolinen teologian professori Balthasar Hübmaier, joka perusti uskovien kasteelle perustuvat seurakunnat Etelä-Saksan Waldshutiin ja nykyisen Tšekin alueella sijaitsevaan Nikolsburgiin. Maltillinen ja korkeasti koulutettu Hübmaier kuului niihin anabaptisteihin, jotka eivät missään vaiheessa lähteneet tekemään apokalyptisia ennustuksia. Lisäksi hän arvosteli voimakkaasti Nikolsburgiin turvaan hakeutunutta Hutia tämän ennustusten vuoksi ja sanoi tämän pettävän kansaa. Lisäksi Hübmaier suhtautui myönteisesti esivaltaan ja lailliseen  järjestykseen sekä salli esivallan miekan käyttämisen kristityllekin, minkä vuoksi hän puolestaan sai osakseen arvostelua joiltakin muilta anabaptisteilta.

Nykytutkimuksen mukaan kastajien enemmistö oli kuitenkin Hübmaierin kaltaista rauhallista ja pasifismiin sitoutunutta väkeä ja kärsi epäoikeudenmukaisesti vähemmistön maineesta.

Vainottu joukko

Parhaiten anabaptistit silti muistettaneen heihin kohdistetuista vainoista. Ensimmäiset väkivaltaiset vainot kohdistuivat alussa mainittuihin Sveitsin veljiin. Heidän ”kirkollistottelemattomuutensa” johti välien rikkoutumiseen Zwinglin ja Zürichin kaupungin johdon kanssa, ja jo tammikuussa 1525 heitä vangittiin.

Alkuvuodesta 1526 kaupungin lakia muutettiin niin, että aikuiskasteesta tuli kuolemantuomiolla rangaistava rikos. Kastajaliikkeen keskeiset johtajat suljettiin niin sanottuun Noidan torniin, johon heidän oli tarkoitus kuolla ja mädäntyä. Tuntemattomat hyväntekijät kuitenkin auttoivat miehet pakenemaan, ja he jatkoivat saarnaamistaan. Viranomaiset kovensivat asteittain otteitaan haluten katkaista liikkeen etenemisen. Edellä mainittu Felix Manz oli ensimmäinen protestanttien surmaama anabaptisti. Hänet hukutettiin Zürichinjärveen.

Joillakin paikkakunnilla, kuten Strasbourgissa, raadit olivat suvaitsevampia, mutta melkein kaikki ensimmäisinä kasteen saaneista surmattiin lopulta. Paikoin rangaistuksia sai  oteuttaa jopa ilman oikeudenkäyntiä. Sveitsin veljien johtaja Konrad Grebel näki jo liikkeen alkuvaiheissa: ”Todella uskovat kristityt ovat lampaita susien joukossa, teuraaksi vietäviä karitsoita. He tulevat kastetuiksi ahdistuksella, hädällä, vainolla, kärsimyksellä ja kuolemalla”.

Tiukimman vainon aikaan kastettaan katuva selvisi mestauksella, kun taas katumaton poltettiin roviolla.

Se, että kastajaliikkeeseen kuuluvat muodostivat paikoitellen Sveitsissä ja Reinin laaksossa hetkellisesti jopa enemmistön, oli osin syynä siihen, että vuoden 1528 alussa koko saksalais-roomalaisessa keisarikunnassa asetettiin voimaan määräys, jonka nojalla baptistisen kasteen ottamisesta rangaistaan kuolemalla.

Paikoin vainoilla myös päästiin niille asetettuun tavoitteeseen; erityisesti Saksasta kastajaliike saatiin monilta alueilta raivattua pois. Silti lopputulos ei aina ollut tavoiteltu. Alzeyn kreivin kerrotaan olleen tyrmistynyt, kun teloitukset eivät lopettaneet liikkeen etenemistä. Hän oli kysellyt: ”Mitä minun pitää tehdä? Mitä enemmän teloitan, sitä enemmän he enentyvät.”

Siellä missä kastajaliike säilyi, olemassaolo vaati yhteisöltä itseltään usein paljon mukautumista.

Uhka kirkollisille ja maallisille johtajille

Suurin osa anabaptisteista ei ollut vallankumouksellisia siinä mielessä, että he olisivat tavoitelleet yhteiskunnallista valtaa. Kirkkohistorioitsija Roland Baintonin mukaan enemmistö heistä totteli hallitusta asioissa, jotka eivät olleet heidän opinkappaleitaan vastaan. Sen sijaan he olivat tottelemattomia silloin, kun omatunto sitä vaati, mutta silloinkin he kärsivät nöyrästi, kun rangaistuksia langetettiin. Silti he – Baintonin sanoin – ”järkyttivät kirkon, valtion ja yhteiskunnan koko rakenteita”. Ja siksi heidät myös koettiin uhaksi.

Katolilaisten kirkonmiesten silmissä kastajaliike uhkasi kirkon asemaa koko valtioyhteisön kirkkona: lapsikaste oli kirkon ja valtion välisen suhteen perusta, eikä sitä saanut murentaa.

Protestanttijohtajat pitivät kastajia uhkana siksi, että he olivat huolissaan liikkeensä yhtenäisyydestä, sillä hajanaisen liikkeen ei uskottu voivan vastustaa katolisuutta.

Maallisia hallitsijoita huoletti anabaptistien pasifismi: jos heidän lukumääränsä olisi noussut merkittäväksi, silloisten eurooppalaisten kyky vastustaa turkkilaisten sotilaallista mahtia olisi vaarantunut.

Kaikesta vastakkainasettelusta ja mustamaalauksesta huolimatta monet liikkeeseen kuulumattomat aikalaiset luonnehtivat anabaptisteja hyvin myönteisesti. Arvostusta herätti etenkin heidän pyrkimyksensä elää hyveellisesti. Esimerkiksi lapsikastekäytännön itsekin kyseenalaistanut katolinen renessanssifilosofi ja teologi Erasmus Rotterdamilainen kirjoitti Toulousen arkkipiispalle vuonna 1529: ”Anabaptisteja voi kunnioittaa kaikkia muita enemmän heidän viattoman elämänsä takia.”

Niin ikään roomalaiskatolinen Frans Agricola kirjoitti kastajia vastaan vuonna 1582 mutta antoi heille tunnustusta heidän elämäntyylistään: ”Mitä tulee heidän ulkoiseen elämäänsä, he ovat nuhteettomia. Ei valehtelua, petosta, riitaa, karkeaa kieltä, ei ylenmääräistä syömistä ja juomista –– [vaan] ainoastaan nöyryyttä, kärsivällisyyttä, oikeamielisyyttä, vaatimattomuutta, rehellisyyttä, itsehillintää ja yksinkertaisuutta siinä mitassa, että voisi olettaa heillä olevan Jumalan Pyhän Hengen.”

Hessenin maakreivin Filipin mukaan hän löysi enemmän hyvyyttä ”näistä niin sanotuista hurmahengistä kuin niistä, jotka ovat luterilaisia”. Filip ei myöskään sallinut alueellaan anabaptistien vainoa ja sai heistä alueelleen koko yhteisöä hyödyttäneitä kunnon kansalaisia.

Anteeksipyyntöjä ja tunnustusta


Viime vuosikymmeninä 1500-luvun osin traagisia tapahtumia on käsitelty kirkkojen välisissä ekumeenisissa keskusteluissa. Kansainvälisistä kirkko-organisaatioista ainakin Luterilainen maailmanliitto on erikseen pyytänyt anteeksi reformaation aikaan tapahtunutta vainoa mennoniitoilta ja heidän kauttaan myös muilta anabaptimista alkunsa saaneilta liikkeiltä.

Samalla muissa kirkoissa on tunnustettu varhaisten anabaptistien merkitys uskonnonvapauden esitaistelijoina ja onpa yhä useampi valmis myöntämään senkin, että heidän keskuudessaan oli oppineisuutta ja vakavasti otettavaa teologiaa.

Kaikilla onkin oppimista näiltä pioneereilta, jotka olivat valmiit kärsimään sen tähden, minkä oikeaksi ymmärsivät.



Mikä

Anabaptistien perilliset
» Selkeimmin 1500–1600-lukujen anabaptistien perillisiä ovat mennoniitat, Brethenseurakunnat, hutteriitit sekä vuosisatojen takaisen elämäntyylinsä vaalimisesta tunnetut amishit.
» Anabaptismin vaikutus Englannin ja myöhemmin muiden maiden baptistiyhteisöjen syntyyn oli pitkään kiistanalainen, mutta sittemmin näiden liikkeiden väliltä on löydetty historiallisia yhteyksiä.
» Laajasti ottaen anabaptistien ja muiden radikaalien seuraajina voidaan pitää kaikkia yhteisöjä, jotka noudattavat baptistista kastekäytäntöä ja sille perustuvaa seurakuntanäkemystä.


Risto Kauppinen

Kirjoittaja on helsinkiläinen teologian opiskelija, jonka pro gradu -tutkielma tarkasteli Balthasar Hübmaierin kasteteologiaa.








Baptistisen teologian tienraivaaja


Saksalainen Balthasar Hübmaier oli monista anabaptistiseen liikkeeseen siirtyneistä katolisista papeista tunnetuin ja teologisesti ansioitunein.

Martti Lutherin ikätoveri, teologian professorina ja Regensburgin katedraalissa pääsaarnaajana toiminut Hübmaier vastusti aluksi Lutherin uudistusvaatimuksia. Luettuaan tämän tekstejä talvella 1522–1523 hän kuitenkin kääntyi evankelisen uskon kannattajaksi.  Samalla hän koki hengellisen uudistumisen.

Myöhemmin hän tunnusti eläneensä kääntymykseensä asti synnissä ja haureudessa ja olleensa pyhien kirjoitusten tohtori ilman että oli lukenut alusta loppuun yhtäkään evankeliumia tai Paavalin kirjettä. ”Millaista Jumalan Sanaa minä sitten saatoin opettaa ja saarnata?”, hän kysyi ja vastasi kysymykseensä luetellen keskiajan katolisia oppineita sekä katolisia säädöksiä ja legendoja.

Myöhemmin Zürichissä vieraillessaan hän tutustui Sveitsin reformaattoreihin, ja hänestä tuli  Ulrich Zwinglin ystävä ja työtoveri. Sveitsissä Hübmaier tutustui myös moniin tuleviin anabaptistijohtajiin kuten Konrad Grebeliin.

Pako suden suuhun

Kääntymyksensä jälkeen Hübmaier omaksui vahvasti reformaation sola scriptura (yksin Raamattu) -periaatteen ja päätyi sen perusteella epäilemään lapsikastetta. Kun Grebel ja muut Sveitsin ensimmäiset anabaptistit olivat aloittaneet uskovien kasteiden toimittamisen ja joutuivat karkotetuiksi Zürichistä, Hübmaier otti kasteen eräältä heihin kuuluneelta saarnaajalta pääsiäisenä 1525.

Tämän jälkeen Hübmaier ja lapsikasteen kannattajaksi jäänyt Zwingli kävivät julkista keskustelua kirjojensa kautta. Zwingli väitti lapsikasteen olevan vanhan liiton ympärileikkauksen vastine. Hübmaier ei voinut hyväksyä tätä: hän löysi Raamatusta vain uskoon tulleiden kasteen ja vain uskovista koostuvan seurakunnan. Hän kirjoitti, ettei uskonut olevan mahdollista palata alkuseurakunnan puhtauteen, ellei kastetta ja ehtoollista aseteta oikeaan asemaansa. Hän järjesti johtamansa, Etelä-Saksan Waldshutissa toimivan seurakunnan periaatteidensa mukaisesti ja kaupungin raadin hyväksynnällä.

Opetustensa ja toimintansa vuoksi Hübmaier joutui sekä Zwinglin johtamien reformoitujen että katolilaisten vainoamaksi. Kun hän pakeni katolilaisia Zürichiin, reformoidut vangitsivat hänet. Myöhemmin, alkuvuonna 1526 he saivat kiduttamalla painostettua sairaudesta heikentyneen Hübmaierin allekirjoittamaan oppinsa peruutuksen.

Anabaptistijohtaja ei kuitenkaan lopettanut toimintaansa vaan jatkoi työtään ja perusti uskovien kasteelle perustuvan seurakunnan nykyisen Tšekin alueella sijaitsevaan Nikolsburgiin. Kaupungin paroni Leonhard von Liechtenstein omaksui hänen oppinsa, otti kasteen ja liittyi liikkeeseen, mutta Böömin kuninkaaksi valittu Ferdinand I otti  tavoitteekseen tehdä anabaptismista lopun. Hübmaier vangittiin jälleen, ja koska hän ei enää perunut oppiaan, hänet poltettiin roviolla Wienin muurien ulkopuolella 10. maaliskuuta 1528.

Hänen vaimonsa, joka oli kehottanut miestään pysymään lujana tämän ollessa jo roviolla, hukutettiin kolmen päivän kuluttua.

”Kaste on enemmän kuin symboli”

Hübmaierin kasteteologia ja tapa argumentoida uskovien kasteen puolesta olivat uraauurtavia. Monista muista anabaptisteista poiketen hän ei katsonut kasteen olevan pelkkä symboli vaan näki sillä myös pelastavaa vaikutusta. Sakramentaalista raamatullisessa kasteessa ei Hübmaierin mukaan kuitenkaan ollut itse kasteen suoritus tai kastajan lausumat sanat vaan ihmisen suostuminen Jumalan kutsuun ja julkinen tunnustautuminen Jeesukseen.

Amerikkalainen kirkkohistorioitsija David C. Steinmetz on tiivistänyt Hübmaierin tahdonvapauteen perustuvaa pelastusoppia: ”Kun syntiset vastaavat evankeliumin kutsuun, Jumalan täytyy uudestisynnyttää heidät, ei heidän vastauksensa laadun perusteella vaan koska Jumala on sitonut itsensä lupauksillaan vanhurskauttamaan kenet tahansa, joka vastaa evankeliumiin.” Evankeliumin kuulemisen jälkeen otettu kaste oli Hübmaierille juuri tätä evankeliumiin vastaamista.

Viime vuosikymmeninä virinnyt kiinnostus anabaptismia kohtaan on johtanut siihen, että myös Balthasar Hübmaierin teologiasta on tehty useita tutkimuksia ja hänen teologiset ansionsa on tunnustettu yhä laajemmin.

Arviot
51

ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.

Craig...
ArviotWaltteri Haapala: Pyhä vaeltaja – Askelia Camino de Santiagolla. Aikamedia, 2024. Nid. 216 sivua.

Seikkailuja rakastavalle sielulle on nyt tarjolla mehukas hengellinen matkakert...
ArviotSaara Tikkakoski ja Veera Hug (toim.): Kutsun keskellä – maksoiko liikaa? Aikamedia 2024. Nid. 273 s.

20.3.2024 | Jeesus jätti meille tehtävän mennä kaikkeen maailmaan julistama...
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.

Kalvinismin teol...
ArviotSuvi Laru & Johanna Elomaa: Lupasin sinulle rakastaa – koskettava tositarina rakkaudesta, tappavasta sairaudesta ja toivosta. WSOY, 2024. Sid. 254 s.

Kantaako avioliittolupa...
ArviotPia Rendic: Poika joka ei osannut puhua. Päivä Osakeyhtiö 2023. Sid. 47 s.

Muut lapset hihittävät, ja Iikkaa hävettää. Miksi hän edes yritti sanoa mitään! Tyhmä Iikka!
...
ArviotElina Rautio. Levollisen elämän kirjeitä. Aikamedia, 2023. Nid. 251.

Elina Raution uutuuskirja on kokoelma kirjeitä, joiden ydinteeman kirjan nimikin jo paljastaa: teos käsittel...
ArviotVille Mäkipelto & Paavo Huotari. Sensuroitu: Raamatun muutosten vaiettu historia. Otava 2023. Sid. 225 s.

Teologian tohtori Ville Mäkipellon ja teologian maisteri Paavo Huot...
ArviotMailis Janatuinen: Kaksi Johannesta. Valtakunta etsii taistelijoita -sarja. Perussanoma 2023. Sid. 232 s.

18.10.2023 | Mailis Janatuisen (s. 1949) kirja Kaksi Johannesta liittyy kir...
ArviotJesus Revolution
Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotMaarit Eronen: Koko painolla – luottamista joka päivä. Päivä Osakeyhtiö, 2023. Sid. 208 s.

Miten voi luottaa Jumalan hyvyyteen, kun hän sallii kärsimystä omassa tai läheisen elä...
ArviotPetri Hiltunen: Paavo Hiltunen: persoonallinen vaikuttaja. Kuva ja Sana 2023. Sid. 319 s.

22.8.2023 | Saarnaaja Paavo Hiltusesta (1923–2013) on julkaistu mielenkiintoinen...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.

14.8.2023 | ”Hänen v...
ArviotBlanka Ježková ja Noemi Ježková: Wifi-yhteys taivaaseen. Aikamedia, 2023. Nid. 52 s.

Tšekkiläisen äidin ja tyttären kirjoittama ja juuri suomeksi julkaistu teos on varkki-ikäisi...
ArviotBlanka Ježková ja Noemi Ježková: Selviytymisopas elämän, luonnon ja uskon sankareille. Aikamedia, 2023. Nid. 140 s.

26.6.2023 | Tšekkiläisen äidin ja tyttären yhdessä kirjoittam...
ArviotNina Åström: Ateria aavikolla. Aikamedia 2023. Nid. 254 s.

[22.5.2023] Rakastetun artistin, muusikon ja evankelistan Ateria aavikolla on opetus- ja hartauskirjan sekä elämäkerra...
ArviotOuti Peltoniemi: Pako narsistin otteesta. Aikamedia 2023. Nid. 260 s.

(10.5.2023) Outi Peltoniemen romaanin lukemista voisi verrata jännittävän psykologisen trillerin katsomisee...
ArviotDMD
Herra Sebaot
D.G Music 2023

(17.4.2023) DMD-yhtyeen levyltä kuuluu rakkaus paljaaseen musiikkiin ja teksteihin, joilla rohkaistaan. Mukana on radiokanavapo...
ArviotJukka Mäkinen: Selvä ratkaisu. Aikamedia 2023. Nid. 137 s.

Lukuisia teoksia julkaisseen Jukka Mäkisen uutuus tallettaa kansien väliin Tommi Merivirran elämäntarinan. Sen valokei...
ArviotUlla Dahlen ja Akseli Mäkelä: Kohtaava seurakunta mielen hyvinvointia rakentamassa. Aikamedia 2022. Sid. 258 s.

(25.3.2023) Joulukuussa 2022 julkaistu Kohtaava seurakunta mielen...
ArviotEveliina Hokkanen: Hiilellä peitetty. Aikamedia 2023. Sid. 280 s.

(20.3.2023)

Eveliina Hokkanen (s. 1997; os. Rissanen) on savolaissyntyinen kirjailija, joka asuu nykyisin Iv...
ArviotJari Jolkkonen: Ymmärrystä etsivä usko. Kulttuurin, tieteen ja uskon vuoropuhelua. Väyläkirjat 2022. Sid. 278 s.

Kuopion piispa Jari Jolkkonen on laaja-alaisesti sivistynyt kirkolli...
ArviotNiilo Närhi: Joosef – Oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Kuvittanut Anna Hellgren. Aikamedia 2023. Nid. 187 s.

Pastori Niilo Närhin uusin kirja Joosef – Oikeassa paikassa oikeaan...
ArviotSofia Hiltunen: Hajonneiden autojen tapaus. Perussanoma 2022. Sid. 107 s.

(1.2.2023) Kristillisten suomalaisten lastenkirjojen saralla on eletty pitkään hiljaiseloa, mutta viime aik...
ArviotJyrki Palmi: Kyynelten iltasatu. Tositarina lasisesta lapsuudesta. Aikamedia 2023. Sid. 128 s.

Pastori ja apulaistoiminnanjohtaja Jyrki Palmin muistelmateos Kyynelten iltasatu k...
ArviotTimo R. Stewart: Luvatun maan lumo. Israelin kristityt ystävät Suomessa. Gaudeamus 2022. Nid. 365 s.

Timo R. Stewartin kirja Luvatun maan lumo oli yksi viime vuoden Tietokirjall...
ArviotSusan Yli-Knuuttila
Kun tuuli yli käy
Via-music 2022

Susan Yli-Knuuttilan ääni on kypsä ja luonteikas. Tulkinta siirtyy luontevasti höyhenenpehmeästä vahvempaa...
ArviotHarri Kröger. Jerusalem – toivon ja tulevaisuuden kaupunki. Aikamedia 2022. Nid. 257 s.

Tietokirjoissa tasapainotellaan usein detaljien määrän ja kertomuksen sujuvuuden välillä...
ArviotJohanna Salo: Pimeys ei saa sitä valtaansa. 118 päivää kaapattuna Kabulissa. Aikamedia 2022. Nid. 298 s.

”Paikkasi on siellä, missä unelmasi ja maailman suurimmat tarpeet kohtaa...
ArviotOlli Pitkänen: Lumi ja savanni ─ kuiskauksia maailman kujilta. Suomen Lähetysseura 2022. Nid. 301 s.

(27.12.2022) On sanottu, että tarinat ovat ihmismielen kalakukkoja. Ka...
ArviotEero Huovinen: Sielujen puolustaja. Piispana Helsingissä. WSOY 2022. Sid. 452 s.

Suomen tunnetuimpiin elossa oleviin kirkonmiehiin kuuluva emerituspiispa Eero Huovinen (s. 1944)...
ArviotGordon D. Fee & Douglas Stuart: Kirjojen kirja. Avaimia Raamatun tulkintaan. Aikamedia 2014. 2., uudistettu laitos. Nid. 339 s.

Viime lokakuussa kuollut, Kanadassa suuren os...
ArviotStefan Sigfrids: DBS – Lue, ymmärrä ja sovella Raamattua. Aikamedia 2022. Nid. 86 s.

Stefan Sigfrids on koonnut innostavan oppaan uskonelämän tueksi. Opas antaa käytännöllisiä t...
ArviotHeikki Salmela (toim.): Raamattu – Jumalan pyhä sana. Suomen helluntailiikkeen opetuksia 1. Aikamedia 2021. Sid. 285 s.

Helluntailaisille on ominaista rakkaus Raamattuun. Viime...
ArviotSusanna Kokkonen: Viimeisten päivien todistajat – Juutalaisena muuttuvassa maailmassa. TV7 Kustannus 2022. Sid. 194 s.

Tohtori Susanna Kokkosen teoksen Viimeisten päivien todist...
ArviotVeijo Grönholm ja Minni Heinilä: Miksi lähdit näin? – Ikkunoita itsemurhaan. Aikamedia 2022. Nid. 214 s.

Pastori ja sairaalasielunhoitaja Veijo Grönholmin ja Aikamediassa toimit...
ArviotLeo Kunnas
Eteenpäin
Aikamedia 2022

Musiikin monitoimimies Leo ”Leka” Kunnas on marssittanut jälleen joukon eturivin muusikoita studioon. Tuloksena on jo toine...
ArviotYong-Doo Kim: Pyhä tulikaste. Osat 1–6. Kust. ja suom. Olli Siipola, 2009 ja 2020.

Kaikkiin Suomen helluntai- ja vapaaseurakuntiin sekä evankelis-luterilaisiin seurakuntiin on l...
ArviotHeikki Salmela (toim.): Jeesus Kristus – Jumala ihmisenä. Suomen helluntailiikkeen opetuksia 3. Aikamedia 2022. Sid. 341 s.

Suomen helluntailiikkeen opetuksia -artikkelikirjasar...
ArviotPia Rendic: Pakotettu naimaan. Saliman tie pakkoavioliitosta vapauteen. Basam Books 2022. Nid. 237 s.

Pia Rendicin uutuuskirja Pakotettu naimaan kertoo hätkähdyttävästi pakkoavi...
ArviotSaaramaria Kuittinen
Viekotus
Risa Production 2022
Sidottu, 164 s.


Saaramaria Kuittisen vahvuudet teatterintekijänä nousevat esiin elokuussa julkaistussa romaanissa...
ArviotThe Mission – Lähetyssaarnaajat. Dokumenttielokuva, 95 min. Ohj. Tania Anderson. Danish Bear Productions Oy, 2022.



Valkokankaalla 5. elokuuta ensi-iltansa saanu...
ArviotAila Ruoho: Ahdas arki. Aikamedia 2022. Nid. 233 s.

Monelle tulee hamstraus-sanasta varmasti mieleen sympaattinen tavaroiden keräilijä, jonka harmiton harrastus on päässyt vähän...
ArviotVesa Ollilainen: Kesyttämätön – Evankeliumi jälkikristillisessä ajassa. Perussanoma 2020. Sid. 220 s.

Teologian tohtori, pastori Vesa Ollilaisen kirja on jo pari vuotta vanha. K...
ArviotKaren Kingsbury: Hiljainen humina (alkuteos Sunrise Series #2: Summer). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2022. Sid. 388 s.

Amerikkalaiskirjailija Karen Kingsburyn (s. 1963) uus...
ArviotPetri Tuunainen: Siipeni murtuneet – Helinä Ilkan tarina. Mediapinta 2021. Nid. 138 s.

Siipeni murtuneet -teos kertoo muutama vuosikymmen sitten julkisuutta saaneen iskelmälaula...
ArviotBenjamin E. Zeller: Heaven’s Gate – America’s Ufo Religion. New York University Press 2014. Nid. 287 sivua.

Kirjassaan Heaven’s Gate – America’s Ufo Religion yhdysvaltalainen us...
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s.
Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin.
Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotPauli Karppinen: Purjeet Pyhän Hengen tuulessa.

Aikamedia 2022.

Sid. 456 s.

Emeritussaarnaaja Pauli Karppisen uutuuskirja Purjeet Pyhän Hengen tuulessa on hänen omaelämäker...
ArviotDan Johnstone
Hillsong: A Megachuch Exposed (2022)
Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotMuut äänet
Heureka
Finngospel / Prisma 1989

Levy-yhtiö Naxos räjäytti mukavan gospelpommin huhtikuun lopulla: Spotifysta löytyy nyt paljon Finngospel-levymerki...
ArviotOrvo Berg
Armosta onnellinen mies
2021

Orvo Bergin ilmaisussa kuultaa läpi vanhan rockin vaikutteet. Laulaja on kotonaan selkeän kompin musiikkimaastossa.
Laulus...
ArviotTimothy & Kathy Keller: Avioliitto – suuri salaisuus. Aikamedia 2022. Sid. 291 s.

Tunnetun amerikkalaisen pastoripariskunnan Timothy ja Kathy Kellerin avioliittokirj...
ArviotPirjo Raunio: Saa hengittää. Viisi vuotta rintasyövästä. Aikamedia 2022. Nid. 191 s.

Yksi Aikamedian kevään tietokirjoista on koskettava tilitys rintasyöpään sairastumisesta ja...
ArviotKai Kortelainen: Jippu – Kun perhonen lakkaa hengittämästä. WSOY 2022. Sid. 304 s.

”Taiteilija. Annan sinulle diagnoosiksi taiteilija.”
Psykiatrin lausuma tiivistää lau...
ArviotJouni Lallukka: Ahdistus. Epäuskoa vai osa elämää? Perussanoma 2022. Sid. 280 s.

Perussanoman toimitusjohtajan Jouni Lallukan uutuusteos pureutuu majesteettisen suureen ja vaike...
ArviotTarmo Kunnas: Mikä mieli uskonnoissa? Pohdintaa uskonnon, moraalin ja pyhyyden nykyisestä olemuksesta. Basam Books 2021. Sid. 314 s.

Tiedeuskoisen ja maallistuvan eurooppalaisen...
ArviotMartti Ahvenainen: Islamin haaste. Perussanoma 2021. Nid. 256 s.

Jo pitkään kristillistä maahanmuuttajatyötä muslimien parissa tehnyt ja useita julkaisuja heidän uskonnostaan ki...
ArviotViimeiset kiusaukset -ooppera Jyväskylän kaupunginteatterissa 3.2.–6.3.2022. Sävellys Joonas Kokkonen, libretto Lauri Kokkonen, ohjaus Mirva Koivukangas, orkesterina Jyväskylä Sinfonia...
ArviotRisto Huvila: Miksi Israelista pitää puhua.

Perussanoma 2022. Nid. 269 s.

Risto Huvilasta on tullut viime vuosina johtava kristitty Israel-kommentaattori Suomessa. Viide...
ArviotVille Kalaniemi: Kehon rukous – Pieni opas paastoon. Aikamedia 2022. Nid. 119 s.

Kuulun varmasti monen helluntaikristityn kanssa siihen joukkoon, jolla ei ole hengellisestä paas...
ArviotKristiina Kunnas & Tiipi Jokinen: Sun ja mun jääkaappi. Kaksi kertomusta äitiydestä. Päivä 2021. Sid. 208 s.

Kristiina Kunnaksen ja Tiipi Jokisen yhteisesti kirjoittama teos...
ArviotTero Huvi: Rikkirevitty. Suomen Lähetysseura 2022. Sid. 65 s.

Tero Huvin käsittämättömän koskettavaa kirjaa poikansa äkillisestä, varoittamatta tapahtuneesta itsemurhasta ei voi...
Arviotaf Hällström Gunnar: Viesti vainotuilta – Toisen vuosisadan apologeettojen puheenvuoro. Perussanoma 2021. Nid. 208 s.

Toisella vuosisadalla kristittyjä väitettiin ateist...
ArviotTapani Sopanen: Vainotut. Romaani – tarina tulevasta. Perussanoma 2021. Sid. 383 s.

Tapani Sopasen uusin romaani Vainotut on suoraa jatkoa mar...
ArviotKing Richard: Williamsien tarina
Ohj. Reinaldo Marcus Green, käsik. Zach Baylin
Warner Bros Pictures, 2021

Tositapahtumiin perustu...
ArviotAri-Pekka Niemelä ja Nina Nordlund: Raamattu ja Raha. Aikamedia Oy 2021. Nid. 324 sivua.

Raha on vaativa aihe. Kristittyjen keskuudessa köyhyyden ja nöyryyden ihannoinnin varjol...
ArviotMaarit Eronen: Kuulolla – johdatusta joka päivä. Aikamedia, 2021. Nid. 209 s.
Maarit Erosen uudentyyppinen raamattutyökirja ohjaa paneutumaan johdatukseen liittyviin raamat...
Arviot
Ancient Near Eastern Thought and the Old Testament- Introducing the Conceptual World of The Hebrew Bible.

By John H. Walton. Grand Rapids:...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJohanna Sandberg: Yhteisönä verkossa. Miten rakennat digiseurakuntaa? Kirjapaja 2021. Nid. 160 s.

Yksi tämän päivän ajankohtaisimmista aihe...
ArviotLaura Siltala: Kuppi kahvia, tilkka toivoa. Aikamedia 2021. Sid. 181 s.

”Kahvi yhdistää eri-ikäisiä ja erilaisia ihmisiä. Kahvikupin äärellä on helppo puhua säästä ja...
ArviotJuha Räikkä: Salaliittoteorioiden filosofia. Gaudeamus 2021. Nid. 286. s.

Iltalehti kertoi äskettäin tavarataloketju Kärkkäisen omista...
ArviotOskari Saari: Aki Hintsa – Tänään olen elossa. WSOY 2021. Sid. 332 s.

Lääkäri Aki Hintsan kuolemasta tulee marraskuussa kuluneeksi viisi...
ArviotHeikki Salmela (toim.): Raamattu – Jumalan pyhä Sana. Aikamedia 2021. Sid. 285 s.

Suomen Helluntaikirkko, IK-opisto ja Aikamedia ovat yhteistyönä tuottamassa kymmenosa...
ArviotRoberto Brandão: Pieniä suuria ihmeitä. Aikamedia, 2021. Nid. 100 s.

Pieniä suuria ihmeitä on lyhyt ja mukaansatempaava teos, joka kertoo Voice of Finland -o...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021.
Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotTapio Puolimatka: Laittomuuden salainen vaikutus. Perussanoma Oy, 2021. Nid. 300 s.

Professori Tapio Puolimatkan uusin kirja Laittomuuden salainen vaikutus (Perus...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s.
Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s.
Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotMerja Hautanen: Kutsumuksen tie – Kivijärven herätys, tehtävä Kainuussa, Sievin ihme. Omakustanne, 2020. Nid. 153 s.

Merja Hautasen polku evankeliumin kentällä alkoi seitsemäntoi...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.


Vuosikymmeniä sitte...
ArviotTapani Sopanen: Juhani Huotari – Vainotun kristityn asiamies. Päivä, 2018. Sid. 221 s.

Mistä aineksista syntyy hyvä kirja? Sitä pohdin lukiessani Tapani Sopasen teosta...
ArviotEitan Bar: Messias ja rabbien opetukset – miksi juutalaisuus ei hyväksy Jeesusta Messiaana? Avainmedia 2021. Nid. 304 s.

Tohtori Eitan Bar on apologeetta, joka on syntyn...
ArviotKaren Kingsbury: Aamunkoitto. (Alkuteos Sunrise, USA 2007). Suom. Marjut Mäntyjärvi. Aikamedia 2021. Sid. 360 s.


Karen Kingsburyn (s. 1963) uusimmassa suomennoksessa Aamunkoitto näyttel...
ArviotTarja Vilppola: Salaisuudessa yllätettyinä – kirja yhteyden voimasta. Päivä, 2021. Nid. 277 s.


Kristityn terapeutin, kouluttajan ja kohtaamistyön ammattilaisen Tarja Vilppolan...
Arviot







































Tarja Varjonen ja Anniin...
ArviotNo Man’s Band: Minä tapoin Jumalan. 2021.

Jos kotimaisen kristillisen rockin sukuluetteloista täytyy etsiä yhtye, joka on pystynyt läpi vuosikymmenien luomaan sieluun uppoav...
ArviotColin Rushton: Auschwitzin sabotööri. Into 2021. Sid. 251 s.

Toisen maailmansodan päättymisen 75-vuotiskaudella on julkaistu paljon aivan uutta keskitysleirikirjallisuutta. Päivä...
ArviotHanna Kivisalo: Jonain päivänä ymmärrät. Enostone 2021. Sid. 111 s.


Hanna Kivisalon Sekunnit ja tunnit -tekstejä voidaan pitää jonkinlaisena nykyaikaisen kirjallisen tuotann...
ArviotPäivi Niemi: Pakon edessä – tarinoita toivottomuudesta ja toivosta. Aikamedia 2021. Nid. 141 s.

Päivi Niemen uutuusteos sisältää 14 erilaista tarinaa, joissa useissa kamppail...
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s.
”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190.
Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotMarkus J. Viljanen: Aborttilääkäri. Päivä 2021. Sid. 301 s.

Erikoislääkäri Markus J. Viljasen juuri ilmestynyt muistelmateos Aborttilääkäri (Päivä, 2021) o...
ArviotOhuella langalla (Blå tunna linjen). Ohj. Anders Hazelius, käsik. Cilla Jackert. Rooleissa mm. Amanda Jansson, Oscar Töringe, Gizem Erdogan. Anagram Film 2021
Ohuella l...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s.
New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotRobert E. Coleman: Elämä opetuslapsena Apostolien teoissa ja tänään. Bergvik kirjat 2020. Nid. 123 s.

Bergvikin Säätiön julkaisema tohtori Robert E. Colemanin kirja ilmestyi...
ArviotTimo R. Stewart: Valter Juvelius ja kadonneen arkin metsästys. Gaudeamus 2020. Sid. 390 s.

Vuonna 1911 salaperäiset kaivaukset Jerusalemissa päättyvät suureen mellakkaan ja kansai...
ArviotJyri-Juhani Uurtimo: Kirjoituksia Getsemanesta. Kirja masennuksesta, uskosta ja selviytymisestä. Aikamedia 2020. Nid. 274 s.


”Omassa sairastumisessani näkyvät monet tyypilliset masenn...
ArviotKlaus Korhonen: Paimenen päiväkirja. Aikamedia 2021. Sid. 333 s.


Seurakunnan ja kirkkokunnan emeritusjohtaja Klaus Korhosen kohdalla voitaneen hyvin todeta, että hän on...
ArviotStefan Gustavsson: Perusteltu usko. Uusi tie, 1999. Sid.272 s.

William Lane Graig: Valveilla – Uskon perusteltu puolustaminen. Uusi tie, 2021. Nid. 292 s.

John C. Lennox:...
ArviotJuho Sankamo: Taivasolento – Kirja ihmisestä. Perussanoma 2020. Nid. 208 s.

Aikaisemmissa teoksissaan teologian tohtori ja raamatunopettaja Juho Sankamo on käsitellyt muun m...
ArviotHenna ja Matti Halmevaara: Treffit – 52 tehtävää parisuhteen parhaaksi. Aikamedia 2019.
Sid. 154 s.

Henna ja Matti Halmetvaaran pieni, pirteän keltainen kirjanen tar...
ArviotRundi. Ohjaus ja käsikirjoitus Jouko Suikkari. Rooleissa mm. Vesku Tenhunen, Eeva Litmanen, Raimo Rahnasto. Tuki-films 1990.

Viime vuonna tuli kuluneeksi 30 vuotta Rundi-...
ArviotJouko Ruohomäki: Yhden kirjan koulu – Helluntaiherätyksen raamattukoulutuksen historia 1912–2019. Aikamedia 2020. Sid. 500 s.


Helluntaitulen saapumisesta Suomeen on kulunut...
ArviotSimo Palomäki: Tänään on se päivä. Heikki Talo 2020.

Pitipä oikein uudelleen katsoa levyn kantta, kun musiikki lähti soimaan. Onko tässä kyseessä jokin vanha ruotsalainen kantril...
ArviotMichael Brown & Craig S. Keener: Älä pelkää antikristusta. KKJMK 2020. Nid. 280 s.


1980-luvulla lopulla näin uskovien tempausta käsittelevän A Thief in the Night(Kuin varas yöl...
ArviotTimo Kyllönen: Quadro. Aikamedia 2020. Sid. 435 s.


Timo Kyllösen (s. 1980) toinen romaani Quadro on itsenäinen jatko-osa hänen esikoisromaanilleen Aava (20...
ArviotValtter Luoto: Sen Jumala teki. Aikamedia 2020. Nid. 164 s.

”On armo suuri, ihmeinen”, me tunnelmoimme maailmankuululla Amazing Gracen melodialla. Mutta ymmärrämmekö todella...
UutisetLeo Kunnas
Matkalla
Aikamedia 2020

Musiikin monitoimimies Leo ”Leka” Kunnas on marssittanut joukon eturivin muusikoita studioon. Tuloksena on hieno instrumentaali...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...
UutisetHarri Ahonen ja Aada Ala-Tala: Pyhän Olavin retkeilyreitit. Viikinkikuninkaan matkassa Savonlinnasta Saaristomerelle. Tammi 2020. 176 s.


Koronavirus sotki lomasuunnitelmia ja saa monet...
UutisetToivon säteitä -konsertti verkossa. Ohjelmatoimisto Kristalli. 10.5.


Olohuonekonsertit, Instagram-keikat, virtuaalitodellisuuteen sijoittuvat show’t avatar-hahmoineen ja tsättäil...
ArviotLeevi Launonen (toim.): Selvyyttä seksiin – Näkökulmia kristilliseen seksuaalietikkaan ja -kasvatukseen. Aikamedia 2020. Nid. 312 sivua.


Selvyyttä seksiin -teos koostuu kolmentoista eri...
ArviotHenrik Wikström: Mitä Jeesus tekisi? Kirkko ja 2000-
luvun kapina. Gummerus 2019. Nid. 154 sivua.



Monella Suomen evankelis-luterilaisen kirkon pastorilla ja kirkkoherralla...
ArviotMartti Ahvenainen: Terve kristillinen usko. KKJMK Oy 2019. Sid. 262 sivua.


Helluntai-karismaattisessakin kristillisyydessä kuulee joskus sanottavan, että usko ja elämä ovat tärkeämp...
ArviotKipin kapin Betlehemiin
Jippiimissio 2019


Jippiin joululevyä saatiin odotella viitisentoista vuotta. Järjestyksessään levy on ryhmän yhdestoista suomen­kielinen pitkäsoitto....
ArviotHeini Röyskö: Paratiisin valo. Sakari Röyskö 2019. Sid. 206 sivua.


”Aurinko paistaa naisen silmiin, kun mies kertoo, ettei hän ole uskonut enää vähään aikaan: kristin­usko...
ArviotGospel Power
Media Vision
1980–1988


Elämme Gospel Power -syksyä. Ikoniyhtyeen kaikki viisi levyä saivat uudelleenjulkaisun
nostalgiakeikan yhteydessä syyskuussa...
ArviotJuhani Happonen (toim.): Näin Jumala löysi minut. Aikamedia 2019. Nid. 239 sivua.


On tunnettua, että kristinusko alkoi aikoinaan levitä opetuslasten henkilökohtaisten kokemusten ja ke...
ArviotGeorge Verwer: Messiologia – Sekasotkun siunaus. Aikamedia 2019. Nid. 77 s.


Tänä vuonna suomeksi ilmestyneen kirjan Messiologia – Seka­sotkun siunaus kirjoittaja George Verwer on yk...
ArviotGospel Power
Ristirock
Pakkahuone, Tampere 8.9.


Onko siitä tosiaan jo 31 vuotta?


Kyllä, silloin viimeksi Gospel Power nousi lavalle julkisesti, ja nyt r...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan