Uskon, että black gospelia on helpompi esittää maallistuneelle
yleisölle kuin perinteistä suomalaista gospelia, tenori Tomy Kuokkanen Gospel
Helsinki -kuorosta sanoo.
– Yleisöllä ei ole kenties samanlaisia ennakkoasenteita sitä
kohtaan, ja toisaalta musiikin iloisuus, rytmisyys ja sanoma vie kyynisemmänkin
kuulijan usein mukanaan.
Kun Kuokkanen on kertonut joillekin ystävilleen, jotka
”eivät kenties rippikoulun jälkeen ole kirkkoon astuneet”, että hän laulaa mustaa
gospelia kuorossa, on vastaanotto ollut poikkeuksetta todella positiivinen.
– Sanotaan, että vau, se on tosi upeeta musiikkia.
– En ole ihan varma, olisiko vastaus samoilla ihmisillä
samanlainen, jos kyseessä olisi perinteisempi suomalainen gospel.
Tuttu televisiosta
Kuokkasen kokemus on linjassa monen muunkin kristillisen
musiikin ystävän havaintojen kanssa. Musta gospel – kenties toisin kuin muu
kristillinen musiikki – on nosteessa, ja eri puolille maata on syntynyt paljon
nimenomaan mustaan musiikkiin erikoistuneita kuoroja.
Mustia kirkkokuoroja on nähty elokuvissa ja tv-sarjoissa, ja
viimeksi toukokuussa Ison-Britannian kuninkaallisissa häissä. Niiden välittämä
kuva kristittyjen meiningistä on hyvin toisenlainen kuin mikä länsimaisella
valkoisella saattaa omakohtaisesti olla.
Vaikka käsityksiin sekoittuu varmaankin myös silkkaa eksotisointia,
jonkinlaisen muurin black gospel yhä uudelleen onnistuu murtamaan esiintyjien
ja yleisön väliltä myös Suomessa.
– Parasta black gospel –kuorossa laulamisessa on kuoron
yhteisöllisyys ja musiikin rytmillisyys, iloisuus ja sanoma.
– Black gospel on erittäin mukaansa tempaavaa, ja on
mahtavaa välittää sen tuomaa ilosanomaa yleisölle, Tomy Kuokkanen sanoo.
”Jeesuksella keskeinen rooli”
Seinäjoella kokoontuvaa Pop Up Gospel -kuoroa luotsaava Tarja
Kultalahti tunnistaa ennakkokäsitykset, jotka perinteiseen suomalaiseen
gospeliin liittyvät – ja sen, miten englanniksi laulettu musta gospel kenties
koetaan maallistuneen yleisön parissa helpommin lähestyttävänä.
– Suomalaiseen gospelmusiikkin on viljelty runsaasti
hengellisiä fraaseja ja kliseitä, joilla saattaa olla moniin ihmisiin
luotaantyöntävä vaikutus.
– Vaikka osa tekstistä jää meidän tapauksessamme ehkä
englanniksi ymmärtämättä, sisältää jokainen biisi yleensä helposti ymmärrettävän
ytimen. Haluan myös uskoa, että Henki puhuu puolestaan.
– Jos kuorolaiset sisäistävät itse tekstin ja elävät sen
joka solullaan laulaessa läpi, syntyy konserteissa uskoa, toivoa ja rakkautta vahvistava
ilmapiiri, jossa Jeesuksella on keskeinen rooli.
Sanoma puhuttelee
Täytyykö olla itse uskovainen, että voi laulaa black
gospelia?
– Tuskin sellaista rajoitetta voi kukaan asettaa. Toisaalta
black gospelin sanoma on niin selkeä, että sen esittäminen ilman että siihen
uskoo, tuntuu minusta hieman absurdilta yhtälöltä, Tomy Kuokkanen sanoo.
Myös Gospel Helsinki –kuoron johtaja Nina Pakkanen uskoo,
ettei gospelin laulaminen ole omasta uskosta kiinni.
– Uskon, että gospelin laulaminen herättää uskon ja
vahvistaa sitä. Gospelia laulaessa usko muuttuu todeksi, Pakkanen kuvailee. Pop
Up Gospelissa kynnys on pyritty pitämään tietoisesti matalana.
– Meille on tärkeää, että kenenkään kuorolaisen uskoa ei punnita
tai mitata, vaan kaikilla, jotka pystyvät Jeesuksesta laulamaan englanniksi
nikottelematta, on pääsy kuoroon. On suuri rikkaus, että kuoron riveihin
mahtuu monta erilaista katsantokantaa ongelmitta, Tarja
Kultalahti sanoo.
Voiko valkoinen laulaa ”mustaksi”?
Mistä sitten syntyy hyvä mustan gospelin soundi?
– Paraskaan soundi ei hivele korvia, jos stemmat eivät soi
vireessä. Hyvä kuorosoundi on vuosien työn tulosta, ja me olemme vasta
työstämässä omaa soundiamme, Tarja Kultalahti kuvailee.
– Mustaksi gospelkuoroksi kuulostamme vielä liian kiltiltä, mutta
Hanna-Maria Heleniuksen ensimmäinen workshop kuoroleirillämme
maaliskuussa antoi heti lisäpotkua asenteeseen ja twangin määrään.
Helenius on johtanut kuluvalla vuosituhannella Higher Ground
Vocals -kuoroa, joka on suomalaisen black gospelin huippuryhmä ja genren
tunnetuin toimija.
Nina Pakkasen mukaan soundin syntymiseen vaikuttaa muun muassa
se, että porukka tuntee toisensa, kuuntelee toisiaan ja harjoittelee
riittävästi yhdessä.
– On myös tärkeää, että johtaja saa porukan sitoutumaan
yhteiseen näkyyn ja tavoitteeseen, kuorolla on halu ja kyky oppia uutta ja
ääntä hoidetaan ja kehitetään jatkuvasti.
Voiko suomalainen oppia tekemään aitoa afroamerikkalaista soundia?
– Tästä olen keskustellut useammankin mustaihoisen kanssa, ja
joka kerta saan kuulla, ettemme pysty siihen, koska emme ole mustaihoisia, Nina
Pakkanen sanoo.
– Meidän suomalaisten äänenmuodostus on erilainen, eikä
mikään sitä toiseksi muuta. Voimme oppia ymmärtämään sen tavan ja tekniikan,
jolla mustaihoiset laulavat, ja soveltaa sitä omaamme, mutta ei meidän tarvitse
kuulostaa kopioilta.
– Kyse on kuin kahdesta eri kielestä. Voimme oppia puhumaan toista
kieltä erinomaisesti mutta oma äidinkielemme pysyy äidinkielenämme. Tärkeämpänä
näen gospelin juurien ja sen synnyn ymmärtämisen, mitä gospel tarkoittaa ja
mistä se kumpuaa. Gospelin sisällön ymmärtämys luo myös tulkintaa ja oikeanlaista
tekniikkaa.
Kevät huipentui Musiikkitalossa
Black gospel -aktivisteille tyylin noste on ollut iloinen
asia. Kirkot ja konserttisalit ovat täyttyneet mukavasti, viimeksi toukokuussa Musiikkitalossa
Helsingissä järjestetyssä The Story of Gospel -konsertissa, joka oli Gospel Helsingin,
Lahden gospelkuoron, Aboa gospelin ja Joutsenon gospelkuoron yhteisprojekti.
Sali oli
loppuunmyyty.
– Kuulin kommentin, että kuorolaiset olivat ihan pähkinöinä konsertista,
harva nukkui sinä yönä ja sunnuntaina useimmat olivat mukana aamumessussa, Nina
Pakkanen sanoo.
Jotkut vanhemmat kuuntelijat harmittelevat, ettei englanti
ole kovin hyvin hallussa. Usko, meininki ja ilo yhdistävät silti kuulijat ja
esiintyjät.
– Musiikin taso ratkaisee sen, miten yleisö ottaa kuoron
vastaan. Myös aitous ja heittäytyminen palkitaan, Tarja Kultalahti sanoo.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...