Uskon, että black gospelia on helpompi esittää maallistuneelle
yleisölle kuin perinteistä suomalaista gospelia, tenori Tomy Kuokkanen Gospel
Helsinki -kuorosta sanoo.
– Yleisöllä ei ole kenties samanlaisia ennakkoasenteita sitä
kohtaan, ja toisaalta musiikin iloisuus, rytmisyys ja sanoma vie kyynisemmänkin
kuulijan usein mukanaan.
Kun Kuokkanen on kertonut joillekin ystävilleen, jotka
”eivät kenties rippikoulun jälkeen ole kirkkoon astuneet”, että hän laulaa mustaa
gospelia kuorossa, on vastaanotto ollut poikkeuksetta todella positiivinen.
– Sanotaan, että vau, se on tosi upeeta musiikkia.
– En ole ihan varma, olisiko vastaus samoilla ihmisillä
samanlainen, jos kyseessä olisi perinteisempi suomalainen gospel.
Tuttu televisiosta
Kuokkasen kokemus on linjassa monen muunkin kristillisen
musiikin ystävän havaintojen kanssa. Musta gospel – kenties toisin kuin muu
kristillinen musiikki – on nosteessa, ja eri puolille maata on syntynyt paljon
nimenomaan mustaan musiikkiin erikoistuneita kuoroja.
Mustia kirkkokuoroja on nähty elokuvissa ja tv-sarjoissa, ja
viimeksi toukokuussa Ison-Britannian kuninkaallisissa häissä. Niiden välittämä
kuva kristittyjen meiningistä on hyvin toisenlainen kuin mikä länsimaisella
valkoisella saattaa omakohtaisesti olla.
Vaikka käsityksiin sekoittuu varmaankin myös silkkaa eksotisointia,
jonkinlaisen muurin black gospel yhä uudelleen onnistuu murtamaan esiintyjien
ja yleisön väliltä myös Suomessa.
– Parasta black gospel –kuorossa laulamisessa on kuoron
yhteisöllisyys ja musiikin rytmillisyys, iloisuus ja sanoma.
– Black gospel on erittäin mukaansa tempaavaa, ja on
mahtavaa välittää sen tuomaa ilosanomaa yleisölle, Tomy Kuokkanen sanoo.
”Jeesuksella keskeinen rooli”
Seinäjoella kokoontuvaa Pop Up Gospel -kuoroa luotsaava Tarja
Kultalahti tunnistaa ennakkokäsitykset, jotka perinteiseen suomalaiseen
gospeliin liittyvät – ja sen, miten englanniksi laulettu musta gospel kenties
koetaan maallistuneen yleisön parissa helpommin lähestyttävänä.
– Suomalaiseen gospelmusiikkin on viljelty runsaasti
hengellisiä fraaseja ja kliseitä, joilla saattaa olla moniin ihmisiin
luotaantyöntävä vaikutus.
– Vaikka osa tekstistä jää meidän tapauksessamme ehkä
englanniksi ymmärtämättä, sisältää jokainen biisi yleensä helposti ymmärrettävän
ytimen. Haluan myös uskoa, että Henki puhuu puolestaan.
– Jos kuorolaiset sisäistävät itse tekstin ja elävät sen
joka solullaan laulaessa läpi, syntyy konserteissa uskoa, toivoa ja rakkautta vahvistava
ilmapiiri, jossa Jeesuksella on keskeinen rooli.
Sanoma puhuttelee
Täytyykö olla itse uskovainen, että voi laulaa black
gospelia?
– Tuskin sellaista rajoitetta voi kukaan asettaa. Toisaalta
black gospelin sanoma on niin selkeä, että sen esittäminen ilman että siihen
uskoo, tuntuu minusta hieman absurdilta yhtälöltä, Tomy Kuokkanen sanoo.
Myös Gospel Helsinki –kuoron johtaja Nina Pakkanen uskoo,
ettei gospelin laulaminen ole omasta uskosta kiinni.
– Uskon, että gospelin laulaminen herättää uskon ja
vahvistaa sitä. Gospelia laulaessa usko muuttuu todeksi, Pakkanen kuvailee. Pop
Up Gospelissa kynnys on pyritty pitämään tietoisesti matalana.
– Meille on tärkeää, että kenenkään kuorolaisen uskoa ei punnita
tai mitata, vaan kaikilla, jotka pystyvät Jeesuksesta laulamaan englanniksi
nikottelematta, on pääsy kuoroon. On suuri rikkaus, että kuoron riveihin
mahtuu monta erilaista katsantokantaa ongelmitta, Tarja
Kultalahti sanoo.
Voiko valkoinen laulaa ”mustaksi”?
Mistä sitten syntyy hyvä mustan gospelin soundi?
– Paraskaan soundi ei hivele korvia, jos stemmat eivät soi
vireessä. Hyvä kuorosoundi on vuosien työn tulosta, ja me olemme vasta
työstämässä omaa soundiamme, Tarja Kultalahti kuvailee.
– Mustaksi gospelkuoroksi kuulostamme vielä liian kiltiltä, mutta
Hanna-Maria Heleniuksen ensimmäinen workshop kuoroleirillämme
maaliskuussa antoi heti lisäpotkua asenteeseen ja twangin määrään.
Helenius on johtanut kuluvalla vuosituhannella Higher Ground
Vocals -kuoroa, joka on suomalaisen black gospelin huippuryhmä ja genren
tunnetuin toimija.
Nina Pakkasen mukaan soundin syntymiseen vaikuttaa muun muassa
se, että porukka tuntee toisensa, kuuntelee toisiaan ja harjoittelee
riittävästi yhdessä.
– On myös tärkeää, että johtaja saa porukan sitoutumaan
yhteiseen näkyyn ja tavoitteeseen, kuorolla on halu ja kyky oppia uutta ja
ääntä hoidetaan ja kehitetään jatkuvasti.
Voiko suomalainen oppia tekemään aitoa afroamerikkalaista soundia?
– Tästä olen keskustellut useammankin mustaihoisen kanssa, ja
joka kerta saan kuulla, ettemme pysty siihen, koska emme ole mustaihoisia, Nina
Pakkanen sanoo.
– Meidän suomalaisten äänenmuodostus on erilainen, eikä
mikään sitä toiseksi muuta. Voimme oppia ymmärtämään sen tavan ja tekniikan,
jolla mustaihoiset laulavat, ja soveltaa sitä omaamme, mutta ei meidän tarvitse
kuulostaa kopioilta.
– Kyse on kuin kahdesta eri kielestä. Voimme oppia puhumaan toista
kieltä erinomaisesti mutta oma äidinkielemme pysyy äidinkielenämme. Tärkeämpänä
näen gospelin juurien ja sen synnyn ymmärtämisen, mitä gospel tarkoittaa ja
mistä se kumpuaa. Gospelin sisällön ymmärtämys luo myös tulkintaa ja oikeanlaista
tekniikkaa.
Kevät huipentui Musiikkitalossa
Black gospel -aktivisteille tyylin noste on ollut iloinen
asia. Kirkot ja konserttisalit ovat täyttyneet mukavasti, viimeksi toukokuussa Musiikkitalossa
Helsingissä järjestetyssä The Story of Gospel -konsertissa, joka oli Gospel Helsingin,
Lahden gospelkuoron, Aboa gospelin ja Joutsenon gospelkuoron yhteisprojekti.
Sali oli
loppuunmyyty.
– Kuulin kommentin, että kuorolaiset olivat ihan pähkinöinä konsertista,
harva nukkui sinä yönä ja sunnuntaina useimmat olivat mukana aamumessussa, Nina
Pakkanen sanoo.
Jotkut vanhemmat kuuntelijat harmittelevat, ettei englanti
ole kovin hyvin hallussa. Usko, meininki ja ilo yhdistävät silti kuulijat ja
esiintyjät.
– Musiikin taso ratkaisee sen, miten yleisö ottaa kuoron
vastaan. Myös aitous ja heittäytyminen palkitaan, Tarja Kultalahti sanoo.
Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi. – Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava
nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saanut vuosien aikana tukevaa
tuntumaa eri kristillisten piirien nuoriin.
...
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tallessa kansioita, joihin on
kertynyt yli 200 samaa aihetta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat
taistelusta, jonka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaLähi-idän
kristityistä puhuttaessa tulee melko
nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista
ja lujista sukusiteistä juontava
ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin,
kun to...
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan
tehtävä? Kenelle se
oikein kuuluu? Miksi
niin harvat innostuvat nykyisin
evankelioimisesta? Ja
mitä se oikeastaan käytännössä
on?
TeemaEvankelioimisen suuria
innovaatioita helluntailiikkeessä olivat
1900-luvun alkupuolella telttakokoukset
ja kitarakuorot. Evankelioiva
Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset,
ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen
kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton
on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation
merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää
enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten
merkittävimmistä globaalin
kristillisyyden ilmiöistä.” Näin
suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten
ja roomalaiskatolisen kirkon
vuonna 1972 aloittamaa k...