PEF, PEM, PWF ja WAGF – helluntailiikkeiden yhteistyössä maailma tulee lähelle
Pohjoismailla on ollut merkittävä rooli Euroopan helluntailiikkeiden yhteistyön syntymisessä. Suomi taas on erikoistunut lähetysnäyn vahvistamiseen eri puolilla maailmaa. Tässä jutussa avataan helluntailiikkeen eri yhteistyömuotoja ja kerrotaan esimerkkejä yhteistyön tuomista siunauksista eri puolilla maailmaa.
Helluntailaistyyppinen kristinusko on maailman nopeimmin leviävä kristinuskon muoto. Klassisia helluntailaisia on maailmassa noin 119 miljoonaa, ja yhdessä karismaatikkojen ja uuskarismaatikkojen kanssa helluntailaiset muodostavat noin 644 miljoonan kristityn joukon.
Pohjoismaiden helluntailaisilla on ollut yhteistyötä käytännössä siitä asti, kun helluntaiherätys rantautui Pohjolaan 1900-luvun alussa. Pohjoismailla, varsinkin ruotsalaisilla ja heistä erityisesti Lewi Pethruksella, oli merkittävä rooli myös helluntailiikkeen eurooppalaisen yhteistyön aloittamisessa.
Uusin Pohjoismaiden helluntailaisten yhteistyön muoto on Pentecostal Nordic Fellowship, johon kuuluu viiden Pohjoismaan helluntailiikkeet.
Euroopan tasolla helluntailiikkeiden yhteistyö alkoi 1960-luvulla. Aluksi oli kaksi eri yhteistyöelintä, joista toisessa, European Pentecostal Fellowshipissä (EPF), oli taustavaikuttajana amerikkalainen Assemblies of God -kirkkokunta (AoG). EPF kokoontui muutaman vuoden välein konferensseihin.
Varsinkin Pohjoismaat, Suomi mukaan lukien, vierastivat siihen aikaan amerikkalaista kirkkokunta-ajattelua, sillä täällä oli totuttu vanhimmistojohtoisiin itsenäisiin seurakuntiin. Vuonna 1969 Lewi Pethrus kutsui koolle uuden konferenssin, Pentecostal European Conferencen (PEC, aluksi PEK). Vuonna 1987 EPF- ja PEC-konferenssit yhdistyivät ja syntyi PEF eli Pentecostal European Fellowship -yhteistyöelin. Siihen kuuluu nykyisin reilut 50 kansallista organisaatiota, ja se on Suomen helluntailiikkeen keskeisimpiä kansainvälisiä yhteistyöelimiä.
Euroopassa merkittävä asia helluntailiikkeiden yhteistyössä on Itä- ja Länsi-Euroopan sekä Etelä- ja Pohjois-Euroopan helluntailiikkeiden yhteistyö keskenään. Yhteisen mielipiteen muodostaminen ei ole aina helppoa, koska Euroopan sisälläkin eri maiden kulttuurit eroavat niin paljon toisistaan.
PEF on kuitenkin ottanut kantaa esimerkiksi evankelisten seurakuntien kokemaan ahdisteluun Moldovassa ja Kreikassa. Isoja romaniseurakuntayhteisöjä on myös saatu mukaan yhteyteen eri puolilla Eurooppaa.
Yksi tärkeä yhteistyön ulottuvuus on yhteys Euroopan parlamenttiin. Tässä helluntailaiset parlamentaarikot, kuten vuosina 2009–2014 Euroopan parlamentissa työskennellyt Sari Essayah, ovat merkittävässä roolissa.
Lähetystyössä Euroopan helluntailiikkeet tekevät yhteistyötä PEFin alaisessa Pentecostal European Mission -verkostossa (PEM), joka järjestää lähetysaiheisia tapahtumia ja konsultaatioita.
Esimerkiksi Romanian helluntailiike sai lähetystyön alulle, kun maan edustaja osallistui PEF-konferenssiin Suomessa vuonna 2000. Romaniassa pidettiin useita lähetyskonferensseja, ja nyt maan helluntailiikkeellä on oma lähetysorganisaatio ja noin 70 lähettiä ympäri maailmaa, monet heistä vaikeasti saavutettavissa maissa.
Korona-aika on tiivistänyt rukousyhteyttä niin Euroopassa kuin maailmanlaajuisesti, kun sähköisiä välineitä yhteydenpitoon on otettu käyttöön yhä enemmän. Lähetysjohtajat tapaavat parin viikon välein nettirukouskokouksissa Euroopassa ja Afrikassa sekä kerran kuussa Aasiassa.
Maailmanlaajuinen helluntailiikkeiden yhteistyö alkoi toisen maailmansodan jälkeen vuonna 1947. Silloin järjestettiin ensimmäinen helluntailaisten maailmankonferenssi (Pentecostal World Conference) ja luotiin sen suunnitteluun kevyt organisaatio. Myöhemmin 2000-luvun alussa sen pohjalle rakennettiin Pentecostal World Fellowship (PWF), jossa eri maiden helluntaikirkot ovat jäseninä. Suomi on kuulunut molempiin organisaatioihin alusta asti. Maailmankonferenssit ja Euroopan kokoontumiset järjestetään kolmen vuoden välein lomittain.
Toinen kansainvälisen yhteistyön organisaatio, johon Suomenkin helluntaiherätys kuuluu, on World Assemblies of God Fellowship (WAGF). Se on lähetyshenkinen organisaatio, joka perustettiinkin evankeliointikampanjan seurauksena. WAGF:ssa on esimerkiksi Next Generation -työryhmä, joka pohtii käytännön toimia uuden sukupolven tavoittamiseksi.
Monissa maailman maissa helluntailiike on paljon pirstaleisempi kuin Suomessa, jossa kaksi organisaatiota sulautui yhdeksi muutama vuosi sitten ruotsinkielisten seurakuntien liittyessä osaksi Helluntaikirkkoa.
Afrikassa esimerkiksi Keniassa ja Etiopiassa on useita helluntailiikkeeseen lukeutuvia kirkkokuntia, jotka eivät aiemmin tehneet mitään yhteistyötä.
Afrikan helluntailähetysten yhteistyötä varten vuonna 2008 perustettu organisaatio Africa Pentecostal Mission (APM) on järjestänyt kaksi lähetyskonsultaatiota, joista alkoi Keniassa ja Etiopiassa helluntaikirkkokuntien yhteistyö. Etiopiassa se on muodostunut jo pysyväksi käytännöksi.
Aasiassa on vuodesta 1994 lähtien toiminut Pentecostal Asia Mission (PAM), joka toimii PEM:n ja APM:n tavoin palvellen helluntaiseurakuntia valmiuksien luomisessa lähetystehtävän toteuttamiseksi. Latinalaisessa Amerikassa on vahva Assemblies of Godin lähetysyhteistyö. Suomesta on linkit näihin kaikkiin.
Anna Vuorinen
Lähteet: Arto Hämäläisen ja Esko Matikaisen haastattelut
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...