Eurooppa on myllerryksessä. Pakolaisvirrat sekä turvallisuus- ja taloustilanteet horjuttavat maanosamme vakautta. Myös juutalaisten tilanne Euroopassa on pahin sitten toisen maailmansodan.
Juutalaisia on asunut Euroopassa jo ennen ajanlaskun alkua. Heitä on kuitenkin vainottu ja tapettu Euroopassa enemmän kuin missään muualla. Vuosituhansia kestäneen antisemitismin, juutalaisvihan, on arvioitu kummunneen muun muassa kapinasta Jumalan valintaa kohtaan, epäluulosta juutalaisia kohtaan, kateudesta heidän menestystään kohtaan, tiedon puutteesta sekä vihasta Israelin valtiota kohtaan.
Juutalaisvastaisuus on jälleen kasvussa, ja se on nykyään voimakkainta muslimien keskuudessa. Antisemitismin lisääntymisen Euroopassa nähdään liittyvän erityisesti radikaalin islamin sekä äärioikeisto- ja äärivasemmistopuolueiden kasvuun. Antisemitismi ajaa diasporassa eli hajaannuksessa asuvia juutalaisia muuttamaan Israeliin, vaikka monet haluaisivat juutalaiset pois Lähi-idästä.
Israelin ja palestiinalaisten välinen konflikti, varsinkin sen noustessa uutisotsikoihin, lisää Israelvastaisuutta ja uhkaa juutalaisia kohtaan ympäri maailmaa.
Diasporassa asuvia juutalaisia syytetään usein siitä, mitä Israel tekee. Israelia arvostellaan usein ankarammin kuin muita maita muun muassa EU:ssa ja YK:ssa. Media luo Israelista kielteistä mielikuvaa puolueellisella uutisoinnilla, joka on vaikuttanut osaltaan antisemitismin kasvuun.
Elämää terroriuhan alla
Israel, jossa on sanan- ja uskonnonvapaus sekä naisilla tasa-arvoinen asema, elää jatkuvan terroriuhan alla. Israelilaisiin on kohdistunut esimerkiksi viime syyskuusta alkaen yli 180 puukotusta, noin 74 ampumista ja noin 38 autolla päälle ajamista.
Euroopassa asuu nykyään reilu miljoona juutalaista, kun heitä oli vielä ennen holokaustia noin yhdeksän miljoonaa. Monet Euroopan juutalaisista kokevat jälleen pelkoa ja uhkaa. Osa heistä pyrkii peittämään juutalaistaustansa, eikä Daavidin tähteä tai kipaa ole julkisesti enää turvallista pitää. Juutalaiset synagogat, koulut, päiväkodit, vanhainkodit ja yleisötapahtumat joutuvat ylläpitämään jatkuvasti mittavia turvatoimia kaikkialla maailmassa.
Saksan juutalaisten johtaja totesi hiljattain, että Saksa, jonne on viime vuosikymmenten aikana muuttanut paljon venäjänjuutalaisia ja israelilaisia, ei ole enää turvallinen paikka juutalaisille. Kasvavan antisemitismin vuoksi monet juutalaiset ovat muuttaneet pois myös Ruotsista.
Juutalaisten maahanmuutto Euroopasta Israeliin on ollut vilkkainta viime vuosina Ranskasta, jossa on nykyään Euroopan suurin juutalaisyhteisö (475 000). Vaikka Ranskan väestöstä juutalaisia on vain hyvin pieni osa, silti yli 50 prosenttia rasistisista viharikoksista kohdistuu heihin.
Antisemitismi on voimistunut myös muualla Euroopassa, kuten Britanniassa, Belgiassa ja Unkarissa. Kahden viime vuoden aikana lähes 20 000 juutalaista on muuttanut Euroopasta pois.
Suomessa juutalaisilla on kuitenkin ollut vielä melko turvallista asua ja elää.
Kaivattu Messias
Me kristityt ja juutalaiset uskomme samaan Abrahamin, Iisakin ja Jaakobin Jumalaan, mutta Messias-kysymys on vienyt meidät kovin kauas toisistamme.
Vaikka Jeesus ja hänen ensimmäiset seuraajansa olivat juutalaisia, kristinusko alkoi melko pian loitontua juuristaan levittyään pakanain keskuuteen. Monet kristityt ajattelivat, että Jumala on perunut liittonsa Israelin kanssa, kun juutalaiset eivät kansana uskoneet Jeesuksen olevan odotettu Messias. Juutalaisten ajateltiin olevan syyllisiä Jeesuksen ristinkuolemaan ja näin ansaitsevan rangaistuksen ja kohtaamansa kärsimyksen.
Kristikansa ei ole valitettavasti myöhemminkään osannut kirkastaa juutalaisille Messiasta. Monelle juutalaiselle risti symbolisoi edelleen hakaristiä. Holokausti oli jatkoa sille juutalaisvihalle, jota Euroopassa oli ilmennyt vuosisatojen ajan. Monien Holokaustista selvinneiden on ollut vaikea uskoa enää Jumalaan. Kysymys, missä Jumala tuolloin oli, askarruttaa vielä jälkipolviakin.
”Minä siunaan niitä, jotka sinua siunaavat”
Historian valossa voidaan nähdä, että usein ne kansakunnat, jotka ovat siunanneet juutalaisia, ovat myös itse tulleet siunatuksi – ja päinvastoin.
Vaikka juutalaisten menneisyys on ollut raskas, se on ollut myös rikas. Juutalaiset ovat olleet siunauksena koko maailmalle. Heidän kauttaan olemme saaneet Jumalan sanan ja Messiaan. Juutalaiset ovat myös saavuttaneet paljon menestystä tieteen, taiteen ja liike-elämän parissa. Nobel-palkintojen saajista noin 22 prosenttia on juutalaisia, vaikka heidän osuutensa koko maailman väestöstä on vain alle 0,2 prosenttia.
Israel on nykyään yksi johtavista maista muun muassa korkean teknologian ja vihreän teknologian keksinnöissä sekä maataloudessa ja kastelujärjestelmien kehittämisessä. Israelissa on noin 5 000 start up -yritystä ja noin 80 kasvuyritystä NASDAQ-pörssissä. Israelilaisia keksintöjä ovat muun muassa USB-tikku, matkapuhelimen GSP-verkko, tietokoneiden virustentorjuntaohjelmat ja palomuurit sekä kapselikamera. Israelissa on kehitetty moniin eri sairauksiin uusia hoitomuotoja ja lääkkeitä. Apua viedään myös naapuri- ja kehitysmaihin.
Paluu isien maahan
Juutalaisten maahanmuutto alkoi virallisesti vuonna 1881, jonka jälkeen yli kolme miljoonaa juutalaista yli sadasta eri maasta on muuttanut Israeliin. Viime vuosikymmeninä myös osa kymmenen kadonneen heimon jälkeläisistä on löytänyt juurensa ja palannut isiensä maahan eri puolilta maailmaa.
Myös monet eurooppalaiset, jotka eivät ole tienneet juuristaan, ovatkin ne löytäneet. Profeetta Hesekiel välitti Jumalan sanan: ”Katso, minä otan israelilaiset pois pakanakansojen keskuudesta, minne vain he ovat kulkeutuneet, kokoan heidät joka taholta ja tuon heidät omaan maahansa. Minä teen heidät yhdeksi kansaksi siinä maassa. Eivätkä he ole enää kahtena kansana eivätkä jakautuneena kahdeksi valtakunnaksi” (Hes. 37).
Kristittyjen suhtautuminen juutalaisiin on muuttunut, ja yhä useammat kääntävät sydämensä Israelin kansan puoleen. Myös Suomessa on paljon kristittyjä, jotka siunaavat ja rukoilevat Israelin kansan ja sen pelastumisen puolesta. Juutalaistyö myös yhdistää kristittyjä yli kirkkokuntarajojen.
Ulla Ingman-Ronkainen, Petri Ronkainen
Kirjoittajat ovat tehneet pitkään juutalaistyötä Suomessa, Euroopassa ja Israelissa. He kiertävät puhumassa ja musisoimassa eri seurakuntien tilaisuuksissa. Heillä on myös Israeliin ja juutalaistyöhön liittyvää cd-, dvd- ja kirjatuotantoa. Lisätietoa: www.ullajapete.fi.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...