Ranskassa kristillinen perusopetus ei saa tukea valtiolta
Julkisten koulujen tila lisää yksityiskoulujen suosiota
Itäranskalaisen Lyonin kaupungin
historiallisessa keskuksessa,
Perrachessa, liikkuu
muitakin kuin matkailijoita.
Korkeat talot varjostavat
suhteellisen kapeita katuja.
Liiketiloja ja toimistoja on
jokaisessa talossa. Katolisen kirkon
suuressa kirjakaupassa on runsaasti
asiakkaita. Kadun toisella puolella
on katolisen kirkon karismaattisen
yhteisön kirkkorakennus ja
kirjakauppa.
Kaupan
oikealla puolella näkyy korkea
ovi, jonka keskellä seisoo iloinen
nuori mies. Hän astuu kadulle ja
keskustelee ohi kävelevien ihmisten
kanssa. Hän on paikallisen helluntaiseurakunnan jäsen
ja mainostaa oven takana toimivaa
kristillistä koulua. Hän jakaa esitteitä ja ohjaa ohikulkevia perheitä
sisälle tutustumaan.
Alueella
ei ole aiemmin ollut evankelisten
seurakuntien läsnäoloa. Kristillinen
koulu on tuonut muutoksen
tilanteeseen.
Uskonto raivattu julkisista kouluista
Ovi
johtaa viihtyisiin luokkatiloihin. Koulun
omistaa ja sen toiminnasta vastaa
Ranskan Assemblees de
Dieu -liikkeeseen kuuluva
Lyonin helluntaiseurakunta.
Koulun
rehtori, seurakunnan johtavan
pastorin tytär Christin Chiner on
innostunut ja motivoitunut työstään.
Hän haluaa esitellä kaikki
koulun tilat ja paikalla olevat
opettajat.
Koulu
on yksi noin kahdestakymmenestä evankelisten
yhteisöjen ylläpitämästä
peruskoulusta Ranskassa.
–
Koulumme on toiminut runsaat kolme
vuotta. Evankelisten seurakuntien
ylläpitämät koulut ovat
Ranskassa melko harvinaisia. Ihmiset
ovat tottuneet katolisiin kouluihin;
se on ymmärrettävää. Koulussamme
on nyt 35 oppilasta.
Heistä osa on leikkikouluikäisiä ja
loput alaluokilla.
Yhteiskunnan
ylläpitämät koulut ovat
Ranskassa tiukasti maallisia. Uskontoja
edustavien henkilöiden ei
anneta vierailla yhteiskunnan omistamissa
kouluissa, eikä
uskontoon viittaavien esineiden näytteille
asettamista suositella. Esimerkiksi
joulunäytelmien järjestäminen
kouluissa on kielletty.
Kristillisissä
kouluissa tämä kaikki
on mahdollista. Oppilaitoksille onkin
tilausta.
–
Toivomme, että koulussamme on
kristillinen ja elämänmyönteinen ilmapiiri.
Ranskassa valtion kouluissa
ilmapiirin muutos alkoi
jo vuosia sitten, mutta nyt muutos
on entistä nopeampaa.
–
Ranskan koululaitos on kristinuskon vastainen.
Tämä täytyy valitettavasti
sanoa. Evankeliset kristityt
eivät voi hyväksyä kouluissa saatavaa
opetusta. Evankelisiin seurakuntiin
kuuluvat vanhemmat pelkäävät
laittaa lapsensa valtion
kouluihin, Chiner kertoo.
–
Koulumme kuitenkin kiinnostaa lapsiperheitä
riippumatta heidän
aatemaailmastaan.
Lukukausimaksuja ja vapaaehtoistyötä
Ranskassa
noin 15 prosenttia lapsista opiskelee
yksityiskouluissa. Valtion
kouluihin verrattuna yksityiskouluissa
on pienemmät luokkakoot
ja lapsilla on enemmän mahdollisuuksia
osallistua yksilöllisyyttä
kehittävään toimintaan muun
muassa kuvaamataidossa ja
liikunnassa. Usein yksityiskouluissa
on myös enemmän laitteita
ja välineistöä kuin valtion
kouluissa.
Useimmat
yksityiskouluista ovat
valtion valvomia ja rahoittamia. Osa
yksityiskouluista joutuu kuitenkin
toimimaan kokonaan yksityisin
varoin. Tähän ryhmään kuuluvat
myös kristilliset koulut. Useimmat
omarahoitteiset yksityiskoulut ovat
katolisen kirkon alaisia.
Christin
Chinerin johtamassa Lyonin
kristillisessä koulussa omarahoitteisuus
tarkoittaa lukukausimaksuja ja
erilaisten varainkeruukampanjoiden järjestämistä. Osa
henkilökunnasta on asialle syttyneitä
vapaaehtoisia.
Yksi
heistä on seurakunnan pastori
Christophe Davyn, joka opettaa
koulussa kuvaamataitoa. Kaikkiaan
koulussa on neljä täyspäiväistä palkallista
opettajaa ja kymmenen
vapaaehtoistyöntekijää.
–
Arvostamme Christinen kykyä johtaa
koulua. Teemme työtämme rukoillen
ja luottaen, että koulu
menestyy, Davyn kertoo. Vaikka
rahoitus on koululle iso haaste,
asetelma antaa myös vapauksia. Myös
kristillisten koulujen täytyy
rekisteröityä ja tulla hyväksytyksi
opetusministeriössä, mutta
hengellisen opetuksen antamista
ei rajoiteta.
–
Koska valtio ei tue meitä, saamme
vapaasti pitää aamuhartauksia ja
opettaa lapsille Raamattua ja
sen ilmoittamaa arvomaailmaa, rehtori
Chiner toteaa. Myös
lapset näyttävät viihtyvän. Luokkatilojen
monipuolinen varustus
selvästi kiinnostaa.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...