Helluntailiike avartui yhteiskuntaa kohti 1990-luvulla
1990-luvun alussa Ristin Voitossa pohdittiin, missä määrin uskovien tulisi ottaa kantaa yhteiskunnallisiin kysymyksiin. Päätoimittaja Valtter Luoto kysyi pääkirjoituksessaan, olisiko helluntailaistenkin aika antaa äänensä kuulua kaikkia suomalaisia koskevissa asioissa.
Kari-Antti Kitunen tutki Joensuun yliopistoon läntisen teologian laitokselle tekemässään kandidaatintyössään helluntailiikkeen suhtautumista yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja siinä tapahtunutta muutosta 1990-luvun alkuvuosina. Tutkielman aineistoksi valikoituivat vuosien 1990–1994 Ristin Voitto -lehdet.
– Aihe kiinnosti, koska oman historiani kautta osasin olettaa siinä tapahtuneen merkittävän muutoksen viimeisten 20 vuoden aikana, Kitunen sanoo.
Lama ja vaalit pinnalla
Helluntailiikkeen historiassa poliittista vaikuttamista on perinteisesti karsastettu. Sen on pelätty kärjistävän ristiriitoja eri yhteiskuntaluokkien välillä ja vaarantavan ydintehtävän, evankeliumin julistamisen.
Kitunen huomasi 1990-luvun alun lehtiä lukiessaan, että tietyt yhteiskunnan mullistukset muuttivat helluntailaisten suhtautumista asiaan. Tutkimustulokset suomalaisten maallistumisesta herättelivät huomaamaan, että kristilliset arvot eivät olleet enää itsestäänselvästi kaikkien jakamia arvoja. Lama puolestaan havahdutti uskovat uudella tavalla sosiaaliseen vastuuseen, ja diakonia tuli aiempaa vahvemmin osaksi evankeliointia.
Vuoteen 1994 ajoittuivat sekä presidentinvaalit että EU-jäsenyyttä koskeva kansanäänestys. Presidentinvaalien yhteydessä pääkirjoituksessa kysyttiin, olisiko jo aika keskustella siitä, kuuluuko rukoilun lisäksi ottaa suoremmin kantaa. EU-vaalien alla lukijoita jo rohkaistiin vaikuttamaan lopputulokseen muutenkin kuin rukouksin.
– Unionin jäsenyyteen liittyvässä kirjoittelussa kerrottiin pyrittävän tasapuolisuuteen, mutta se näyttäytyy vahvasti kantaaottavana ”Ei-leirin” hyväksi. Teema sai myös suhteellisen runsaasti palstatilaa useiden vuosien ajan, mikä kertoo paljolti siihen liittyneistä voimakkaista tunteista ja myös peloista, Kitunen arvioi.
Vaikka ajankohtaiset aiheet tuovat oman sävynsä 1990-luvun lehtien sisältöön, yleisönosaston keskustelut kuulostavat nykylukijasta kovin tutuilta.
– Tutkimusta tehdessä usein meinasi hymyilyttää se, kuinka mikään ei näytä muuttuneen 25 vuodessa. Avioliitto, alkoholi ja musiikki olivat pinnalla silloin, ja ne taitavat olla pinnalla nytkin. Vastuu arvojen säilymisestä Tutkimusajankohtana Ristin Voitolla oli kolme päätoimittajaa, joista kukin linjasi osaltaan keskustelua. Valtter Luoto pohti helluntailiikkeen asemaa yhteiskunnassa ja herätteli huomaamaan, millaisia ongelmia yhtenäisen toimielimen puuttumiseen liittyi. Onni Haapala ehti lyhyen kautensa aikana ottaa kantaa muun muassa evankelioinnin ja diakonian suhteeseen.
Haapalaa seurannut Juhani Kuosmanen piti omina tavoitteinaan avoimuuden ja keskustelun lisäämistä, kuitenkin tietyin varauksin: ”pidämme itsellemme oikeuden vaieta kuoliaaksi tai kirjoittaa kielteisessä sävyssä tapahtumista, jotka sotivat täysin periaatteitamme vastaan; näin myös omien seurakuntiemme tapahtumista, sillä uutisointikin on tietyssä mielessä opetusta”, hän kirjoittaa.
Kitunen katsoo Kuosmasen tuoneen yhteiskunnallisen vaikuttamisen osaksi helluntailaista elämäntapaa, sillä tämä piti uskovia vastuullisina kristillisten arvojen säilymisessä.
– Tutkimuksen tulokset noudattelivat melko hyvin omia ennakkokäsityksiäni, mutta yllättävää ehkä oli juuri asennoitumisen muuttumisen nopeus ja jopa sen voimakkuus, mitä tulee poliittiseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen.
Kitusen mielestä on hyvä, että helluntailaisten on nykyään mahdollista ottaa kantaa ja vaikuttaa; poliitikkokin voi olla uskottava kristitty.
– Kristillisen arvomaailman esillä pitäminen on seurakuntien ja kirkkojen tehtävä, mutta voitaisiinko konservatiivisesta reagoinnista siirtyä myös proaktiiviseen vaikuttamiseen? Jos aina ei oltaisikaan jarruttamassa, vaan pyrittäisiin aktiivisesti ajamaan muutoksia, jotka hyödyttävät heikoimmassa asemassa olevia.
ArviotCraig Groeschel: Johda kuin sillä olisi merkitystä – seitsemän johtamisen periaatetta kestävää seurakuntaa varten. Aikamedia, 2024. Suom. Mirkka Jantunen. Nid. 280 sivua.
ArviotSami Günther ja Mikko Sivonen (toim.): Jumalan armon kirkkauden ylistykseksi. Johdatus reformoituun pelastusoppiin. Agricola teologinen instituutti. Sid. 458 s.
ArviotJesus Revolution Kingdom Story Company ja Lionsgate, Yhdysvallat 2023. Ohjaus Jon Erwin ja Brent McCorkle. Pääosissa Joel Corteney, Jonathan Roumie ja Kelsey Grammer. Käsikirjoitus Jon Gu...
ArviotKaren Kingsbury: Iltarusko. Englanninkielinen alkuperäisteos Sunset (Sunrise Series #4; USA 2008). Suom. Leila Uosukainen. Aikamedia 2023. Sid. 348 s.
ArviotElina Salminen: Suurempiin käsiin. Kesken, 2022. Sid. 28 s. Maailman turvallisin paikka on siellä, missä elämä on laskettu suurempiin käsiin. Keskeneräisestä elämästä kirjoittava...
ArviotDan Johnstone Hillsong: A Megachuch Exposed (2022) Discovery+ Tämän vuoden maaliskuussa suoratoistopalvelu Discovery+ julkaisi kolmiosaisen dokumenttisarjan suositusta...
ArviotBill Wilson: Elefantin kokoinen ongelma – Vaiettu vaikeus vai kohdattu totuus? Aikamedia 2021. Nid. 117 s. Maailman suurimmaksi pyhäkouluksi kutsutun Metro World Childin perustaja...
ArviotJP ja murtovaras. Ohjaaja Jani Korhonen, käsikirjoittaja Tytti Salo, tuottaja Samuel Grönholm. Black Lion Pictures 2021. Karkkipaperin rapina ja jännittynyt odotus täyttävät elokuvate...
ArviotJuhani Aitomaa: Trump-profetiat – karismaattinen valtateologia ja Donald J. Trump. Näkökulmajulkaisut 2018. Nid. 51. s. Juhani Aitomaan pieni kirjanen kolmen vuoden takaa on yhä ajank...
ArviotAnne Graham Lotz: Jeesus minussa – Pyhän Hengen kokeminen pysyvänä kumppanina. 2.painos. Kuva ja Sana 2021. Nid. 287 s. Joku kristitty ei ehkä koskaan ole kuullut nyt jo edesmenneestä maailmank...
ArviotFreidiba Boodos: Tahdotko taivaaseen. 1978/2020; Leila ja Miranda: Tu sal mo dziviba. 1988/2020; Romanos, Kuninkaan sukulaiset. 1983/2020. Prisma/Elämä ja Valo ry.
ArviotMaarit Eronen: Kutsuna kuuliaisuus. Tavallisen naisen epätavallinen elämä. Aikamedia 2021. Nid. 395 s. ”Uskoontuloani voisi verrata lämpömittarin elohopeaan. Jos nolla oli se kohta, jossa siirr...
ArviotJohn F. Walvoord, William Crockett, Zachary J. Hayes, Clark H. Pinnock: Four Views on Hell. Zondervan, 1996. Nid. 190. Four Views On Hell -kirjassa neljä raamatuntutkijaa tuo esiin vuoroll...
ArviotAvi Snyder: Juutalaiset eivät usko Jeesukseen ja muita väärinkäsityksiä. Perussanoma 2020. Nid. 152 s. New Yorkissa syntynyt, vuonna 1977 uskoon tullut messiaaninen juutalainen Avi Snyder...
ArviotPsykologian emeritusprofessori ja kirjailija Markku Ojasen uutuusteoksessa pohditaan, mitä on hyvä elämä ja onnellisuus. Tällaiset kysymyksethän ovat sinänsä vanhoja ja tuttuja jo antiik...
ArviotSuomenkielisten kristillisten julkaisujen joukossa on ollut turhan pitkään tyhjiö Isä meidän -rukousta käsittelevien kirjojen kohdalla. Teologian maisteri Markku Tossavaisen uu...