KRISTILLINEN VIIKKOLEHTI 51ï¿½ï¿½ï¿½52/2019

Opetus: Miten opetuslasten tekeminen käytännössä tapahtuu? Mikä oli Jeesuksen malli?

Opetuslapseuttaminen on elämän jakamista, esimerkkinä ja tukena olemista, Merja Hakala kirjoittaa. (Shutterstock)

13.3.2024 | Merja Hakala

Sitten Jeesus nousi vuorelle. Hän käski luokseen ne, jotka hän oli valinnut, ja he lähtivät hänen mukaansa. Nämä kaksitoista Jeesus kutsui olemaan kanssaan lähettääkseen heidät saarnaamaan ja valtuuttaakseen heidät karkottamaan saastaisia henkiä. (Mark 3:13–15.)

Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni (Matt 28:19; lue myös jakeet 18 ja 20).

Opetuslasten tekeminen on Jeesuksen antama tehtävä kaikille uskoville, ei vain pastoreille.

Hän kutsui heidät kaikki yhdessä läheiseen yhteyteen kanssaan.

Opetuslapseus tarkoittaa sitä, että ihminen on sitoutunut seuraamaan Jeesusta, Mestaria. Se on elämänmittainen matka, jossa opitaan ja kasvetaan Jeesuksen opetusten ja esimerkin mukaisesti kohti hänen kaltaisuuttaan. Se, että joku on Jeesuksen opetuslapsi, vaikuttaa koko hänen elämäänsä, siihen mitä hän on ihmisenä ja mitä hän tekee.

Miten Jeesus teki opetuslapsia?

Jeesus kutsui ensin opetuslapsensa henkilökohtaisesti seuraamaan häntä. Kun Jeesus kulki Galileanjärven rantaa, hän näki kaksi veljestä, Simon Pietarin ja hänen veljensä Andreaksen.

He olivat heittelemässä verkkoa järveen, sillä he olivat kalastajia. Jeesus sanoi heille: ”Lähtekää minun mukaani. Minä teen teistä ihmisten kalastajia.” He jättivät heti verkkonsa ja lähtivät seuraamaan Jeesusta. (Matt 4:18–19.) Tarvittiin siis henkilökohtainen kutsu.

Sitten Jeesus valitsi 12 henkilöä lähimmiksi opetuslapsikseen. Hän kutsui heidät olemaan kanssaan lähettääkseen heidät kertomaan hänestä ja tekemään samoja tekoja, joita hän teki. Hän kutsui heidät kaikki yhdessä läheiseen yhteyteen kanssaan.

Jeesus satsasi pääasiassa tähän pieneen joukkoon. Hän otti heidät mukaansa ja jakoi elämänsä heidän kanssaan. He olivat ihan tavallisia ihmisiä.

Olen joskus tutkinut Markuksen evankeliumista, miten Jeesus teki opetuslapsia, ja kirjoittanut Raamattuni marginaaliin muutamia opetuslasten tekemiseen liittyviä verbejä, kuten kutsui, kulki, matkusti, valtuutti, lähetti, huolehti, haastoi, kysyi kysymyksiä, selitti, puhui avoimesti, otti mukaansa, vastasi kysymyksiin, opetti, närkästyi, ojensi, antoi tehtäviä, lähti yhdessä, varoitti ja valmisti tulevaan, söi yhdessä, ilmestyi, käski mennä.

Nämä 12 henkilöä oppivat Mestariltaan sen, mikä oli tärkeää. Ja kun Mestari sitten oli poissa, he jatkoivat hänen työtään ja tekivät samoja asioita kuin hän.

Tässä on Onni (kuvitteellinen henkilö). Tutustutaan häneen ensin. On ihan keskeistä tutustua ihmisiin, jotta heistä voi tehdä opetuslapsia.

Onni on 28-vuotias nuori mies, sinkku. Hän työskentelee IT-alalla ja on omistautunut ohjelmistokehitykselle ja tietoturvalle. Hän on intohimoinen koodari ja nauttii ratkaisujen löytämisestä ja uusien teknologioiden omaksumisesta. Vapaa-ajalla hän tykkää kokeilla uusia ohjelmointikieliä. Hän rentoutuu osallistumalla paikallisiin lautapeli-iltoihin ystävien kanssa.

Seurakunnassa oleva Aaron tutustuu Onniin työpaikalla. Aaronkin on koodari, ja heidän välilleen syntyy välittömästi ystävyys. Heillä on myös samoja kiinnostuksen kohteita.

Muutaman pitkän lautapeli-illan jälkeen Aaron kutsuu Onnin seurakuntaan. Onni kiinnostuu, sillä Aaron on niin mukava tyyppi ja hymyilee leveästi. Onni on päättänyt selvittää, mikä miehen hymyn salaisuus on.

Onni tekee seurakunnan sunnuntaissa päätöksen lähteä seuraamaan Jeesusta – se on hänen elämänsä paras päätös. Hän kokee suurta sisäistä rauhaa ja helpotusta. Hänellä on kevyt olo, ja ilo pulppuaa hänen sisältään. Hänenkin suunsa venyy leveään hymyyn.

Onni on nyt päättänyt seurata Jeesusta, ja siitä alkaa hänen opetuslapsena olemisensa.

Miten Onnista tehdään Jeesuksen opetuslapsi?

Jeesus kutsui opetuslapsensa olemaan kanssaan. Se tarkoittaa opetuslapsen ja Jeesuksen välistä läheistä suhdetta, sitä, että opetuslapsi varaa aikaa olla Jeesuksen kanssa.

Jeesus haluaa jokaisen uskovan kanssa henkilökohtaisen suhteen. Jeesuksen kanssa oleminen on tärkeämpää kuin se, mitä me teemme hänelle. Raamatussa kerrotaan, että Jeesus vetäytyi usein hiljaisuuteen rukoilemaan. Jos Jeesus tarvitsi sitä, opetuslapsikin tarvitsee aikaa rukoukseen ja Raamatun äärellä viipymiseen. Raamatusta näemme, millainen Jeesus on, ja opimme, mikä on totuus ja miten uskovana tulee elää. Ja kun olemme Jeesuksen kanssa, Pyhä Henki, joka asuu jokaisen uskovan sisällä, alkaa muuttaa meitä Jeesuksen kaltaisiksi.

Niinpä Aaron kertoo heti Onnille, että on tärkeää varata joka päivä aikaa Jeesuksen kanssa olemiseen hiljaisuudessa, vaikka rukoillen, ylistäen tai Raamattua lukien. He lataavat Onnin puhelimeen raamattusovelluksen. Onni päättää herätä aamuisin vähän aikaisemmin, jotta hän ehtii rukoilla ja lukea Raamattua. Sitä lukiessaan hänellä herää paljon kysymyksiä.

Aaron neuvoo lounaalla Onnia, ettei lukemista kannata aloittaa Raamatun alusta vaan mieluummin esimerkiksi Johanneksen evankeliumista. He päättävät nähdä kerran viikossa lounasaikaan ja syödä yhdessä. Usein keskustelu kääntyy Onnin mieltä askarruttaviin kysymyksiin. Aaron huomaa, että hän voi tukea Onnia, vaikkei hänelläkään aina ole vastausta kaikkiin tämän kysymyksiin.

Opetuslapseuttamista yhdeltä toiselle

Raamatusta näemme, että opetuslapseuttamista tapahtui niin, että yksi ihminen jakoi elämäänsä toisen kanssa, otti hänet rinnalleen, opasti ja rohkaisi. Näin tapahtui mm. Paavalin ja Timoteuksen kohdalla. Paavali kuvaa Timoteusta rakkaaksi pojakseen. Hän rukoili Timoteuksen puolesta ja rohkaisi tätä käyttämään Jumalan antamia lahjoja. Hän näki Timoteuksen potentiaalin, antoi hänen seurata elämäänsä läheltä ja valmensi häntä.

Opetuslapseuttaminen on elämän jakamista, esimerkkinä ja tukena olemista.

Kaikki, mitä olet monien todistajien läsnä ollessa minulta kuullut, sinun tulee uskoa luotettaville miehille, jotka pystyvät myös opettamaan muita (2. Tim 2:2). Näin opetuslapseus etenee sukupolvelta toiselle.

Elämässäni on ollut sellainen Jumalan palvelija, joka on ottanut minut lähelleen ja jakanut elämäänsä kanssani. Olemme olleet yhdessä mustikkametsässä, hiihtämässä, retkillä, matkoilla ja syömässä lukemattomia kertoja, ja olemme laittaneet yhdessä ruokaa, leiponeet, järjestäneet tapahtumia, koulutuksia ja lähetysmatkoja sekä tehneet kirjan jne.

Hänelle olen voinut avoimesti kertoa omasta elämästäni ja haasteistani, ja hänelle on ensimmäiseksi lähtenyt rukouspyyntö, kun olen tarvinnut rukoustukea. Olen oppinut hänen elämästään paljon. Ehkä suurin asia on ollut nähdä hänen rukouselämänsä ja se, kuinka Jumala puhuu hänelle ja kuinka hän saa Jumalalta runsaasti ideoita. Tosi arvokasta on ollut myös nähdä läheltä ne taistelut, jotka liittyvät hengelliseen työhön. Hän on puhunut minulle avoimesti myös kipeistä asioista.

Opetuslapseuttaminen ei ole vaikeaa. Se on normaalin elämän jakamista, esimerkkinä ja tukena olemista.

Seuraa esimerkkiä

Meistä jokainen seuraa jotakin, ja jotkut seuraavat sinua. En nyt tarkoita Instagram-seuraajia vaan ihmisiä, jotka ovat lähelläsi ja joiden kanssa jaat elämääsi.

Hyvä vertaus tästä on sorsaäiti poikueensa kanssa. Emo kulkee edellä ja poikaset seuraavat. Viimeiset poikaset eivät enää välttämättä näe emoa vaan seuraavat edellä kulkevaa poikasta ja näkevät sen.

Tilanteessa on jotain samaa kuin opetuslapseudessa. Kuvitellaan emon paikalle Kristus ja ensimmäisen poikasen paikalle Paavali. Paavali sanoo perässä tulijoille (koko laumalle eli korinttilaisille): Seuratkaa minun esimerkkiäni, niin kuin minäkin seuraan Kristusta (1. Kor 11:1).

Paavalin jälkeen tulee Timoteus, jolle hän sanoo: Sinä olet uskollisesti seurannut minun opetustani, elämäntapaani, pyrkimystäni, uskoani, kärsivällisyyttäni, rakkauttani ja kestävyyttäni (2. Tim. 3:10).

Seuraavaksi Paavali kehotti Timoteusta suhteessa niihin, jotka tulivat tämän perässä: Näytä sinä uskoville hyvää esimerkkiä puheissasi ja elämätavoissasi, rakkaudessa, uskossa ja puhtaudessa (1. Tim. 4:12).

Opetuslapseudessa toteutuu esimerkkien ketju. Elämämme esimerkki puhuu paljon enemmän kuin sanamme. Siksi Paavalikin puhuu kokonaisvaltaisen esimerkin antamisesta. Opetuslapseuttamisessa on kyseessä elämän jakaminen, esimerkin ottaminen ja esimerkkinä oleminen.

Aaron kutsuu Onnin pienryhmään, jossa tämä ystävystyy muiden samanlaisessa elämäntilanteessa olevien kanssa. Pienryhmässä miehet jakavat elämää, pohtivat mieltä askarruttavia kysymyksiä, puhuvat haasteistaan ja rukoilevat toistensa puolesta. Heillä on mahtava tsemppimeininki, he kannustavat toisiaan. Onni kasvaa Jeesuksen kaltaisuuteen yhdessä toisten kanssa.

Jeesuksen kaltaiseksi kasvaminen ei toteudu eristyksessä vaan yhteydessä, ja siksi Jeesus kutsui opetuslapset olemaan kanssaan. Kahdestatoista miehestä hioutui tiivis porukka. Me kaikki tarvitsemme ympärillemme ja tueksemme toisia uskovia riippumatta siitä, kuinka kauan olemme olleet uskossa. Kasvamme yhdessä opetuslapseudessa. Elämä on tarkoitettu jaettavaksi. Se, mitä saat Jumalalta, on tarkoitettu jaettavaksi.

Miksi pienryhmät?

Syvälliset ihmis- ja ystävyyssuhteet ja yhdessä kasvaminen toteutuvat monissa seurakunnissa parhaiten pienryhmissä. Niissä on mahdollista jakaa elämää. Meitä ei ole luotu elämään eristyksissä muista vaan yhteydessä Jumalaan ja toisiin Jumalan lapsiin. Kristuksen ruumiin jäsenet pitävät huolta toisistaan.

Pienryhmät ovat turvallinen ympäristö jakaa elämän ilot ja surut sekä avautua henkilökohtaisista haasteista ja rukousaiheista. Kun avaat sydäntäsi toisille, huomaat, että olosi kevenee.

Avoimuus ja rehellisyys lisäävät luottamusta. Uskalletaan olla rohkeasti aitoja ja keskeneräisiä. Haavoittuneisuuden osoittaminen tuo luottamusta ihmissuhteisiin. Jos haluat nähdä enemmän rehellisyyttä pienryhmässäsi, ole sinä se, joka ottaa rohkeasti ensimmäisen askeleen ja kertoo, missä asiassa omassa elämässäsi haluaisit nähdä muutoksen. Voi olla, että joku toinen ryhmän jäsen on käynyt läpi niitä asioita, joiden kanssa sinä painit. Hänellä saattaa olla juuri ne rohkaisun tai neuvon sanat, joita tarvitset.

Eräässä turvallisessa pienryhmässä kerroin, missä olin toiminut väärin. Kun tunnustin asian ryhmässä, sain synninpäästön ja vapauduin. Totuus tekee vapaaksi. Tämän tunnustuksen jälkeen minun on ollut paljon helpompi toimia oikein vastaavanlaisessa tilanteessa.

Pienryhmissä keskustellaan Raamatusta ja elämästä ja jaetaan henkilökohtaisia kokemuksia. Pohditaan, miten laitetaan Raamatun sana käytäntöön. Saamme mahdollisuuden oppia toinen toisiltamme ja kasvaa uskossa yhdessä!

Pienryhmät mahdollistavat myös tasapainoisen hengellisen kasvun. Nykyisin on kaikenlaisia opettajia, joita kuuntelemalla saatetaan ohjautua epätasapainoon. Raamatussa kerrotaan, kuinka Paavali joutuu ojentamaan Pietaria, kun tämä menetteli väärin. Paavali näki, että Pietari, Barnabas ja muut juutalaiset poikkesivat evankeliumin totuuden tieltä (Gal. 2:11–14), ja niinpä hän puuttui asiaan. Toiset uskovat voivat rakkaudessa ohjata meitä ja edistää siten terveellistä kasvua. Toivon, että meillä kaikilla on ympärillämme niin rakastavia ihmisiä, että he tarvittaessa ojentavat meitä.

Pienryhmässä kannustetaan toisia ottamaan pieniä kasvun askeleita. Voimme tsempata toisiamme muutokseen: ”Hei, miten sinulla on mennyt siinä asiassa, josta kerroit viimeksi?”

Niissä on mahdollisuus myös lahjojen tunnistamiseen ja niiden käytön harjoitteluun. Jumala on antanut lahjoja itse kullekin.

Lisäksi pienryhmä voi tarjota tarvittavaa tukea ja apua eri elämäntilanteissa, esimerkiksi muutto- tai lastenhoitoapua. Elämää voi jakaa monin tavoin. Opetuslapseus kuuluu myös arkeen.

Onni on nyt saanut pienryhmässä merkityksellisiä ystävyyssuhteita, ja hän on kasvanut uskossaan. Niinpä hän rohkenee kutsua ystävänsä pienryhmän lautapeli-iltaan. Hänestä on tulossa opetuslasten tekijä.

Yhteenveto

Sinä voit tehdä opetuslapsia!

Vietä aikaa Jeesuksen kanssa.

Ota joku lähellesi.

Ole esimerkkinä.

Kasva Jeesuksen kaltaisuuteen yhdessä toisten kanssa.

Kaiken ytimessä on oppia tuntemaan enemmän Jeesusta, kasvaa hänen kaltaisuuteensa ja kasvaa rakkaudessa. Siinä riittää haastetta koko elämän ajaksi. Tarvitsemme kasvussamme toisiamme. Ennen kaikkea tarvitsemme Pyhän Hengen apua. Hän on sitoutunut muuttamaan meitä. Kun katselemme Herran kirkkautta kuin kuvastimesta, muutumme saman kuvan kaltaisiksi ––. Tämän saa aikaan Herra, joka on Henki (2. Kor 3:18).

Pohdittaviksi pienryhmiin:

Onko elämässäsi ollut ihminen, joka on ottanut sinut lähelleen ja jakanut elämäänsä kanssasi? Kerro kokemuksestasi ja siitä, mitä olet häneltä oppinut.
Kenet sinä voisit ottaa lähellesi (kenet Jumala on tuomassa lähellesi), kenelle voisit olla esimerkkinä?
Haluatko jakaa pienryhmän kanssa jonkun haasteesi, jossa haluaisit kasvaa enemmän Kristuksen kaltaisuuteen? Rukoilkaa toistenne puolesta.

Kirjoittaja on vuoden 2025 Go & Make! -Maailman helluntaikonferenssin (PWC) koordinaattori ja hän on myös mukana istuttamassa Vantaan Credo-kirkko-seurakuntaa. Opetus on toimitettu teksti hänen 25.2. pitämästään saarnasta, joka on osa seurakunnan Enemmän niin kuin Jeesus -saarnasarjaa (More like Jesus).