Lähetystyöntekijä Reino Pajula pääsi perille

Reino Pajula syntyi 1.2.1930 ja sai kotiinkutsun 1.12.2016. Elämänsä aikana hän palveli evankelistana ja paimenena joitakin Suomen seurakuntia. Kuitenkin hänen varsinainen elämäntyönsä tapahtui Thaimaan elopellolla.

On ihmisiä, joilla on tarve hakea julkisuutta tekemisilleen ja sitä kautta saada kaipaamaansa arvostusta. Sitten on niitä, jotka eivät pidä ääntä tekemisistään vaan tyytyvät keskittymään itse asiaan: täyttämään Suuren Kutsujan antaman tehtävän. Reino kuului tähän joukkoon. Niinpä hänen elämäntyönsä, samoin kuin monen muunkin tällaisen hiljaisen lähetyspuurtajan työ, on jäänyt vieraaksi suurelle yleisölle; ei kuitenkaan hänelle, joka salassa näkee ja maksaa vanhurskasten ylösnousemuksessa.

Tutustuin Reinoon Katinalan Raamattuopiston ensimmäisellä kurssilla vuonna 1959. Meistä tuli työtovereita vuonna 1966, kun matkustin perheeni kanssa lähetystyöhön Thaimaahan, jonne Reino perheineen oli mennyt aiemmin. Ajan myötä työtoveruutemme syveni ystävyydeksi, joka kesti loppuun asti.

Reino Pajula oli keskeisesti istuttamansa ja kasvattamassa monia seurakuntia Pitsanulookin läänissä mainiona apunaan puoliso Anja. Samoin hän kasvatti suuren joukon uskovia nuoria, joista monista tuli seurakuntien työntekijöitä.

Reino ei ollut niinkään suurten estradien puhuja. Hänen armoituksensa oli pikemminkin suunnattu henkilökohtaiseen ja yksilölliseen opettamiseen paavalilaiseen tapaan: ”Olen kyynelin neuvonut teitä itse kutakin.” Se tuotti hyvää ja pysyvää hedelmää.

Reino Pajula oli Satakunnan poikia, Raumalta lähtöisin, luonteeltaan rehellinen ja teeskentelemätön. Hän sanoi asiat selkokielellä. Mitään ei jäänyt arvailujen varaan, eikä kuulijan tarvinnut hakea sanotusta piilomerkityksiä.

Reinon suora puhetapa toi terveellistä vastakohtaa aasialaiselle puhekulttuurille, jonka lähtökohtana on kasvojen säilyttäminen ja miellyttämisen halu. Vuosien myötä thailaiset kristityt oppivat yhä enemmän arvostamaan ja rakastamaan Reinon rehtiä, luotettavaa ja  isällistä persoonaa, johon Hengen vaikutus, thailaisen kulttuurin sisäistäminen sekä huumori toivat miellyttävän tasapainon.

Tästä arvostuksesta kertoo ote kirjeestä, jonka Nakhonthain alueen seurakunnat lähettivät Reino Pajulan muistotilaisuuteen.

”Nakhonthain kunnan seurakuntien pastoreiden ja kristittyjen nimissä sekä Kristillisen koulun puolesta esitämme osanottomme opettaja Reino Pajulan, tai kuten uskovat häntä kutsuvat, ”isä Pajulan”, poismenon johdosta.”

”Haluamme tuoda esiin tunteemme isä Pajulaa kohtaan, joka tuli tänne Nakhonthaihin palvelemaan Jumalaa vuonna 1964. Hän antautui perheensä kanssa työhön alati laajentaen sitä Nakhonthain kunnassa sen eri paikkakunnille. Hän myös kannusti nuoria antautumaan Herran työhön seurakunnissa. Hän oli perustamassa tälle alueelle kahdeksaa eri seurakuntaa. Reino Pajulan muistoksi seurakunnissamme kerättiin uhri ja perustettiin rahasto tukemaan evankeliointia. Sen nimeksi tuli ”Pajulan evankelioimisrahasto”.

Reinoa kaipaamaan ja muistelemaan jäivät hänen puolisonsa Anja ja tyttärensä Arja perheineen sekä ystävien joukko Thaimaassa ja Suomessa.


Hannu Kettunen