Pastori Heimo Aallon muistolle

Pastori ja ruotsinsuomalaisten sisälähetyssihteeri Heimo Aalto kuoli sairauskohtaukseen kotonaan Jönköpingissä Ruotsissa 9. lokakuuta.

Isäni Heimo Aallon kohtalona oli Ruotsi, josta tuli hänen kotimaansa, vaikka isänmaa oli Suomi. Merikarvialla 15.1.1935 syntynyt Heimo lähetettiin lappu kaulassa Ruotsiin vuonna 1942, kun hänen isänsä oli kuollut tuberkuloosiin. Viisi vuotta vierähti Skånessa, jossa kasvatusvanhemmat pitivät hänestä ja hänen veljestään hyvää huolta. Paluu sodan runtelemaan Suomeen ei ollut helppo, koska toisin kuin Ruotsissa, puutetta oli kaikesta ja  suomen kielikin oli unohtunut kokonaan.

Jo 14-vuotiaana Heimo joutui osallistumaan perheensä elatukseen metsätöitä tekemällä, joten koulunkäynti jäi vähemmälle. Myöhemmin hän kouluttautui sähkömieheksi ja oli töissä muun muassa telakalla Turussa. Vuonna 1956 Seilin saaressa siviilipalveluksessa ollessaan hän tutustui sairaanhoitaja Airi Aveliniin, josta tuli hänen aviopuolisonsa.

Nuorena aviomiehenä Heimo sairastui tuberkuloosin aiheuttamaan keuhkotautiin ja joutui viettämään useita kuukausia Satalinnan keuhkotautiparantolassa Harjavallassa. Kun paranemista ei tapahtunut ja lääkäri ehdotti leikkausta, hän pyysi viikonloppuvapaata ja meni Merikarvialle helluntaiseurakunnan rukouskokoukseen. Siellä hänen puolestaan rukoiltiin ja hän lupasi, että jos hän paranee, hän lähtee evankeliumin työhön. Satalinnassa hän oli jo pitänyt hartauksia yhdessä Paavo Virtasen kanssa, joka myös oli potilaana.

Tuntematon profeetta sanoi rukouksen aikana, että ”tänään sinä paranet sairaudestasi”, ja  Heimo koki lämpimän virran käyvän lävitseen. Varmana paranemisestaan Heimo meni Satalinnassa lääkärin puheille, kertoi, että Jumala on hänet parantanut ja vaati uusia tutkimuksia. Vastahakoisesti lääkäri otatti uudet röntgenkuvat, ja hänen ihmeekseen keuhkoista ei löytynyt enää mitään vikaa.

Heimo pääsi kotiin perheensä luokse. Hän alkoi avustaa Merikarvian Saalemin tilaisuuksissa ja pyöräili monet kerrat kotikokouksiin kitara selässä. Myöhemmin välineet kehittyivät ja matkaa tehtiin kaksitahtisella Ifalla. Laulut säestettiin neliäänikertaisella haitarilla.

Ensimmäisen saarnaajanpestinsä Heimo sai Jämijärveltä. Pioneerityötä hän teki Kuusamossa Sisälähetys ry:n kannattamana. Kuusamoon perustettiin helluntaiseurakunta vuonna 1966, ja Heimo Aalto oli seurakunnan ensimmäinen saarnaaja. Kuusamosta tie johti Ikaalisten kautta Kankaanpäähän vuonna 1969. Ruotsiin perhe muutti vuonna 1972, kun siirtosuomalaisten parissa tarvittiin pastoria, jolla oli ruotsin kielen taito ja kulttuurin tuntemusta.

Ensimmäinen työjakso oli Olofströmin suomalaisten parissa, kunnes kutsu kuului Jönköpingistä 1974. Siellä Heimo palveli seurakunnan suomalaista ryhmää aina vuoteen 2000, jolloin hän jäi eläkkeelle. Jönköpingin helluntaiseurakunta pysyi hänen työnantajanaan silloinkin, kun hän teki työtä ruotsinsuomalaisten parissa eri puolilla Ruotsia.

Vuosien ajan hän vastasi Filippus-bussista, joka ilahdutti hajallaan asuvia ruotsinsuomalaisia tarjoten hengellistä kirjallisuutta ja musiikkia. Samalla hän vieraili seurakunnissa ja auttoi yhteyksissä suomalaisryhmien ja ruotsalaisten seurakuntien välillä. Niissä kuvioissa tarvittiin sovittelevaa tolkun miestä.

Hän toimi vuosia ruotsinsuomalaisten helluntailaisten sisälähetyssihteerinä ja Helluntailähetyssäätiön hallituksen jäsenenä.

Heimo oli vaatimaton käytännönläheinen mies, joka ei pelännyt tarttua toimeen silloinkaan kun tarvittiin talkoomiestä, autonkuljettajaa, säestäjää, laulajaa ja tulkkia. Erityisesti alkuvuosina hän voitti monen ihmisen luottamuksen osallistumalla maanviljelijöiden heinätöihin tai tuttavien rakennustalkoisiin.

Häntä jäivät kaipaamaan puoliso Airi sekä seitsemän lasta, 11 lastenlasta ja 10 lastenlastenlasta.


Kaj Aalto