Puhallinmusiikin juhlaa Kuopiossa

Puhallinmusiikki sai paljon uusia ystäviä valtakunnallisten soittokuntapäivien jumalanpalveluksessa. Kuva: Heimo Enbuska

Pitkään hiljaiseloa kokenut helluntailiikkeen soittokuntamusiikki hakee uutta nousua. Kuopion helluntaiseurakunnan Eelim-temppeliin kokoontui 21.–22. huhtikuuta eri puolilta Suomea lähes 60 puhaltajaa harjoittelemaan ja esiintymään yhdessä. Edellisestä vastaavasta valtakunnallisesta tapahtumasta oli ehtinyt vierähtää jo 21 vuotta.

Viikonloppu alkoi lauantaina tiiviillä harjoittelupäivällä, jonka aikana kappaleita treenattiin kuntoon kapellimestari Tapani Sopasen johdolla. Sunnuntaiaamun musiikkijumalanpalveluksessa seurakuntaväelle tarjottiin harvinaista herkkua, kun koko esiintymislavan täyttänyt ja tyylikkäästi pukeutunut soittokunta kajautti tuttuja säveliä ilmoille. Tilaisuuden juonsi pasunisti Tero Haapala Helsingin Saalem Brassista.

Jumalanpalveluksessa kuultiin puhallinorkesterin monipuolista ohjelmistoa, ja myös yleisö sai laulaa soittokunnan säestyksellä.

Musiikillisia muistoja vuosien takaa

Sunnuntain musiikkitilaisuuteen liittyi myös historian havinaa. Seurakunnan johtaja Heimo Enbuska nosti juhlassa esille kuopiolaisen legendaarisen muusikon ja 1930-luvulla uskoon tulleen soittokunnanjohtajan Vilho Sikstus Heikkisen vetopasuunan.

– Näillä vanhoilla soittimilla on meille oma erityinen tarinansa kerrottavana, Enbuska totesi.

– Monien instrumentti on tosin saattanut ajan saatossa myös kolhiintua ja kokea kovia, ehkä joutua väillä hyllyllekin, hän jatkoi.

”Pasuuna Heikkisen” vuonna 1964 tapahtuneen kuoleman jälkeen musiikinopettaja ja kapellimestari Pekka Ulmanen johti pitkään Kuopion soittokuntaa ja myös yhteisiä puhallinkokoonpanoja helluntailiikkeen Juhannuskonferensseissa.

Musiikkijuhlassa soittokunnan solistina lauloi Vilho Heikkisen lapsenlapsi, kuopiolainen Tapio Heikkinen.

Soittokunnat tärkeä osa helluntailiikkeen musiikkia

Soittokunnat olivat keskeinen osa helluntailiikkeen musiikkikulttuuria erityisesti 1960–1980-luvuilla. Puhallinmusiikkia kuultiin silloin säännöllisesti niin seurakunnissa kuin Juhannuskonferenssissakin. Vahvoja soittokuntia toimi myös joillakin pienillä paikkakunnilla.

Viime vuosina helluntailiikkeen soittokuntaperinnettä ovat ylläpitäneet erityisesti Helsingin Saalem Brass ja vuonna 1957 toimintansa aloittanut Lahden Waski-Weljet. Kuopiossakin nämä kaksi ryhmää toimivat suurorkesterin runkona.

Kuopion viikonloppuun tuli soittajia kaikkiaan neljältätoista paikkakunnalta. Edustettuina olivat Helsinki, Lahti, Heinola, Kouvola, Imatra, Varkaus, Joensuu, Kuopio, Jyväskylä, Keuruu, Kiuruvesi, Kokkola, Kälviä ja Turku.

– Monissa seurakunnissa musiikkitoiminta on nykyisin varsin yksipuolista, Tero Haapala huomautti soittajien illanvietossa lauantaina.

– Kun hyviä musiikkivoimia on kuitenkin olemassa, miksi niitä ei voisi käyttää nykyistä enemmän?

Kiuruveden soittajia edustaneen Hannu Halosen mukaan tällaiset yhteiset tapahtumat voivat parhaimmillaan kirkastaa soittokuntien hengellistä työnäkyä.

– Tämä ei ole vain harrastuksen tai musiikkikulttuurin ylläpitoa, vaan sanoman julistamista, Hannu Halonen muistutti.

Jatkossa kokoontumisia vuosittain

Valtakunnallisia soittokuntapäivä alettiin järjestää Pekka Ulmasen aloitteesta 1970-luvulla. Pitkän tauon jälkeen niitä on nyt tarkoitus ryhtyä pitämään säännöllisesti.

– Aiomme kokoontua jatkossa vuosittain valtakunnallisille soittokuntapäiville. Tällaiset tapahtumat ovat tärkeitä erityisesti niille soittajille, jotka toimivat lähes yksin pienillä paikkakunnilla, Tapani Sopanen huomautti.

Seuraavat valtakunnalliset soittokuntapäivät järjestetään Turussa 30.–31.3.2019.

Leevi Launonen