Usko on lapsen paras turva

- Vaihdoin seurakuntatyöstä kustannusalalle, koska halusin olla vahvistamassa lapsityötä kirjallisen materiaalin kautta. Aiempi työkokemukseni antoi siihen vahvan pohjan, Päivi Isoaho sanoo.

Ennen kustannusalalle siirtymistään Jees- ja Verso-lehtien päätoimittaja Päivi Isoaho työskenteli lapsi- ja perhetyön pastorina Jyväskylän helluntaiseurakunnassa.

– Olin toiminut 13-vuotiaasta asti ohjaajana pyhäkoulussa sekä lastentapahtumissa ja -leireillä. Unelmani toteutui, kun pääsin aikuisena tekemään kokoaikaista Jumalan valtakunnan työtä lasten parissa, Isoaho kertoo.

– Lapsi- ja perhetyön pastorina halusin olla organisoija ja vapaaehtoisten johtaja, sillä siten työ pääsi laajentumaan. Lisäksi oli antoisaa olla mukana perheiden elämässä seurakunnan kautta.

Isoahon mielestä yhteiskunta oli 2000-luvun alkuvuosina hyvin erilainen kuin nykyään. Silloin kristillisyys oli enemmän läsnä kodin ja seurakunnan ulkopuolella.

– Esimerkiksi koulussa ja päiväkodissa oli rohkeutta rukoilla ja pitää muutenkin esillä hengellisiä asioita. Kristillisyys oli vielä luonnollinen osa elämää. Pieniä aavistuksia ilmapiirin muuttumisesta oli havaittavissa kymmenisen vuotta sitten.

Lasten maailma murroksessa

Uusi opetussuunnitelma ja uusi varhaiskasvatussuunnitelma määrittävät ja ohjaavat koulussa ja päivähoidossa annettavaa opetusta.

– Ennen kristinusko oli pääuskonto, jota opetettiin ja jolla oli painoarvoa. Nykyään kristinusko on yksi uskonnoista, ja sitä opetetaan tasaveroisena muiden uskontojen ohella, Isoaho sanoo.

– Lasten ja nuorten maailma on valtavan moniarvoistunut. Uskovien kotien lapset voivat kokea suurtakin hämmennystä siitä, miten eri tavalla kristillisistä arvoista ajatellaan muissa perheissä.

Nykyajan lapset ja nuoret elävät digitaalisessa ja sosiaalisessa mediassa, jonka kautta he saavat monenlaisia vaikutteita.

– Aiemmin pystyttiin paremmin valvomaan sitä, että lapsi ei liian varhain aikuistu tai saa käsiinsä aikuisten materiaalia. Nykyään puhelimella tai tietokoneella voi vahingossakin ajautua sellaisille sivuille, jotka eivät vielä kuulu omalle ikäryhmälle.

– On tärkeää, että lapsen ja aikuisen välillä säilyy luottamus ja hyvä keskustelusuhde. Silloin lapsi kertoo, missä hän on ollut, mitä tehnyt ja mitä kavereiden kanssa on tapahtunut, myös pelaamisen ja muun digitoiminnan osalta.

Hengelliset tuotteet kasvun tukena

Lasten kristillinen kasvatus on siirtynyt aiempaa enemmän vanhempien ja seurakunnan vastuulle.

– Vanhempien on hyvä miettiä tapoja, joilla he haluavat vahvistaa lapsensa hengellistä elämää, sillä lapsen usko ei kehity itsestään. On tärkeää käydä perheenä seurakunnassa, josta hengellisen vahvistumisen lisäksi sekä lapset että vanhemmat voivat löytää ystäviä.

Paikallisseurakunnan lisäksi tukea kristilliseen kasvatukseen tarjoavat hengelliset kirjat, äänitteet ja lehdet.

– Jees-lehden kautta uskovien kotien lapset saavat kokemuksen siitä, että ympäri Suomea asuu muitakin lapsia, jotka rukoilevat ja lukevat Raamattua. Lehdessä kerrotaan lapsen elämään liittyvistä arjen asioista, joihin yhdistyy mukavalla tavalla usko Jumalaan.

– Perheille suunnattu Verso-lehti puolestaan haluaa rohkaista vanhempia kasvatustehtävässä ja oman hengellisen elämän harjoittamisessa, päätoimittaja selvittää.

Päivi Isoaho haluaa rohkaista uskovia perheitä miettimään, voisivatko he tilata Jees-lehteä myös sukulaistensa ja naapureidensa lapsille.

– Vaikka kristilliset arvot eivät olisikaan keskeisellä sijalla jossain perheessä, lehden tilaus voi silti olla tervetullut lahja. Tosiasia on se, että yhteys Jumalaan on paras turva, jonka lapsi voi saada.

Heli Markkunen