Suolahdessa lapsuutensa viettänyt Miranda Vuolasranta on kansainvälisissä tehtävissään tottunut kohtaamaan erilaisia ihmisiä. Hän ei hätkähdä, olipa keskustelukumppanina valtion johtotason henkilö tai köyhän romanikylän pieni lapsi.
Nykyään miehensä Urpo Vuolasrannan kanssa Nurmijärvellä asuva Miranda Vuolasranta toimi vuoden 2013 toukokuusta alkaen kaksi vuotta Euroopan komissiossa asiantuntijavirkamiehenä syrjimättömyysasioissa. Vielä kuluneena keväänä Vuolasrannan asiantuntemusta tarvittiin Brysselissä, koska hänen veroistaan romanikulttuurin ja -politiikan tuntijaa ei ole monta.
Vuolasranta on toiminut myös esimerkiksi Romaniasiain neuvottelukunnan pääsihteerinä, Euroopan romanifoorumin varapuheenjohtajana ja puheenjohtajana, Euroopan neuvoston sihteeristössä Strasbourgissa, ulkoasiainministeriön erityisasiantuntijana sekä Fintiko Romano Forum -liittojärjestön puheenjohtajana ja myöhemmin toiminnanjohtajana.
– Euroopan neuvostossa Ranskassa toimiessani, vuosien 2002–2006 aikana, vierailin 47:ssä järjestön jäsenmaassa tapaamassa päätöksistä vastaavia henkilöitä ja myös kansalaisia, Vuolasranta kertoo.
Romanit syrjityin kansanosa
Euroopan unionin eli EU:n jäsenmaissa elää noin seitsemän ja puoli miljoonaa romania. Romanien on todettu olevan Euroopan syrjityin ja syrjäytynein kansanosa.
Monissa EU-maissa romanien sosiaaliturva on lähes olematon, ja he ovat toisen luokan kansalaisia. Eurooppa ei ole halunnut turvata romanien perusoikeuksia.
– Koko Euroopan väestöllä on peiliin katsomisen paikka. Romaneja kohtaan tunnetaan edelleen halveksuntaa ja jopa vihaa. Monissa maissa terveitä romanilapsia on sijoitettu vammaisten lasten laitoksiin. Nykyään tunnustetaan erityinen rasismin muoto, jota kutsutaan antigypsyismiksi eli romanivastaisuudeksi. Tälle vainotun kansan kohtaamalle asenneongelmalle ei ole vielä tehty mitään, Vuolasranta lataa.
Nyt EU:ssa on kuitenkin todettu, että romaneja koskeviin epäkohtiin on puututtava.
– EU on linjannut viisi ongelmaa: romanien huonot asumisolot, koulutus, työllisyys ja terveyspalvelut sekä syrjintä. Varsinkin Bulgariassa, Romaniassa, Tšekissä, Unkarissa ja Slovakiassa romanien elinolosuhteet ovat huolestuttavia. Omaa karua kieltään tästä puhuu se, että Romaniassa 600–800 romanilasta kuolee vuosittain kylmään ja nälkään.
EU valvoo jäsenmaitaan ja raportoi niiden toiminnasta. Niinpä Vuolasrannan työpäiviin kuului lukuisten raporttien lukemista ja kirjoittamista. Esimerkiksi Tšekille EU on antanut uhkavaatimuksen romanilasten huonoista koulutusmahdollisuuksista ja heidän eristämisestään kantaväestöstä.
– Nyt Tšekki on muuttanut lainsäädäntöään romanilasten koulutuksen turvaamiseksi. EU:n ei ole helppo kovistella jäsenmaitaan romanien ihmisoikeusasioissa, Vuolasranta sanoo.
Kristilliset arvot vastatuulessa
Vuolasranta ei ollut ainoa romanitaustainen virkamies EU:ssa.
– Komission samalla osastolla työskenteli myös slovakialainen naisjuristi, joka oli romani.
Vuolasranta kertoo, että hänen romanivaatetustaan arvostettiin.
– En missään vaiheessa kokenut pukuni olleen este työni edellyttämälle asiantuntijuudelle. Niin komission kuin muidenkin EU:n instituutioiden virkamiehet suhtautuivat minuun arvostavasti. Meillä oli hyvä yhteistyöhenki.
Vaikka Vuolasranta ei henkilökohtaisesti huomannut hänen kristillisen vakaumuksensa aiheuttaneen kielteistä suhtautumista työyhteisössä, yleisesti hän on todennut tunnustavien kristittyjen olevan jopa syrjinnän kohteena Euroopassa.
– Kristillisten arvojen mukaan toimiva henkilö kokee tämän päivän työelämässä tulevansa leimatuksi monenlaisilla, useimmiten kielteisillä leimoilla. Individualismi jyrää, kunhan se ei ole luonteeltaan kristillistä.
Tämän vuoksi Vuolasranta kehottaakin kristittyjä olemaan maailman valo ja suola.
– Tänä päivänä kristittyjen täytyy nostaa pää ja marssia esiin erityisesti silloin, kun tehdään päätöksiä lainsäädännön tasolla kristillisen arvomaailman romuttamiseksi.
Romanien tausta kiinnosti varhain
– Jo nuorena koulutyttönä olin kiinnostunut kansani taustasta ja historiasta, Vuolasranta muistelee. Hänen vanhempansa Helli ja Pekka Bollström kannustivat lapsiaan opiskelemaan. Niinpä Vuolasranta on hankkinut esimerkiksi romanikielen ja romanihistorian opettajan pätevyyden ja toiminut näiden aineiden opettajana ja opetussuunnitelmien laatijana Ruotsissa ja Suomessa. Hän on myös kirjoittanut muun muassa ensimmäisen peruskouluissa käytettävän romanikielen aapisen. Vuolasranta on myös kouluttautunut romanikulttuurin ohjaajaksi, erityisalana kansainvälinen ihmisoikeuspolitiikka ja romanipolitiikan asiantuntijatehtävät.
Koulutuksesta ja monipuolisesta työkokemuksesta on Vuolasrannan mukaan ollut hyötyä varsinkin EU:ssa.
– Olen kuitenkin täysin riippuvainen Jumalasta. Sydän vavisten teen työtäni – tarvitsen kaikessa hänen armoaan ja apuaan.
Evankeliumin työssä
Lukuisten virkatehtävien ohella Vuolasranta on miehensä kanssa kasvattanut kolme lasta, jotka ovat nyt jo aikuisia. Pariskunnalla on myös yhdeksän lastenlasta. Tänä keväänä Vuolasrannoilla oli erityinen ilon aihe, sillä heidän tyttärensä Miriam Schwartz suoritti ensimmäisenä romaninaisena Isossa Kirjassa teologisen tutkinnon. Näin vanhempien viitoittama tie ei katkea, sillä Urpo ja Miranda Vuolasranta ovat oman toimensa ohella olleet evankeliumin työssä 22 vuotta. He ovat vieneet evankeliumia kotimaan ja Ruotsin lisäksi esimerkiksi Baltian maihin, Itävaltaan, Bulgariaan ja Israeliin.
Miranda Vuolasranta on sanoittanut ja säveltänyt noin 50 hengellistä laulua. Näistä ensimmäinen syntyi vuonna 1977.
Laulu alkaa sanoilla ”Ristillä sä näätkö elon Herran”.
PääkirjoitusLuukkaan evankeliumissa on kuuluisa kertomus Pietarin kalansaaliista, joka oli niin suuri, että verkot eivät meinanneet kestää saaliin painoa. Kun verkot olivat murtumispisteessä ja repeilivät, Simoni...
Miten onViime viikolla 170 ikääntynyttä pastoria ja evankelistaa kokoontui Iso Kirja -opistolle Senioripäiville. Kolmipäiväistä tapahtumaa luotsaili Hyvä Sanoma ry:n seniorityön yhdyshenkilö Tapio Sopan...
UutisetKirkkohallitus on päättänyt jakaa avustusta niille luterilaisen kirkon sopijajärjestöille, joita ulkoministeriön hallinnon alaan kuuluvien kehitysyhteistyörahojen vähennykset koskivat. Suomen Lähetyss...
UutisetUskonnottamaksiI itsensä määrittävien englantilaisten ja walesilaisten määrä on ylittänyt kristittynä itseään pitävien lukumäärän, ilmenee vastikään julkaistussa selvityksessä.
UutisetToukokuun puolivälin rankkasateet johtivat suurtulviin eri puolilla Sri Lankaa. Useita päiviä jatkuneet rankkasateet aiheuttivat tuhoa eri puolilla saarivaltiota, mutta erityisesti maan pääkaupungin C...
UutisetBrasilian Sao Paulossa toukokuun lopussa järjestetty Jeesus-marssi kokosi yli 350 000 ihmistä. Tarkkaa osallistujamäärää ei ole ilmoitettu, mutta järjestäjien mukaan se ylitti selvästi viime vuoden no...
UutisetSuomen ortodoksisen kirkon ylin päättävä elin, kirkolliskokous, on aloittamassa toimikauttaan kesäkuun alussa. Vaalilla valittujen 18 maallikon, 11 papiston ja kolme kanttoreiden edustajan lisäksi kir...
UutisetOnkohan Taivaan Isä unohtanut minut maan päälle, kertoi viime viikolla 104-vuotiaana kuollut veteraanisaarnaaja Arthur Kukkula pohtineensa elämänsä viimeisinä aikoina. Kukkulaa haastateltiin Tyrvään S...
KolumniMitä tarkoittaa, että Sanansaattaja on herätysliikkeen ja samalla protestiliikkeen lehti? Tätä pohdittiin Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen äänenkannattajan, Sanansaattajan, uutisessa toissa...
MielipideVanhusten yksinäisyydestä puhutaan nykyisin paljon. Yksinäisyyttä voidaan kokea siitäkin huolimatta, että ihmisellä on oma perhe tai puoliso. Yksinäisyys voi muuttaa muotoaan mutta olla kuitenkin koko...
Mielipide Jeesus-marssin ajankohdaksi onmuun muassa Ristin Voiton mielipidepalstalla (RV 19) ehdotettu helluntaita vapun sijaan sillä perusteella, että vappuna marssi tuntuu ”hyökkäykseltä työväen juhlaa...
MielipideOlavi Kokkonen (RV 21) ja Kari Hokkanen (RV 22) ottavat vastineissaan voimakkaasti kantaa tasa-arvoisen johtajuusnäkemyksen raamatullisuutta vastaan.
MielipideLuin hämmästellen Ristin Voiton numeroa 14/2016, jossa käsiteltiin suhtautumista uskovana juopumiseen ja toisaalta täysraittiuden opettamista seurakunnissa.
MuutPitkä ja vaiherikas elämä, jonka yllä on näkynyt sukupolvien yli ulottuva siunaus. Tämä ajatus kiteyttää Reima Tillanderin elämän matkaa 75 vuoden aikana. Monenlaisia vaiheita ja hetkiä on mahtunut Va...
PikavisiittiJuha Pekka ”JP” Laitinen on viisikymppinen syntyperäinen keuruulainen. Hän tekee työkseen tietokonehommia sairaalaympäristössä. Laitinen harrastaa musiikkia, vanhoja autoja, mökkeilyä, luonnossa kävel...
MuutUlla ja Paavo Pihlaisella on tänä vuonna kaksinkertainen syy juhlaan, sillä he ovat olleet 20 vuotta naimisissa ja tehneet yhtä kauan musiikkia yhdessä.