ouko-elokuussa Suomessa vietetään yli 20 kristilliset kesäjuhlat. Niitä järjestävät niin herätysliikkeet, luterilaisen kirkon lähetysjärjestöt kuin vapaakristilliset yhteisötkin. Useimmat kesäjuhlista kiertävät vuosittain eri puolilla maata ja piristävät milloin minkäkin paikkakunnan peltoja, pallokenttiä ja messuhalleja.
Vanhimmat kesäjuhlat ovat körttiläisten yli 120-vuotiaat Herättäjäjuhlat ja vuoden varhaisimmat toukokuussa pidetyt Medialähetys Sanansaattajien Medialähetyspäivät. Ruuhkaisin kesäjuhlaviikonvaihde on 17.–19. kesäkuuta, jolloin baptistit, Lähetysyhdistys Kylväjä, Kansan Raamattuseura ja Evankelinen lähetysyhdistys viettävät vuoden kohokohtaansa.
Heinäkuun alkupäiviin ajoittuvat puolestaan muun muassa Vapaakirkon Kesäjuhlat, Kansanlähetyspäivät ja vanhoillislestadiolaisten Suviseurat, jotka ovat vuosi toisensa jälkeen Suomen suurimmat kesäjuhlat noin 75 000 vieraallaan.
Perinteinen miellyttää
Suviseurat pystytetään suurille peltoalueille, ja erilaisia käytännön ratkaisuja säädetään vuosi vuodelta toimivammiksi.
– Koko ajan mietitään, miten jokin asia voidaan tehdä helpommin. Esimerkiksi 150-metrisen ravintolakatoksen sivutelttaa pystyttäessään eräs talkoolainen totesi, että ennen sen pystyttämiseen puisine runkoineen meni monta päivää, mutta nyt työ saadaan tehtyä päivässä, kun kasaamista helpottavat valmiit metallirungot, Suviseurojen tiedotustoimikunnan puheenjohtaja ja tiedotusvastaava Merja Sorjanen kertoo.
Suviseurojen ohjelmasisältö puolestaan on pysynyt vuosikymmenten aikana ennallaan.
– Seuraohjelma koostuu seurapuheista, virsistä ja Siionin lauluista, Sorjanen toteaa.
Hänen mukaansa Suviseuroissa on todettu hyväksi, että eri-ikäiset liittyvät samaan ohjelmaan. Suuri seuraväki ei myöskään tunnu kaipaavan tähän muutosta vaan on perinteiseen ratkaisuun tyytyväinen.
Merja Sorjanen arvioi, että Suviseurat kokoavat valtaosin liikkeeseen kuuluvia ”vakiokävijöitä”. Hänen mukaansa yksi kiertävien seurojen ajatus on kuitenkin myös tuoda niiden hengellinen anti uusien asutusten ja ihmisten ulottuville.
– Pääsymaksuja ei ole ja kaikki ovat tervetulleita, hän sanoo.
Lähetit näkyvämmiksi
Kirkon viidesläinen herätysliike Kansanlähetys syntyi vuonna 1967 ja piti tuolloin myös ensimmäiset kesäjuhlansa, Kansanlähetyspäivät. Tavallisesti niiden sijainti vaihtuu vuosittain. Nyt juhlat vietetään kahtena vuonna peräkkäin liikkeen keskuspaikassa Ryttylässä.
– Ensi vuonna Kansanlähetyspäivät täyttävät 50 vuotta. Kehitämme kovasti lähetyskeskuksen aluetta suurjuhlia silmälläpitäen. Täällä käy vuosittain yli 10 000 ihmistä, joten se hyödyttää kaikkia vieraitamme, Kansanlähetyspäivien viestinnästä vastaava Anne Lepikko taustoittaa.
Lähetystyöstä ja vankasta raamattuopetuksesta tunnetun liikkeen piirissä on totuttu kehittämään myös sisällöllistä puolta.
– Tänä vuonna uutta on ainakin se, että lähetystyöntekijöitä on mukana joka ohjelmassa, Lepikko kertoo.
Lisäksi viime aikoina on koettu hyvänä se, että eri-ikäiset voivat viihtyä yhdessä Raamatun sanan äärellä.
– Viime vuonna ensimmäistä kertaa aikuisten ohjelma oli suunniteltu myös nuorisoa ajatellen. Nyt nuorilla ei ole varsinaisesti eri ohjelmaa, vaikka esimerkiksi myöhäisiltojen iltajatkoissa on nuorekas meininki.
Nuoret tahdittavat uudistuksia
Anne Lepikon mukaan Kansanlähetyksen ja sen kesäjuhlien uudistushenkinen ote liittyy liikkeen vahvaan nuorisotyöhön. Parin viime vuoden ajan päivien johtaminenkin on hajautettu Kansanlähetyksen johdolta työntekijöille. Samalla mukaan on saatu tuoretta toteuttamistapaa.
– Luulen, että kun saadaan vastuu entistä useammille harteille, johtajilla jää enemmän aikaa siihen, missä heidän osaamisensa palvelee parhaiten. Samalla vastuun jakaminen laajentaa ajattelua, Lepikko arvioi.
Helluntailaisten Juhannuskonferenssissa hyödynnetään tänä vuonna hieman samanlaista ”tuottajatyyppistä” mallia, jossa vastuuta on jaettu useille eri sukupolvia edustaville henkilöille. ”Tavoitteena oli päästä ohjelman tilkkutäkkimäisyydestä kohti virtaviivaisempaa kokonaiskuvaa”, konferenssi-isäntä Marko Halttunen luonnehtii uudistusta RV 22:n konferenssiliitteessä.
Juhannuskonferenssin tuottajien tehtävänä on ennen muuta hoitaa käytännön yksityiskohdat niin, että tilaisuuksien toteuttajat saavat keskittyä sisällöllisiin tehtäviinsä. Tuottajat pitävät huolen siitä, että eri päivien teemat näkyvät niin puheissa kuin musiikissa. He myös varmistavat, että kaikki ovat tietoisia tehtävästään ja yhteisestä päämäärästä. Uudistuksella pyritään välttämään kenttäoloihin kuuluva käytännön sähellys, jotta konferenssivieraat voisivat keskittyä juhlien hengelliseen antiin mahdollisimman täysipainoisesti.
PääkirjoitusLuukkaan evankeliumissa on kuuluisa kertomus Pietarin kalansaaliista, joka oli niin suuri, että verkot eivät meinanneet kestää saaliin painoa. Kun verkot olivat murtumispisteessä ja repeilivät, Simoni...
Miten onViime viikolla 170 ikääntynyttä pastoria ja evankelistaa kokoontui Iso Kirja -opistolle Senioripäiville. Kolmipäiväistä tapahtumaa luotsaili Hyvä Sanoma ry:n seniorityön yhdyshenkilö Tapio Sopan...
UutisetKirkkohallitus on päättänyt jakaa avustusta niille luterilaisen kirkon sopijajärjestöille, joita ulkoministeriön hallinnon alaan kuuluvien kehitysyhteistyörahojen vähennykset koskivat. Suomen Lähetyss...
UutisetUskonnottamaksiI itsensä määrittävien englantilaisten ja walesilaisten määrä on ylittänyt kristittynä itseään pitävien lukumäärän, ilmenee vastikään julkaistussa selvityksessä.
UutisetToukokuun puolivälin rankkasateet johtivat suurtulviin eri puolilla Sri Lankaa. Useita päiviä jatkuneet rankkasateet aiheuttivat tuhoa eri puolilla saarivaltiota, mutta erityisesti maan pääkaupungin C...
UutisetBrasilian Sao Paulossa toukokuun lopussa järjestetty Jeesus-marssi kokosi yli 350 000 ihmistä. Tarkkaa osallistujamäärää ei ole ilmoitettu, mutta järjestäjien mukaan se ylitti selvästi viime vuoden no...
UutisetSuomen ortodoksisen kirkon ylin päättävä elin, kirkolliskokous, on aloittamassa toimikauttaan kesäkuun alussa. Vaalilla valittujen 18 maallikon, 11 papiston ja kolme kanttoreiden edustajan lisäksi kir...
UutisetOnkohan Taivaan Isä unohtanut minut maan päälle, kertoi viime viikolla 104-vuotiaana kuollut veteraanisaarnaaja Arthur Kukkula pohtineensa elämänsä viimeisinä aikoina. Kukkulaa haastateltiin Tyrvään S...
KolumniMitä tarkoittaa, että Sanansaattaja on herätysliikkeen ja samalla protestiliikkeen lehti? Tätä pohdittiin Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen äänenkannattajan, Sanansaattajan, uutisessa toissa...
MielipideVanhusten yksinäisyydestä puhutaan nykyisin paljon. Yksinäisyyttä voidaan kokea siitäkin huolimatta, että ihmisellä on oma perhe tai puoliso. Yksinäisyys voi muuttaa muotoaan mutta olla kuitenkin koko...
Mielipide Jeesus-marssin ajankohdaksi onmuun muassa Ristin Voiton mielipidepalstalla (RV 19) ehdotettu helluntaita vapun sijaan sillä perusteella, että vappuna marssi tuntuu ”hyökkäykseltä työväen juhlaa...
MielipideOlavi Kokkonen (RV 21) ja Kari Hokkanen (RV 22) ottavat vastineissaan voimakkaasti kantaa tasa-arvoisen johtajuusnäkemyksen raamatullisuutta vastaan.
MielipideLuin hämmästellen Ristin Voiton numeroa 14/2016, jossa käsiteltiin suhtautumista uskovana juopumiseen ja toisaalta täysraittiuden opettamista seurakunnissa.
MuutPitkä ja vaiherikas elämä, jonka yllä on näkynyt sukupolvien yli ulottuva siunaus. Tämä ajatus kiteyttää Reima Tillanderin elämän matkaa 75 vuoden aikana. Monenlaisia vaiheita ja hetkiä on mahtunut Va...
PikavisiittiJuha Pekka ”JP” Laitinen on viisikymppinen syntyperäinen keuruulainen. Hän tekee työkseen tietokonehommia sairaalaympäristössä. Laitinen harrastaa musiikkia, vanhoja autoja, mökkeilyä, luonnossa kävel...
MuutUlla ja Paavo Pihlaisella on tänä vuonna kaksinkertainen syy juhlaan, sillä he ovat olleet 20 vuotta naimisissa ja tehneet yhtä kauan musiikkia yhdessä.