Markku Luoma: Lainsäädäntö, uskonyhteisön arvot, omat
säännöt ja käytänteet
Uskonnonvapaus toteutuu Suomessa erittäin vahvana eikä julkinen
valta ole katsonut asiakseen ryhtyä ohjaamaan tai rajoittamaan uskonyhteisöjen
toiminnan sisältöä. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna tämä on poikkeuksellista.
Meillä uskonyhteisöjen ristiriidat viranomaisten kanssa, silloin harvoin kun
niitä ilmenee, pohjautuvat uskonnonvapauden harjoittamiseen tavalla, joka
loukkaa muita oikeuksia ja vapauksia (Suomen perustuslaki, 2. luku). Tässä
esityksessä käsitellään uskonyhteisöjen toimintaa suomalaisen lainsäädännön
näkökulmasta ja lähinnä vapaakristillisten yhteisöjen, erityisesti
helluntaiherätyksen kannalta.
Uskonnonvapauslaki mahdollistajana
Uskonnonvapauslain säätäminen on jo pian Suomen itsenäistyttyä
avannut uskonyhteisöille mahdollisuuden järjestäytyä omaksi kirkkokunnaksi, ja
samanaikaisesti yhdistymisvapautta koskeva lainsäädäntö on turvannut vapauden
toimia muussakin yhteisömuodossa. Helluntaiherätyksen alkuaikoina keskusteltiin
järjestäytymisen tarpeesta ylipäänsä, ja osa liikkeen toimijoista katsoi, että
Hengen toiminnan tulee olla vapaata kaikista virallisista muodoista, niin
kirkkokunnista kuin yhdistyksistäkin. Vapaan herätysliikkeen ihanteeksi nähtiin
vapaa toiminta ilman yhteiskunnan määrittelemiä rakenteita. Juridisen
järjestäytymisen vaihtoehtoja ei lainkaan systemaattisesti suunniteltu vaan
järjestäytymiskysymyksiin törmättiin sen johdosta, että taloudellinen
todellisuus vaati reagoimaan tilanteeseen. Syntyi tarve hankkia kiinteistöjä,
palkata työntekijöitä, kerätä varoja, käynnistää lähetystyötä ja julkaista
lehtiä ja kirjoja. Uskonyhteisön ulkoinen toiminta oli sovitettava yhteiskunnan
juridisiin muotoihin (Ahonen 1994; Kangasoja ym. 2014; Ruohomäki 2014).
Juridisten muotojen hakeminen oli yhteydessä liikkeen
opetukseen. Yhteistä ymmärrystä on kautta aikojen ohjattu julistuksen ja
opetuksen kautta. Jakolinjoina ovat olleet kysymys paikallisseurakunnista ja
seurakuntien järjestäytyminen uskonnolliseksi yhdyskunnaksi.
Helluntaiherätyksen opin kulmakiviä ovat olleet seurakuntien itsenäisyys,
vanhimmistojohtoisuus ja kielteinen suhtautuminen yliseurakunnalliseen
järjestäytymiseen ja ohjaukseen.
Uskonnonvapauslaki loi vapaan mahdollisuuden uskonnon harjoittamiseen
valtakirkon ulkopuolella (Uskonnonvapauslaki 1922). Lain tarjoama uskonnollisen
yhdyskunnan järjestämistapa näytti kuitenkin olevan ristiriidassa
herätysliikkeen omien periaatteiden kanssa, minkä vuoksi käytettiin hyväksi
uskonnonvapauslain sijasta yhdistymisvapautta turvaavaa yhdistyslainsäädäntöä.
Yhdistyslain mukainen järjestäytyminen mahdollisti toiminnan harjoittamisen,
taloudenpidon järjestämisen ja juridisen päätöksenteon muodot. Tässäkin
järjestelmässä jouduttiin opillisia näkemyksiä venyttämään siten, että
vanhimmistojohtoisuus ei sopinut suoraan yhdistysrakenteeseen vaan syntyi
tuntemamme kaksoishallintorakenne vanhimmisto/hallitus -jaon pohjalle.
Vaikka seurakuntien itsenäisyyden periaatteesta ja
kirkkokuntarakenteen vastustamisesta pidettiin tiukasti kiinni, liike tarvitsi
kuitenkin käytännössä valtakunnallisia rakenteita (Ahonen 1994; Ruohomäki
2014). Tähän tarpeeseen vastattiin perustamalla valtakunnallisesti toimivia
yhdistyksiä eri toimialoille siten, että sellaisiksi luettavia yhteisöjä oli
parhaimmillaan liki parikymmentä. Herätysliike tarvitsi myös
yliseurakunnallista koordinaatiota, jota varten syntyi maakunnallisten
veljespäivien ja valtakunnallisten Talvipäivien järjestelmä. Vaikka nämä olivat
kokoonpanoltaan epävirallisia ja ilman juridista järjestysmuotoa, varsinkin Talvipäivät
käytti tosiasiallisesti merkittävää päätösvaltaa.
Ulkoiset käytännöt lujittuvat osaksi arvopohjaa
Historiallisen kehityksen muokkaamaa järjestäytymistapaa
perusteltiin ja legitimoitiin jäsenkunnalle julistuksessa, opetuksessa ja
käytäntöjä toistamalla. Uskonnolliselle liikkeelle on tunnusomaista, että suuri
osa johtamista ja johtamisviestintää tapahtuu hengellisen julistamisen kautta.
Varsinainen muodollinen päätöksenteko hoidetaan seurakunnassa mahdollisimman
vähin ponnistuksin, ”välttämättömänä pahana”. Vallitseva käytäntö kiinnittyy
julistuksen ja opetuksen kautta osaksi oppirakennelmaa ja lujittuu jäsenkunnan
arvopohjaan. Voi sanoa, että käytännöt pyhittyvät ja ovat lopulta osa
uskomusten ja arvojen perusrakennetta.
Uskomukset ja arvot kuuluvat ihmisen kognitiivisten rakenteiden
syvimpään kerrokseen, johon vaikuttaminen on vaikeampaa ja hitaampaa kuin
tiedon jakaminen tai mielipiteiden ja asenteiden muuttaminen. Tähän törmättiin,
kun muutosta yhdistysrakenteesta uskonnolliseksi yhdyskunnaksi ryhdyttiin
toteuttamaan 2000-luvun alussa. Tietopohja ja vertailu tarkoituksenmukaisesta
rakenteesta ei vakuuttanut koko yhteisöä, vaan muutossuunnitelman koettiin
uhkaavan uskonelämän perusteita ja syvimpiä arvoja. Keskustelun käyminen asia-argumenteilla
osoittautui yllättävän vaikeaksi. Vasta kahden vuosikymmenen keskustelu näyttää
vähitellen johtavan tuloksiin. Yllättävästi viime vaiheessa euro on ollut tässä
kova konsultti, kun kolehdinkannon laillisuutta koskeva kysymys on
merkittävästi vauhdittanut järjestäytymisprosessia.
Suomalainen yhteiskunta on ollut huomattavan avara
suhtautumisessaan uskonyhteisön arvojen toteuttamiseen. Erilaiset
järjestäytymisen tavat ovat olleet mahdollisia, ja uskonnon harjoittaminen ja
kokoontuminen on mahdollista myös kokonaan ilman juridisen järjestäytymisen
muotoja, ellei omaisuuden ja talouden järjestäminen vaadi virallisia muotoja.
Järjestäytymismuodon valitseminen jää yhteisön itse valittavaksi ja riippuu
omien ”maallisten” toimintojen tarpeesta.
Negatiivinen uskonnonvapaus ja yhdenvertaisuuskysymykset
etusijalla?
Uskonnonvapauden kehityksessä ovat viime aikoina olleet esillä
ns. negatiivinen uskonnonvapaus ja yhdenvertaisuuskysymykset. Keskustelun
painopiste on siirtynyt uskomisen vapaudesta vapauteen uskonnosta eli oikeuteen
olla uskomatta. Kun uskomisen vapaus alkaa olla jo itsestäänselvyys, korostuu
eri uskomusryhmiin kuuluvien yhdenvertaisuus eri elämänalueilla ja
uskonnollisten ryhmien yhdenvertainen asema.
Yhdenvertaisuuslain ja sukupuolineutraalin avioliittolain
säätäminen ovat aiheuttaneet jännitteitä uskonyhteisöjen arvomaailman ja
lainsäädännön linjan välille. Useimpien kirkkokuntien avioliittokäsitys
poikkeaa lainsäätäjän näkemyksestä, eikä sukupuolten ja seksuaalivähemmistöjen
kohtelussa kaikissa yhteisöissä seurata yhdenvertaisuuslain periaatteita.
Lainsäätäjä on tässäkin suhteessa noudattanut uskonnonvapauden periaatetta ja
jättänyt uskonnollisen toiminnan yhdenvertaisuuslain soveltamisalan ulkopuolelle.
Suhtautuminen avioliittoon ja vihkimiseen on jätetty uskonyhteisöjen itse
päätettäväksi.
Vihkimiskysymys on vaikeasti ratkaistava ongelma luterilaisen
kirkon sisällä. Muut uskonyhteisöt eivät näytä joutuvan juridisiin vaikeuksiin
pitäessään kiinni perinteisestä näkemyksestä, vaikka saattavatkin kohdata
vastatuulta yleisessä mielipideilmastossa. Uhkakuvat julistajien joutumisesta
rikosprosessin kohteeksi homofobisena pidettyjen saarnojensa vuoksi eivät ole
Suomessa ainakaan vielä toteutuneet. Sananvapaus mahdollistaa edelleen
vakaumuksesta kiinni pitämisen ja omien periaatteiden mukaisen puheen ja
kirjoittamisen. Se ei vaadi rikoslakia rikkovaa loukkaamista, solvaamista tai
yleensäkään vihapuhetta. Normaalien hyvien tapojen välttäväkin noudattaminen riittää
laillisuuden puolella pysymiseen, eikä vakaumuksesta tarvitse tinkiä.
Muita rajankäyntejä laillisuuden kanssa joudutaan käymään myös
suhtautumisessa uskonyhteisöjen omaan ”lainkäyttöön” jäsenten käyttäytymisen
valvonnassa. Niin ikään suhtautuminen ympärileikkauskäytäntöihin on ollut
keskustelun alaisena ja sharia-lain käyttöönottoa pelätään. Uusia kysymyksiä
saattaa nousta esille varsinkin uusien uskontojen rantautumisen myötä, ja
hyväksyttävyyden rajoja joudutaan jatkossakin selvittelemään.
Alamaisuus esivallalle vai uskollisuus Jumalan sanalle?
Helluntailiikkeen arvomaailmassa on tärkeää alamaisuus
esivallalle. Lakia ja oikeudenmukaisuutta halutaan noudattaa tinkimättömästi ja
olla tässä myös ympäristölle esimerkkinä. Tästä huolimatta vielä tärkeämpänä
arvona näyttäytyy uskollisuus Raamatun sanalle ja raamatulliselle
toimintatavalle. Nämä periaatteet eivät yleensä ole joutuneet keskenään
ristiriitaan, vaikka liikkeen alkuajoilta periytyvä tunne sijoittumisesta
yhteiskunnassa marginaaliin ja ”ulkopuolelle leirin” näkyy ajoittain
kriittisenä suhtautumisena valtavirtaan ja yhteiskunnan organisaatioihin.
Esimerkkinä tästä ovat olleet suhtautuminen poliittiseen toimintaan
osallistumiseen, äänestämiseen ja asepalvelukseen.
Pitkän aikavälin kehityslinjana näyttää olevan vähittäinen
integroituminen yhteiskuntaan. Poliittiseen toimintaan osallistuminen on
yleistynyt ja seurakuntalaisten ja pastorien ehdokkuuteen vaaleissa
suhtaudutaan pääsääntöisesti myönteisesti ja kannustavasti. Äänestämiseen
vaaleissa voidaan saarnoissa ongelmattomasti kehottaa. Merkittävänä ilmiönä on
myös osallistuminen kolmannen sektorin toimijana erilaisiin sosiaalisen
auttamistyön muotoihin ja kehitysapuun kiinteässä yhteistyössä
viranomaistahojen kanssa.
Yhteenvetona voidaan todeta seuraavat ydinkohdat:
Lainsäätäjällä tai viranomaisilla ei Suomessa ole mitään
agendaa tai pyrkimyksiä ohjata uskonyhteisöjen toiminnan sisältöjä. He pyrkivät
takaamaan mahdollisimman laajan toimintavapauden kaikille uskonyhteisöille.
Uskonnonvapautta rajoittavat muut perusoikeudet, kuten sananvapaus,
yhdenvertaisuus, henkilökohtainen vapaus ja koskemattomuus, yksityiselämän
suoja sekä rikoslain suojaamat oikeudet.
Uskonyhteisöt voivat valintansa mukaan käyttää erilaisia
järjestäytymisen tapoja ja organisaatiomuotoja. Yhteisön arvoperusta vaikuttaa
siihen, millaisia ulkonaisia muotoja toiminnassa käytetään.
Vallitsevat ja toistetut käytännöt omaksutaan osaksi
sisäistettyjä arvoja ja periaatteita. Käytäntöjä voidaan vahvistaa
julistussisältöjen avulla. Käytäntöjen ”pyhittyminen” vahvistaa pysyvyyttä ja
vaikeuttaa rationaalista muutossuunnittelua.
Helluntailiikkeen juridiseen organisoitumiseen on vaikuttanut
pitäytyminen Raamatun sanaan ja alkuseurakunnan toimintatapaan.
Helluntaiherätys on kehittynyt yhteiskunnallisiin rakenteisiin
kriittisesti suhtautuvasta marginaaliryhmästä yhteiskuntaan integroituneeksi
vaikuttajaksi. Kehitys näkyy aikaisempaa myönteisempänä suhtautumisena muihin
instituutioihin ja osallistumisena yhteiskunnalliseen toimintaan.
Markku Luoma
Kirjoittaja
on varatuomari, filosofian tohtori ja eläkkeellä oleva poliisipäällikkö.
Lähteet:
Ahonen, L. K. 1994. Suomen
helluntaiherätyksen historia. Päivä.
Kangasoja, M., Luoma, M. &
Mantsinen, M. 2014. Kohti hyvää seurakuntahallintoa. Aikamedia.
Ruohomäki, J. 2014. Suomen
helluntailiikkeen synty, leviäminen ja yhteisönmuodostus 1907–1922. Aikamedia.
Muistolle8.1.2024 | Raahen helluntaiseurakunnan pitkäaikainen saarnaaja Esko Rautio sai taivaskutsun 13.11.2023. Hän menehtyi kolme ja puoli vuotta kestäneeseen vakavaan sairauteen 93-vuotiaana. E...
Muistolle(5.5.2023) Pastori ja lähetystyöntekijä Niilo Mäenpää on kuollut. Hän menehtyi lauantaina 5. toukokuuta 88-vuotiaana. Häntä hoidettiin viimeisissä vaiheissa Kaarinakodissa Kaarinassa.
MuistolleArvostettu Israel-lähetti Rauni Sisko Tuulikki Kaukonen (s. 21.1.1939) kuoli 17. huhtikuuta 2023, 84 vuoden iässä. Uskoon tultuaan Rauni kävi uskovien kasteella syksyllä 1962 Englannin Southamptonissa...
MuistolleRaimo Karmitz syntyi Suomen jatkosodan aikaan Pohjois-Savon Rautavaaran pitäjässä perheen esikoisena. Isän tultua uskoon 1955 perheessä alkoi hengellisten asioiden vaikutus, joka kosketti myös Rai...
MuistolleOsmo Sakari Hämäläinen, evankelista Ossi, kuoli 1. maaliskuuta 2022 Porvoon sairaalassa. Hän oli kuollessaan 82-vuotias. Ossia jäivät kaipaamaan lasten lisäksi joukko seurakuntaystäviä Po...
MuistolleRitva Annikki Siren syntyi 2. huhtikuuta 1938 Kouvolassa ja muutti taivaan kotiin 1. maaliskuuta 2022 Helsingissä. Sairauden uuvuttamana Annikki nukkui pois levollisesti puolisonsa Samulin vieress...
MuistolleJyväskylän helluntaiseurakunnan arvostettu ja pitkäaikainen pastori Armi Hintikka ylennettiin kirkkauteen 16. tammikuuta 2022. Hän kuoli vakavan sairauden uuvuttamana puolisonsa Uskon ja poikansa Miko...
MuistolleAikaisin aamulla 20.12.2021 Uruguayn apostoli Altti Viljanen saapui voittajana maaliin kohtaamaan rakkaan Herransa, kuten hän oli toivonut ja rukoillut jo monta viikkoa. Tämä tapahtui Altin...
MuistollePerjantaina 12. marraskuuta 2021 pitkäaikaisen sairauden murtamana pois nukkunut Valtter Luoto jätti pysyvän jäljen maamme helluntailiikkeeseen ja kristillisyyteen.
MuistolleJapanin-lähetysveteraani ja erikoissairaanhoitaja Lea (Leea) Kärnä nukkui pois 96 vuoden ikäisenä hoivakodissa Kangasniemellä 24.9.2021. Lea (o.s. Manninen)...
MuistolleRakas isäni Lasse Kangassalo syntyi kauniina kesäisenä päivänä 15. kesäkuuta 1940 Nevanpään kotiin Kiikoisiin. Nuori äiti Eeva Nevanpää piti sylissään pientä jo ennen syntymään...
MuistolleReijo syntyi yhdeksänlapsisen perheen kuopuksena 26.4.1951 Irene ja Aarne Vierulan perheeseen. Perhe asui silloin Seinäjoella. Vanhemmat ja Anna-mumma olivat uskovais...
MuistolleMartti Vuorinen syntyi 13.12.1937 Keuruulla Esa ja Auli Vuorisen perheeseen. Perheeseen kuului myös Marttia vuoden vanhempi Anja. Myöhemmin perheeseen syntyi vielä vi...
MuistolleSuomen kristikansa on menettänyt vaikuttavan merkkihenkilön, mutta hänen muistonsa, kirjansa ja netistä löytyvät raamattutuntinsa puhuvat edelleen. Olavi Kokkonen (20.10.1934–5.5.2021) eht...
MuistolleKaija syntyi Keuruulla 18. marraskuuta 1941 Heikki ja Inkeri Kivimäen esikoisena. Hän tuli uskoon lapsena pyhäkoulussa ja vei evankeliumin kotiinsa. Kaijan todistuksen kau...
MuistolleLähetystyöntekijä, TM Reijo Kuokkanen siirtyi ikuisuuteen syöpäsairauden seurauksena 20. maaliskuuta 2021. Hänet diagnosoitiin 12 päivää aiemmin. Levolliset ja kivuttomat viimeiset hetke...
MuistolleIsäni, veteraanipastori Sakari Saarinen nukkui pois tästä maailmasta odottamaan ylösnousemuksen aamua 18. lokakuuta 2020 Hämeenlinnan Rengossa 96 vuoden ikäisenä.
Sakari syntyi 24...
MuistolleValmennus- ja koulutusalalla uransa tehnyt, kysytty puhuja, psykologi ja konsultti E. Olavi Salminen (FT) kuoli 25. helmikuuta sairauskohtauksen seurauksena Meilahden sairaalassa Helsing...
Muistolle”On Jumala niin suuri, rakkautensa valtavin, ja ihminen niin pieni vaeltaja kanjonin...” yhdistyy Erkki Ahosen tenoriin. Erkin tuttu tenori on nyt vaiennut. Kanjonin vaeltaja sai kutsun...
MuistolleIsäni Aarno Salmenkivi muutti Taivaan kotiin 24.10.2020. Hän syntyi 15.8.1933 kuudentena lapsena Laukaasta Mäntyharjulle muuttaneeseen maanviljelijäperheeseen. Isän lapsuuskodissa kun...
MuistolleRakas äitimme Lahja Kuitunen ei enää viettänyt joulua kanssamme. Hän sai kutsun taivaan kotiin 21. joulukuuta 2020.
Äiti syntyi 13. joulukuuta 1944 aikaan, jolloin toinen maailmanso...
MuistolleTammikuun 21. päivänä sai tuhansien tuntema ja rakastama Pentti ”Benito” Manninen muuttaa kaipaamaansa taivaan kodin lämpöön. Lähtö tapahtui kauniisti yön hiljaisina tunteina Riitta...
MuistolleAino Irja Sinkkonen syntyi Suistamolla 12.6.1927 viisilapsisen perheen vanhimpana. Muiden Karjalan evakoiden tavoin kahdesti kotinsa jättäneenä perhe päätyi lopulta Iisalmeen, jossa valtio au...
MuistolleSuomen Operaatio Mobilisaation (OM) ensimmäinen toiminnanjohtaja Frank Dietzmenehtyi nopeasti edenneeseen syöpään 11.1.2021. Vuonna 1939 syntynyt Dietz oli rakastettu lähetysjohtaja, armoitet...
MuistolleReilu vuosi sitten oli suuren juhlan aika. Juhlimme paitsi sitä, että olin vihdoinkin löytänyt kauan kadoksissa olleen pisteen viimeiseen väitöstutkimukseni lauseeseen, myös sitä, miten monien mei...
MuistollePohjois-Makedonian Evankelisen Helluntaikirkon ja Agape-järjestön johtaja Mirco Andreev siirtyi sairauden murtamana ajasta ikuisuuteen tapaninpäivänä 26. joulukuuta.
MuistolleLähetyssaarnaaja Viktor Martiskainen siirtyi ajasta ikuisuuteen 23.10.2020 Kuusankoskella Kouvolassa. Hän syntyi 10.6.1932 rajan taakse jääneessä Ilomantsin Liusvaaran kylässä perheensä...
MuistolleLokakuun viimeisinä päivinä saimme suruviestin ystävämme ja työtoverimme Soili Korhosen äkillisestä kuolemasta Kanariansaarilla. Soili Korhonen syntyi 15.1.1945 Oulussa ja kuoli sairauskohtauksee...
MuistolleKanadasta saapui suruviesti laajasti arvostetun sananjulistajan ja laulajan Herman Blomeruksen kuolemasta. Hän toimi toistamiseen Toronton suomalaisen helluntaiseurakunnan pastorina. Mon...
Muistolle”Elämän todellisia helmiä olivat ne hetket, kun joku sai avun ja elämän lahjan Jumalalta”. Näin isopappani Jaakko Heinonen (25.5.1928–8.9.2019) sanoo hänestä kertovan Hakuna matata – ei huolt...
MuistolleSeppo Honkanen, joka 2. elokuuta muutti 77-vuotiaana Herran luo, oli läheinen työtoverini Fida Internationalissa (silloin vielä nimellä Suomen Vapaa Ulkolähetys) vuosikymmenen ajan (1989–1999...
Muistolle Esa Vilhelm (Vilho) Mäkelä syntyi Kullaalla 29.7.1934. Hänen matkansa päättyi vaikean sairauden murtamana 24.7.2019. Vilho ehti olla avioliitossa Ritvansa kanssa 66 vuotta. Heille...
MuutPidetty gospeltulkki ja monen rakastetun laulun tekijä Kale, Kalevi Vaija, menehtyi yllättäen perjantaiaamuna 5. heinäkuuta. Hän ei toipunut muutamaa päivää aiemmin saamastaan sairaskohtauksesta....
MuistolleKunnioitettu Jumalan palvelija, kirjailija-pastori Juhani Kuosmanen on saanut kutsun taivaskotiin 81-vuotiaana. Hän syntyi Sodankylässä 23.6.1937 ja kuoli Lahdessa 26.3.2019.
MuistolleLähetystyöntekijä,
pastori ja kirjailija Kari Honkasen elämäntyö on päättynyt, mutta hänen
monipuolinen hengellinen vaikutuksensa ihmisten sydämissä jatkuu vielä
pitkään.
...
MuistolleVeljeni Arto näki päivänvalon 14.12.1962 Lappajärven sairaalassa. Arto syntyi perheeseen, jossa oli uskovat vanhemmat. Perheeseen kuuluivat myös isänäiti, Maria-täti ja 11 kuukautta aiemmin syntynyt t...
MuistolleRakas äitini Anna-Liisa Heimonen
pääsi Jeesuksen luokse
13. maaliskuuta. Häntä tullaan muistamaan monella tavalla: äitinä, mummina,
isomummina, ystävänä, työtoverina sekä yhtenä hellunt...
MuistolleIsämme Kaarlo Joel Ikonen sai kotiinkutsun
22.2.2018 kello kolme aamuyöllä. Pitkäaikaisen sairauden uuvuttamana hän
nukkui ikilepoon 82-vuotiaana.
MuistolleLähetyssaarnaaja Eila Mujusen taival tässä ajassa
päättyi viime vuoden marraskuun 14. päivän varhaisina aamutunteina äkillisen
sairauskohtauksen seurauksena. Hän siirtyi ajasta iäisyyteen...
MuistolleLähetystyöntekijä ja evankelista Martta Rajala muutti ajasta ikuisuuteen Forssan sairaalassa 22.12.2017 vaikean
sairauden uuvuttamana. Häntä jäi kaipaamaan sisarusten lisäksi suuri joukko...
MuistolleKoko helluntaiherätyksen musiikkiväen suuresti rakastama Ritva-Tuuli (Tuulikki) Ahonen sai iäisyyskutsun 8.12.2017 kotonaan Kotkassa.
Puolisen vuotta kestänyt vakavan sairauden vaihe uu...
MuistolleÄhtärissä Arvo ja Aili Hankkion esikoisena 10.7.1933 syntynyt Eino-veljeni oli monen toimen mies. Isän perintönä hän oli saanut
rohkean ja voimakkaan luonteen. Jo nuorena hän lähti kokeil...
MuistolleJumalan uskollinen palvelija, ylöjärveläinen evankelista Simo Pasanen sai kotiinkutsun 13.12.2017. Sairaalassa hän ehti olla vain vajaan vuorokauden, kunnes Jumalan vaunut veivät hänet
Ta...
MuistolleMirjam Pynnönen palveli lähetyksen Jumalaa kahdeksalla vuosikymmenellä. Hänen tarinansa on suomalaisen helluntailähetystyön pioneerivaiheen tarina.
MuistolleSe tapahtui silti yllättäen. Jäähyväiset. 21.4.2017 satavuotiasta
Suomeamme ja sen seurakuntia rakentanut pääsi perille. Jäljelle jäi kaipausta,
kiitollisuutta ja monta läheistä matkalla...
MuistolleRakas isämme Aatos Koivumäki syntyi Ruovedellä vuonna 1922 nelilapsisen perheen kolmantena lapsena. Isän koti oli torpparilain voimaantulon myötä itsenäistynyt Koivumäen tila luonnonkauniin Salussärkä...
MuistolleKauko Hostikka syntyi Karhulassa
joulukuussa 1928
viisilapsiseen perheeseen. Perheen
elämä oli niukkaa. Uskovat
vanhemmat kasvattivat lapsiaan
rukoillen.
MuistolleÄitimme
Annikki Sormunen (os.
Ahvenainen) syntyi 2.8.1930 Jyväskylän
maalaiskunnassa uskovaan kotiin
ja tuli jo 16-vuotiaana uskoon,
kävi kasteella ja liittyi Toivakan
helluntaiseurakunt...
MuistolleRakas
isäni Arvo Venäläinen sai
kotiinkutsun 24. syyskuuta 2017
Mikkelin keskussairaalassa lyhyen
sairausjakson jälkeen. Hän
oli syntynyt Kaavilla 14.2.1928.
Hänen isänsä piti siellä sek...
MuistolleMatti Juntunen syntyi Suomussalmella 13.9.1937
ja ylennettiin kirkkauteen
13.8.2017. Talvisodan aikana
12.1.1940 Juntusen perhe koki
suuren menetyksen, kun tunnettu ”Paukan
pommi”, lentop...
Muistolle”Vanhat vääntömiehet…” Kuva Raimo Mänttärin asuinhuoneen hyllyssä on Ristin Voitto -lehden toimituksesta 1990-luvulla. Nyt toinen vääntömiehistä on poissa. Raimo, nimimerkki RaMi, siirtyi hyvän Jum...
MuistolleSerengetin tähtitaivaan
alla kitaraa näppäilee
lämpimästi hymyilevä kirkassilmäinen
mies. Vaikka
hyeenat ulvovat ympärillä ja
ihmisen elämän monet kipeätkin haasteet
ovat läsnä, Jeesus e...
MuistolleOman aikakautemme suuri juutalainen radikaali
vaikuttaja, pastori Antony Simon kuoli
äkillisesti onnettomuudessa
Irakissa 29.
toukokuuta 53-vuotiaana.
MuistollePekka Keinänen syntyi 17. kesäkuuuta 1947 Augusti ja Sirkka Keinäsen perheeseen neljäntenä poikana. Sisaruksia oli loppujen lopuksi
kahdeksan.
Muistolle”Kiitos kun saan tässä olla, kiitos
kun saan levähtää”, lauloi äiti
herkällä äänellään eläkeläisten tapaamisessa
Jyväskylän Siion-temppelissä
vielä vuodenvaihteessa 30.
joulukuuta. Hetki...
MuistolleIsämme Pekka Laulajainen sai muuttaa taivaan kotiin 12. tammikuuta 2017 vajaan kahden viikon sairaalassa vietetyn ajan jälkeen. Hän ehti jättämään jäähyväiset perheenjäsenilleen ennen lähtöään. Isä ol...
MuistolleToivo Oskar Mikael Ikonen syntyi 29.9.1936 Luhangassa ja noudettiin taivaan kotiin kotoaan Orijärveltä Luhangasta 2.1.2017. Uskoon Toivo tuli kahdeksantoistavuotiaana nuorena miehenä ja oli Putkilahde...
MuistolleTuskimpa kukaan saattoi aikoinaan aavistaa, että vuonna 1927 Jämsässä pienviljelijäperheeseen syntynyt Väinö tulisi aikanaan kyntämään ja kylvämään vankilamaailman kivikkoisia peltoja kotimaassa ja Mu...
MuistolleReino Pajula syntyi 1.2.1930 ja sai kotiinkutsun 1.12.2016. Elämänsä aikana hän palveli evankelistana ja paimenena joitakin Suomen seurakuntia. Kuitenkin hänen varsinainen elämäntyönsä tapahtui Thaima...
MuistolleLähetystyön ja erityisesti kehitysaputyön pitkäaikaisen vaikuttajan, ekonomi Kalevi Helimäen, 84, maallinen elämä vaihtui ikuiseen elämään Peijaksen sairaalassa Vantaalla juuri joulun alla torstaina 2...
MuistollePorin Metodistiseurakunnan pastori ja Suomen Metodistikirkon piirikunnan johtaja Pasi Runonen menehtyi 50 vuoden iässä vaikean sairauden murtamana perjantaina 9. joulukuuta 2016 iltapäivällä.
MuistolleAnneli Tuomi syntyi 25.6.1932 Ahlaisissa monilapsiseen perheeseen ja sai nimekseen Elä Aira Anneli. Hän nukkui pois uskossa Vapahtajaansa Porissa 7.10.2016.
MuistolleKokoonnuimme sunnuntaina 25. syyskuuta Siilinjärvellä Pöljän museon pirttiin äitimme Aino Ester Sahimaan muistotilaisuuteen yhdessä lähisuvun ja muutamien äidin ystävien kanssa. Mieleemme tulvi muisto...
MuistolleEläkkeellä ollut Lapuan hiippakunnan piispa Yrjö Sariola on kuollut 10.9.2016 Jyväskylässä. Hän oli syntynyt Laukaassa vuonna 1932, vihitty papiksi vuonna 1957 ja toiminut pappina useissa luterilaisis...
MuistolleIltayön tunteina 25.5.2016 taivaan sotajoukot olivat jo jyristelemässä vaunuineen ja tulomatkalla, kun väsynyt matkaaja, saarnaaja Arthur Kukkula henkäisi viimeisen henkäyksensä. Tämä tapahtui kello 2...
MuistolleTapasin Eino Laineen ensimmäisen kerran Pusulan kirkonkylässä syksyllä 1982. Seurat olivat juuri alkamassa kookkaassa tuvassa. Tavan mukaan huone oli lämmitetty perusteellisesti. Tila oli tupaten täyn...
MuistolleSuonenjokelaiseen saarnaaja-postivirkailijaperheeseen syntyi 17. maaliskuuta vuonna 1946 tytär, joka sai nimekseen Pirkko Mirjami. Hänen isänsä kutsuttiin Kuopion Eelim-seurakunnan saarnaajaksi Pirkon...
MuistolleSalme Lahtinen os. Hokkanen syntyi Hartolassa 27.6.1927. Salme tuli uskoon 1945. Saman kylän poika Antero Lahtinen vei Salmen vihille vuonna 1946.
MuistolleHelluntailiikkeen merkittävä kehitysyhteistyövaikuttaja Pauli Rantanen muutti ajasta iäisyyteen 26.1.2016. Hän oli syntynyt Harlussa, Sortavalan lähistöllä 13.12.1936 ja koki näin ollen kaksi evakkoma...