Muistoissamme Kale Vaija

Temperamenttinen taiteilija pääsi kotiin

Boanerges heitti toistaiseksi viimeisen keikkansa vuonna 2010. Lavalle nousivat Tapio Lohikko (vas.), Olli Pitkänen, Juhani Karvonen, Retsi Vaurula, Kale Vaija, Heikki Vartiainen ja Leevi Launonen. Kuva: Pentti Heinonen.
Boanerges heitti toistaiseksi viimeisen keikkansa vuonna 2010. Lavalle nousivat Tapio Lohikko (vas.), Olli Pitkänen, Juhani Karvonen, Retsi Vaurula, Kale Vaija, Heikki Vartiainen ja Leevi Launonen. Kuva: Pentti Heinonen.

Kale Vaija iloitsi vuonna 1984 juuri julkaistusta levystään, joka jäi lopulta pidetyn artistin ainoaksi soolojulkaisuksi. Merihenkinen levynkansi on mieleenpainuva. Kuva: RV-arkisto.
Kale Vaija iloitsi vuonna 1984 juuri julkaistusta levystään, joka jäi lopulta pidetyn artistin ainoaksi soolojulkaisuksi. Merihenkinen levynkansi on mieleenpainuva. Kuva: RV-arkisto.
Pidetty gospeltulkki ja monen rakastetun laulun tekijä Kale, Kalevi Vaija, menehtyi yllättäen perjantaiaamuna 5. heinäkuuta. Hän ei toipunut muutamaa päivää aiemmin saamastaan sairaskohtauksesta.

Vuonna 1955 syntyneen Kalen musiikillinen ura alkoi hänen kotiseurakunnassaan Kouvolassa. Lauluduo Kale ja Tahvo Tarvo Vallinevan kanssa syntyi 1970-luvun taitteessa, ja duo oli kysytty esiintyjä erilaisissa tilaisuuksissa, niin hengellisissä kokouksissa kuin juhlissa ja leirinuotioilla.

Kuriositeettina mainittakoon, että ensimmäinen varsinainen bändi The Fire, jossa Kale oli mukana rumpalina, harjoitteli kotiseurakunnan suojissa uskollisesti toista vuotta, muttei saanut koskaan mahdollisuutta esiintyä. Bändimusiikin aika ei ollut vielä silloin.

Sen sijaan Ariel-lauluryhmä hieman tämän jälkeen ilman rumpuja sai mahdollisuuden esiintyä seurakunnan tilaisuuksissa. Kale oli Arielissa kitaristina ja laulajana.

Muutamaa vuotta myöhemmin Kale kutsuttiin jo pari vuotta toimineen helluntaiherätyksen bändimusiikin uranuurtajan, Boanergesin, riveihin. Kale oli mukana usealla levyllä, ja hänen lauluistaan tuli merkittävä osa Boanergesin ohjelmistoa. Noilta vuosilta ovat jääneet elämään etenkin Kadut synkät sekä iloinen Kantriballadi ja yhteistyössä Heikki Lapinkatajan kanssa syntynyt Vahvista ystävää.  Yhteistyön oli tarkoitus jatkua, ja Hekalla odotti moni teksti melodiaansa. Tämä työ jäi nyt kesken.

Tuottelias taiteilija

Kalen kynästä on syntynyt noin 60 laulua. Soololevy häneltä ilmestyi vuonna 1984.

Kurkistus gospelmusiikin kulissien taakse on joskus mielenkiintoista.  Kun Boanergesin viimeisintä levyä tehtiin Prisma-studiolla vuonna 1980, tuliset taiteilijasielut kävivät välillä kiivastakin keskustelua, kuka tulkitsee minkäkin laulun, koska tuohon aikaan Boanergesissa oli useita laulusolisteja.

Kalen tavaramerkkinä olleet puukengät kopisivat joskus kiivaaseen tahtiin Ristin Voiton käytävillä ja nahkalaukku vyötäisillä keikkui kiivaasti, kun taiteilija otti asioihin kantaa. Sopuun kuitenkin päästiin ja lauluosuudet jaettiin kristillisesti ja tehtiin kaikesta huolimatta koskettavaa gospelhistoriaa.
1970-luvun lopussa Kalen tie vei Ruotsiin, missä hänen toinen veljensä asui. Kale asui pitkään Eskilstunassa ja esiintyi eri puolilla Ruotsia.

Nuorten parissa

Kale oli synnyttämässä Ruotsissa C4U-nuorisokuoroa, joka toimi muutaman vuoden ajan ja keikkaili Suomessakin. Kale sai kaikkensa peliin antavalla johtajan roolillaan nuoret innostumaan. Muun muassa Nicky Cruz ihastui C4U-kuoroon Kouvolan keikalla. Ruotsissa hän veti myös Frontline-lauluyhtyettä.

Varsinaisena ammattityönään Kale oli tekemisissä tietokoneiden kanssa ja toimi alan opettajanakin useita vuosia. Boanerges-yhtye teki muutaman odotetun comeback-keikan, muun muassa vuosina 2001 ja 2010. Niillä molemmilla Kalen rooli oli erittäin tärkeä. Hänen laulujaan toivottiin ja odotettiin.

Loppu häämöttää

Facebookissa on nyt jaettu 2010 Keuruulta taltioitua Kalen koskettavaa tulkintaa Lasse Heimosen laulusta Kun taakse katselen mennyttä elämää. Laulussa kiteytyy kipeästi Kalen oma elämäntarina.

Myös Kadut synkät edessäni nään lienee eräs Kalen legendaarisimpia ja tunnetuimpia tekstejä. Lauluntekijä kertoi eräässä haastattelussa, että lauluun liittyy omakohtaisia kokemuksia hylkäämisestä. Näitä kokemuksia hänellä oli useita viimeisinä vuosikymmeninä, ja ne haavoittivat herkkää taiteilijan sielua, mikä johti ajoittain eristäytymiseen muista ihmisistä.

”Vain yksin Jeesus”

Viime vuosina Kalelle tuli rakkaaksi äitinsä Eeva Vaijan kynästä syntynyt Vain yksin Jeesus, joka on yksi hengellisen musiikin pidetyimmistä lauluista. 

Kale lauloi laulun hyvän ystävänsä tuhkien laskutilaisuudessa pari viikkoa ennen kuolemaansa Turun saaristossa, laivan kannella itseään säestäen. Esiintyminen jäi Kalen viimeiseksi, ympyrä sulkeutui.

Laulun sanoin, “on luonain Jeesus, kun silmäin sulkeutuu”, luotamme siihen, että viime vuosien kompuroinnista huolimatta Isä otti palvelijansa lepäämään.

Kalen lauluja ja temperamenttista persoonaa jää bändikaverien lisäksi kaipaamaan laaja ystäväpiiri ja sukulaiset.

Reijo Vaurula
Kirjoittaja on Kale Vaijan ystävä ja bändikaveri.

Kale Vaijan siunaus- ja muistotilaisuus 26.7. 2019 klo 13 Kouvolan helluntaiseurakunnassa. Ilmoittautuminen osallistumisesta etukäteen:




51

Helluntaiseurakuntien jäsenkehityksessä pientä virkistymistä
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan
Seurakuntien perustajille uusia verkostoja