Kaste pelastuksen kokonaisuudessa – Pelastus liitetään Raamatussa moneen asiaan
Risto Kauppinen
Pelastus on uskosta1; pelastus on parannuksen kautta2; pelastus on tunnustuksen kautta3; pelastus on uudestisyntymisen ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta4; pelastus on kasteen kautta5.
Samoin syntien anteeksisaaminen liitetään moneen asiaan: ”parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä”6; ”ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi”7; ”jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta”8; ”Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut”9; ”Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan”.10
Kaste osana pelastusjärjestystä
Klassisessa teologiassa on laadittu erilaisia pelastusjärjestyksiä, joita kutsutaan nimellä ordo salutis. Niissä luetellaan enimmillään toistakymmentä toistaan seuraavaa askelta, joita pitkin Pyhä Henki johdattaa ihmisen pelastukseen. Jotkut askeleet nähdään hetkellisiksi, toiset eteneviksi. Jotkut nähdään yksin Jumalan vaikuttamiksi, toisissa ihmiselläkin osuutensa.
"Ei ollut uskoa ilman kastetta."
Varmuudella voi tehdä johtopäätöksen, että uskovaksi tulloon liittyy useampia seikkoja. Uuden testamentin kertomuksia lukiessa näkee, että ne muodostivat silloin yhden kokonaisuuden. Ei ollut uskoa ilman kastetta eikä päinvastoin. Kääntyminen tai parannus ilmaistiin saman tien kasteella. Toista ei ollut ilman toista. Eikä ollut uskoa ilman parannusta. Tunnustus suulla ja kasteessa oli uskon tien alku ja liittyi siten läheisesti uudestisyntymiseen.
Myöhemmin alkoi tapahtua osien erkaantumista ja kokonaisuus hajotettiin. Kasteelle pääsyn ehdoksi tuli joskus pitkäkin katekumeenikoulutus. Uskon syntyminen ja kääntyminen irtaantuivat ajallisesti kasteesta. Toisaalta myös imeväiskasteen ilmaantuminen erotti kasteen muista pelastuksen kokonaisuuden osista. Nykyään herätyskristillisyydessä uskoon tuleva vastaa evankeliumin kutsuun esimerkiksi kädennostolla tai syntisen rukouksella, ei siis ottamalla kasteen.
Kulttuurinen ja historiallinen kuilu Uuden testamentin ajan ja meidän aikamme välillä on suuri, ja se tulee tunnistaa. Nykyisin jotkut uskoontulon kokevat ovat saaneet kasteen sylilapsina. Sellainenkin, joka ei ole saanut, saa yleensä kasteen tunnustauduttuaan Jeesukseen ja seurattuaan häntä joskus pitkänkin aikaa. Vasta kasteessa hän yleensä liittyy seurakuntaan. Uskovien kaste saattaa tulla jopa vuosikymmenien uskon tiellä kulkemisen jälkeen. Tämä pelastumiseen ja uskovaksi tuloon liittyvien tekijöiden ajallinen erkaantuminen on etäännyttänyt meitä alkukirkon todellisuudesta.
Johtopäätöksiä tehtäessä pitää huomioida, että kokonaisuuden yksittäiset osat eivät enää myöhemmin ole olleet samanlainen yksi jakamaton paketti kuin alussa, mutta niiden merkityksiä on tulkittava alkuperäisen kokonaisuuden pohjalta.
Ajoitusvirheen eli anakronismin ansa
Sanasta anakronismi on käytetty suomeksi nimitystä ajoitusvirhe. Sanalla viitataan esimerkiksi siihen, että kirjoitetuissa teksteissä saattaa olla esineitä tai käsitteitä, joita ei niiden kuvaamana aikana ollut.
Anakronistinen virhe tehdään, kun menneiden aikojen ihmisten toimintaa tulkitaan ja sille annetaan merkityksiä nykyajan kautta. Historiallisessa tutkimuksessa on asetuttava tutkittavan asemaan eikä pidä antaa tutkittavalle asialle merkityksiä tutkijan ajan näkökulmasta. Tavallisessa anakronismilajissa omaksutaan tai otetaan poliittisia, sosiaalisia tai kulttuurillisia asioita ja oletuksia yhdestä ajasta ja tulkitaan tai arvioidaan toisen ajan tapahtumia tai tekoja niiden valossa.
Teologisessa tutkimuksessa anakronismi liittyy osaltaan samaan kuin kontekstuaalinen tulkinta. Esimerkiksi kastetta tutkittaessa pitää ymmärtää se sosiaalinen konteksti tai yhteys, jossa kaste saatiin Raamatun aikana.
Aiemmin esitelty Augustinuksen oppi kastamattomana kuolleen lapsen kadotukseen joutumisesta on seurausta anakronistisesta virhetulkinnasta. Augustinuksen aikaan imeväisiä kastettiin, mutta apostoliseen aikaan ei. Hän ei ollut siitä tietoinen vaan piti imeväiskastetta alkuperäisenä tapana luotettuaan kirkkoisien Origeneen ja Kyprianuksen lausuntoihin. Hän ei välttämättä edes tiennyt joidenkin kirkkoisien suositelleen kasteen lykkäämistä ymmärtävään ikään.
Hän saattoi olla tietämätön siitäkin, että monet kirkkoisät nimittivät lapsia viattomiksi. Siksi hän johti sylilapsikasteelle merkityksiä väärältä pohjalta ja päätyi olettamaan, että siinä vauva saa anteeksi perityn synnin syyllisyyden. Todellisuudessa lupaus syntien anteeksisaamisesta kohdistui alussa evankeliumin uskoneeseen henkilöön, joka vastasi kutsuun ottamalla kasteen.
Augustinus siis haki kristilliselle kasteelle merkityksiä oman aikansa käytäntöjen kautta ja päätteli siksi, että lapsella on oltava syntiä ja syyllisyyttä, koska kirkko hänet kastaa Raamatun mukaan anteeksiantamusta välittävällä kasteella.
Anakronismiin sorrutaan myös, jos annetaan uskovien kasteelle merkityksiä lähtien nykypäivän tilanteesta, jossa kaste on tuskin koskaan kääntymisen yhteydessä. Herätyskristillisyydessä kääntymisessä on kasteen tilalla jotain muuta, kuten alttarille meno ja syntisen rukous. Moni on kokenut hengellisen uudistumisen ja mahdollisesti Hengellä täyttymisen sellaisessa tilanteessa ja saanut samalla sisäisen rauhan ja pelastusvarmuuden. Kaste on seurannut ehkä myöhemmin.
Jos päädytään hakemaan kasteen sisältöä ainoastaan tällaisesta käytöstä, menetetään helposti se merkitys, joka kasteella alussa oli. Ja jos tällaisen kokemuksen pohjalta päädytään yleiseen väittämään, että kaste ei voi välittää pelastusta, tehdään anakronistinen erehdys.
Kristityissä perheissä lapsi kasvaa uskoon ja mahdollisesti jossain vaiheessa ottaa kasteen. Hän on kuitenkin ehkä ollut uskossa ja tunnustanut Jeesuksen jo pitkään. On anakronismia esittää tällaisen tilanteen pohjalta väitteitä Uuden testamentin kasteesta. Kasteeseen Raamatussa liitettyjä lupauksia tulee tutkia tarkastellen kastetta sellaisessa käytössä kuin se silloin oli.
Anakronistisen ajatuksenjuoksun takia lapsia kastavissa kirkoissa on päädytty vaikeasti hyväksyttävään ajatukseen kastamattomana kuolleen lapsen joutumisesta kadotukseen. On luotu haastavia selityksiä, jotta voidaan säilyttää imeväiskaste mutta samalla välttää epäoikeudenmukainen ajatus viattoman saamasta rangaistuksesta. Vain uskovien kastetta harjoittavissa suunnissa anakronistinen ajattelu on puolestaan luonut haastetta selittää, miksi Uudessa testamentissa vesikaste kuitenkin esitetään pelastavana.
Synekdokeen tunnistaminen
Raamatun tulkinnassa eli hermeneutiikassa kielikuvien ymmärtäminen on tärkeää. Anthony R. Cross on selvittänyt kasteeseen liittyviä ilmauksia. Tärkeä kielikuva raamatullista pelastusteologiaa tulkittaessa on synekdokee. Sillä tarkoitetaan ilmausta, jossa mainitsemalla osaa tarkoittava sana viitataan kokonaisuuteen tai päinvastoin.
Synekdokeesta on esimerkki ilmaus leivän hankkimisesta pöytään. Sillä tarkoitetaan toimeentulon hankkimista yleisesti, vaikka ei mainita muuta kuin leipä. Kaikki muu oletetaan kuuluvaksi mukaan. Samoin esimerkiksi käy ilmaisu ”per nenä”. Se tarkoittaa per henkilö. Tai kun vävykokelas pyytää isältä tämän tyttären kättä, hän luonnollisesti tarkoittaa koko neitoa.
Raamatussa viitataan usein yhdellä pelastuksen kokonaisuuden osalla koko pelastustapahtumaan. Paavali esimerkiksi kirjoittaa: ”Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta.”11 Luukkaan evankeliumin lähetyskäskyn mukaan ”parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille”.12 Pietari puolestaan kirjoittaa: ”––vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena.”13
Tämänkaltaisten lausumien on luonnollista nähdä sisältävän oletuksen, että myös muut osat sisältyvät niihin, vaikka erikseen ei mainita kuin esimerkiksi usko, parannus (tai kääntyminen) ja kaste. Paavali olettaa parannuksen tai kääntymisen, vaikka mainitsee vain uskon. Luukas taas edellyttää parannuksen ohella esimerkiksi uskon ja kasteen ja samoin Pietari kasteen ohella uskon ja kääntymisen.
Pelastusteologia pitää muodostaa Uuden testamentin kokonaisilmoituksen perusteella, eikä yksittäisiä lausumia painottamalla saa sivuuttaa muita. Kuten todettu, alussa eri osat muodostivatkin yhden tiiviin pelastuksen kokonaisuuden.
Usko ja kaste siis olivat erottamattomia alkukristillisessä käytännössä toisin kuin nykyään. Missä kirjoitetaan kasteesta, siellä oletetaan olevan usko, ja missä puhutaan uskosta, siellä ajatukseen on liitetty myös kaste.
Entä eksklusiivisuus?
Huolella arvioitava kysymys Raamattua tutkittaessa on se, tuleeko tiettyjä lupauksia pitää eksklusiivisina niin, että ne sulkevat pois lupausten piiriin pääsemisen muuta tietä. Ensinnäkin usko: Onko sen vaatimus asetettu niillekin, jotka eivät ole vielä ymmärtävässä iässä? Vaaditaanko se lapsiltakin? Vai ovatko ainoastaan sanoman kuulevat ja ymmärtävät vastuussa siihen reagoimisesta?
"Jumalan armo ei ole sidottu vesikasteeseen."
Pietari kehottaa helluntaipäivän julistuksessaan kuulijoita ottamaan kasteen syntiensä anteeksisaamiseksi.14 Onko oikein tulkita se niin, että kaste on ainoa tie anteeksiantamukseen? Sulkeeko se siis pois mahdollisuuden saada anteeksiantamus muuta tietä? Johanneksen evankeliumin jae 20:23 toisaalta sanoo: ”Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut.” On huomattava, että siinäkin on kyseessä lähetyskäsky. Jeesus on edellä lähettänyt opetuslapset sanoen: ”Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät.” Kyse ei siis ole rippikäytännön asettamisesta vaan lähetystyöstä.
Kysymys kuuluu: onko oikein tulkita, että lupaus anteeksiantamuksesta kasteessa merkitsee vaatimusta, minkä vuoksi esimerkiksi synninpäästö tai syntisen rukous alttarilla ei vielä riitä? Tai jopa päinvastoin: voisiko jakeen Joh. 20:23 lukea niin, että tarvitaan välttämättä anteeksianto tai synninpäästö? Entä katuvan henkilön suora kääntyminen ja sydämestä aidosti nouseva huutaminen Jumalan puoleen rukouksessa? Ovatko monien kokemat voimakkaatkin kääntymiset omassa kammiossa olleet vain tunne- eivätkä todellisia pelastuskokemuksia?
Luther kirjoittaa saarnassaan Kasteen kunnianarvoisesta sakramentista: ”Perustuuhan myös parannuksen sakramentti, kuten sanottu, kasteen sakramenttiin. Synnit annetaan nimittäin anteeksi ainoastaan kastetuille eli niille, joille Jumala on luvannut antaa synnit anteeksi. Siten parannuksen sakramentti uudistaa ja nykyistää kasteen sakramentin.” Ilmeisesti katolisen taustansa takia Luther näki jakeessa Joh. 20:23 mainitun synninpäästön olevan kristityille; hänelle lapsena kastettu oli kristitty.
Johanneksen teksti konteksteineen ei anna perusteita rajoittaa synninpäästöä kasteen saaneille. Voi tulkita, että kristityt todella voivat välittää anteeksiantamusta antamalla synnit anteeksi katuville riippumatta siitä, onko heidät kastettu vai ei. Herätyskristillisille käytännöille voi näin väittää olevan perustetta. Vesi ei olisikaan välttämätöntä.
Perinteisten kirkkojen sakramenttiajattelussa taustalla on oletus tiettyjen lupausten ekslusiivisuudesta. Pelastus voi välittyä vain sakramenttien kautta. Samoin sakramenttien voidaan joskus nähdä olevan vaikuttavia vain oikeiden, kirkon valtuuttamien henkilöiden suorittamina.
Sakramentteja korostavan perinteisen kirkollisuuden vaihtoehto on vapaa kristillisyys, jossa korostetaan ihmisen henkilökohtaista uskoa, sydämen asennetta ja päätöstä seurata Jeesusta enemmän kuin kirkon viranhaltijoiden toimia tai vaikkapa jäsenyyttä kirkossa. Herätyskristillisyydessä Jumalan armo ei ole sidottu vesikasteeseen, vaikka voidaan hyvin ymmärtää kasteen välittäneen armoa alkukirkossa sen aikaisessa käytössä. Silloinkaan vaikuttavia eivät olleet itse veden elementti ja papin toimet vaan ihmisen päätös ottaa kaste.
Kaste yhdistää uskovat
Paavali mainitsee kasteen vasta Herran ja uskon jälkeen.15 Se sopii paremmin uskovien kasteeseen kuin lapsikasteeseen. Ja edelleen: koska Paavalin tarkoitus oli kirjoittaa yhteydestä, on huomattava sekin, että alussa kaste yhdisti uskovat yhdeksi joukoksi. Seurakunta muodostui niistä, jotka olivat saaneet yhden uskon yhteen Herraan ja siksi ottaneet kasteen. Nämä kaikki asiat yhdistivät heitä ja samalla erottivat heidät niistä, jotka eivät uskoneet.
Koko kansalle annettu imeväiskaste on luonut tilanteen, jossa usko ei enää yhdistä kastettuja. Valtiokirkollisissa konteksteissa kaste on käytännössä ollut maan kansalaisia – ei siis uskovia – yhdistävä. On siis selvä ero raamatullisen seurakunnan yhteyden ja myöhemmän valtiokirkollisen tilanteen välillä.
Teksti on toimitettu ja löytyy kokonaisuudessaan kirjoittajan kirjasta Kasteen tie (Aikamedia 2021).
PakinaEräässä seurakunnan tilaisuudessa katselin vanhaa naista, joka oli noussut muiden mukana seisomaan, kun ylistystuokion johtaja oli niin kehottanut. Nainen pysytteli sinnikkäästi tolpillaan, vaikka...
PakinaYksi, kaksi, kolme. Hyppy, hyppy, hyppy ja hyppy! Yhdellä jalalla ylös alas kuistin poikki, sitten hyppy 15 senttimetriä alemmalle tasanteelle seinästä tukea ottaen. Kurotus kaidetta kohti, re...
PakinaFaktojen maailma
on hämmästyttävä ja samalla myös hauska tietokirja. Sen kirjoittaja on
edesmennyt terveydenhuollon professori ja kansainvälisten huippuseminaarien
suosittu luennoitsija Han...
PakinaEräänä syysiltana olin mieheni ja koirani kanssa lenkillä kodin lähellä. Kun koira etsi pissapaikkaa, katselin aikani kuluksi naapuritaloja. Katseeni pysähtyi erään talon yläkerroksen ikkunaan; ih...
PakinaHyvät kuulijat, tänään aiheenamme on yksilönvapaus liikenteessä. Missä menevät sananvapauden rajat, kun kyseessä on liikennekäyttäytyminen? Kuuluvatko liikennesäännöt julkisen puheen piiriin? On...
PakinaAikuisiällä ystävystyin naisen kanssa, joka oli käynyt samaa koulua kuin minä. Emme vielä tuolloin olleet varsinaisesti tunteneet toisiamme, eikä minulla ollut erityisiä muistikuvia hänestä ko...
– Hei! Mukavaa, että tulit juttusille. Saanko esitellä itseni? Olen äitipalvelun chat-robotti. Minulta voit kysyä mitä vain, mistä tahansa, milloin tahansa. Sääs...
PakinaHyvät kuulijat, tervetuloa seuraamaan luentoamme. Tällä luennolla paljastamme teille, mikä on kristittyjen salainen ase, mitkä ovat sen toimintaperiaatteet ja keskeiset ominaisuudet ja millainen o...
PakinaLuin juuri, että partioliike on muuttanut muun muassa erästä toimintansa ydinkohtaa partiolupauksen antamisessa. Partion peruskirjauudistuksessa partiolainen ei enää "lupaa parhaansa mukaan rakast...
PakinaOlen kesätöinäni suomentanut Peter ja Joel Halldorfin kirjaa Trons vittnen, joka kertoo merkittävistä ihmisistä kirkkohistorian varrelta. Pidän kirjassa etenkin siitä, että se osoittaa, miten...
PakinaAurinko porottaa, ilman täyttää puheensorina. Missioteltassa kiemurtelee parinkymmenen ihmisen jono, joka yhä pitenee. Väki jonottaa Daniel Kolendan tilaisuuteen – ei siihen, joka alkaa...
PakinaKuin prinssi Ruusunen näin unta, että heräsin satavuotiaasta unesta ja lähdin ulos maailmaan auvoisen tietämättömänä kaikesta tapahtuneesta kuin kananpoika. Koplottelin puukengissäni pitkin katuja,...
Pakina”Sä
nyt et varmaan paljon liikuntaa harrasta”, kaveri naurahti.
Tilanteesta on reilusti yli vuosikymmen. En ollut suoranaisesti
lihava, mutten hoikkakaan, mistä kaveri ilmeisesti teki...
PakinaLänsimaiset uskovat rakastavat entistä enemmän itsekeskeistä kristillisyyttä. Siksi monia kiinnostaa tietää, miten uskoa voisi elää todeksi mahdollisimman helposti, mukavasti ja ennen kaikkea...
PakinaJuhannuskonferenssissa Ison Kirjan leirintäaluetta piristi vuosikausien ajan iloinen näky: asuntovaunu, jonka ulkoseiniä peitti muumiaiheinen taideteos. Valkoisten ja harmaitten, toinen toista...
PakinaOlemme kaikki joskus tavanneet ei-uskovia tai ainakin nähneet heitä kuvista. Vaikka jotkut kelpo uskonveljet ja -sisaret näissä tilanteissa pakenevat tai menevät hysteerisiksi, olen vakuuttunu...
PakinaErään
hyväntekeväisyysjärjestön feissari pysäytti minut Helsingin Kalliossa ja
aloitti keskustelun naisten oikeuksista. Kyseisen järjestön taktiikka on
keskustelun aikana alkaa muina miehin...
PakinaMonilla paikkakunnilla järjestettiin vappuna kristittyjen yhteinen Jeesus-marssi. Eri kirkkokuntien väki tuli näyttävästi ulos kirkoistaan ja marssi yhtenä joukkona kaduilla laulaen ja plakaat...
PakinaJuu elikkästä
ihan tämmöisellä iloisella asialla lähdin soittelemaan! Onko siellä puhelimessa uudestisyntynyt kristitty? Hyvä, no nyt olisi juuri sinulle erikoistarjous: saat hylätä uskosi ja ottaa t...
PakinaNyt, hyvät
Seurakunnankaatajien salaseuraan vihityt, opetan teille seurakuntien muumioinnin alkeet. Monet seurakunnat ovat huolissaan kuolemisesta. Kuitenkin niiden olisi syytä olla paljon enemmä...
PakinaRaamattu on
ikiaikaisena bestsellerinä asettanut vuosisatojen aikana normit myös nykyajan draamalle, näytelmille, kirjallisuudelle ja elokuville. Jo itsessään mukaansatempaava teos on täynnä...
PakinaKun pääsin
syksyllä opiskelemaan, tiesin suuntaavani uudelle alalle ja irtisanouduin. Jälkeenpäin minulle valkeni, että olisin työhistoriani perusteella ollut oikeutettu aikuiskoulutustukeen – jo...
PakinaNyt ei
kuulkaa riitä, että Suomessa on lapsiasiavaltuutetun virka. Maahan täytyy saada myös vanhusasiavaltuutettu. Sen on tämä alkukevään mediakeskustelu osoittanut.
PakinaVilho piti
joulukuun alussa Jeesuksen kanssa palaverin. Hän ilmoitti, että oli päättänyt
tulla pyhimykseksi vuoden loppuun mennessä. Jeesus katsoi häntä hetken.
PakinaTänäkin
vuonna useimpien ihmisten uudenvuodenlupaukset unohtuvat jo ennen kesää.
Suklaan syöminen alkaa viimeistään maaliskuussa, ja kuntosalilla käyminen
lopahtaa heti lumien sulettu...
PakinaEräänä
päivänä luen Näkövammaisten Airut -lehdestämme purjehdusretkestä lomakotiimme Villingin saareen, Helsingin sisävesille. Niinpä juolahtaa mieleeni, että haastan ystäväni mukaan purjehtimaan...
PakinaTyyni valtameri kimalteli huhtikuun ilta-auringossa, vuoret piirtyivät siluettina taivaanrantaa vasten ja kaukana kulkivat rahtilaivat. Hiekkarannan penkeillä istui kymmenittäin ihmisiä villapaidoissa...
PakinaMinulla on kirjahyllyssäni lehtinen nimeltä Tanssin hurma ja mihin se vie. Vuonna 1943 julkaistu opas varoittaa tanssin vaaroista suorasanaisesti: ”Harvat henkilöt tietävät niin hyvin kuin tanssikoulu...
PakinaVaikka Ilmari
oli jo vanha helluntailainen, hän ei ollut koskaan ennen käynyt tässä suuressa
helluntaiseurakunnassa, jonka hienon kirkon ovella hän juuri seisoi. Ja
kaupungissa kun sattui...
PakinaKirjoitan
tätä juttua Espanjan Fuengirolassa, Manos Abiertas-lähetyskeskuksen pihassa. Vieressä pauhaa moottoritie. Olemme seitsemän hengen porukalla nauttimassa etelän lämmöstä, edullisista pitsoist...
PakinaKiitos,
Uolevi, reippaasta puheesta! Kyllä elähdyttää mieltä, kun saa kuulla noin
elämänmakuisen kertomuksen metsäretkestäsi ja oravien käpyjenkeräystavoista!
PakinaSeurattuani viime
vuodet Facebookia minusta on alkanut näyttää siltä, että palvelun käyttö
tekee ihmisistä kuin huomaamattaan lapsellisia. Usein terve harkintakyky
pettää, psykologiset...
Pakina"Tässä Pirinen, päivää! Piti ihan soittaa päätoimittajalle ja kiittää siitä, että lehti on tullut 2000-luvulle. Siinä on nykyisin isompia kuvia ja enemmän visuaalisuutta. Ja lehden voi nyt antaa luett...
PakinaLapsena sain
Gideoneilta pienen punaisen Uuden testamentin ja luin innokkaasti
evankeliumeja. Kiinnostuin myös kirjan alussa olleista listoista, etenkin
siitä, jossa lueteltiin kasvaneen...
PakinaLomakausi on
aluillaan ja suomalaiset valmistautuvat kukin tahoillaan ottamaan irti
mahdollisimman paljon niistä harvoista hellepäivistä, joita Luoja meille lyhyen
kesämme aikana suo (...
PakinaMinulle soitti
hiljattain sähkömyyjä. Kävin
hänen kanssaan saman tahtojen
taistelun kuin muidenkin puhelinmyyjien
kanssa: minä
yritin vakuuttaa hänet siitä, etten
aio ostaa mitään, ja hä...
PakinaHelluntailainen, luterilainen ja baptisti ajoivat kerran
autoillaan samalle parkkipaikalle. Aurinko paistoi ja autojen stereot huudattivat
Hillsongia, Lutherin virsiä ja mieskuorolauluj...
PakinaLuulin pitkälle aikuisikään, että olen
järjestelmällinen ihminen. Vasta elämänkokemuksen karttuessa tajusin, että
kyse on harhasta, jonka taustalla on yritys sovittaa itsensä jo lapsuudess...
PakinaOli huhtikuun ensimmäinen sunnuntai, kun
Jeesus kuuli Ala-Kattilamäen helluntaiseurakunnan veisun taivaastaan. Laulu
kutsui: ”Sua odotan, jo saavu, Herra!” Jeesus nousi ja sanoi, että he...
PakinaUimaseuramme syntyi Jyväskylässä vuonna
1985. Aluksi muutamat meistä seurakunnan veljistä kokoonnuimme paikalliseen
uimahalliin vain satunnaisesti. Sitten perjantai-illoista muodostui joka...
PakinaJuttelin junassa vierustoverin kanssa
eläimistä, joita emme haluaisi lemmikiksi. Minä en halunnut hämähäkkiä, koska
en uskaltaisi käsitellä sitä, eikä hän halunnut karvatonta kissaa....
PakinaEräs
tuttavani osti karkkipussin, jossa piti olla muutamaa erilaista karkkilaatua.
Kun hän aikoi nauttia ostoksensa, kävi ilmi, että yksi laatu puuttui kokonaan,
vaikka se oli esitelty pu...
PakinaPitkällisen pohdinnan jälkeen minä ja mieheni
päätimme luopua ajatuksesta, että kotonamme kuuluisi pienten jalkojen
tepsutusta, toisin sanoen leikkauttaa narttukoiramme. Alma ei tulevast...
PakinaRauhaa, rakkaat kanssapuhdistajat, ja sydämellisesti tervetuloa
rikkaviljan kitkijöiden seminaariin! Ottakaa esiin Raamattunne – olihan
kaikilla oikea käännös? Tällä kertaa harjoittelem...
PakinaUseimmat ihmiset nauttivat nukkumisesta. Joillakin tosin on
nukahtamisvaikeuksia. Toiset taas eivät ehdi aina edes avata iltalukemistaan
ennen kuin jo kuukahtavat höyhensaarille. Minä k...
PakinaPakinan kirjoittaminen kuuluu lempipuuhiini, ja aiheet syntyvät melko
helposti. Kun tiedän, että kirjoitusvuoro lähestyy, jokin teema alkaa
puhutella tai mieleen nousee muisto, josta huom...
PakinaUskonto, toisin kuin ennen, on
nykyisin arka ja hienotunteisuutta
vaativa keskustelunaihe.
Kansanperintönä vaikuttanut
vakaumuksen siirtäminen
uudelle sukupolvelle ei
enää onnistu, tai a...
PakinaEn itse muista tätä tilannetta, mutta
äitini muistaa.
Olin alle
kouluikäisenä kaupassa
hänen kanssaan.
Mieleni teki nakkeja, ja
sanoin sen ääneen. Äiti oli sitä mieltä,
että nakkeja ei...
PakinaKun
vaimoni Tarja täytti
30 vuotta,
meidän tuolloin nelivuotias Johannes-poikamme
kauhisteli asiaa
tokaisten spontaanisti äidille:
”Kolmekymmentä vuotta!
Äiti, voi olla, ettet enää kaua...
PakinaTein tuon viereisellä sivulla olevan
reformaattoritestin, ja
lopputulos puhui
lahjomatonta kieltään: kaksi
vastausta lähensi minua E. Rotterdamilaisen
suuntaan, neljä näkemystäni
Lutheri...
PakinaOlen kerännyt kirjahyllyyni vanhoja avioliittoon ja perhe-elämään liittyviä oppaita, joiden lukeminen on nykyaikaiselle naiselle sekä hyödyllistä että viihdyttävää. Kokoelmani tähti on Veronica Dengel...
PakinaMeillä oli tapana käydä yhdessä
kahvilla. Saatoimme usein
istua pitkän
tovin hiljaa. Pyörittelimme höyryäviä
kuppeja hiljaa käsissämme ja
kuuntelimme kadulta tulevaa
puheensorinaa ja lii...
PakinaOnnellinen parisuhde vaikuttaa kaikkeen
hyvinvointiin. Se
näyttäisi vaikuttavan myönteisesti
jopa ihmisen terveydentilaan.
Ollakseen onnellinen
parisuhteessa ihmisen tulisi
olla tasapain...
PakinaViime kerralla (RV 34/2017)
kirjoitin pieleen menneistä
lomaodotuksista, kun
kaivattu Suomi-lomani meni
penkin alle. Tai paremminkin penkin
päälle, jolle kaaduin liukkaassa
kylpyhuoneess...
PakinaTilivelvollisuuden määritelmä on
joko vapaaehtoisesti tai
pakosta tehty
sopimus raportoida tekemisistään jollekin
taholle. Tilivelvollisuudesta on
hyötyä niin työyhteisöissä kuin
yksityi...
PakinaAmerikkalainen aikakauslehti pyysi
lukijoitaan kertomaan,
mitkä sanat lohduttivat
ja rohkaisivat heitä eniten ja
mitä he ennen muuta kaipasivat saada
kuulla. Vastauksia kyselyyn tuli
tuh...
PakinaMilloin ihminen oikeasti kehitti
kiireen? Olemmeko aina juosseet
kellon perässä ja suunnitelleet päivän
menot minuuttien tarkkuudella?
En oikein usko.
PakinaMinulla on kirjahyllyssäni Käytöksen kultainen kirja. Viimeksi käytin sitä rinkantestausretkellä lisäpainona yhdessä teoksen Anatomiaopas taiteilijalle kanssa. Ne kuuluvat kirjastoni painavimpiin opuk...
Pakina"Ottakaa huomenna vaihtovaatteet mukaan. Harjoittelemme pelastautumista, ohjaaja sanoi. Melontakurssille ilmoittautuessa ei jostain syystä ollut tullut mieleen, että siellä joutuisi uppeluksiin. Jo...
PakinaSana masentunut merkitsee
lamautunutta, apeaa,
alakuloista, tukahtunutta, alistuvaa, hiljaista
ja nöyrää. Se tulee sanajuuresta, joka
tarkoittaa väsymistä, uupumista,
pulaan tai hätään jo...
PakinaKylväjä lähti kylvämään. Kun
hän kylvi,
siemenet putosivat
varsinaissuomalaiseen savimaahan,
joka on kuivana kovaa
kuin kivi ja märkänä kelpaisi
ruukkujen muovailuun. Syövätkö
linnut jy...
PakinaMuutama
vuosi sitten olin aamiaisella helsinkiläisessä
kahvilassa. Nuori miestarjoilija oli
parhaillaan keräämässä astioita pöydistä,
kun hän yhtäkkiä pysähtyi kohdallani.
PakinaKevät on luovuuden aikaa, jolloin aloitan uuden kirjan kirjoittamisen. Niin tänäkin vuonna pistin kuudennentoista teoksen tulille. Tunne on juhlava, kun saan kirjoitettua ensimmäiset rivit. Se on neit...
PakinaMinusta tuli viime syksynä ensimmäistä kertaa kummitäti. Kummin tehtäviin kuuluu paitsi olla turvallinen aikuinen ja lapsen kaveri myös tukea tämän kristillistä kasvatusta. Aloinkin heti katsella last...
PakinaSeurakuntakentässä näkemykset tuppaavat liian usein ajautumaan vastakkainasetteluksi. Hengellisen ympäristön strateginen ajattelu onkin jakanut yllättävän paljon mielipiteitä johtoportaissa. Joidenkin...
PakinaMies se tulee räkänokastakin muttei tyhjän naurajasta. Tämän perusteettoman perisuomalaisen aasinsillan kautta siirrymme juoheasti tyhjännaurajiin.
PakinaMoni ikätoverini on traumatisoitunut lapsena elokuvasta Kuin varas yöllä. Itselläni ei ollut tilaisuutta nauttia kristillisestä kasvatuksesta tältä osin, mutta aikuisiällä jouduin tekemisiin ihan oike...
PakinaAlakouluikäisenä kiinnostuin rukoilemisesta. Olin oppinut äidiltä Isä meidän -rukouksen, mutta halusin viedä homman seuraavalle tasolle. Kokosin jakkaralle kotialttarin ja asettelin sille kaikki aihep...
PakinaNuorena kävin ystävieni kanssa tutustumassa tukholmalaisen seurakunnan sunnuntaikokoukseen. Tila sijaitsi syvällä ison rakennuksen uumenissa, jonne kuljettiin pitkien käytävien kautta. Seurakunta oli...
PakinaMinulla ei ole hallussani kovin monia perinteisiä aikuisuuden merkkejä. Olen naimisissa, mutta lapsia ei ole. On vakityö muttei asuntolainaa, autoa tai edes ajokorttia. Koira on sentään puoliksi kulta...
PakinaOlo on vähän kuin helluntaiepistolasta: kuulen ympärilläni puhuttavan innokkaasti vaikka mitä kieliä. On harmaa, lokakuinen päivä, ja bussillinen turvapaikanhakijoita Tornion raja-asemalta on saapunut...
PakinaRaamattu puhuu asenteesta yllättävän paljon. Ei suoranaisesti sillä nimellä, mutta selvästi siihen viitaten. Pelkästään Hengen hedelmästä ja lihan teoista kertovassa osuudessa voidaan sanoa, että asen...
PakinaSeuraavan 50 vuoden aikana ennustetaan Suomen ilmaston muuttuvan Unkarin ilmaston kaltaiseksi. MTV3:n uutisissa asiaa pidettiin hälyttävänä, luonnonkatastrofin kaltaisena peikkona:
PakinaHavahduin tänä
kesänä siihen,
etten ole pitkään
aikaan ollut
häissä. Suomalainen
avioituu keskimäärin
kolmikymppisenä, mutta tuttavapiiriini
kuuluu paljon perinteisesti
ajattelevia kristittyjä...
PakinaJoku joskus ja jossakin varmaan kiukutteli, kun hänen kaverinsa ei ollut samaa mieltä jostakin. Silloin hän keksi hienon fraasin, jota voi käyttää aina, kun tuntee olevansa alakynnessä eikä tiedä mite...
PakinaTapasin Andrén, kun vaelsin Espanjassa camino-reitillä. Olin tullut Mansilla de las Mulasin kaupunkiin ja ajatellut jäädä yöksi, mutta majatalo oli täynnä. Sanoin voivani nukkua lattialla, mihin majat...
PakinaJeesuksen vertauksessa isä järjestää juhlat kotiin palanneelle lapselleen, joka on menettänyt omaisuutensa ja maineensa. Tuhlaajapoika saa uudet vaatteet, sormuksen sormeensa ja vasikanpaistia pitopöy...
PakinaElämä yllättää! Jouduin jäämään täydestä työvauhdista sairauslomalle 24. helmikuuta viime vuonna. Syynä oli herra Parkinsonin muutto huusholliimme. Hänen vaikutuksestaan en kyennyt enää toimimaan amma...
PakinaAikanaan kudoin mattoja. Ostin kerran kuteita tehtaan myymälästä ja sain ison säkin halvalla, melkein ilmaiseksi. Kuteet olivat sekaisin, ihan yhdessä mykkyrässä, ja ne oli kerittävä säie säikeeltä. S...
PakinaTodennäköisesti tietyt kirkolliset juhlapyhät ovat helluntailaisille yhtä vieraita kuin niin sanotuille tavallisille tallaajillekin. Syynä voi olla se, että kirkkopyhät eivät kiinnosta ja ne koetaan l...
PakinaHuomasin olevani hauska vuonna 2009 helatorstain tienoilla. Se tapahtui Ranskassa yhteiskristillisessä Taizé-yhteisössä, jonka päiväohjelmaan kuului pienryhmäkeskusteluita. Havahduin siihen, että aika...
PakinaKun olin kuusivuotias, naapuriini muutti kaksi hiukan minua vanhempaa sisarusta. Suhteemme alku ei ollut lupaava. En ole varma, oliko syynä lällättely kadun toiselta puolelta vai mikä, mutta joka tapa...
PakinaOlen pulassa. Tapanani on ollut jo vuosia lukea joka päivä Raamattua ja mielenkiintoista raamatunlukuopasta iltaisin nukkumaan mennessäni. Tapa on niin piintynyt, että esimerkiksi ennen ulkomaan matka...