Kaste pelastuksen kokonaisuudessa – Pelastus liitetään Raamatussa moneen asiaan

"Usko ja kaste siis olivat erottamattomia alkukristillisessä käyännössä toisin kuin nykyaikana. Missä kirjoitetaan kasteesta, siellä oletetaan olevan usko, ja missä puhutaan uskosta, siellä ajatukseen on liitetty myös kaste", kirjoittaja esittää.
"Usko ja kaste siis olivat erottamattomia alkukristillisessä käyännössä toisin kuin nykyaikana. Missä kirjoitetaan kasteesta, siellä oletetaan olevan usko, ja missä puhutaan uskosta, siellä ajatukseen on liitetty myös kaste", kirjoittaja esittää.

Risto Kauppinen 

Pelastus on uskosta1; pelastus on parannuksen kautta2; pelastus on tunnustuksen kautta3; pelastus on uudestisyntymisen ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta4; pelastus on kasteen kautta5. 

Samoin syntien anteeksisaaminen liitetään moneen asiaan: ”parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä”6; ”ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi”7; ”jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta”8; ”Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut”9; ”Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan”.10 

 

Kaste osana pelastusjärjestystä  

Klassisessa teologiassa on laadittu erilaisia pelastusjärjestyksiä, joita kutsutaan nimellä ordo salutis. Niissä luetellaan enimmillään toistakymmentä toistaan seuraavaa askelta, joita pitkin Pyhä Henki johdattaa ihmisen pelastukseen. Jotkut askeleet nähdään hetkellisiksi, toiset eteneviksi. Jotkut nähdään yksin Jumalan vaikuttamiksi, toisissa ihmiselläkin osuutensa.

 

 

      "Ei ollut uskoa ilman kastetta."

 

Varmuudella voi tehdä johtopäätöksen, että uskovaksi tulloon liittyy useampia seikkoja. Uuden testamentin kertomuksia lukiessa näkee, että ne muodostivat silloin yhden kokonaisuuden. Ei ollut uskoa ilman kastetta eikä päinvastoin. Kääntyminen tai parannus ilmaistiin saman tien kasteella. Toista ei ollut ilman toista. Eikä ollut uskoa ilman parannusta. Tunnustus suulla ja kasteessa oli uskon tien alku ja liittyi siten läheisesti uudestisyntymiseen. 

Myöhemmin alkoi tapahtua osien erkaantumista ja kokonaisuus hajotettiin. Kasteelle pääsyn ehdoksi tuli joskus pitkäkin katekumeenikoulutus. Uskon syntyminen ja kääntyminen irtaantuivat ajallisesti kasteesta. Toisaalta myös imeväiskasteen ilmaantuminen erotti kasteen muista pelastuksen kokonaisuuden osista. Nykyään herätyskristillisyydessä uskoon tuleva vastaa evankeliumin kutsuun esimerkiksi kädennostolla tai syntisen rukouksella, ei siis ottamalla kasteen. 

Kulttuurinen ja historiallinen kuilu Uuden testamentin ajan ja meidän aikamme välillä on suuri, ja se tulee tunnistaa. Nykyisin jotkut uskoontulon kokevat ovat saaneet kasteen sylilapsina. Sellainenkin, joka ei ole saanut, saa yleensä kasteen tunnustauduttuaan Jeesukseen ja seurattuaan häntä joskus pitkänkin aikaa. Vasta kasteessa hän yleensä liittyy seurakuntaan. Uskovien kaste saattaa tulla jopa vuosikymmenien uskon tiellä kulkemisen jälkeen. Tämä pelastumiseen ja uskovaksi tuloon liittyvien tekijöiden ajallinen erkaantuminen on etäännyttänyt meitä alkukirkon todellisuudesta. 

Johtopäätöksiä tehtäessä pitää huomioida, että kokonaisuuden yksittäiset osat eivät enää myöhemmin ole olleet samanlainen yksi jakamaton paketti kuin alussa, mutta niiden merkityksiä on tulkittava alkuperäisen kokonaisuuden pohjalta. 

 

Ajoitusvirheen eli anakronismin ansa  

Sanasta anakronismi on käytetty suomeksi nimitystä ajoitusvirhe. Sanalla viitataan esimerkiksi siihen, että kirjoitetuissa teksteissä saattaa olla esineitä tai käsitteitä, joita ei niiden kuvaamana aikana ollut. 

Anakronistinen virhe tehdään, kun menneiden aikojen ihmisten toimintaa tulkitaan ja sille annetaan merkityksiä nykyajan kautta. Historiallisessa tutkimuksessa on asetuttava tutkittavan asemaan eikä pidä antaa tutkittavalle asialle merkityksiä tutkijan ajan näkökulmasta. Tavallisessa anakronismilajissa omaksutaan tai otetaan poliittisia, sosiaalisia tai kulttuurillisia asioita ja oletuksia yhdestä ajasta ja tulkitaan tai arvioidaan toisen ajan tapahtumia tai tekoja niiden valossa. 

Teologisessa tutkimuksessa anakronismi liittyy osaltaan samaan kuin kontekstuaalinen tulkinta. Esimerkiksi kastetta tutkittaessa pitää ymmärtää se sosiaalinen konteksti tai yhteys, jossa kaste saatiin Raamatun aikana. 

Aiemmin esitelty Augustinuksen oppi kastamattomana kuolleen lapsen kadotukseen joutumisesta on seurausta anakronistisesta virhetulkinnasta. Augustinuksen aikaan imeväisiä kastettiin, mutta apostoliseen aikaan ei. Hän ei ollut siitä tietoinen vaan piti imeväiskastetta alkuperäisenä tapana luotettuaan kirkkoisien Origeneen ja Kyprianuksen lausuntoihin. Hän ei välttämättä edes tiennyt joidenkin kirkkoisien suositelleen kasteen lykkäämistä ymmärtävään ikään. 

Hän saattoi olla tietämätön siitäkin, että monet kirkkoisät nimittivät lapsia viattomiksi. Siksi hän johti sylilapsikasteelle merkityksiä väärältä pohjalta ja päätyi olettamaan, että siinä vauva saa anteeksi perityn synnin syyllisyyden. Todellisuudessa lupaus syntien anteeksisaamisesta kohdistui alussa evankeliumin uskoneeseen henkilöön, joka vastasi kutsuun ottamalla kasteen. 

Augustinus siis haki kristilliselle kasteelle merkityksiä oman aikansa käytäntöjen kautta ja päätteli siksi, että lapsella on oltava syntiä ja syyllisyyttä, koska kirkko hänet kastaa Raamatun mukaan anteeksiantamusta välittävällä kasteella. 

Anakronismiin sorrutaan myös, jos annetaan uskovien kasteelle merkityksiä lähtien nykypäivän tilanteesta, jossa kaste on tuskin koskaan kääntymisen yhteydessä. Herätyskristillisyydessä kääntymisessä on kasteen tilalla jotain muuta, kuten alttarille meno ja syntisen rukous. Moni on kokenut hengellisen uudistumisen ja mahdollisesti Hengellä täyttymisen sellaisessa tilanteessa ja saanut samalla sisäisen rauhan ja pelastusvarmuuden. Kaste on seurannut ehkä myöhemmin. 

Jos päädytään hakemaan kasteen sisältöä ainoastaan tällaisesta käytöstä, menetetään helposti se merkitys, joka kasteella alussa oli. Ja jos tällaisen kokemuksen pohjalta päädytään yleiseen väittämään, että kaste ei voi välittää pelastusta, tehdään anakronistinen erehdys. 

Kristityissä perheissä lapsi kasvaa uskoon ja mahdollisesti jossain vaiheessa ottaa kasteen. Hän on kuitenkin ehkä ollut uskossa ja tunnustanut Jeesuksen jo pitkään. On anakronismia esittää tällaisen tilanteen pohjalta väitteitä Uuden testamentin kasteesta. Kasteeseen Raamatussa liitettyjä lupauksia tulee tutkia tarkastellen kastetta sellaisessa käytössä kuin se silloin oli. 

Anakronistisen ajatuksenjuoksun takia lapsia kastavissa kirkoissa on päädytty vaikeasti hyväksyttävään ajatukseen kastamattomana kuolleen lapsen joutumisesta kadotukseen. On luotu haastavia selityksiä, jotta voidaan säilyttää imeväiskaste mutta samalla välttää epäoikeudenmukainen ajatus viattoman saamasta rangaistuksesta. Vain uskovien kastetta harjoittavissa suunnissa anakronistinen ajattelu on puolestaan luonut haastetta selittää, miksi Uudessa testamentissa vesikaste kuitenkin esitetään pelastavana. 

 

Synekdokeen tunnistaminen  

Raamatun tulkinnassa eli hermeneutiikassa kielikuvien ymmärtäminen on tärkeää. Anthony R. Cross on selvittänyt kasteeseen liittyviä ilmauksia. Tärkeä kielikuva raamatullista pelastusteologiaa tulkittaessa on synekdokee. Sillä tarkoitetaan ilmausta, jossa mainitsemalla osaa tarkoittava sana viitataan kokonaisuuteen tai päinvastoin. 

Synekdokeesta on esimerkki ilmaus leivän hankkimisesta pöytään. Sillä tarkoitetaan toimeentulon hankkimista yleisesti, vaikka ei mainita muuta kuin leipä. Kaikki muu oletetaan kuuluvaksi mukaan. Samoin esimerkiksi käy ilmaisu ”per nenä”. Se tarkoittaa per henkilö. Tai kun vävykokelas pyytää isältä tämän tyttären kättä, hän luonnollisesti tarkoittaa koko neitoa. 

Raamatussa viitataan usein yhdellä pelastuksen kokonaisuuden osalla koko pelastustapahtumaan. Paavali esimerkiksi kirjoittaa: ”Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta.”11 Luukkaan evankeliumin lähetyskäskyn mukaan ”parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille”.12 Pietari puolestaan kirjoittaa: ”––vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena.”13 

Tämänkaltaisten lausumien on luonnollista nähdä sisältävän oletuksen, että myös muut osat sisältyvät niihin, vaikka erikseen ei mainita kuin esimerkiksi usko, parannus (tai kääntyminen) ja kaste. Paavali olettaa parannuksen tai kääntymisen, vaikka mainitsee vain uskon. Luukas taas edellyttää parannuksen ohella esimerkiksi uskon ja kasteen ja samoin Pietari kasteen ohella uskon ja kääntymisen. 

Pelastusteologia pitää muodostaa Uuden testamentin kokonaisilmoituksen perusteella, eikä yksittäisiä lausumia painottamalla saa sivuuttaa muita. Kuten todettu, alussa eri osat muodostivatkin yhden tiiviin pelastuksen kokonaisuuden. 

Usko ja kaste siis olivat erottamattomia alkukristillisessä käytännössä toisin kuin nykyään. Missä kirjoitetaan kasteesta, siellä oletetaan olevan usko, ja missä puhutaan uskosta, siellä ajatukseen on liitetty myös kaste. 

  

Entä eksklusiivisuus?  

Huolella arvioitava kysymys Raamattua tutkittaessa on se, tuleeko tiettyjä lupauksia pitää eksklusiivisina niin, että ne sulkevat pois lupausten piiriin pääsemisen muuta tietä. Ensinnäkin usko: Onko sen vaatimus asetettu niillekin, jotka eivät ole vielä ymmärtävässä iässä? Vaaditaanko se lapsiltakin? Vai ovatko ainoastaan sanoman kuulevat ja ymmärtävät vastuussa siihen reagoimisesta?

 


      "Jumalan armo ei ole sidottu vesikasteeseen."

 

Pietari kehottaa helluntaipäivän julistuksessaan kuulijoita ottamaan kasteen syntiensä anteeksisaamiseksi.14 Onko oikein tulkita se niin, että kaste on ainoa tie anteeksiantamukseen? Sulkeeko se siis pois mahdollisuuden saada anteeksiantamus muuta tietä? Johanneksen evankeliumin jae 20:23 toisaalta sanoo: ”Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut.” On huomattava, että siinäkin on kyseessä lähetyskäsky. Jeesus on edellä lähettänyt opetuslapset sanoen: ”Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät.” Kyse ei siis ole rippikäytännön asettamisesta vaan lähetystyöstä. 

Kysymys kuuluu: onko oikein tulkita, että lupaus anteeksiantamuksesta kasteessa merkitsee vaatimusta, minkä vuoksi esimerkiksi synninpäästö tai syntisen rukous alttarilla ei vielä riitä? Tai jopa päinvastoin: voisiko jakeen Joh. 20:23 lukea niin, että tarvitaan välttämättä anteeksianto tai synninpäästö? Entä katuvan henkilön suora kääntyminen ja sydämestä aidosti nouseva huutaminen Jumalan puoleen rukouksessa? Ovatko monien kokemat voimakkaatkin kääntymiset omassa kammiossa olleet vain tunne- eivätkä todellisia pelastuskokemuksia? 

Luther kirjoittaa saarnassaan Kasteen kunnianarvoisesta sakramentista: ”Perustuuhan myös parannuksen sakramentti, kuten sanottu, kasteen sakramenttiin. Synnit annetaan nimittäin anteeksi ainoastaan kastetuille eli niille, joille Jumala on luvannut antaa synnit anteeksi. Siten parannuksen sakramentti uudistaa ja nykyistää kasteen sakramentin.” Ilmeisesti katolisen taustansa takia Luther näki jakeessa Joh. 20:23 mainitun synninpäästön olevan kristityille; hänelle lapsena kastettu oli kristitty. 

Johanneksen teksti konteksteineen ei anna perusteita rajoittaa synninpäästöä kasteen saaneille. Voi tulkita, että kristityt todella voivat välittää anteeksiantamusta antamalla synnit anteeksi katuville riippumatta siitä, onko heidät kastettu vai ei. Herätyskristillisille käytännöille voi näin väittää olevan perustetta. Vesi ei olisikaan välttämätöntä. 

Perinteisten kirkkojen sakramenttiajattelussa taustalla on oletus tiettyjen lupausten ekslusiivisuudesta. Pelastus voi välittyä vain sakramenttien kautta. Samoin sakramenttien voidaan joskus nähdä olevan vaikuttavia vain oikeiden, kirkon valtuuttamien henkilöiden suorittamina. 

Sakramentteja korostavan perinteisen kirkollisuuden vaihtoehto on vapaa kristillisyys, jossa korostetaan ihmisen henkilökohtaista uskoa, sydämen asennetta ja päätöstä seurata Jeesusta enemmän kuin kirkon viranhaltijoiden toimia tai vaikkapa jäsenyyttä kirkossa. Herätyskristillisyydessä Jumalan armo ei ole sidottu vesikasteeseen, vaikka voidaan hyvin ymmärtää kasteen välittäneen armoa alkukirkossa sen aikaisessa käytössä. Silloinkaan vaikuttavia eivät olleet itse veden elementti ja papin toimet vaan ihmisen päätös ottaa kaste. 

 

Kaste yhdistää uskovat 

Paavali mainitsee kasteen vasta Herran ja uskon jälkeen.15 Se sopii paremmin uskovien kasteeseen kuin lapsikasteeseen. Ja edelleen: koska Paavalin tarkoitus oli kirjoittaa yhteydestä, on huomattava sekin, että alussa kaste yhdisti uskovat yhdeksi joukoksi. Seurakunta muodostui niistä, jotka olivat saaneet yhden uskon yhteen Herraan ja siksi ottaneet kasteen. Nämä kaikki asiat yhdistivät heitä ja samalla erottivat heidät niistä, jotka eivät uskoneet. 

Koko kansalle annettu imeväiskaste on luonut tilanteen, jossa usko ei enää yhdistä kastettuja. Valtiokirkollisissa konteksteissa kaste on käytännössä ollut maan kansalaisia – ei siis uskovia – yhdistävä. On siis selvä ero raamatullisen seurakunnan yhteyden ja myöhemmän valtiokirkollisen tilanteen välillä. 

 

Teksti on toimitettu ja löytyy kokonaisuudessaan kirjoittajan kirjasta Kasteen tie (Aikamedia 2021).  

 

 

Viitteet: 1) Ap. t. 16:30. 2) 2. Kor. 7:10, 2. Piet. 3:9. 3) Room. 10:9–10. 4) Tiit. 3:5. 5) 1. Piet. 3:21. 6) Luuk. 24:47. 7) Ap. t. 2:38. 8) Ap. t. 10:43. 9) Joh. 20:23. 10) Luuk. 6:37. 11) Ef. 2:8. 12) Luuk. 24:47. 13) 1. Piet. 3:21. 14) Ap. t. 2:38. 15) Ef. 4:5. 

 

 

 

 



Teema
40/201

Teema10.11.2023 | Anniina Jakonen

Tamperelaiset ystävykset Milka Myllynen ja Mia-Carita Hahl ovat sitä ihmistyyppiä, jotka keksivät jatkuvasti uusia luovia ideoita ja käärivät aikailematta hihansa t...
TeemaEero Antturi
Kun Marko Selkomaa tuli uskoon 13-vuotiaana, hän koki hyvin pian Jumalan kutsuvan häntä saarnaajaksi ja lähetyssaarnaajaksi.
– Noita ilmaisuja silloin käytettiin, muistelee nyt 52-v...
TeemaKun Julius Kankkunen aloittaa elämäntarinansa kertomisen, kuulija ei voi olla nauliutumatta paikoilleen. Lapsuuden uskoontuloa seuraa toinen toistaan traagisempia tapahtumia: Ensin...
TeemaMegadethin Dave Mustaine ja Dave Ellefson, Brian Welch ja Reginald Arvizu Kornista, W.A.S.P.-yhtyeen Blackie Lawless ja Iron...
TeemaHyväosaisuus kasautuu myös parisuhdeasioissa. Köyhyys lisää eroriskiä.
TeemaSyviä kriisejä läpi käynyt pariskunta suosittelee vahvaa sitoutumista ja kommunikaatiotaitojen opettelemista.
TeemaAvioliittoleireille tullaan erilaisista tilanteista.
UutisetHuipputeknologia seuloo haitalliset yksilöt suuristakin väkijoukoista.
UutisetAnna Hellgrenin elämään vakava sairaus toi yksinäisyyden, mutta seurakunta on hänelle koti.
TeemaUudentyyppinen tapa tukea lapsia ja nuoria sai pilottikoululta hyvän palautteen.
TeemaFidan globaalikasvatustunnit tavoittavat vuosittain tuhansia oppilaita ja satoja opettajia.
TeemaLukijoiden maailma on otettu huomioon niin kampanjalehden tekstissä kuin kuvissakin.
TeemaYhteiskristillisen Uskovaiset nuoret -nettiyhteisön vastaava nuorisotyöntekijä Mikael Elmolhoda on saa­nut vuosien aikana tukevaa tuntumaa eri kristillisten pii­rien nuoriin.
...
TeemaMillainen on helluntainuori vuonna 2018? Nuoret kertovat siitä itse.
TeemaSeurakunnasta annetut eväät vaikuttavat siihen, kestääkö nuoren usko vai kaatuuko se kuin korttitalo
TeemaYstävän kuolema sai Milja Peuramäen ymmärtämään, ettei aina tarvitse olla vahva.
TeemaMasentunut ja uupunut voi olla turvallisella mielellä, sillä uskossa ei ole kyse siitä, mitä ihminen tekee.
TeemaEläköityneellä opettaja Juhani Happosella on tal­lessa kansioita, joihin on kertynyt yli 200 samaa aihet­ta käsittelevää lehtileikettä. Ne kertovat taistelusta, jon­ka hän kävi 1980-luvulla...
TeemaMielenterveysongelmien stigma on vähentynyt, mutta psykoosisairaudesta kärsivä ja hänen läheisensä jäävät yhä helposti yksin.
TeemaSeurakunta voi tarjota vangille kasvualustan yhteiskuntaan ja kiinnekohdan kristilliseen uskoon.
TeemaParhaat tulokset saavutetaan luottamuksellisilla ihmissuhteilla ja Jumalan voimalla, valtakunnallisilla vankilalähetyspäivillä todettiin.
TeemaHyvä Sanoma ry:n keräämillä lahjoitusvaroilla jaetaan tänäkin vuonna joulumuistaminen jokaiseen maamme vankilaan. Helluntaiseurakuntien vankilatyö välittää vankien luettavaksi yli tuhat Hyvä Sanoma -j...
TeemaIslamin mullan alta nousee paljon pieniä taimia. Jos meillä on hengellinen ilta, puolikuun maissa on vasta aamu.
TeemaLähi-idän kristityistä puhuttaessa tulee melko nopeasti esiin myös vaino. Islamilaisista yhteiskunnista ja lujista sukusiteistä juontava ilmiö tuli näkyväksi Suomessakin äskettäin, kun to...
TeemaTuleva maailmanlaajuinen verkosto tähtää uskon ja lähetysvastuun kasvuun.
TeemaUskoon tulleiden ja potentiaalisten johtajien omankieliset tilaisuudet vastaavat kristillisen arabiyhteisön tarpeisiin Suomessa.
TeemaMiten voisin muistaa maailman tarpeita mutta saada omanikin kuuluviin?
TeemaRukous merkitsee musiikkievankelistana toimivalle Jipulle elämän kantavaa voimaa. Tänä syksynä hän on saanut kokea niin pieniä kuin suuriakin ihmeitä.
TeemaMitkä ovat kolme tärkeintä esirukousvastaustasi? Neljä henkilöä vastaa.





Petri Viinikkala


1. Aikuisuuden kynnyksellä koetin elää hyvää elämää ja kelvata Juma...
TeemaHerra, osoita minulle tie ja tee minut halukkaaksi sitä vaeltamaan. Uskallettua on viipyä, ja vaarallista on jatkaa matkaa. Täytä siis minun ikävöimiseni ja osoita minulle tie.
TeemaKristuspäivä tuo tuhannet kristityt yhteen rukoilemaan.
TeemaMalmin Saalem -seurakuntaan kuuluvat Anneli ja Jorma Lahikainen ovat saaneet tehtäväkseen sytyttää rukoustulta ympäri Suomen.
UutisetKun kodissa on rakkauden ilmanala, homma toimii, Miko Puustelli sanoo.
TeemaLapsen menetys jättää ilmaan paljon kysymyksiä. Katkeruuden tilaan ei kuitenkaan pidä jäädä, Esko Mäkelä sanoo.
TeemaTerapeutti pystyy auttamaan, jos hän kykenee kokemaan saman särkymisen kuin asiakkaansakin.
TeemaOma muuttunut isä oli Rainer Frimanille tärkeä esikuva.
TeemaEsimerkkinä oleminen on nigerialaistaustaisen Samuel Okunoyen mielestä isyyden kulmakivi.
TeemaVasta kun seurakunta tajuaa rikkinäisyytensä, siitä voi tulla parantava yhteisö.
TeemaNoora Nätkin ei luule enää, että kaikkien tunteiden täytyy johtaa toimintaan.
TeemaHomoseksuaalisuuden syntyyn vaikuttavat monet tekijät.
TeemaLähtö ei tullut yllättäen. Silti sen jättämä kaipaus ja ikävä täyttävät sielun kuin sumea usva.
TeemaSururyhmässä on mahdollisuus tulla nähdyksi ja kuulluksi moninkertaisesti.
TeemaYhteistyössä ryhmien käynnistämiseen löytyivät myös riittävät resurssit.
TeemaOman lapsen kuolema on valtavan suuri menetys, jolla on kokonaisvaltaisia ja pitkäaikaisia vaikutuksia.
TeemaOnko evankeliointi koko seurakunnan tehtävä? Kenelle se oikein kuuluu? Miksi niin harvat innostuvat nykyisin evankelioimisesta? Ja mitä se oikeastaan käytännössä on?

...
TeemaMitä seurakunnan tulee ymmärtää maallistuneen nykyihmisen elämästä, jos haluaa tehdä Jeesusta hänelle tunnetuksi ja välittää hänestä aidosti?


– Kun teemme tämän...
TeemaEvankelioimisen suuria innovaatioita helluntailiikkeessä olivat 1900-luvun alkupuolella telttakokoukset ja kitarakuorot. Evankelioiva Hyvä Sanoma -lehti perustettiin sota-aikana. Pai...
TeemaEvankeliumi tavoittaa näinä päivinä yli miljoona maamme asukasta.
TeemaPunainen väri on vähentynyt tavoittavan työn tilannekartoituksessa. Suomen ainoa palkattu HS- yhteysevankelista löytyy Lapista.
TeemaHellevi Pasanen murehtii turhautuneiden seurakuntalaisten puolesta ja innostaa heitä viemään ilosanomaa toisille.
TeemaJumalan navigaattori ohjaa pyöräilijää tarkasti aivan oikeiden henkilöiden luo.
TeemaTuomo Rauma rohkaistui rukoilemaan sairaiden puolesta.
TeemaPirkko Eemola ymmärtää nyt, mitä Jumalan valmistamat teot tarkoittavat.
TeemaBilly Grahamin puheet suunniteltiin tarkkaan etukäteen. Avausiltaan sisältyi elokuvamainen kohtaus, jossa yksinäinen nainen veti väkijoukon liikkeelle.
TeemaKatolinen aktiivi kirjoitti avoimen kirjeen Suomen helluntailaisille, ja RV pyysi siihen vastineen. Yhteisöjen suhteissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää.
UutisetLähestyn teitä, rakkaat Suomen helluntailaiset, ennen kaikkea kristittynä, joka tunnustaa samaa Apostoliseen uskontunnustukseen kirjattua uskoa, jota tekin tunnustatte.
Toiseksi lähe...
UutisetKatolinen teologi Emil Anton on lähestynyt avoimella kirjeellään Suomen helluntailiikettä reformaation merkkivuoden tiimoilta. Kirjoituksellaan hän halusi herättää keskustelua, vähentää enn...
Teema”Yksi viime vuosikymmenten merkittävimmistä globaalin kristillisyyden ilmiöistä.” Näin suurin sanoin on luonnehdittu helluntailaisten ja roomalaiskatolisen kirkon vuonna 1972 aloittamaa k...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan