Kaste pelastuksen kokonaisuudessa – Pelastus liitetään Raamatussa moneen asiaan
Risto Kauppinen
Pelastus on uskosta1; pelastus on parannuksen kautta2; pelastus on tunnustuksen kautta3; pelastus on uudestisyntymisen ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta4; pelastus on kasteen kautta5.
Samoin syntien anteeksisaaminen liitetään moneen asiaan: ”parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä”6; ”ottakoon kukin teistä kasteen Jeesuksen Kristuksen nimeen syntienne anteeksisaamiseksi”7; ”jokainen, joka uskoo häneen, saa synnit anteeksi hänen nimensä kautta”8; ”Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut”9; ”Antakaa anteeksi, niin teillekin anteeksi annetaan”.10
Kaste osana pelastusjärjestystä
Klassisessa teologiassa on laadittu erilaisia pelastusjärjestyksiä, joita kutsutaan nimellä ordo salutis. Niissä luetellaan enimmillään toistakymmentä toistaan seuraavaa askelta, joita pitkin Pyhä Henki johdattaa ihmisen pelastukseen. Jotkut askeleet nähdään hetkellisiksi, toiset eteneviksi. Jotkut nähdään yksin Jumalan vaikuttamiksi, toisissa ihmiselläkin osuutensa.
"Ei ollut uskoa ilman kastetta."
Varmuudella voi tehdä johtopäätöksen, että uskovaksi tulloon liittyy useampia seikkoja. Uuden testamentin kertomuksia lukiessa näkee, että ne muodostivat silloin yhden kokonaisuuden. Ei ollut uskoa ilman kastetta eikä päinvastoin. Kääntyminen tai parannus ilmaistiin saman tien kasteella. Toista ei ollut ilman toista. Eikä ollut uskoa ilman parannusta. Tunnustus suulla ja kasteessa oli uskon tien alku ja liittyi siten läheisesti uudestisyntymiseen.
Myöhemmin alkoi tapahtua osien erkaantumista ja kokonaisuus hajotettiin. Kasteelle pääsyn ehdoksi tuli joskus pitkäkin katekumeenikoulutus. Uskon syntyminen ja kääntyminen irtaantuivat ajallisesti kasteesta. Toisaalta myös imeväiskasteen ilmaantuminen erotti kasteen muista pelastuksen kokonaisuuden osista. Nykyään herätyskristillisyydessä uskoon tuleva vastaa evankeliumin kutsuun esimerkiksi kädennostolla tai syntisen rukouksella, ei siis ottamalla kasteen.
Kulttuurinen ja historiallinen kuilu Uuden testamentin ajan ja meidän aikamme välillä on suuri, ja se tulee tunnistaa. Nykyisin jotkut uskoontulon kokevat ovat saaneet kasteen sylilapsina. Sellainenkin, joka ei ole saanut, saa yleensä kasteen tunnustauduttuaan Jeesukseen ja seurattuaan häntä joskus pitkänkin aikaa. Vasta kasteessa hän yleensä liittyy seurakuntaan. Uskovien kaste saattaa tulla jopa vuosikymmenien uskon tiellä kulkemisen jälkeen. Tämä pelastumiseen ja uskovaksi tuloon liittyvien tekijöiden ajallinen erkaantuminen on etäännyttänyt meitä alkukirkon todellisuudesta.
Johtopäätöksiä tehtäessä pitää huomioida, että kokonaisuuden yksittäiset osat eivät enää myöhemmin ole olleet samanlainen yksi jakamaton paketti kuin alussa, mutta niiden merkityksiä on tulkittava alkuperäisen kokonaisuuden pohjalta.
Ajoitusvirheen eli anakronismin ansa
Sanasta anakronismi on käytetty suomeksi nimitystä ajoitusvirhe. Sanalla viitataan esimerkiksi siihen, että kirjoitetuissa teksteissä saattaa olla esineitä tai käsitteitä, joita ei niiden kuvaamana aikana ollut.
Anakronistinen virhe tehdään, kun menneiden aikojen ihmisten toimintaa tulkitaan ja sille annetaan merkityksiä nykyajan kautta. Historiallisessa tutkimuksessa on asetuttava tutkittavan asemaan eikä pidä antaa tutkittavalle asialle merkityksiä tutkijan ajan näkökulmasta. Tavallisessa anakronismilajissa omaksutaan tai otetaan poliittisia, sosiaalisia tai kulttuurillisia asioita ja oletuksia yhdestä ajasta ja tulkitaan tai arvioidaan toisen ajan tapahtumia tai tekoja niiden valossa.
Teologisessa tutkimuksessa anakronismi liittyy osaltaan samaan kuin kontekstuaalinen tulkinta. Esimerkiksi kastetta tutkittaessa pitää ymmärtää se sosiaalinen konteksti tai yhteys, jossa kaste saatiin Raamatun aikana.
Aiemmin esitelty Augustinuksen oppi kastamattomana kuolleen lapsen kadotukseen joutumisesta on seurausta anakronistisesta virhetulkinnasta. Augustinuksen aikaan imeväisiä kastettiin, mutta apostoliseen aikaan ei. Hän ei ollut siitä tietoinen vaan piti imeväiskastetta alkuperäisenä tapana luotettuaan kirkkoisien Origeneen ja Kyprianuksen lausuntoihin. Hän ei välttämättä edes tiennyt joidenkin kirkkoisien suositelleen kasteen lykkäämistä ymmärtävään ikään.
Hän saattoi olla tietämätön siitäkin, että monet kirkkoisät nimittivät lapsia viattomiksi. Siksi hän johti sylilapsikasteelle merkityksiä väärältä pohjalta ja päätyi olettamaan, että siinä vauva saa anteeksi perityn synnin syyllisyyden. Todellisuudessa lupaus syntien anteeksisaamisesta kohdistui alussa evankeliumin uskoneeseen henkilöön, joka vastasi kutsuun ottamalla kasteen.
Augustinus siis haki kristilliselle kasteelle merkityksiä oman aikansa käytäntöjen kautta ja päätteli siksi, että lapsella on oltava syntiä ja syyllisyyttä, koska kirkko hänet kastaa Raamatun mukaan anteeksiantamusta välittävällä kasteella.
Anakronismiin sorrutaan myös, jos annetaan uskovien kasteelle merkityksiä lähtien nykypäivän tilanteesta, jossa kaste on tuskin koskaan kääntymisen yhteydessä. Herätyskristillisyydessä kääntymisessä on kasteen tilalla jotain muuta, kuten alttarille meno ja syntisen rukous. Moni on kokenut hengellisen uudistumisen ja mahdollisesti Hengellä täyttymisen sellaisessa tilanteessa ja saanut samalla sisäisen rauhan ja pelastusvarmuuden. Kaste on seurannut ehkä myöhemmin.
Jos päädytään hakemaan kasteen sisältöä ainoastaan tällaisesta käytöstä, menetetään helposti se merkitys, joka kasteella alussa oli. Ja jos tällaisen kokemuksen pohjalta päädytään yleiseen väittämään, että kaste ei voi välittää pelastusta, tehdään anakronistinen erehdys.
Kristityissä perheissä lapsi kasvaa uskoon ja mahdollisesti jossain vaiheessa ottaa kasteen. Hän on kuitenkin ehkä ollut uskossa ja tunnustanut Jeesuksen jo pitkään. On anakronismia esittää tällaisen tilanteen pohjalta väitteitä Uuden testamentin kasteesta. Kasteeseen Raamatussa liitettyjä lupauksia tulee tutkia tarkastellen kastetta sellaisessa käytössä kuin se silloin oli.
Anakronistisen ajatuksenjuoksun takia lapsia kastavissa kirkoissa on päädytty vaikeasti hyväksyttävään ajatukseen kastamattomana kuolleen lapsen joutumisesta kadotukseen. On luotu haastavia selityksiä, jotta voidaan säilyttää imeväiskaste mutta samalla välttää epäoikeudenmukainen ajatus viattoman saamasta rangaistuksesta. Vain uskovien kastetta harjoittavissa suunnissa anakronistinen ajattelu on puolestaan luonut haastetta selittää, miksi Uudessa testamentissa vesikaste kuitenkin esitetään pelastavana.
Synekdokeen tunnistaminen
Raamatun tulkinnassa eli hermeneutiikassa kielikuvien ymmärtäminen on tärkeää. Anthony R. Cross on selvittänyt kasteeseen liittyviä ilmauksia. Tärkeä kielikuva raamatullista pelastusteologiaa tulkittaessa on synekdokee. Sillä tarkoitetaan ilmausta, jossa mainitsemalla osaa tarkoittava sana viitataan kokonaisuuteen tai päinvastoin.
Synekdokeesta on esimerkki ilmaus leivän hankkimisesta pöytään. Sillä tarkoitetaan toimeentulon hankkimista yleisesti, vaikka ei mainita muuta kuin leipä. Kaikki muu oletetaan kuuluvaksi mukaan. Samoin esimerkiksi käy ilmaisu ”per nenä”. Se tarkoittaa per henkilö. Tai kun vävykokelas pyytää isältä tämän tyttären kättä, hän luonnollisesti tarkoittaa koko neitoa.
Raamatussa viitataan usein yhdellä pelastuksen kokonaisuuden osalla koko pelastustapahtumaan. Paavali esimerkiksi kirjoittaa: ”Sillä armosta te olette pelastetut uskon kautta.”11 Luukkaan evankeliumin lähetyskäskyn mukaan ”parannusta syntien anteeksisaamiseksi on saarnattava hänen nimessänsä kaikille kansoille”.12 Pietari puolestaan kirjoittaa: ”––vesi nyt teidätkin pelastaa, kasteena.”13
Tämänkaltaisten lausumien on luonnollista nähdä sisältävän oletuksen, että myös muut osat sisältyvät niihin, vaikka erikseen ei mainita kuin esimerkiksi usko, parannus (tai kääntyminen) ja kaste. Paavali olettaa parannuksen tai kääntymisen, vaikka mainitsee vain uskon. Luukas taas edellyttää parannuksen ohella esimerkiksi uskon ja kasteen ja samoin Pietari kasteen ohella uskon ja kääntymisen.
Pelastusteologia pitää muodostaa Uuden testamentin kokonaisilmoituksen perusteella, eikä yksittäisiä lausumia painottamalla saa sivuuttaa muita. Kuten todettu, alussa eri osat muodostivatkin yhden tiiviin pelastuksen kokonaisuuden.
Usko ja kaste siis olivat erottamattomia alkukristillisessä käytännössä toisin kuin nykyään. Missä kirjoitetaan kasteesta, siellä oletetaan olevan usko, ja missä puhutaan uskosta, siellä ajatukseen on liitetty myös kaste.
Entä eksklusiivisuus?
Huolella arvioitava kysymys Raamattua tutkittaessa on se, tuleeko tiettyjä lupauksia pitää eksklusiivisina niin, että ne sulkevat pois lupausten piiriin pääsemisen muuta tietä. Ensinnäkin usko: Onko sen vaatimus asetettu niillekin, jotka eivät ole vielä ymmärtävässä iässä? Vaaditaanko se lapsiltakin? Vai ovatko ainoastaan sanoman kuulevat ja ymmärtävät vastuussa siihen reagoimisesta?
"Jumalan armo ei ole sidottu vesikasteeseen."
Pietari kehottaa helluntaipäivän julistuksessaan kuulijoita ottamaan kasteen syntiensä anteeksisaamiseksi.14 Onko oikein tulkita se niin, että kaste on ainoa tie anteeksiantamukseen? Sulkeeko se siis pois mahdollisuuden saada anteeksiantamus muuta tietä? Johanneksen evankeliumin jae 20:23 toisaalta sanoo: ”Joiden synnit te anteeksi annatte, niille ne ovat anteeksi annetut.” On huomattava, että siinäkin on kyseessä lähetyskäsky. Jeesus on edellä lähettänyt opetuslapset sanoen: ”Niinkuin Isä on lähettänyt minut, niin lähetän minäkin teidät.” Kyse ei siis ole rippikäytännön asettamisesta vaan lähetystyöstä.
Kysymys kuuluu: onko oikein tulkita, että lupaus anteeksiantamuksesta kasteessa merkitsee vaatimusta, minkä vuoksi esimerkiksi synninpäästö tai syntisen rukous alttarilla ei vielä riitä? Tai jopa päinvastoin: voisiko jakeen Joh. 20:23 lukea niin, että tarvitaan välttämättä anteeksianto tai synninpäästö? Entä katuvan henkilön suora kääntyminen ja sydämestä aidosti nouseva huutaminen Jumalan puoleen rukouksessa? Ovatko monien kokemat voimakkaatkin kääntymiset omassa kammiossa olleet vain tunne- eivätkä todellisia pelastuskokemuksia?
Luther kirjoittaa saarnassaan Kasteen kunnianarvoisesta sakramentista: ”Perustuuhan myös parannuksen sakramentti, kuten sanottu, kasteen sakramenttiin. Synnit annetaan nimittäin anteeksi ainoastaan kastetuille eli niille, joille Jumala on luvannut antaa synnit anteeksi. Siten parannuksen sakramentti uudistaa ja nykyistää kasteen sakramentin.” Ilmeisesti katolisen taustansa takia Luther näki jakeessa Joh. 20:23 mainitun synninpäästön olevan kristityille; hänelle lapsena kastettu oli kristitty.
Johanneksen teksti konteksteineen ei anna perusteita rajoittaa synninpäästöä kasteen saaneille. Voi tulkita, että kristityt todella voivat välittää anteeksiantamusta antamalla synnit anteeksi katuville riippumatta siitä, onko heidät kastettu vai ei. Herätyskristillisille käytännöille voi näin väittää olevan perustetta. Vesi ei olisikaan välttämätöntä.
Perinteisten kirkkojen sakramenttiajattelussa taustalla on oletus tiettyjen lupausten ekslusiivisuudesta. Pelastus voi välittyä vain sakramenttien kautta. Samoin sakramenttien voidaan joskus nähdä olevan vaikuttavia vain oikeiden, kirkon valtuuttamien henkilöiden suorittamina.
Sakramentteja korostavan perinteisen kirkollisuuden vaihtoehto on vapaa kristillisyys, jossa korostetaan ihmisen henkilökohtaista uskoa, sydämen asennetta ja päätöstä seurata Jeesusta enemmän kuin kirkon viranhaltijoiden toimia tai vaikkapa jäsenyyttä kirkossa. Herätyskristillisyydessä Jumalan armo ei ole sidottu vesikasteeseen, vaikka voidaan hyvin ymmärtää kasteen välittäneen armoa alkukirkossa sen aikaisessa käytössä. Silloinkaan vaikuttavia eivät olleet itse veden elementti ja papin toimet vaan ihmisen päätös ottaa kaste.
Kaste yhdistää uskovat
Paavali mainitsee kasteen vasta Herran ja uskon jälkeen.15 Se sopii paremmin uskovien kasteeseen kuin lapsikasteeseen. Ja edelleen: koska Paavalin tarkoitus oli kirjoittaa yhteydestä, on huomattava sekin, että alussa kaste yhdisti uskovat yhdeksi joukoksi. Seurakunta muodostui niistä, jotka olivat saaneet yhden uskon yhteen Herraan ja siksi ottaneet kasteen. Nämä kaikki asiat yhdistivät heitä ja samalla erottivat heidät niistä, jotka eivät uskoneet.
Koko kansalle annettu imeväiskaste on luonut tilanteen, jossa usko ei enää yhdistä kastettuja. Valtiokirkollisissa konteksteissa kaste on käytännössä ollut maan kansalaisia – ei siis uskovia – yhdistävä. On siis selvä ero raamatullisen seurakunnan yhteyden ja myöhemmän valtiokirkollisen tilanteen välillä.
Teksti on toimitettu ja löytyy kokonaisuudessaan kirjoittajan kirjasta Kasteen tie (Aikamedia 2021).
1800-luvun lopulta lähtien kristityt ympäri maailmaa ovat työskennelleet kristittyjen yhteyden puolesta. On pidetty kirkolliskokouksia ja muodostettu...
Opetus1.4.2024 | Samuel Tedder En lakkaa ihmettelemästä sitä, että täältä pienestä maasta Pohjolassa – maailman näkökulmasta laidalta – Jumala on ihmeellisesti lähettänyt ihmisiä antamaan itsensä j...
Juutalaisten pääsiäisjuhlan heprealainen nimi pesah tarkoittaa ohi kulkemista. Nimi tulee siitä, että pääsiäisyönä Jumalan lähettämä tuomion enkeli kulki Egyptin...
Opetus24.3.2023 | Janne Saarela Pitkäperjantain murhe vaihtui kolmannen päivän aamuna hämmästykseen ja riemuun, kun Jeesuksen hauta löydettiin tyhjänä. On mahdollista listata kuusi vankkaa tosiasia...
Opetus13.3.2024 | Merja Hakala Sitten Jeesus nousi vuorelle. Hän käski luokseen ne, jotka hän oli valinnut, ja he lähtivät hänen mukaansa. Nämä kaksitoista Jeesus kutsui olemaan kanssaan lähettääks...
OpetusDaniel Hug | 6.3.2024 Kuulemme usein kertomuksia siitä, kuinka ihmiset löytävät Jeesuksen ja heidän elämänsä muuttuu. Jotkut tulevat uskoon dramaattisesti ja näkyvästi, kuten esimerkiksi Juokse, p...
Opetus29.2.2024 | Onni Haapala Kamelinkarvoihin pukeutunut ja villimehiläisten hunajaa ravinnokseen syönyt profeetta Johannes Kastaja kulki Jeesuksen edellä julistaen: Kääntykää, sillä taivasten va...
Istuin sängylläni. Olin alkanut harjoitella Jumalan äänen kuuntelemista niin, että kirjoitin päiväkirjaani kysymyksiä. Sitten tarkoitukseni oli kuunnella ja kirj...
Opetus4.2.2023 | Anniina Jakonen Raamattua voi hyvällä syyllä sanoa bestselleriksi ja klassikoksi, sillä se on maailman myydyin, levinnein, siteeratuin ja käännetyin kirja. Tilastojen mukaan koko R...
Opetus30.1.2024 | Gordon D. Fee, Douglas Stuart Nuoruudessamme tutustuimme Raamattuun niin, että siitä luettiin vain yksittäisiä jakeita tai osia ja näin etsittiin Jumalalta ”päivän sanaa”. Ajatelt...
Millä tavalla miellämme Jeesuksen? On hyvä pysähtyä miettimään, mitä hän kertoi itsestään. Edellisessä osassa pureuduimme siihen, mitä tarkoittaa, että...
Opetus20.12.2023 | Elina Rautio Huoneessa kaikuu kimeä itku. Kippuralle koukistuneet jalat ja kädet heiluvat ilmassa, pikkuruinen suu hamuaa ruokaa. Vauvan olemus rauhoittuu, kun äiti kietoo lapsen...
Raamatun yksi tärkeimmistä muutoskuvauksista on Israelin kansan muuttuminen erämaavaelluksen jälkimainingeissa muukalaisista omistajiksi. Muukalaisuusidentite...
Opetus30.11.2023 | Gordon D. Fee, Douglas StuartTehdäänpä seuraavat asiat selviksi: Raamattu ei ole pelkästään jokin jumalallinen ohjekirja. Se ei ole kultakaivos lupauksista, joihin tulee uskoa, eikä se ol...
Raamatun lehdillä profeetta Elia tupsahtaa näyttämölle ilman juuri minkäänlaista esittelyä. Tiedämme hänestä kuitenkin jotain hyvin tärkeää: Elia palvelee Israelin Jumalaa (engla...
Opetus7.11.2023 | Anniina Jakonen Onnelliset, aina kuolemaan asti niin myötä- kuin vastoinkäymisissä kestävät avioliitot tuntuvat käyvän yhä harvinaisemmiksi. Myös muut lähi-ihmissuhteemme kokevat...
Opetus1.11.2023 | Onni Haapala Te olette maailman valo. Ylhäällä vuorella oleva kaupunki ei voi olla kätkössä. Eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle vaan lampunjalkaan, ja niin se l...
Opetus26.10.2023 | Samuel Kuusela Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole. Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, m...
Opetus20.10.2023 | Ville Anttila Nämä ovat myös ne kaksi asiaa, joihin keskittymällä tullaan paremmin voivaksi yhteisöksi. Kaksisuuntainen rakkaus on siis sekä hedelmä että juuri. ...
Opetus13.10.2023 | Tanja Närhi Jumalalla on missio tässä maailmassa, ja teologiassa sitä kutsutaan termillä missio Dei. Tämä Jumalan missio lävistää koko Raamatun, ja sen päämäärä on Kristuksen ris...
Opetus2.10.2023 | Martti Ahvenainen Joskus sanotaan, ettei meidän tarvitse seurata aikoja vaan keskittyä pelkästään evankeliointiin. Aikojen seuraaminen ei kuitenkaan estä evankeliointia, päinvasto...
Opetus27.9.2023 | Tomi Kuosmanen Viime kuukausina yhteiskunnallinen keskustelu on laittanut meidät ajattelemaan, mitä on erilaisuuden hyväksyminen ja mitä rasismilla tarkoitetaan. Moni meistä laitt...
Opetus16.9.2023 | Juhani Karvinen Ihmisillä on yleensä jonkinlainen käsitys Jumalasta ja Jeesuksesta, mutta kun aletaan puhua Pyhästä Hengestä, he eivät yleensä ymmärrä, mistä on kysymys. Jotkut al...
Opetus6.9.2023 | Niilo Närhi On vaikuttavaa lukea Jumalan sytyttämien lähetysihmisten maailman valloittamiseen tähtääviä sitaatteja. Yksi aikansa ihmisiä haastaneista oli Oswald J. Smith, joka peru...
Opetus31.8.2023 | Tuula Palola Päästyään luvattuun maahan Israelin ”kansa palveli Herraa Joosuan koko elinajan ja niiden vanhinten koko elinajan, jotka elivät vielä Joosuan jälkeen” (Tuom. 2:7)...
OpetusMarko Jauhiainen | 22.8.2023 Seurakuntayhteyden kannalta haitallisten ongelmien saralla oman osa-alueensa muodostavat tapaukset, joissa ihailtu, näennäisesti Jumalan vahvassa johdossa ja siunaukse...
OpetusSamuel Kuusela Jumalan valtakunta on hyvin erilainen kuin maalliset valtakunnat. Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epä...
OpetusOnni Haapala | 15.8.2023 Miltä tuntuukaan saada uudet silmälasit! Näemme jälleen kirkkaasti, sillä näön puutteet on huomattu tarkastuksessa ja parannuskeinoksi on tehty oikeanlaiset silmälasit. Väl...
OpetusOnni Haapala | 21.7.2023 Kukin Paavalin kuvaama varustuksen osa saa hengellisen merkityksen; totuuden vyö, pelastuksen kypärä, hengen miekka, vanhurskauden haarniska, uskon kilpi ja alttiuden kengä...
Opetus18.7.2023 | Jon Dunn Kun Jeesus Johanneksen evankeliumissa (luku 10) sanoi olevansa hyvä paimen, hän puhui aikansa uskonnollisille johtajille aiheesta, joka oli heille hyvin tuttu. Jeesuksen...
Vesikaste kuuluu Kristuksen opin alkeisiin. Uudestisyntynyt kristitty tunnustautuu ja sitoutuu siinä uuteen elämään Jumalan tahdon mukaisesti. Kasteen jälkeen häne...
Raamattukouluaikoina teimme säännöllisesti piloja toisillemme. Kerran löysin myslini seasta koiranruokaa. Pitkän salapoliisityön jälkeen sain syyllisen selville ja kesku...
OpetusTanja Närhi Ihminen on kaikkina aikoina etsinyt elämäänsä johdatusta ja suuntaa valintoihinsa. Muinaisessa Mesopotamiassa tulevaisuutta ennustettiin uhrieläinten maksasta. Enteitä, tähtikartt...
(18.4.2023) Daavid, Iisain poika ja kuningas Salomon isä, syntyi ja kasvoi Betlehemissä, kunnes koitti aika astua Jumalan valmistamaan suunnitelmaan...
OpetusTanja Närhi (11.4.2023) Jeesus antoi oppilailleen tehtävän viedä hyvä uutinen kaikille kansoille, mutta hän kielsi heitä lähtemästä liikkeelle, ennen kuin he olivat saaneet taivaasta voiman v...
OpetusTanja Närhi Jeesus antoi oppilailleen tehtävän viedä hyvä uutinen kaikille kansoille, mutta hän kielsi heitä lähtemästä liikkeelle, ennen kuin he olivat saaneet taivaasta voiman varustukseksi...
Liikkeen vainoojasta sen aktiiviksi kääntynyt tarsolainen fariseus Saulus toteaa 50-luvun puolessavälissä Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta: ”Ol...
OpetusSara Saarela Paavali kehottaa Galatalaiskirjeessä: ”Jos me Hengessä elämme, vaeltakaamme myös Hengessä” (5:25).1 Paavalille Pyhä Henki ei ole sivuseikka tai jonkinlainen lisä, vaan se on se t...
OpetusNiilo Närhi (16.3.2023) Joosefin ja hänen perheensä vaiheisiin Ensimmäisen Mooseksen kirjan loppuosassa on käytetty peräti neljätoista lukua.1 Se viestittää, että kertomus sisältää jotain aja...
(7.3.2023) Nuori tai muuten ylivirittynyt usko voi nähdä paholaisia sielläkin, missä niitä ei välttämättä ole. Toisaalta monille Sielunvihollisen rooli on kutistunut j...
OpetusLassi Mäkinen (1.3.2023) Jumala loi kaiken shalom-tilaan. Vallitsi täydellinen rauha, turva, hyvinvointi, terveys ja eheys. Syntiinlankeemuksessa tämä rikkoutui, ja yhä edelleen synti rikkoo...
OpetusSara Saarela (22.02.2023) Maailmassamme on tarjolla monenlaisia kertomuksia siitä, keitä me olemme, mikä on elämän tarkoitus, miten maailma on tullut olemaan ja niin edelleen. Jeesuksen seura...
OpetusVille Kalaniemi Kristikunnalla on paastoon liittyvä rikas hengellinen perintö. Paasto oli osa Mestarimme elämää. Se kuului tärkeänä osana ensimmäisten kristittyjen ja alkuseurakunnan elämänta...
OpetusEsko Matikainen (2.2.2023) Apostoli Paavali kirjoittaa Jumalan salaisuudesta: ”Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut, minkä Jumala on valmistanut niille,...
OpetusSara Saarela Seurakunnissa kolmiyhteistä Jumalaa lähestytään usein Uuden testamentin, etenkin Jeesuksen, kautta. Tämä on hyvä tapa, koska Raamattu itse sanoo, että Poika Jumala näyttää Isä Ju...
OpetusElina Rautio Kuka hän on, joka ajanlaskun sai alkamaan? Syrjittyjen viereen hän jäi istumaan. Kuka hän on, joka kertoi valtakunnasta, jossa jokainen on arvokas? Nämä Iltan Kuka hän o...
OpetusRisto Huttunen (30.12.2022) Tilaisuudessa, jossa tulin uskoon, koin suurta iloa, kun ymmärsin saaneeni suuren syntitaakkani anteeksi. Tuo ilo herätti minussa välittömästi halun antaa om...
OpetusAnniina Jakonen Mitä tekoa me olemme? Miksi Jumala oli valmis näkemään ihmiskunnan puolesta niin suuren vaivan ja uhrauksen, että hän lähetti ainoan Poikansa kärsimään ja kuolemaan puolestamm...
OpetusLassi Mäkinen The Passion of the Christ -elokuvan loppukohtauksessa Jeesuksen kuolinhetkellä taivaasta putoaa yksi pisara, kuin kyynel. Osuessaan maahan se saa maan järisemään ja te...
Joskus uskoontulon yhteydessä voi olla helppoa ottaa vastaan Jeesus ja hänen anteeksiantonsa, mutta seurakunnan rooli jää ymmärtämättä. Siitäkin huolimatta, että Raama...
OpetusTomi Kuosmanen Jos pappani Wiljam Kuosmanen olisi vuosikymmeniä sitten puhujamatkoillaan kehunut olevansa ylpeä vaimostaan, lapsistaan tai seurakunnastaan, palautevyöry olisi saattanut olla m...
Jeesus käskee lähetyskäskyssä menemään kaikkialle maailmaan ja tekemään opetuslapsia. Juutalaisille opetuslapseus oli ilmiönä tuttu, olihan heidän keskuudessaan esimerkik...
Kristityn elämässä on paljon kiusauksia ja koettelemuksia. Kiusauksia tulee joka päivä, ja ne voivat olla suuria tai pieniä, ulkoisia tai sisäisiä. Kiusaukset ovat melko y...
Alkuvuodesta esikoispoikamme Huugo kuoli vajaan neljän vuoden iässä. Talven ajan toistuneet infektiot olivat tuhonneet valtaosan keuhkoista, jotka olivat harvi...
OpetusRon Mehl Oletko koskaan kuullut kymmentä käskyä kuvattavan rakkauskirjeeksi, lempeän sydämelliseksi sanomaksi suoraan Jumalalta? Ehkä et. Kuitenkin olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että käsk...
OpetusJuhani Karvinen Paavali kirjoittaa Herrasta Jeesuksesta: ”Joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodo...
OpetusJanne Saarela Jesajan kirjan luvusta 40 eteenpäin kansalla on tuplaongelma. Ensimmäinen ongelma on maallinen: kansan pitäisi palata takaisin omaan maahansa. Jumalan vastaus tähän haaste...
Jesajan kirjan tärkeyttä Raamatussa on vaikea liioitella. Teologialtaan teos on Vanhan testamentin Mount Everest, eikä liene sattumaa, että Uudessa testamentissa ainoast...
OpetusAnniina Jakonen Yhdysvalloissa tehtiin eläinkoe, jossa tutkittiin hiirten motivaatiota ja kestävyyttä eri olosuhteissa. Aluksi hiiret jaettiin kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän hiiret laite...
OpetusLeevi Launonen Seurakunnan täti ihmettelee uskovia nuoria, jotka ovat laittaneet kasvoihinsa lävistyksiä ja käsivarsiinsa näyttäviä tatuointeja. Yläkoululainen kertoo kotona, että Setan edust...
OpetusMarko Halttunen Habakukin tunnuslause näkyy myös apostoli Paavalin julistuksessa Roomalaiskirjeen ensimmäisessä luvussa: ”Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itse...
OpetusRick Warren Pauli Parkkinen avasi Länsirannan seurakunnan kirkkoneuvoston kuukausikokouksen täsmälleen klo 19. ”Meillä on tänään pitkä asialista, joten on parasta, että aloitamme heti”, Pauli...
OpetusMatti Niemelä Herätyskristillisenä liikkeenä helluntailaisuutta kutsutaan toisinaan kokemus- tai ratkaisukristillisyydeksi. Helluntailiikkeessä korostetaan omakohtaista us...
OpetusAnniina Jakonen Vuorisaarnassaan Jeesus kehottaa omiaan kokoamaan aarteita taivaaseen.1 Raamattu muistuttaa myös sen arvioinnista, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaist...
OpetusDavid Petts Pyhän Hengen saamisen merkitys näkyy korostetusti siinä, että Paavali kysyy välittömästi Efesokseen saavuttuaan sieltä löytämiltään opetuslapsilta: Saitteko Pyhän Hengen, kun tuli...
OpetusNiilo Närhi Danielin kirja jakautuu kahteen osaan. Ensimmäiset kuusi lukua sisältävät enimmäkseen Danielin ja hänen kolmen toverinsa kokemuksia. Luvut 6–12 sisältävät apokalyptisia näkyjä ja...
OpetusKlaus Korhonen Vanhan liiton aikana siunaamiseen liittyi usein profeetallinen ulottuvuus. Siunaaja lausui sanoja, jotka olivat merkityksellisiä siunattavan henkilön tai kokonaisen...
OpetusAri-Pekka Niemelä Kuten olemme huomanneet, raha on välttämätön osa luomisjärjestykseen kuuluvan tehtävämme toteuttamista. Rahan avulla voimme luoda k...
OpetusNiilo Närhi Danielin kirjan kertomukset pakkosiirtolaisiksi joutuneiden nuorten juutalaispoikien rohkeudesta ovat puhutelleet ja innoittaneet Herraan turvaavia säilyttämään uskollisuutensa Ju...
OpetusJuhani Karvinen Ihmiskunnan kulttuuripiirit ovat täynnä erilaisia jumalia. Esimerkiksi hindulaisuudessa jumalia tiedetään olevan miljoonittain. Maailmassa on kuitenkin olemassa kolme yk...
OpetusValtter Luoto Kun Jeesusta tultiin vangitsemaan Kidronin puron toisella puolella olevasta puutarhasta, missä hän juuri tuolloin oleskeli opetuslastensa kanssa, ei Jeesus paennut,...
OpetusJouko Ruohomäki Rukous on uhraamisen ohella vanhin jumalanpalveluksen muoto. Rukous on edelleen olennainen osa sekä yksilöllistä että yhteisöllistä jumalan...
OpetusElina Rautio Kirjailija ja kirjallisuuden tutkija C.S. Lewis kertoo teoksessaan Ilon yllättämä (Kirjapaja 2013) uskoontulostaan. Hän kuvaa prosessia Jumalan väsytystaisteluksi, jossa ”Suuri K...
OpetusPetri Mäkilä Ennen vanhaan käytettiin paljon niin sanottuja mannalappuja, joissa oli jokin raamatunlause. Lappuja poimittiin niitä täynnä olleesta astiasta. Väheksymättä yhtään lukijan mahdol...
OpetusAnniina Jakonen Muutaman viime vuoden aikana meille on tullut valitettavan tutuksi koko maailmaa koskettava uhka, jota tuskin kukaan olisi toivonut. Ympärillämme tuntuu olevan jatkuvaa levott...
OpetusMarko Halttunen Hesekielin aikainen suurvalta Babylon kuningas Nebukadnessarin johdolla oli aloittanut aggressiivisen laajentumispolitiikkansa kohti länttä. Se oli tehnyt ensimmäisen hyökkäyk...
OpetusElina Rautio ”Uuvuttaa. Mikään ei innosta. Tunnen itseni tarpeettomaksi marionetiksi, jonka tekemisillä ei ole mitään vaikutusta muihin ihmisiin. Silti täytyy vain painaa eteenpäin, koska eva...
OpetusJanne Saarela Pietaria ei tunnettu alun perin Pietarina, vaan hän sai syntymänimekseen tuon ajan suosituimman juutalaisen miehen nimen, Simon. Myöhemmin Jeesus antoi hänelle aramean...
OpetusRisto Kauppinen Pelastus on uskosta1; pelastus on parannuksen kautta2; pelastus on tunnustuksen kautta3; pelastus on uudestisyntymisen ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta4; pelastus...
Ne raamatulliset esimerkit paastosta, jotka ovat tutuimpia, tuntuvat nostavan paaston riman korkeuksiin, joihin on mahdotonta yltää. Jeesus oli syömättä neljäkymme...
OpetusNapoleon osoitti kerran Kiinan karttaa ja totesi: ”Siinä on nukkuva jättiläinen. Jos se joskus herää, sitä ei pysäytä mikään.” Näin on myös seurakunnan kohdalla.
OpetusJoulun ja kaamoksen keskellä valot ilahduttavat ihmisten mieliä. Tunnelmaa ovat luomassa kuusen kynttilät, ikkunoissa ja talojen seinillä roikkuvat värivalot ja tietysti perinteiset kyn...
OpetusHalu tietää tulevaisuus on yleisinhimillinen. Esimerkiksi assyrialaiseen, noin vuodelta 2800 ekr. peräisin olevaan savitauluun on kaiverrettu sanat: ”Meidän maamme rappeutuu nä...
Opetus”Jalat pidän mullassa maailman, katseellani taivasta tavoitan –– ”, laulaa Pekka Simojoki laulussaan Kahden maan kansalainen. Laulun sanat kuvaavat hyvin kristity...
OpetusJumalanpalvelus on seurakuntaelämän keskus. Se ei ole vain yksi toimintamuoto toisten joukossa vaan pikemminkin sydän, josta virtaa uutta voimaa koko seurakunnan elämään. ...
OpetusIhminen tekee joka päivä tuhansia valintoja. Eri lähteiden mukaan päivittäisten päätösten määrä vaihtelee muutamasta tuhannesta aina 35 000:een saakka. Pelkästään ruokaa k...
OpetusUskova elää tässä ajassa katsellen kolmeen suuntaan – taaksepäin
menneeseen, eteenpäin tulevaisuuteen ja näkymättömään maailmaan, jonka
kautta Jumala hallitsee.
OpetusMies tuli uskoon herätyskokouksessa, jossa puhuja kehotti valvomaan lakkaamatta. Kolmen päivän päästä mies käveli saarnaajan juttusille ja sanoi, ettei hänestä olisi...
OpetusNykyisin ei taida olla kovinkaan muodikasta puhua uskoville vastoinkäymisten kestämisestä ja yleensä kestämisestä loppuun asti. Raamatussa...
OpetusJumalan Henki, Pyhä Henki, on ollut mukana kaikessa Jumalan toiminnassa. Luomistapahtumassa ”Jumalan henki liikkui vetten päällä”.1 Sen jälkeen lähti liikkeelle Jumalan luova sana. I...