Helluntaiseurakuntakin voi lahkoutua - "Perusongelma ei ole välttämättä teologiassa, vaan sairaassa yhteisössä ja sen johtajuudessa"

"Aikamme on täynnä erilaisia hengellisiä vaikutteita, ristiriitaisuuksia ja sekavuuksia. Silloin monia viehättävät helposti varmat ja mustavalkoiset vastaukset, kun niihin vielä lisätään tunne ja kokemukset", keskustelussa todettaan. Kuvituskuva. (Gemma Evans / Unsplash)
"Aikamme on täynnä erilaisia hengellisiä vaikutteita, ristiriitaisuuksia ja sekavuuksia. Silloin monia viehättävät helposti varmat ja mustavalkoiset vastaukset, kun niihin vielä lisätään tunne ja kokemukset", keskustelussa todettaan. Kuvituskuva. (Gemma Evans / Unsplash)

Thorleif Johansson

Ruotsissa tehtiin Uppsalan itäpuolella Knutbyn helluntai-seurakunnan yhteydessä vuonna 2004 veritekoja, jotka ovat Ruotsin rikoshistorian tunnetuimpia. Maaliskuun alussa Suomessa vieraili Knutbyn seurakunnan entinen pastori Peter Gembäck, joka on kirjoittanut kokemastaan dokumentin Knutbyn murha – seurakunnasta kultiksi. Knutbyssä valoisa ja myönteinen helluntaiyhteisö muuttui vähitellen myrkylliseksi kultiksi.

Edelleen on syytä kysyä Suomessakin, voiko tavallinen helluntaiseurakunta muuttua lahkoksi? Mitkä ovat lahkon ja lahkoutumisen piirteet ja vaarat?

Näistä keskustelevat Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko Matikainen (kuvassa vas.), RV-lehden päätoimittaja emeritus Leevi Launonen sekä opetusneuvos Matti Kangasoja.

 

Onko termi lahko ja lahkolaisuus teille tuttu?

MATTI: Muistan sen varsin hyvin 1960-luvulta kirkkohistorian tunneilta. Senkin muistan, että omassa lapsuusseurakunnassa joku kertoi – en tiedä kääntyikö se kiitos- vai rukousaiheeksi – että oli joutunut ympäristöön, jossa hänestä käytettiin termiä lahkolainen.

ESKO: Ei siitä kovin pitkää aikaa ole, kun joku on sen sanonut. Ehkä ajattelemattomuuttakin. Aina ei löydy oikein synonyymiä sille, miten sijoittaisi helluntailaisuuden suhteessa muuhun kristillisyyteen.
Ekumeenisessa ympäristössä lahko on jäänyt jo hyvin kaukaiseen aikaan. Esimerkiksi helluntaiherätyksen ja luterilaisten välisessä keskustelussa sitä ei enää käytetä.

LEEVI: 1960- ja 70-luvuilla sitä käytettiin vielä paljon. Ja seurakunnissa innokkaimmat käyttivät sitä itsekin ikään kuin ylpeinä. Lahkolaisuus oli identiteettimerkki oikeasta hengellisyydestä.

ESKO: Joskus termi lahko tulee esille sekulaarissa keskustelussa, ja silloin se kantaa mukanaan kielteisiä tarkoitusperiä. Sitä käytetään myös, kun ei oikein löydetä sopivaa sanaa eikä aina edes tunnisteta siihen liittyviä kipeitä puolia.

LEEVI: Tämä ilmenee myös profaanissa mediassa. Toimittajat läiskivät kepeästi lahko-termiä tuntematta sitä sen tarkemmin. Ja kielenkäyttöön vaikuttavat myös esimerkiksi USA:ssa esiintyvät lahkot ja kultit.

MATTI: Tavallinen kadun mies ymmärtää lahkon kielteisenä. Johtuu siitä, että kulteista on ollut karmivia esimerkkejä, jolloin lahko-käsite laajenee.

ESKO: Mutta Helluntaikirkosta puhuttaessa en kuule puhuttavan lahkosta. Helluntaikirkko hahmotetaan yhdeksi Suomen kirkoista. Merkittävää tässä on ollut vaikkapa arkkipiispojen tai valtakirkkojen muiden mielipidejohtajien suhtautuminen. Se kopioituu sitten kautta koko kentän.

MATTI: Varmaan kirkko-sanallakin on vastakkainen merkitys kuin lahkolla. Sellaisena se on hieno vahvuus.

LEEVI: Helluntaikirkko on viestinyt, että terveeseen kristillisyyteen kuuluu tietty johtajuusrakenne, jossa on vastuunalaisuutta ja tilivelvollisuutta toisin kuin villeissä ja pienissä porukoissa.

 

Knutbyn tapauksessa tavallinen helluntaiseurakunta muuntui vähitellen lahkoksi. Minkälaisia piirteitä te asettaisitte tuollaiselle lahkoutumiselle?

ESKO: Yksi tunnusmerkki on, että yhteisö piirtää ympärilleen sellaisen rajan, jonka lävitse ei pääse kumpaankaan suuntaan. Sellaisia seurakuntia ei kuitenkaan liene kovin monia, vaikka yrityksiä on kyllä ollut muutamia.

LEEVI: Yksi selvä lahkon piirre on, että kadotetaan luonnolliset yhteydet ympäristöön niin jäsenten tai vaikkapa perheiden kautta, mutta myös yhteisönä.

Lahkoutumisessa usko ei tee ihmistä terveellä tavalla inhimilliseksi, vaan siinä lähtee rakentumaan jokin erikoinen identiteetti, joka ei ole enää normaalia, tervettä ja tasapainoista.

Lahkon yksi piirre on myös suorituskeskeisyys. On erilaisia suoritteita, joille on kehitetty mittareita. Ennen puhuttiin helluntailaisuudessakin lainalaisuudesta.

MATTI: Lahkossa luvataan, että kun tulet mukaan ja teet näitä rituaaleja ja toimit niin kuin sinun odotetaan toimivan, niin pääset sellaiselle tasolle, jollaista et saa missään muussa yhteisössä kuin täällä.

Sitten on kääntöpuoli, jonka olen itsekin lapsuudessani kokenut: missään muualla ei ole pelastusta kuin täällä meidän seurakunnassamme. Pelastusoppi rakentuu ikään kuin sulkeutuneen yhteisön ja sen toimintatapojen kautta.

LEEVI: Ajattelen lahkon toisaalta teologisena, oppiin liittyvänä asiana ja toisaalta yhteisön psyko-sosiaalisena terveytenä.

Edellisessä pitää kysyä, että onko teologia sopusoinnussa klassisen kristinuskon kanssa. Ja niitä perusjuttuja on vain muutamia.

ESKO: Tuossa on pohtimisen aihetta. Yhteisö voi etääntyä klassisesta teologiasta, mutta ollakin psyko-sosiaalisena yhteisönä aivan terve ja läpinäkyvä ja se voi jopa laajeta.

Voidaan siis kysyä, että tarvitaanko lahkoon teologinen ongelma, vai riittääkö se, että yhteisö on tiukasti rajattu ja yhteys ympäristöön katkeaa.

LEEVI: Lahkojen perusongelma ei ole välttämättä aina teologiassa. Hengellisesti sairaiden ilmiöiden pääpaino on kovin usein myös psykososiaalisesti sairaassa yhteisössä ja sen johtajuudessa. Siinä voi esiintyä vaikkapa yksipuolisia painotuksia, väärää johtajuuskäyttäytymistä ja muuta sellaista.

 

Arvioinnissa teoreettiset käsitteet yhdistetään havaittaviin, mitattaviin ominaisuuksiin. Kyse on toimintakulttuurin sanoittamisesta.

ESKO: Tämä psyko-sosiaalinen puoli on jopa ratkaisevampi kuin teologinen. Jos vaikka oppi olisi aivan täsmälleen sama kuin jollakin toisella yhteisöllä, mutta samalla ilmaistaan, että ”vain me sanoitamme tämän oikein”, niin arviointimahdollisuutta vailla oleva jäsen ei voi punnita, että miksi se sama täällä meillä lausuttuna on parempaa kuin jossakin muualla.

LEEVI: Terveen yhteisön eräs piirre on, että ihmisiä suorastaan rohkaistaan itsenäiseen ajatteluun ja arviointiin. Ilmapiiri ei ole johtajakeskeinen, vaan Kristus-keskeinen ja Raamatun ydinjuttuja esiintuova.

MATTI: Paavalikin korostaa Galatalaiskirjeessään vapautta. Ja kun sitä arviointia sitten tehdään, niin keskeisiä käsitteitä ovat armo, sovitus, evankeliumi, Kristuksen täytetty työ. Niillä lähdetään liikkeelle.

ESKO: Hankaluus on, että esimerkiksi ”armo” voidaan määritellä käytännössä joksikin, joka kuulostaa ihan oikealta, mutta toteutus onkin sitten ihan toinen juttu. Yhteisö voi silti käytännössä olla armoton ja suorituskeskeinen.

LEEVI: Arvioinnin laajapohjaisuus on hyvin tärkeää. Helluntaiseurakunnissa saattaisi tässä olla kehittämisen paikka. Jäsenillä tulisi olla tiedossaan menettelytavat, miten menetellä, jos kokee tulleensa kohdelluksi tai ymmärretyksi väärin. Voisi luottaa siihen, että asia käsitellään eikä jää vain yhden henkilön taakse.

MATTI: Meillä ei ole oikein arvioinnin toimintakulttuuria. Ja arviointi on siinä mielessä haastavaa, että sitä voidaan käyttää myös väärin ja omien intressien edistämiseen.

Eräs piirre on, että jos ruvetaan arvioimaan yhdessä vaikkapa keskustelevalla otteella, niin siinä monet lukkiutuvat. Miten seurakuntalainen voi esittää kritiikkiä siten, ettei siitä tule negatiivista palautetta?

Arvioinnin merkitys on ymmärrettävä myös vanhimmiston työskentelyssä. Esimerkiksi oheinen lista olisi erittäin käydä lävitse vanhimmistossa ja pohtia, että eihän meillä vain ole tällaista tyrkylläkään. Se keskustelu olisi aika pitkä, mutta hyödyllinen.

ESKO: Arviointiin liittyy sellainen hankala puoli, että me teemme sen suhteessa johonkin, ja jos oma ympäristö on kovin tiivis, niin silloin arviointikin tehdään vain suhteessa omaan totuuteen.

Arviointi vaatisi vuorovaikutuksen ympäröivän yhteiskunnan tai muiden kirkkojen tai ylipäätään jonkun kanssa, jotta se arviointi nähdään suhteessa muihin.

LEEVI: 2000-luvulla sosiaalisen median ja verkon vuoksi toimintaympäristö on muuttunut aivan valtavasti. Nyt opit saadaan milloin Nigeriasta ja milloin Amerikasta ja milloin mistäkin.

Niinpä on aivan mahdotonta kenenkään pastorin kontrolloida niitä. Siksi on yhä tärkeämpää, että seurakuntalaisille annetaan valmiuksia opetella itse arvioimaan myös ilmiöitä, jotka eivät näyttäydy seurakunnan sisällä vaan jossakin muualla. Enää ei voi vain ylhäältä kaataa tietoa alaspäin.

MATTI: Joskus arviointi sotketaan ojentamiseen. Seurakuntalainen näkee oikeudekseen ja velvollisuudekseen ojentaa, ja se voi olla melkoinen hulabaloo. Paavali antaa Galatalaiskirjeen 6. luvun alussa ohjetta siitä, miten toimia, jos näkee jonkun tekevän tolkuttomuuksia. Siis tolkuttomuuksia, ei syntiä.

LEEVI: Paavali kirjoittaa myös tessalonikilaisille, että ”ojentakaa kurittomia, rohkaiskaa arkoja, tukekaa heikkoja ja olkaa kaikkia kohtaan kärsivällisiä.”

On siis tunnistettava, milloin kyse on kurittomuudesta, johon on hyvä puuttua. Mutta vaikka joku joskus toimii tolkuttomastikin, niin kyse saattaa olla psyykkisestä heikkoudesta.

 

Arviointi ei ole automaattisesti kielteistä. Arviointi on kyselyä. Minkä kanava kautta tavallinen seurakuntalainen voisi – heittäytymättä hankalaksi – pohdiskella ja kysellä.

LEEVI: Kun alkuvuosisatoina tuli klassista kristinuskoa uhkaavia liikkeitä, niin kirkolliskokouksia pidettiin useita ihan putkeen. Jos ne eivät olisi kyenneet arviointiin, niin voidaan vain kuvitella, mitä kristinusko olisi tänään.

Minua on aina puhutellut Filippiläiskirjeen 1:9-11: ”Rukoilen myös, että teidän rakkautenne kasvaisi ja yltäisi yhä parempaan ymmärrykseen ja harkintaan, niin että osaisitte erottaa, mikä on tärkeää, säilyisitte puhtaina ja moitteettomina odottaessanne Kristuksen päivää ja tuottaisitte Jumalan kunniaksi ja kiitokseksi runsain mitoin hyvää hedelmää, jonka saa aikaan Jeesus Kristus.”

Eli hyvin tärkeä on myös arvioinnin motiivi. Ettei arvioisi mustamaalatakseen tai kaataakseen, vaan kehittääkseen aidosti asioita.

Elämme aikaa, jossa sosiaalinen media antaa jokaiselle mahdollisuuden laukoa ihan mitä haluaa ja näennäisesti samanlaisella painoarvolla. Katoaa taju siitä, että kaikki arvioijat eivät ole samalla viivalla ja yhtä kypsiä arvioimaan. Siksi myös arvioitsijoita pitää arvioida, että minkä suhteellisen painoarvon jollekin arviolle antaa.

MATTI: Arviointi ei ole meille luontaista, ei edes rakentava. Ja jos esittää kritiikkiä, niin siinä pulssi nousee ja äänikin tahtoo takertua kurkkuun. Arviointi voi kuitenkin olla myös positiivista. Ajatellaan vaikka viimeistä tuomiota. Siinä arvioinnissa oikealla puolella olevista oli paljon hyvää sanottavaa. Samoin Paavalikin monessa kirjeessään kertoilee paljon myönteistä, ja Apostolien teoissa kerrotaan, että Paavalikin käyntinsä jälkeen teki rohkaisevan arvion - ja me luemme siitä vieläkin.

ESKO: Edelleenkin mietin: kulkeutuuko se arvioiva viesti sinne, minne se kuuluu? Meillä kun ei ole arvioinnin käsittelykulttuuria.

MATTI: Jos yhteisö on sulkeutunut kuin munankuori, niin siellä johtaja voi päättää oikean arvioinnin kriteerit, mutta jos seurakunnan perusopetus ja isot kuviot on sovittu vanhimmistossa, ja pastorit sitten toteuttavat niitä, niin seurakuntalaisetkin oppivat tekemään siltä pohjalta arviointia.

Raikas ja terve opetus muuttaa koko ajan ihmisiä, jolloin he kykenevät tekemään tervettä harkintaa opetuksen pohjalta. Terve opetus tuottaa jo itsessään Hengen hedelmää. Silloin olemme lempeitä toinen toisillemme ja kilpailemme toinen toistemme kunnioittamisessa sen sijaan että mietimme suorituksia, että mikä on hyväksyttyä, mikä sallittua ja mikä kiellettyä.

 

Viime vuosikymmeninä Suomeen on rantautunut uusia, nopeasti kasvavia pienyhteisöjä, joiden vaikutuspiirissä on tuhansia nuorehkoja ihmisiä. Mikä heitä vetää sinne?

MATTI: Olisiko niin, että ne pystyvät lupaamaan jotakin kokemuksen ja tunteen tasolla? Tarjotaan elämyksiä.

Muistan lapsuudestani, että jos vaikkapa Mauri Liukkunen oli jossakin sadan kilometrin säteellä, niin häntä mentiin kuulemaan, sillä se oli kokemus!

On myös yhteisöjä, joissa on tiukat säännöt siitä, miten eletään.

LEEVI: Aikamme on täynnä erilaisia hengellisiä vaikutteita, ristiriitaisuuksia ja sekavuuksia. Silloin monia viehättävät helposti varmat ja mustavalkoiset vastaukset, kun niihin vielä lisätään tunne ja kokemukset. Näitä ilmiöitä olisi hyvä tarkastella myös pitkän ajan kuluessa. Hengellinen yhteisö voi hyvinkin kukoistaa epäterveellä pohjalla muutamia vuosia ja vuosikymmenenkin, mutta turnauskestävyys vasta pitkällä aikavälillä osoittaa, miten terveellä pohjalla se on.

ESKO: Jos me laskisimme vain kastettujen määrää emmekä seuraisi lainkaan heitä, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet pois seurakunnan toiminnasta, niin kasvukäyrä olisi ihan toisenlainen kuin mitä se on. Pois jättäytyneitä on niin paljon omassakin sukupolvessa. Eivätkä syyt ole aina niin selkeät. On vain koettu, ettei haluta enää olla tässä mukana.

MATTI: Muistan lapsuudestani, että silloin tultiin uskoon ja pelastus oli varma. Mutta sitten hoiperreltiin jonkinlaista siltaa ja koko ajan pelättiin, että putoaa. Pelastus ei ollutkaan – niin kuin Paavali sanoo – yhtä lähellä meitä kuin silloin kun tulimme uskoon.

Palaan siis terveen opetuksen tärkeyteen. Uskon entistä enemmän evankeliumin perusasioihin: armo, sovitus ja päivittäinen evankeliumin voima.

ESKO: Minulla on muuan kokemus yhteisöstä, joka ei ollut helluntailiikkeessä. Siinä ympäristössä oli valtavan suuri armon ja rakkauden korostus, ja se kuului julistuksesta. En osannut heti tunnistaa ilmiötä, koska fraasit olivat niin oikeita. Mutta ajan mittaan tuli vastenmielinen olo tavasta osoittaa sitä rakkautta kaikessa. Se ei tuntunut luontevalta. Muutaman vuoden kuluttua ilmeni, että yhteisöön oli tullut lahkomaisia sulkeutuneisuuden piirteitä. Rakkauden ja hyväksynnän ilmapiirillä rajattiinkin tarkasti pois heidät, jotka ”eivät kuulu meihin”.

LEEVI: Ottaisin vielä esille psyykkisen haurauden. Joillakin henkiseltä rakenteeltaan heikoilla yksilöillä on alttiutta lähteä mukaan ympäristöihin, joissa he tulevat hyväksikäytetyiksi. Siksi joudumme kysymään, miten tällaisia uskovia pitäisi varjella ja hoitaa seurakuntaelämässä?

LEEVI: Johtajuus onkin yksi tarkkailtava asia. Miten keskeistä on henkilön ympärille rakentuva johtajuus? Ja onko johtajuudella yläpuolellaan mitään rakennetta, joka voi ottaa kantaa tai arvioida. Jos johtajat ovat täysin irrallaan sellaisesta johtajuusrakenteesta, niin sen pitäisi herättää kellot soimaan.

MATTI: Kun seurakunnassa aloittaa uusi työntekijä, niin vanhimmiston tulisi pitää jonkinlainen työhönottokeskustelu, jossa käydään lävitse keskeiset opetukset ja seurakunnan tavat. Se olisi arviointiketjun osa. Luotaisiin tavallaan hyvät, positiiviset käytänteet, joilla mennä eteenpäin. Samalla vanhimmisto ymmärtäisi työntekijää tukevan roolinsa.

LEEVI: On tärkeää, että työntekijän ja vanhimmiston välinen suhde on oikealla tavalla luottamukseen perustuva ja hengittävä. Samalla kun vanhimmisto tukee pastoriaan, hänellä tulee olla oikeanlainen vapaus toimia itsenäisesti ja sovitun linjan mukaisesti tukehtumatta liian yksityiskohtaiseen kontrollointiin.

ESKO: Joskus on niin, että vanhimmistoon ei löydy osaajia toisaalta hallinnon puolelta ja toisaalta paimenia. Aina kun nämä ominaisuudet eivät osu samoihin henkilöihin. Siksi olisi tärkeä, että hallintoon löytyisi lahjoja molempaan osaamiseen.

MATTI: Jos vanhimmistossa valmisteltaisiin seurakunnasta jonkinlainen esite, jossa kerrotaan, että tällaista me lupaamme ja tällaista väkeä me olemme, niin se olisi vanhimmistollekin melkoinen johtajuuden haaste. Joutuisi miettimään, että minkälaisella sanoituksella seurakuntaa johdetaan. Sellaisen esitteen tekemisessä kuluisi muutama lauantai-ilta, ja se koskettaisi ihan jokaista. Se olisi melkoinen kasvamisen prosessi.

ESKO: Tässä on ehkä ottanut hieman paikkansa strategia ”Valloittava seurakunta” (https://suomenhelluntaikirkko.fi/wp-content/uploads/2021/06/Valloittava-seurakunta-2035.pdf). Minulla on sellainen olo, että lapio on siinä kovalla kuokinnalla osunut johonkin arvokkaaseen.

 

Evankeliumi ja etiikka on pidettävä erillään.

LEEVI: Olen tullut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että evankeliumin ja etiikan ero pitäisi pitää entistä kirkkaammin mielessä. Meillä helluntailiikkeessä oli varsinkin takavuosina suuri vaara, että halusimme puhdasotsaisesti pitää esillä kristillistä etiikkaa, ymmärtämättä, että se on seurausta armon oikeasta ymmärtämisestä.

Peter Halldorf korostaakin sitä, että jos etiikka ja evankeliumi sotketaan väärällä tavalla, paljon asioita menee sekaisin. Silloin kristillisestä etiikasta tulee meille inhimillinen suoritus, jolla ansaitaan hyväksyntä Jumalan edessä. Usko ei nouse enää evankeliumista.

Hyvä ystäväni saarnaaja Matti Lappalainen onkin huomauttanut, että Jumalan armo on pahimmillaan monille uskoville kuin hengellinen toimeentulotuki. Jos omavoimaisessa uskonelämässä ei pärjää enää mitenkään muuten, niin sitten voi mennä taivaallisen sosiaalitoimiston luukulle pyytämään armoa. Armoa tarvitaan siis vasta sitten, kun kaikki muut eväät on syöty.

MATTI: Paavalikin sanoo, että sitä hyvä hän ei tee, jota haluaisi, koska hänessä asuu se synti.

Teologi Matti Väisänen sanoo jossakin kirjassaan, että mitä pidemmälle ihminen on taivastiellä vaeltanut, sitä vähemmän hän pyytää henkilökohtaiseen uskontaisteluunsa apua Jumalalta, koska – kuten Roomalaiskirjeessäkin sanotaan – ei se liha koskaan taivu hyvään, vaan meidän on vain taisteltava.

Armon jatkuva kokeminen on siitä ihmeellistä, että sitä annetaan meille – mutta sekin tulee armosta.

ESKO: Kun mietin viime elokuun Retro-tapahtumaa, niin jostakin syystä koen, että kaikesta siellä kuullusta huolimatta voin olla edelleen tässä mukana. Ja joku toinen kokee, samanlaisilla taustoilla ja kokemuksilla, ettei enää voi.

Jos pystyy pitämään eron meidän yhteisömme tavoilla ja teologisilla totuuksilla, niin aika paljon voi sopia, että ”tämä on meillä tapana”. Jokin toimintakulttuurin asia ei tarkoita, että se olisi jumalallinen totuus, jonka rikkomisesta seuraa kadotustuomio.

LEEVI: Tämä on hyvin tärkeä näkökulma! Se auttaa arvioimaan omaa toimintakulttuuria ja toimintatapoja.

ESKO: Hengellinen itsetunto voi kasvaa suhteessa suoraan Jumalaan eikä pelkästään yhteisöön. Jostakin syystä koen, että voin olla uskovaisena tässä yhteisössä ja edistää sen hyvää. Ja jos tulee kysymys siitä, että olenko kelvollinen Jumalalle, niin se vastaus tulee muualta kuin suoraan yhteisön antamana.

Meillä on tietyt tavat, joita perustelemme hengellisinä. Kun sitten yhteiskunta ja ympäristö muuttuvat ja tavatkin muuttuvat, niin joudumme kysymään, miksi se hengellinen totuus ei enää olekaan voimassa?

Jos pystymme pitämään hengelliset totuudet ja toimintatavat erillään, niin siitä seuraa levollisuutta. Me laulamme näitä lauluja, ja joku toinen laulaa toisenlaisia. Me vain emme pidä niin paljon niistä lauluista, vaan me tykkäämme näistä lauluista. Tällä tavalla uskaltaa olla hengellisenä yhteisönä mitä on.


 

 

 

 

 

Milloin on syytä huolestua?

Arvioidessasi uskonyhteisöäsi mieti näitä:

Sisäinen kontrolli: Miten paljon yhteisö määrää jäseniensä henkilökohtaisista asioista? Onko jäsenellä velvollisuus raportoida tekemisistään ylemmässä asemassa oleville?

Johdon autoritaarisuus: Kuinka erehtymättöminä johdon määräyksiä on pidettävä? Suljetaanko niiden arvostelija ulkopuolelle? Onko velvollisuus totella johtajan/johtajien käskyjä?

Opillinen dogmaattisuus: Ovatko todellisuuskäsitykset ja opit jäykkiä? Onko suvaitsemattomuutta erilaista ajattelua kohtaan? Kuinka pitkälle opetus ajattelee jäsenen puolesta tarjoten valmiit mielipiteet?

Syyllistäminen: Onko jäsenen etsittävä vikaa aina itsestään, jos ei sopeudu yhteisöön?

Vainoharhaisuus: Kuinka paljon jäseniä pelotellaan todellisilla tai kuvitelluilla vihollisilla, joita voivat olla erilaiset viranomaiset, virallinen (lääke)tiede ja ennen kaikkea yhteisöstä lähteneet ja siihen kriittisesti suhtautuvat entiset jäsenet?

Maailmankielteisyys: Näkeekö yhteisö maallisen elämän yhteisön ulkopuolella täysin arvottomana? Väittääkö se yhteisöön kuulumattomien ihmisten joutuvan kuoleman jälkeen helvettiin? Onko yhteisöllä apokalyptinen visio, jossa maailmanloppu on lähellä ja vain yhteisöön sitoutuneet jäsenet pelastuvat?

Sensuuri: Missä määrin yhteisö rajoittaa jäsenten mahdollisuutta tutustua ulkopuolisiin näkemyksiin yhteisöstä? Onko suoran kiellon lisäksi epäsuoraa ryhmäpainetta: jäsenen ei odoteta haaskaavan aikaansa maallisiin tai demonisiin tiedonlähteisiin?

Ihmissuhteiden rajoittaminen: Onko painetta hylätä eri tavalla ajattelevien ystävien ja omaisten seura, entinen elämä harrastuksineen ja ilonaiheineen?

Uusien jäsenien värväys: Kuinka paljon painoa annetaan uusien jäsenien hankkimiselle ja lähetystyölle?

Peiteryhmät: Kuinka suuri määrä yhteisöllä on esimerkiksi peiteyhtiöitä ja ”hyväntekeväisyysjärjestöjä”, joiden tosiasiallinen tarkoitus on tuoda lisää kannattajia ja rahaa?

Varakkuus: Miten paljon jäseniä painostetaan lahjoittamaan omaisuuttaan yhteisölle (esim. kymmenykset tuloista, erikoiskolehdit, yhteisölle testamentatut perinnöt)?

Poliittinen vaikutusvalta: Kuinka paljon poliittista vaikutusvaltaa yhteisö haluaa tai on pystynyt hankkimaan sijoittamalla jäseniään vaikutusvaltaisiin asemiin yhteiskunnassa?

Seksuaalinen manipulaatio: Kuinka tarkkaan johtajat määräävät alaistensa seksielämästä?

Eroa harkitsevien painostus: Kuinka voimakkaasti jäseniä pyritään estämään lähtemästä liikkeestä? Kuinka paljon entisiä jäseniä painostetaan liittymään takaisin?

Väkivallan hyväksyminen: Hyväksytäänkö fyysinen väkivalta?

Totisuus: Onko kyvyttömyyttä sietää yhteisöön, sen johtajiin tai oppeihin kohdistuvaa leikinlaskua?

(TJ)

 



Opetus
40/201

Opetus10.4.2024 | Wosenu-Bacha Dandena


1800-luvun lopulta lähtien kristityt ympäri maailmaa ovat työskennelleet kristittyjen yhteyden puolesta. On pidetty kirkolliskokouksia ja muodostettu...
Opetus1.4.2024 | Samuel Tedder
En lakkaa ihmettelemästä sitä, että täältä pienestä maasta Pohjolassa – maailman näkökulmasta laidalta – Jumala on ihmeellisesti lähettänyt ihmisiä antamaan itsensä j...
Opetus27.3.2024 | Samuel Tedder


Juutalaisten pääsiäisjuhlan heprealainen nimi pesah tarkoittaa ohi kulkemista. Nimi tulee siitä, että pääsiäisyönä Jumalan lähettämä tuomion enkeli kulki Egyptin...
Opetus24.3.2023 | Janne Saarela
Pitkäperjantain murhe vaihtui kolmannen päivän aamuna hämmästykseen ja riemuun, kun Jeesuksen hauta löydettiin tyhjänä. On mahdollista listata kuusi vankkaa tosiasia...
Opetus13.3.2024 | Merja Hakala
Sitten Jeesus nousi vuorelle. Hän käski luokseen ne, jotka hän oli valinnut, ja he lähtivät hänen mukaansa. Nämä kaksitoista Jeesus kutsui olemaan kanssaan lähettääks...
OpetusDaniel Hug | 6.3.2024
Kuulemme usein kertomuksia siitä, kuinka ihmiset löytävät Jeesuksen ja heidän elämänsä muuttuu. Jotkut tulevat uskoon dramaattisesti ja näkyvästi, kuten esimerkiksi Juokse, p...
Opetus29.2.2024 | Onni Haapala
Kamelinkarvoihin pukeutunut ja villimehiläisten hunajaa ravinnokseen syönyt profeetta Johannes Kastaja kulki Jeesuksen edellä julistaen: Kääntykää, sillä taivasten va...
Opetus14.2.2024 | Maarit Eronen

Istuin sängylläni. Olin alkanut harjoitella Jumalan äänen kuuntelemista niin, että kirjoitin päiväkirjaani kysymyksiä. Sitten tarkoitukseni oli kuunnella ja kirj...
Opetus4.2.2023 | Anniina Jakonen
Raamattua voi hyvällä syyllä sanoa bestselleriksi ja klassikoksi, sillä se on maailman myydyin, levinnein, siteeratuin ja käännetyin kirja. Tilastojen mukaan koko R...
Opetus30.1.2024 | Gordon D. Fee, Douglas Stuart
Nuoruudessamme tutustuimme Raamattuun niin, että siitä luettiin vain yksittäisiä jakeita tai osia ja näin etsittiin Jumalalta ”päivän sanaa”. Ajatelt...
Opetus11.1.2024 | Christian Knorr


Millä tavalla miellämme Jeesuksen? On hyvä pysähtyä miettimään, mitä hän kertoi itsestään. Edellisessä osassa pureuduimme siihen, mitä tarkoittaa, että...
Opetus5.1.2023 | Christian Knorr, Friedhelm Holthuis


Raamatussa kuvataan useita ajanjaksoja, jolloin ihmiset joko ryhmänä tai yksilöinä erottautuivat keskittymään Jumalaan ja omistautumaan...
Opetus4.1.2023 | Juan ja Katja Castillo

Palstalla vastataan kerran kuussa lasten teologisiin kysymyksiin.



Miksi Jeesuksen piti kuolla? – Iisak, 8 v.
Miksi J...
Opetus20.12.2023 | Elina Rautio
Huoneessa kaikuu kimeä itku. Kippuralle koukistuneet jalat ja kädet heiluvat ilmassa, pikkuruinen suu hamuaa ruokaa. Vauvan olemus rauhoittuu, kun äiti kietoo lapsen...
Opetus5.12.2023 | Anssi Tiittanen


Raamatun yksi tärkeimmistä muutoskuvauksista on Israelin kansan muuttuminen erämaavaelluksen jälkimainingeissa muukalaisista omistajiksi.
Muukalaisuusidentite...
Opetus30.11.2023 | Gordon D. Fee, Douglas StuartTehdäänpä seuraavat asiat selviksi: Raamattu ei ole pelkästään jokin jumalallinen ohjekirja. Se ei ole kultakaivos lupauksista, joihin tulee uskoa, eikä se ol...
Opetus21.11.2023

Raamatun lehdillä profeetta Elia tupsahtaa näyttämölle ilman juuri minkäänlaista esittelyä. Tiedämme hänestä kuitenkin jotain hyvin tärkeää: Elia palvelee Israelin Jumalaa (engla...
Opetus15.11.2023 | Elina Rautio

Kuuntele opetuskirjoitukseen liittyvä lyhyt videoalustus tästä.



Varmasti jokainen uskova on kokenut elämässään vaiheita, joll...
Opetus7.11.2023 | Anniina Jakonen
Onnelliset, aina kuolemaan asti niin myötä- kuin vastoinkäymisissä kestävät avioliitot tuntuvat käyvän yhä harvinaisemmiksi. Myös muut lähi-ihmissuhteemme kokevat...
Opetus1.11.2023 | Onni Haapala
Te olette maailman valo. Ylhäällä vuorella oleva kaupunki ei voi olla kätkössä. Eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle vaan lampunjalkaan, ja niin se l...
Opetus1.11.2023 | Juan & Katja Castillo, Lari Launonen, Miika Tolonen


Miksi Jeesus loi kivun? – Lukas, 4 v.

Kipu on elimistön tapa hälyttää, että jokin on vikana. Ju...
Opetus26.10.2023 | Samuel Kuusela
Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole. Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, m...
Opetus20.10.2023 | Ville Anttila
Nämä ovat myös ne kaksi asiaa, joihin keskittymällä tullaan paremmin voivaksi yhteisöksi. Kaksisuuntainen rakkaus on siis sekä hedelmä että juuri.
...
Opetus13.10.2023 | Tanja Närhi
Jumalalla on missio tässä maailmassa, ja teologiassa sitä kutsutaan termillä missio Dei. Tämä Jumalan missio lävistää koko Raamatun, ja sen päämäärä on Kristuksen ris...
Opetus2.10.2023 | Martti Ahvenainen
Joskus sanotaan, ettei meidän tarvitse seurata aikoja vaan keskittyä pelkästään evankeliointiin. Aikojen seuraaminen ei kuitenkaan estä evankeliointia, päinvasto...
Opetus1.10.2023 | Juan ja Katja Castillo


Miten Jeesus voi olla niin ihmeellinen? – Beata, 7 v.

No niinpä, Beata! Jeesus on tyyppinä parasta, mitä meille ihmisille on annettu. J...
Opetus27.9.2023 | Tomi Kuosmanen
Viime kuukausina yhteiskunnallinen keskustelu on laittanut meidät ajattelemaan, mitä on erilaisuuden hyväksyminen ja mitä rasismilla tarkoitetaan. Moni meistä laitt...
Opetus16.9.2023 | Juhani Karvinen
Ihmisillä on yleensä jonkinlainen käsitys Jumalasta ja Jeesuksesta, mutta kun aletaan puhua Pyhästä Hengestä, he eivät yleensä ymmärrä, mistä on kysymys. Jotkut al...
Opetus6.9.2023 | Niilo Närhi
On vaikuttavaa lukea Jumalan sytyttämien lähetysihmisten maailman valloittamiseen tähtääviä sitaatteja. Yksi aikansa ihmisiä haastaneista oli Oswald J. Smith, joka peru...
Opetus5.9.2023 | Miika Tolonen, Lari Launonen


Miika ja Lari ovat isiä, raamattukoulun opettajia ja teologian tohtoreita (eli ovat opiskelleet paljon Raamattua). He vastaavat mielellään...
Opetus31.8.2023 | Tuula Palola
Päästyään luvattuun maahan Israelin ”kansa palveli Herraa Joosuan koko elinajan ja niiden vanhinten koko elinajan, jotka elivät vielä Joosuan jälkeen” (Tuom. 2:7)...
OpetusMarko Jauhiainen | 22.8.2023
Seurakuntayhteyden kannalta haitallisten ongelmien saralla oman osa-alueensa muodostavat tapaukset, joissa ihailtu, näennäisesti Jumalan vahvassa johdossa ja siunaukse...
OpetusSamuel Kuusela
Jumalan valtakunta on hyvin erilainen kuin maalliset valtakunnat. Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epä...
OpetusOnni Haapala | 15.8.2023
Miltä tuntuukaan saada uudet silmälasit! Näemme jälleen kirkkaasti, sillä näön puutteet on huomattu tarkastuksessa ja parannuskeinoksi on tehty oikeanlaiset silmälasit. Väl...
OpetusMilka Peltomäki | 23.7.2023


IK-opiston opettajat väläyttivät mielenkiintoisimpia nostoja kursseiltaan Juhannuskonferenssin vieraille. Opiston Areenalla pääsi seuraamaan lyhyitä nä...
OpetusOnni Haapala | 21.7.2023
Kukin Paavalin kuvaama varustuksen osa saa hengellisen merkityksen; totuuden vyö, pelastuksen kypärä, hengen miekka, vanhurskauden haarniska, uskon kilpi ja alttiuden kengä...
Opetus18.7.2023 | Jon Dunn
Kun Jeesus Johanneksen evankeliumissa (luku 10) sanoi olevansa hyvä paimen, hän puhui aikansa uskonnollisille johtajille aiheesta, joka oli heille hyvin tuttu. Jeesuksen...
OpetusMartti Ahvenainen | 10.6.2023

Vesikaste kuuluu Kristuksen opin alkeisiin. Uudestisyntynyt kristitty tunnustautuu ja sitoutuu siinä uuteen elämään Jumalan tahdon mukaisesti. Kasteen jälkeen häne...
OpetusDavid Koontz | 1.6.2023

Raamattukouluaikoina teimme säännöllisesti piloja toisillemme. Kerran löysin myslini seasta koiranruokaa. Pitkän salapoliisityön jälkeen sain syyllisen selville ja kesku...
OpetusKatja Castillo (10.5.2023)
Poikani, kuule isäsi neuvoja, älä väheksy äitisi opetusta, ne ovat seppele hiuksillasi, ketju kaulaasi koristamassa.1
Sananlaskujen kirjan ensimmäisestä luvussa...
OpetusTanja Närhi
Ihminen on kaikkina aikoina etsinyt elämäänsä johdatusta ja suuntaa valintoihinsa. Muinaisessa Mesopotamiassa tulevaisuutta ennustettiin uhrieläinten maksasta. Enteitä, tähtikartt...
OpetusHarri Kröger


(18.4.2023) Daavid, Iisain poika ja kuningas Salomon isä, syntyi ja kasvoi Betlehemissä, kunnes koitti aika astua Jumalan valmistamaan suunnitelmaan...
OpetusTanja Närhi
(11.4.2023) Jeesus antoi oppilailleen tehtävän viedä hyvä uutinen kaikille kansoille, mutta hän kielsi heitä lähtemästä liikkeelle, ennen kuin he olivat saaneet taivaasta voiman v...
OpetusTanja Närhi
Jeesus antoi oppilailleen tehtävän viedä hyvä uutinen kaikille kansoille, mutta hän kielsi heitä lähtemästä liikkeelle, ennen kuin he olivat saaneet taivaasta voiman varustukseksi...
OpetusMatti Kankaanniemi (29.3.2023)


Liikkeen vainoojasta sen aktiiviksi kääntynyt tarsolainen fariseus Saulus toteaa 50-luvun puolessavälissä Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta: ”Ol...
OpetusSara Saarela
Paavali kehottaa Galatalaiskirjeessä: ”Jos me Hengessä elämme, vaeltakaamme myös Hengessä” (5:25).1 Paavalille Pyhä Henki ei ole sivuseikka tai jonkinlainen lisä, vaan se on se t...
OpetusNiilo Närhi
(16.3.2023) Joosefin ja hänen perheensä vaiheisiin Ensimmäisen Mooseksen kirjan loppuosassa on käytetty peräti neljätoista lukua.1 Se viestittää, että kertomus sisältää jotain aja...
OpetusVille Kalaniemi


(7.3.2023) Nuori tai muuten ylivirittynyt usko voi nähdä paholaisia sielläkin, missä niitä ei välttämättä ole. Toisaalta monille Sielunvihollisen rooli on kutistunut j...
OpetusLassi Mäkinen
(1.3.2023) Jumala loi kaiken shalom-tilaan. Vallitsi täydellinen rauha, turva, hyvinvointi, terveys ja eheys. Syntiinlankeemuksessa tämä rikkoutui, ja yhä edelleen synti rikkoo...
OpetusSara Saarela
(22.02.2023) Maailmassamme on tarjolla monenlaisia kertomuksia siitä, keitä me olemme, mikä on elämän tarkoitus, miten maailma on tullut olemaan ja niin edelleen. Jeesuksen seura...
OpetusVille Kalaniemi
Kristikunnalla on paastoon liittyvä rikas hengellinen perintö. Paasto oli osa Mestarimme elämää. Se kuului tärkeänä osana ensimmäisten kristittyjen ja alkuseurakunnan elämänta...
OpetusEsko Matikainen
(2.2.2023) Apostoli Paavali kirjoittaa Jumalan salaisuudesta: ”Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut, minkä Jumala on valmistanut niille,...
OpetusSara Saarela
Seurakunnissa kolmiyhteistä Jumalaa lähestytään usein Uuden testamentin, etenkin Jeesuksen, kautta. Tämä on hyvä tapa, koska Raamattu itse sanoo, että Poika Jumala näyttää Isä Ju...
OpetusElina Rautio
Kuka hän on, joka ajanlaskun sai alkamaan? Syrjittyjen viereen hän jäi istumaan. Kuka hän on, joka kertoi valtakunnasta, jossa jokainen on arvokas?
Nämä Iltan Kuka hän o...
OpetusRisto Huttunen
(30.12.2022) Tilaisuudessa, jossa tulin uskoon, koin suurta iloa, kun ymmärsin saaneeni suuren syntitaakkani anteeksi. Tuo ilo herätti minussa välittömästi halun antaa om...
OpetusAnniina Jakonen
Mitä tekoa me olemme? Miksi Jumala oli valmis näkemään ihmiskunnan puolesta niin suuren vaivan ja uhrauksen, että hän lähetti ainoan Poikansa kärsimään ja kuolemaan puolestamm...
OpetusLassi Mäkinen
The Passion of the Christ -elokuvan loppukohtauksessa Jeesuksen kuolinhetkellä taivaasta putoaa yksi pisara, kuin kyynel. Osuessaan maahan se saa maan järisemään ja te...
OpetusNina Kakriainen


Joskus uskoontulon yhteydessä voi olla helppoa ottaa vastaan Jeesus ja hänen anteeksiantonsa, mutta seurakunnan rooli jää ymmärtämättä. Siitäkin huolimatta, että Raama...
OpetusTomi Kuosmanen
Jos pappani Wiljam Kuosmanen olisi vuosikymmeniä sitten puhujamatkoillaan kehunut olevansa ylpeä vaimostaan, lapsistaan tai seurakunnastaan, palautevyöry olisi saattanut olla m...
OpetusSara Saarela


Jeesus käskee lähetyskäskyssä menemään kaikkialle maailmaan ja tekemään opetuslapsia. Juutalaisille opetuslapseus oli ilmiönä tuttu, olihan heidän keskuudessaan esimerkik...
OpetusJyrki Palmi


Kristityn elämässä on paljon kiusauksia ja koettelemuksia. Kiusauksia tulee joka päivä, ja ne voivat olla suuria tai pieniä, ulkoisia tai sisäisiä. Kiusaukset ovat melko y...
OpetusLari Launonen


Alkuvuodesta esikoispoikamme Huugo kuoli vajaan neljän vuoden iässä. Talven ajan toistuneet infektiot olivat tuhonneet valtaosan keuhkoista, jotka olivat harvi...
OpetusRon Mehl
Oletko koskaan kuullut kymmentä käskyä kuvattavan rakkauskirjeeksi, lempeän sydämelliseksi sanomaksi suoraan Jumalalta? Ehkä et. Kuitenkin olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että käsk...
OpetusJuhani Karvinen
Paavali kirjoittaa Herrasta Jeesuksesta: ”Joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodo...
OpetusJanne Saarela
Jesajan kirjan luvusta 40 eteenpäin kansalla on tuplaongelma. Ensimmäinen ongelma on maallinen: kansan pitäisi palata takaisin omaan maahansa. Jumalan vastaus tähän haaste...
OpetusJanne Saarela


Jesajan kirjan tärkeyttä Raamatussa on vaikea liioitella. Teologialtaan teos on Vanhan testamentin Mount Everest, eikä liene sattumaa, että Uudessa testamentissa ainoast...
OpetusAnniina Jakonen
Yhdysvalloissa tehtiin eläinkoe, jossa tutkittiin hiirten motivaatiota ja kestävyyttä eri olosuhteissa. Aluksi hiiret jaettiin kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän hiiret laite...
OpetusLeevi Launonen
Seurakunnan täti ihmettelee uskovia nuoria, jotka ovat laittaneet kasvoihinsa lävistyksiä ja käsivarsiinsa näyttäviä tatuointeja. Yläkoululainen kertoo kotona, että Setan edust...
OpetusMarko Halttunen
Habakukin tunnuslause näkyy myös apostoli Paavalin julistuksessa Roomalaiskirjeen ensimmäisessä luvussa: ”Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itse...
OpetusRick Warren
Pauli Parkkinen avasi Länsirannan seurakunnan kirkkoneuvoston kuukausikokouksen täsmälleen klo 19. ”Meillä on tänään pitkä asialista, joten on parasta, että aloitamme heti”, Pauli...
OpetusMatti Niemelä Herätyskristillisenä liikkeenä helluntailaisuutta kutsutaan toisinaan kokemus- tai ratkaisukristillisyydeksi. Helluntailiikkeessä korostetaan omakohtaista us...
OpetusAnniina Jakonen
Vuorisaarnassaan Jeesus kehottaa omiaan kokoamaan aarteita taivaaseen.1 Raamattu muistuttaa myös sen arvioinnista, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaist...
OpetusDavid Petts
Pyhän Hengen saamisen merkitys näkyy korostetusti siinä, että Paavali kysyy välittömästi Efesokseen saavuttuaan sieltä löytämiltään opetuslapsilta: Saitteko Pyhän Hengen, kun tuli...
OpetusNiilo Närhi
Danielin kirja jakautuu kahteen osaan. Ensimmäiset kuusi lukua sisältävät enimmäkseen Danielin ja hänen kolmen toverinsa kokemuksia. Luvut 6–12 sisältävät apokalyptisia näkyjä ja...
OpetusKlaus Korhonen
Vanhan liiton aikana siunaamiseen liittyi usein profeetallinen ulottuvuus. Siunaaja lausui sanoja, jotka olivat merkityksellisiä siunattavan henkilön tai kokonaisen...
OpetusAri-Pekka Niemelä
Kuten olemme huomanneet, raha on välttämätön osa luomisjärjestykseen kuuluvan tehtävämme toteuttamista. Rahan avulla voimme luoda k...
OpetusNiilo Närhi
Danielin kirjan kertomukset pakkosiirtolaisiksi joutuneiden nuorten juutalaispoikien rohkeudesta ovat puhutelleet ja innoittaneet Herraan turvaavia säilyttämään uskollisuutensa Ju...
OpetusJuhani Karvinen
Ihmiskunnan kulttuuripiirit ovat täynnä erilaisia jumalia. Esimerkiksi hindulaisuudessa jumalia tiedetään olevan miljoonittain. Maailmassa on kuitenkin olemassa kolme yk...
OpetusValtter Luoto
Kun Jeesusta tultiin vangitsemaan Kidronin puron toisella puolella olevasta puutarhasta, missä hän juuri tuolloin oleskeli opetuslastensa kanssa, ei Jeesus paennut,...
OpetusJouko Ruohomäki
Rukous on uhraamisen ohella vanhin jumalanpalveluksen muoto. Rukous on edelleen olennainen osa sekä yksilöllistä että yhteisöllistä jumalan...
OpetusElina Rautio
Kirjailija ja kirjallisuuden tutkija C.S. Lewis kertoo teoksessaan Ilon yllättämä (Kirjapaja 2013) uskoontulostaan. Hän kuvaa prosessia Jumalan väsytystaisteluksi, jossa ”Suuri K...
OpetusPetri Mäkilä
Ennen vanhaan käytettiin paljon niin sanottuja mannalappuja, joissa oli jokin raamatunlause. Lappuja poimittiin niitä täynnä olleesta astiasta. Väheksymättä yhtään lukijan mahdol...
OpetusAnniina Jakonen
Muutaman viime vuoden aikana meille on tullut valitettavan tutuksi koko maailmaa koskettava uhka, jota tuskin kukaan olisi toivonut. Ympärillämme tuntuu olevan jatkuvaa levott...
OpetusMarko Halttunen
Hesekielin aikainen suurvalta Babylon kuningas Nebukadnessarin johdolla oli aloittanut aggressiivisen laajentumispolitiikkansa kohti länttä. Se oli tehnyt ensimmäisen hyökkäyk...
OpetusElina Rautio
”Uuvuttaa. Mikään ei innosta. Tunnen itseni tarpeettomaksi marionetiksi, jonka tekemisillä ei ole mitään vaikutusta muihin ihmisiin. Silti täytyy vain painaa eteenpäin, koska eva...
OpetusJanne Saarela
Pietaria ei tunnettu alun perin Pietarina, vaan hän sai syntymänimekseen tuon ajan suosituimman juutalaisen miehen nimen, Simon. Myöhemmin Jeesus antoi hänelle aramean...
OpetusRisto Kauppinen
Pelastus on uskosta1; pelastus on parannuksen kautta2; pelastus on tunnustuksen kautta3; pelastus on uudestisyntymisen ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta4; pelastus...
OpetusPekka Havupalo

Ne raamatulliset esimerkit paastosta, jotka ovat tutuimpia, tuntuvat nostavan paaston riman korkeuksiin, joihin on mahdotonta yltää. Jeesus oli syömättä neljäkymme...
OpetusNapoleon osoitti kerran Kiinan karttaa ja totesi: ”Siinä on nukkuva jättiläinen. Jos se joskus herää, sitä ei pysäytä mikään.” Näin on myös seurakunnan kohdalla.

Aktiivijäseniä
...
OpetusJoulun ja kaamoksen keskellä valot ilahduttavat ihmisten mieliä. Tunnelmaa ovat luomassa kuusen kynttilät, ikkunoissa ja talojen seinillä roikkuvat värivalot ja tietysti perinteiset kyn...
OpetusHalu tietää tulevaisuus on yleisinhimillinen. Esimerkiksi assyrialaiseen, noin vuodelta 2800 ekr. peräisin olevaan savitauluun on kaiverrettu sanat: ”Meidän maamme rappeutuu nä...
Opetus”Jalat pidän mullassa maailman, katseellani taivasta tavoitan –– ”, laulaa Pekka Simojoki laulussaan Kahden maan kansalainen.
Laulun sanat kuvaavat hyvin kristity...
OpetusSydän.



Siellä se pompottaa hellittämättä sisällämme, päivin ja öin, ilman pieninta...
OpetusJumalanpalvelus on seurakuntaelämän keskus. Se ei ole vain yksi toimintamuoto toisten joukossa vaan pikemminkin sydän, josta virtaa uutta voimaa koko seurakunnan elämään. ...
OpetusIhminen tekee joka päivä tuhansia valintoja. Eri lähteiden mukaan päivittäisten päätösten määrä vaihtelee muutamasta tuhannesta aina 35 000:een saakka. Pelkästään ruokaa k...
OpetusUskova elää tässä ajassa katsellen kolmeen suuntaan – taaksepäin menneeseen, eteenpäin tulevaisuuteen ja näkymättömään maailmaan, jonka kautta Jumala hallitsee.

...
OpetusMies tuli uskoon herätyskokouksessa, jossa puhuja kehotti valvomaan lakkaamatta. Kolmen päivän päästä mies käveli saarnaajan juttusille ja sanoi, ettei hänestä olisi...
OpetusNykyisin ei taida olla kovinkaan muodikasta puhua uskoville vastoinkäymisten kestämisestä ja yleensä kestämisestä loppuun asti. Raamatussa...
OpetusJumalan Henki, Pyhä Henki, on ollut mukana kaikessa Jumalan toiminnassa. Luomistapahtumassa ”Jumalan henki liikkui vetten päällä”.1 Sen jälkeen lähti liikkeelle Jumalan luova sana.
I...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan