Helluntaiseurakuntakin voi lahkoutua - "Perusongelma ei ole välttämättä teologiassa, vaan sairaassa yhteisössä ja sen johtajuudessa"
Thorleif Johansson
Ruotsissa tehtiin Uppsalan itäpuolella Knutbyn helluntai-seurakunnan
yhteydessä vuonna 2004 veritekoja, jotka ovat Ruotsin rikoshistorian
tunnetuimpia. Maaliskuun alussa Suomessa vieraili Knutbyn seurakunnan entinen
pastori Peter Gembäck, joka on kirjoittanut kokemastaan dokumentin Knutbyn
murha – seurakunnasta kultiksi. Knutbyssä valoisa ja myönteinen
helluntaiyhteisö muuttui vähitellen myrkylliseksi kultiksi.
Edelleen on syytä kysyä Suomessakin, voiko tavallinen
helluntaiseurakunta muuttua lahkoksi? Mitkä ovat lahkon ja lahkoutumisen
piirteet ja vaarat?
Näistä keskustelevat Helluntaikirkon toiminnanjohtaja Esko
Matikainen (kuvassa vas.), RV-lehden päätoimittaja emeritus Leevi Launonen sekä
opetusneuvos Matti Kangasoja.
Onko termi lahko ja lahkolaisuus teille tuttu?
MATTI: Muistan sen varsin hyvin 1960-luvulta
kirkkohistorian tunneilta. Senkin muistan, että omassa lapsuusseurakunnassa
joku kertoi – en tiedä kääntyikö se kiitos- vai rukousaiheeksi – että oli
joutunut ympäristöön, jossa hänestä käytettiin termiä lahkolainen.
ESKO: Ei siitä kovin pitkää aikaa ole, kun joku on sen
sanonut. Ehkä ajattelemattomuuttakin. Aina ei löydy oikein synonyymiä sille,
miten sijoittaisi helluntailaisuuden suhteessa muuhun kristillisyyteen.
Ekumeenisessa ympäristössä lahko on jäänyt jo hyvin kaukaiseen aikaan.
Esimerkiksi helluntaiherätyksen ja luterilaisten välisessä keskustelussa sitä
ei enää käytetä.
LEEVI: 1960- ja 70-luvuilla sitä käytettiin vielä
paljon. Ja seurakunnissa innokkaimmat käyttivät sitä itsekin ikään kuin
ylpeinä. Lahkolaisuus oli identiteettimerkki oikeasta hengellisyydestä.
ESKO: Joskus termi lahko tulee esille sekulaarissa
keskustelussa, ja silloin se kantaa mukanaan kielteisiä tarkoitusperiä. Sitä
käytetään myös, kun ei oikein löydetä sopivaa sanaa eikä aina edes tunnisteta
siihen liittyviä kipeitä puolia.
LEEVI: Tämä ilmenee myös profaanissa mediassa.
Toimittajat läiskivät kepeästi lahko-termiä tuntematta sitä sen tarkemmin. Ja
kielenkäyttöön vaikuttavat myös esimerkiksi USA:ssa esiintyvät lahkot ja
kultit.
MATTI: Tavallinen kadun mies ymmärtää lahkon kielteisenä.
Johtuu siitä, että kulteista on ollut karmivia esimerkkejä, jolloin
lahko-käsite laajenee.
ESKO: Mutta Helluntaikirkosta puhuttaessa en kuule
puhuttavan lahkosta. Helluntaikirkko hahmotetaan yhdeksi Suomen kirkoista.
Merkittävää tässä on ollut vaikkapa arkkipiispojen tai valtakirkkojen muiden
mielipidejohtajien suhtautuminen. Se kopioituu sitten kautta koko kentän.
MATTI: Varmaan kirkko-sanallakin on vastakkainen
merkitys kuin lahkolla. Sellaisena se on hieno vahvuus.
LEEVI: Helluntaikirkko on viestinyt, että terveeseen
kristillisyyteen kuuluu tietty johtajuusrakenne, jossa on vastuunalaisuutta ja
tilivelvollisuutta toisin kuin villeissä ja pienissä porukoissa.
Knutbyn tapauksessa tavallinen helluntaiseurakunta muuntui
vähitellen lahkoksi. Minkälaisia piirteitä te asettaisitte tuollaiselle
lahkoutumiselle?
ESKO: Yksi tunnusmerkki on, että yhteisö piirtää
ympärilleen sellaisen rajan, jonka lävitse ei pääse kumpaankaan suuntaan.
Sellaisia seurakuntia ei kuitenkaan liene kovin monia, vaikka yrityksiä on
kyllä ollut muutamia.
LEEVI: Yksi selvä lahkon piirre on, että kadotetaan
luonnolliset yhteydet ympäristöön niin jäsenten tai vaikkapa perheiden kautta,
mutta myös yhteisönä.
Lahkoutumisessa usko ei tee ihmistä terveellä tavalla
inhimilliseksi, vaan siinä lähtee rakentumaan jokin erikoinen identiteetti,
joka ei ole enää normaalia, tervettä ja tasapainoista.
Lahkon yksi piirre on myös suorituskeskeisyys. On erilaisia
suoritteita, joille on kehitetty mittareita. Ennen puhuttiin
helluntailaisuudessakin lainalaisuudesta.
MATTI: Lahkossa luvataan, että kun tulet mukaan ja teet
näitä rituaaleja ja toimit niin kuin sinun odotetaan toimivan, niin pääset
sellaiselle tasolle, jollaista et saa missään muussa yhteisössä kuin täällä.
Sitten on kääntöpuoli, jonka olen itsekin lapsuudessani
kokenut: missään muualla ei ole pelastusta kuin täällä meidän seurakunnassamme.
Pelastusoppi rakentuu ikään kuin sulkeutuneen yhteisön ja sen toimintatapojen
kautta.
LEEVI: Ajattelen lahkon toisaalta teologisena, oppiin
liittyvänä asiana ja toisaalta yhteisön psyko-sosiaalisena terveytenä.
Edellisessä pitää kysyä, että onko teologia sopusoinnussa
klassisen kristinuskon kanssa. Ja niitä perusjuttuja on vain muutamia.
ESKO: Tuossa on pohtimisen aihetta. Yhteisö voi etääntyä
klassisesta teologiasta, mutta ollakin psyko-sosiaalisena yhteisönä aivan terve
ja läpinäkyvä ja se voi jopa laajeta.
Voidaan siis kysyä, että tarvitaanko lahkoon teologinen
ongelma, vai riittääkö se, että yhteisö on tiukasti rajattu ja yhteys
ympäristöön katkeaa.
LEEVI: Lahkojen perusongelma ei ole välttämättä aina
teologiassa. Hengellisesti sairaiden ilmiöiden pääpaino on kovin usein myös
psykososiaalisesti sairaassa yhteisössä ja sen johtajuudessa. Siinä voi
esiintyä vaikkapa yksipuolisia painotuksia, väärää johtajuuskäyttäytymistä ja
muuta sellaista.
Arvioinnissa teoreettiset käsitteet yhdistetään
havaittaviin, mitattaviin ominaisuuksiin. Kyse on toimintakulttuurin
sanoittamisesta.
ESKO: Tämä psyko-sosiaalinen puoli on jopa ratkaisevampi
kuin teologinen. Jos vaikka oppi olisi aivan täsmälleen sama kuin jollakin
toisella yhteisöllä, mutta samalla ilmaistaan, että ”vain me sanoitamme tämän
oikein”, niin arviointimahdollisuutta vailla oleva jäsen ei voi punnita, että
miksi se sama täällä meillä lausuttuna on parempaa kuin jossakin muualla.
LEEVI: Terveen yhteisön eräs piirre on, että ihmisiä
suorastaan rohkaistaan itsenäiseen ajatteluun ja arviointiin. Ilmapiiri ei ole
johtajakeskeinen, vaan Kristus-keskeinen ja Raamatun ydinjuttuja esiintuova.
MATTI: Paavalikin korostaa Galatalaiskirjeessään
vapautta. Ja kun sitä arviointia sitten tehdään, niin keskeisiä käsitteitä ovat
armo, sovitus, evankeliumi, Kristuksen täytetty työ. Niillä lähdetään
liikkeelle.
ESKO: Hankaluus on, että esimerkiksi ”armo” voidaan
määritellä käytännössä joksikin, joka kuulostaa ihan oikealta, mutta toteutus
onkin sitten ihan toinen juttu. Yhteisö voi silti käytännössä olla armoton ja
suorituskeskeinen.
LEEVI: Arvioinnin laajapohjaisuus on hyvin tärkeää.
Helluntaiseurakunnissa saattaisi tässä olla kehittämisen paikka. Jäsenillä
tulisi olla tiedossaan menettelytavat, miten menetellä, jos kokee tulleensa
kohdelluksi tai ymmärretyksi väärin. Voisi luottaa siihen, että asia
käsitellään eikä jää vain yhden henkilön taakse.
MATTI: Meillä ei ole oikein arvioinnin
toimintakulttuuria. Ja arviointi on siinä mielessä haastavaa, että sitä voidaan
käyttää myös väärin ja omien intressien edistämiseen.
Eräs piirre on, että jos ruvetaan arvioimaan yhdessä vaikkapa
keskustelevalla otteella, niin siinä monet lukkiutuvat. Miten seurakuntalainen
voi esittää kritiikkiä siten, ettei siitä tule negatiivista palautetta?
Arvioinnin merkitys on ymmärrettävä myös vanhimmiston
työskentelyssä. Esimerkiksi oheinen lista olisi erittäin käydä lävitse
vanhimmistossa ja pohtia, että eihän meillä vain ole tällaista tyrkylläkään. Se
keskustelu olisi aika pitkä, mutta hyödyllinen.
ESKO: Arviointiin liittyy sellainen hankala puoli, että
me teemme sen suhteessa johonkin, ja jos oma ympäristö on kovin tiivis, niin
silloin arviointikin tehdään vain suhteessa omaan totuuteen.
Arviointi vaatisi vuorovaikutuksen ympäröivän yhteiskunnan tai
muiden kirkkojen tai ylipäätään jonkun kanssa, jotta se arviointi nähdään
suhteessa muihin.
LEEVI: 2000-luvulla sosiaalisen median ja verkon vuoksi
toimintaympäristö on muuttunut aivan valtavasti. Nyt opit saadaan milloin
Nigeriasta ja milloin Amerikasta ja milloin mistäkin.
Niinpä on aivan mahdotonta kenenkään pastorin kontrolloida
niitä. Siksi on yhä tärkeämpää, että seurakuntalaisille annetaan valmiuksia
opetella itse arvioimaan myös ilmiöitä, jotka eivät näyttäydy seurakunnan
sisällä vaan jossakin muualla. Enää ei voi vain ylhäältä kaataa tietoa
alaspäin.
MATTI: Joskus arviointi sotketaan ojentamiseen.
Seurakuntalainen näkee oikeudekseen ja velvollisuudekseen ojentaa, ja se voi
olla melkoinen hulabaloo. Paavali antaa Galatalaiskirjeen 6. luvun alussa
ohjetta siitä, miten toimia, jos näkee jonkun tekevän tolkuttomuuksia. Siis
tolkuttomuuksia, ei syntiä.
LEEVI: Paavali kirjoittaa myös tessalonikilaisille, että
”ojentakaa kurittomia, rohkaiskaa arkoja, tukekaa heikkoja ja olkaa kaikkia
kohtaan kärsivällisiä.”
On siis tunnistettava, milloin kyse on kurittomuudesta, johon
on hyvä puuttua. Mutta vaikka joku joskus toimii tolkuttomastikin, niin kyse
saattaa olla psyykkisestä heikkoudesta.
Arviointi ei ole automaattisesti kielteistä. Arviointi on
kyselyä. Minkä kanava kautta tavallinen seurakuntalainen voisi – heittäytymättä
hankalaksi – pohdiskella ja kysellä.
LEEVI: Kun alkuvuosisatoina tuli klassista kristinuskoa
uhkaavia liikkeitä, niin kirkolliskokouksia pidettiin useita ihan putkeen. Jos
ne eivät olisi kyenneet arviointiin, niin voidaan vain kuvitella, mitä
kristinusko olisi tänään.
Minua on aina puhutellut Filippiläiskirjeen 1:9-11: ”Rukoilen
myös, että teidän rakkautenne kasvaisi ja yltäisi yhä parempaan ymmärrykseen ja
harkintaan, niin että osaisitte erottaa, mikä on tärkeää, säilyisitte puhtaina
ja moitteettomina odottaessanne Kristuksen päivää ja tuottaisitte Jumalan
kunniaksi ja kiitokseksi runsain mitoin hyvää hedelmää, jonka saa aikaan Jeesus
Kristus.”
Eli hyvin tärkeä on myös arvioinnin motiivi. Ettei arvioisi
mustamaalatakseen tai kaataakseen, vaan kehittääkseen aidosti asioita.
Elämme aikaa, jossa sosiaalinen media antaa jokaiselle
mahdollisuuden laukoa ihan mitä haluaa ja näennäisesti samanlaisella
painoarvolla. Katoaa taju siitä, että kaikki arvioijat eivät ole samalla
viivalla ja yhtä kypsiä arvioimaan. Siksi myös arvioitsijoita pitää arvioida,
että minkä suhteellisen painoarvon jollekin arviolle antaa.
MATTI: Arviointi ei ole meille luontaista, ei edes
rakentava. Ja jos esittää kritiikkiä, niin siinä pulssi nousee ja äänikin
tahtoo takertua kurkkuun. Arviointi voi kuitenkin olla myös positiivista.
Ajatellaan vaikka viimeistä tuomiota. Siinä arvioinnissa oikealla puolella
olevista oli paljon hyvää sanottavaa. Samoin Paavalikin monessa kirjeessään
kertoilee paljon myönteistä, ja Apostolien teoissa kerrotaan, että Paavalikin
käyntinsä jälkeen teki rohkaisevan arvion - ja me luemme siitä vieläkin.
ESKO: Edelleenkin mietin: kulkeutuuko se arvioiva viesti
sinne, minne se kuuluu? Meillä kun ei ole arvioinnin käsittelykulttuuria.
MATTI: Jos yhteisö on sulkeutunut kuin munankuori, niin
siellä johtaja voi päättää oikean arvioinnin kriteerit, mutta jos seurakunnan
perusopetus ja isot kuviot on sovittu vanhimmistossa, ja pastorit sitten
toteuttavat niitä, niin seurakuntalaisetkin oppivat tekemään siltä pohjalta
arviointia.
Raikas ja terve opetus muuttaa koko ajan ihmisiä, jolloin he
kykenevät tekemään tervettä harkintaa opetuksen pohjalta. Terve opetus tuottaa
jo itsessään Hengen hedelmää. Silloin olemme lempeitä toinen toisillemme ja
kilpailemme toinen toistemme kunnioittamisessa sen sijaan että mietimme
suorituksia, että mikä on hyväksyttyä, mikä sallittua ja mikä kiellettyä.
Viime vuosikymmeninä Suomeen on rantautunut uusia, nopeasti
kasvavia pienyhteisöjä, joiden vaikutuspiirissä on tuhansia nuorehkoja ihmisiä.
Mikä heitä vetää sinne?
MATTI: Olisiko niin, että ne pystyvät lupaamaan jotakin
kokemuksen ja tunteen tasolla? Tarjotaan elämyksiä.
Muistan lapsuudestani, että jos vaikkapa Mauri Liukkunen oli
jossakin sadan kilometrin säteellä, niin häntä mentiin kuulemaan, sillä se oli
kokemus!
On myös yhteisöjä, joissa on tiukat säännöt siitä, miten
eletään.
LEEVI: Aikamme on täynnä erilaisia hengellisiä
vaikutteita, ristiriitaisuuksia ja sekavuuksia. Silloin monia viehättävät
helposti varmat ja mustavalkoiset vastaukset, kun niihin vielä lisätään tunne
ja kokemukset. Näitä ilmiöitä olisi hyvä tarkastella myös pitkän ajan kuluessa.
Hengellinen yhteisö voi hyvinkin kukoistaa epäterveellä pohjalla muutamia
vuosia ja vuosikymmenenkin, mutta turnauskestävyys vasta pitkällä aikavälillä
osoittaa, miten terveellä pohjalla se on.
ESKO: Jos me laskisimme vain kastettujen määrää emmekä
seuraisi lainkaan heitä, jotka ovat syystä tai toisesta jääneet pois
seurakunnan toiminnasta, niin kasvukäyrä olisi ihan toisenlainen kuin mitä se
on. Pois jättäytyneitä on niin paljon omassakin sukupolvessa. Eivätkä syyt ole
aina niin selkeät. On vain koettu, ettei haluta enää olla tässä mukana.
MATTI: Muistan lapsuudestani, että silloin tultiin
uskoon ja pelastus oli varma. Mutta sitten hoiperreltiin jonkinlaista siltaa ja
koko ajan pelättiin, että putoaa. Pelastus ei ollutkaan – niin kuin Paavali
sanoo – yhtä lähellä meitä kuin silloin kun tulimme uskoon.
Palaan siis terveen opetuksen tärkeyteen. Uskon entistä enemmän
evankeliumin perusasioihin: armo, sovitus ja päivittäinen evankeliumin voima.
ESKO: Minulla on muuan kokemus yhteisöstä, joka ei ollut
helluntailiikkeessä. Siinä ympäristössä oli valtavan suuri armon ja rakkauden
korostus, ja se kuului julistuksesta. En osannut heti tunnistaa ilmiötä, koska
fraasit olivat niin oikeita. Mutta ajan mittaan tuli vastenmielinen olo tavasta
osoittaa sitä rakkautta kaikessa. Se ei tuntunut luontevalta. Muutaman vuoden
kuluttua ilmeni, että yhteisöön oli tullut lahkomaisia sulkeutuneisuuden
piirteitä. Rakkauden ja hyväksynnän ilmapiirillä rajattiinkin tarkasti pois
heidät, jotka ”eivät kuulu meihin”.
LEEVI: Ottaisin vielä esille psyykkisen haurauden.
Joillakin henkiseltä rakenteeltaan heikoilla yksilöillä on alttiutta lähteä
mukaan ympäristöihin, joissa he tulevat hyväksikäytetyiksi. Siksi joudumme
kysymään, miten tällaisia uskovia pitäisi varjella ja hoitaa seurakuntaelämässä?
LEEVI: Johtajuus onkin yksi tarkkailtava asia. Miten
keskeistä on henkilön ympärille rakentuva johtajuus? Ja onko johtajuudella
yläpuolellaan mitään rakennetta, joka voi ottaa kantaa tai arvioida. Jos
johtajat ovat täysin irrallaan sellaisesta johtajuusrakenteesta, niin sen
pitäisi herättää kellot soimaan.
MATTI: Kun seurakunnassa aloittaa uusi työntekijä, niin
vanhimmiston tulisi pitää jonkinlainen työhönottokeskustelu, jossa käydään
lävitse keskeiset opetukset ja seurakunnan tavat. Se olisi arviointiketjun osa.
Luotaisiin tavallaan hyvät, positiiviset käytänteet, joilla mennä eteenpäin.
Samalla vanhimmisto ymmärtäisi työntekijää tukevan roolinsa.
LEEVI: On tärkeää, että työntekijän ja vanhimmiston
välinen suhde on oikealla tavalla luottamukseen perustuva ja hengittävä.
Samalla kun vanhimmisto tukee pastoriaan, hänellä tulee olla oikeanlainen
vapaus toimia itsenäisesti ja sovitun linjan mukaisesti tukehtumatta liian
yksityiskohtaiseen kontrollointiin.
ESKO: Joskus on niin, että vanhimmistoon ei löydy
osaajia toisaalta hallinnon puolelta ja toisaalta paimenia. Aina kun nämä
ominaisuudet eivät osu samoihin henkilöihin. Siksi olisi tärkeä, että
hallintoon löytyisi lahjoja molempaan osaamiseen.
MATTI: Jos vanhimmistossa valmisteltaisiin seurakunnasta
jonkinlainen esite, jossa kerrotaan, että tällaista me lupaamme ja tällaista
väkeä me olemme, niin se olisi vanhimmistollekin melkoinen johtajuuden haaste.
Joutuisi miettimään, että minkälaisella sanoituksella seurakuntaa johdetaan.
Sellaisen esitteen tekemisessä kuluisi muutama lauantai-ilta, ja se koskettaisi
ihan jokaista. Se olisi melkoinen kasvamisen prosessi.
ESKO: Tässä on ehkä ottanut hieman paikkansa strategia
”Valloittava seurakunta”
(https://suomenhelluntaikirkko.fi/wp-content/uploads/2021/06/Valloittava-seurakunta-2035.pdf).
Minulla on sellainen olo, että lapio on siinä kovalla kuokinnalla osunut
johonkin arvokkaaseen.
Evankeliumi ja etiikka on pidettävä erillään.
LEEVI: Olen tullut entistä vakuuttuneemmaksi siitä, että
evankeliumin ja etiikan ero pitäisi pitää entistä kirkkaammin mielessä. Meillä
helluntailiikkeessä oli varsinkin takavuosina suuri vaara, että halusimme puhdasotsaisesti
pitää esillä kristillistä etiikkaa, ymmärtämättä, että se on seurausta armon
oikeasta ymmärtämisestä.
Peter Halldorf korostaakin sitä, että jos etiikka ja
evankeliumi sotketaan väärällä tavalla, paljon asioita menee sekaisin. Silloin
kristillisestä etiikasta tulee meille inhimillinen suoritus, jolla ansaitaan
hyväksyntä Jumalan edessä. Usko ei nouse enää evankeliumista.
Hyvä ystäväni saarnaaja Matti Lappalainen onkin
huomauttanut, että Jumalan armo on pahimmillaan monille uskoville kuin hengellinen
toimeentulotuki. Jos omavoimaisessa uskonelämässä ei pärjää enää mitenkään
muuten, niin sitten voi mennä taivaallisen sosiaalitoimiston luukulle pyytämään
armoa. Armoa tarvitaan siis vasta sitten, kun kaikki muut eväät on syöty.
MATTI: Paavalikin sanoo, että sitä hyvä hän ei tee, jota
haluaisi, koska hänessä asuu se synti.
Teologi Matti Väisänen sanoo jossakin kirjassaan, että mitä
pidemmälle ihminen on taivastiellä vaeltanut, sitä vähemmän hän pyytää
henkilökohtaiseen uskontaisteluunsa apua Jumalalta, koska – kuten
Roomalaiskirjeessäkin sanotaan – ei se liha koskaan taivu hyvään, vaan meidän
on vain taisteltava.
Armon jatkuva kokeminen on siitä ihmeellistä, että sitä
annetaan meille – mutta sekin tulee armosta.
ESKO: Kun mietin viime elokuun Retro-tapahtumaa, niin
jostakin syystä koen, että kaikesta siellä kuullusta huolimatta voin olla
edelleen tässä mukana. Ja joku toinen kokee, samanlaisilla taustoilla ja
kokemuksilla, ettei enää voi.
Jos pystyy pitämään eron meidän yhteisömme tavoilla ja
teologisilla totuuksilla, niin aika paljon voi sopia, että ”tämä on meillä
tapana”. Jokin toimintakulttuurin asia ei tarkoita, että se olisi jumalallinen
totuus, jonka rikkomisesta seuraa kadotustuomio.
LEEVI: Tämä on hyvin tärkeä näkökulma! Se auttaa
arvioimaan omaa toimintakulttuuria ja toimintatapoja.
ESKO: Hengellinen itsetunto voi kasvaa suhteessa suoraan
Jumalaan eikä pelkästään yhteisöön. Jostakin syystä koen, että voin olla
uskovaisena tässä yhteisössä ja edistää sen hyvää. Ja jos tulee kysymys siitä,
että olenko kelvollinen Jumalalle, niin se vastaus tulee muualta kuin suoraan
yhteisön antamana.
Meillä on tietyt tavat, joita perustelemme hengellisinä. Kun
sitten yhteiskunta ja ympäristö muuttuvat ja tavatkin muuttuvat, niin joudumme
kysymään, miksi se hengellinen totuus ei enää olekaan voimassa?
Jos pystymme pitämään hengelliset totuudet ja toimintatavat
erillään, niin siitä seuraa levollisuutta. Me laulamme näitä lauluja, ja joku
toinen laulaa toisenlaisia. Me vain emme pidä niin paljon niistä lauluista,
vaan me tykkäämme näistä lauluista. Tällä tavalla uskaltaa olla hengellisenä
yhteisönä mitä on.
Milloin on syytä huolestua?
Arvioidessasi uskonyhteisöäsi mieti näitä:
Sisäinen kontrolli: Miten paljon yhteisö määrää
jäseniensä henkilökohtaisista asioista? Onko jäsenellä velvollisuus raportoida
tekemisistään ylemmässä asemassa oleville?
Johdon autoritaarisuus: Kuinka erehtymättöminä johdon
määräyksiä on pidettävä? Suljetaanko niiden arvostelija ulkopuolelle? Onko
velvollisuus totella johtajan/johtajien käskyjä?
Opillinen dogmaattisuus: Ovatko todellisuuskäsitykset ja
opit jäykkiä? Onko suvaitsemattomuutta erilaista ajattelua kohtaan? Kuinka
pitkälle opetus ajattelee jäsenen puolesta tarjoten valmiit mielipiteet?
Syyllistäminen: Onko jäsenen etsittävä vikaa aina
itsestään, jos ei sopeudu yhteisöön?
Vainoharhaisuus: Kuinka paljon jäseniä pelotellaan
todellisilla tai kuvitelluilla vihollisilla, joita voivat olla erilaiset
viranomaiset, virallinen (lääke)tiede ja ennen kaikkea yhteisöstä lähteneet ja
siihen kriittisesti suhtautuvat entiset jäsenet?
Maailmankielteisyys: Näkeekö yhteisö maallisen elämän
yhteisön ulkopuolella täysin arvottomana? Väittääkö se yhteisöön kuulumattomien
ihmisten joutuvan kuoleman jälkeen helvettiin? Onko yhteisöllä apokalyptinen
visio, jossa maailmanloppu on lähellä ja vain yhteisöön sitoutuneet jäsenet
pelastuvat?
Sensuuri: Missä määrin yhteisö rajoittaa jäsenten
mahdollisuutta tutustua ulkopuolisiin näkemyksiin yhteisöstä? Onko suoran
kiellon lisäksi epäsuoraa ryhmäpainetta: jäsenen ei odoteta haaskaavan aikaansa
maallisiin tai demonisiin tiedonlähteisiin?
Ihmissuhteiden rajoittaminen: Onko painetta hylätä eri
tavalla ajattelevien ystävien ja omaisten seura, entinen elämä harrastuksineen
ja ilonaiheineen?
Uusien jäsenien värväys: Kuinka paljon painoa annetaan
uusien jäsenien hankkimiselle ja lähetystyölle?
Peiteryhmät: Kuinka suuri määrä yhteisöllä on
esimerkiksi peiteyhtiöitä ja ”hyväntekeväisyysjärjestöjä”, joiden
tosiasiallinen tarkoitus on tuoda lisää kannattajia ja rahaa?
Varakkuus: Miten paljon jäseniä painostetaan
lahjoittamaan omaisuuttaan yhteisölle (esim. kymmenykset tuloista,
erikoiskolehdit, yhteisölle testamentatut perinnöt)?
Poliittinen vaikutusvalta: Kuinka paljon poliittista
vaikutusvaltaa yhteisö haluaa tai on pystynyt hankkimaan sijoittamalla jäseniään
vaikutusvaltaisiin asemiin yhteiskunnassa?
Seksuaalinen manipulaatio: Kuinka tarkkaan johtajat
määräävät alaistensa seksielämästä?
Eroa harkitsevien painostus: Kuinka voimakkaasti jäseniä
pyritään estämään lähtemästä liikkeestä? Kuinka paljon entisiä jäseniä
painostetaan liittymään takaisin?
Pikavisiitti17.4.2024 | Markku Sandberg Koulutyössäni Pirkanmaalla ja koko Suomessa sain joka päivä uusia arvokkaita kohtaamisia alkuna muulle koulutyölleni ympäri maailmaa.
Pikavisiitti22.2.2024 | Elina Rautio Olen Sofia Ziessler-Korppi, diplomi-insinööri ja kehitysmaatutkimuksen maisteri, kolmen pienen pojan äiti, vapaa kirjoittaja, valokuvaaja ja intohimoinen maalaaja...
Pikavisiitti8.2.2024 | Milla Löfman, Onni Haapala Seurakuntamme historian alkuaikoina paikalliset ja muualta tulleet uskovat julistivat evankeliumia ja pitivät kokouksia kodeissa sekä telttamajojen suoji...
Paikkakuntamme on nimetty suuren maailman malliin Kyy Yorkiksi. Noin 1 200 asukkaan Kyyjärvi sijaitsee kolmen maakunnan, Keski-Suomen, Etelä-Pohjanma...
Pikavisiitti25.1.2024 | Anniina Jakonen Tein viime helmikuussa historiaa hiihtämällä ensimmäisenä lyhytkasvuisena Finlandia-hiihdossa 62 kilometrin matkan. Työkaverini olivat ilmoittaneet minut kisaan sy...
Pikavisiitti16.1.2024 | Milla Löfman, Veera Hug Seurakuntamme perusti aikoinaan Veikko Lähde tultuaan muuraamaan Törnävän sairaalaa ja todettuaan, että paikkakunnalle tarvitaan sellainen hengellinen kesk...
Pikavisiitti19.12.2023 | Eero Ketola Tulin uskoon hengellisessä tilaisuudessa Paimiossa vuonna 1994 ja liityin hieman myöhemmin Salon helluntaiseurakuntaan.
Pikavisiitti26.10.2023 | Mira Kariluoto Juureni ovat Lahden seudulla, mutta olen asunut noin viisitoista vuotta ulkomailla lähetystyön merkeissä. Tapasin vaimoni opiskellessani raamattukoulussa Hollannis...
Pikavisiitti13.10.2023 | Hanna Hietanen Olen Adayah Van den Venne. Muutin Belgiasta Suomeen vähän yli vuosi sitten. Asun Korpilahdella isäni, äitini ja veljeni kanssa. Meillä oli hyvä syy muuttaa Suomeen...
Pikavisiitti22.9.2023 | Elina Rautio Olen asuinyhteisövalmentaja ja arkkitehti, kahden lapsen äiti ja kirkkovenesoudun Suomen mestari. Luonteeltani olen toimeenpanija: toimin ensin ja mietin vasta sitten...
Pikavisiitti13.9.2023 | Milla Löfman Olemme Jorma ja Tarja, kolmen pojan vanhemmat ja kuuden lapsenlapsen isovanhemmat. Yksi pojistamme on saateltu taivaaseen liikenneonnettomuuden seurauksena hänen olle...
Lapsuudessani kirjasto oli noin 60 metrin päässä kotoani, joten sieltä tuli luettua kaikki Viisikot ja Tarzanit. Nykyään on puhuttelevaa lukea kirjoja ihmisistä, jotk...
Tulin uskoon teini-ikäisenä. Olin mukana Kouvolan helluntaiseurakunnan järjestämällä kesäleirillä Suvirannassa, jossa eräässä iltatilaisuudessa puolestani ruk...
Olen 23-vuotias oululainen tapahtumatekniikka-alan yrittäjä ja musiikkikasvatuksen kandidaattiopiskelija. Perheeseeni kuuluvat vaimoni Ruut ja koiramme Matti...
PikavisiittiMilla Löfman (5.5.2023) Olen 11-vuotias Jade ja asun Sydneyssä äitini, isäni ja isoveljeni kanssa. Luonteeltani olen iloinen, hauska, kekseliäs ja avulias.
PikavisiittiMira Kariluoto Olen Lilja. Harrastan pianonsoittoa ja uintia. Tykkään olla kavereiden kanssa ulkona. Tykkään myös lukea. Lempiruokani on sushi ja lempiherkkuni jäätelö. Olen 152 senttimetriä...
Kun katson peiliin, näen yllättävän paljon elämänkokemusta. Korvien välissä tunnen olevani vielä pojankloppi, mutta tuntemus sopii huonosti yhteen peilikuvan kans...
Olen kolmen ärrän mies: rohkea, rauhallinen ja rakastava. Perheeseeni kuuluvat vaimoni Outi, 16-, 14- ja 10-vuotiaat lapsemme sekä owczarek podhalanski -rotuinen koira...
Olen tokaluokkalainen Aura. Perheeseeni kuuluvat Sanna-äiti, Jake-iskä ja isosisko Emma. Luonteeltani olen hauska. Jos kaverillani on joku hätänä, yritän saada sen iloise...
PikavisiittiElina Rautio Olen kolmekymppinen aviomies ja 1,5-vuotiaan pojan isä. Olen kutsumukseltani pastori, mutta työskentelen tällä hetkellä vastaavana ohjaajana kuntouttavan työtoiminnan pajalla...
PikavisiittiHenna Saarinen (3.2.2023) Huhtikuussa meille syntyy ensimmäinen lapsi, ja alkuvuosi onkin ollut mukavaa valmistautumista uuteen elämänvaiheeseen.
PikavisiittiMarika Anttila Päädyin Helsingin Saalemiin pikkuveljeni kaverin kautta, joka aina kehui Saalemin leirejä. Osallistuin 14-vuotiaana varhaisnuorille tarkoitetulle Life-leirille. Sen aikana Juma...
PikavisiittiMira Kariluoto Juureni ovat pohjoisessa. Saamelaisuus on sellainen osa minua, mistä olen kiitollinen ja ylpeä. Se on arkea ja tavallista elämää luonnon ja yhteisön keskellä. ...
PikavisiittiElina Rautio Synnyin vuosi isäni uskoontulon jälkeen. Isä vei minua ja siskoani pyhäkouluun, leireille ja Juhannuskonffaan. Parikymppisenä, yksinäisenä pienen tytön yksinhuoltajana juominen t...
Olen 36-vuotias sosiaalisen ja hengellisen työkentän monitoimitekijä. Intohimojani ovat ihmiselämän ihmettely, kirjoittaminen, valokuvaaminen ja muut visu...
Olen kristillisestä lehti- ja kirjallisuustyöstä innostuva jyväskyläläinen. Kotoisin olen Keuruulta. Asumme mieheni kanssa nykyisin kahdestaan, koska kaksi aikuista la...
PikavisiittiHeli Markkunen Rakkaimpia lapsuusmuistojani ovat Kangasniemen helluntaiseurakunnan järjestämät lasten kesäleirit Pismissä. Asuimme niihin aikoihin Suomen käsivarressa, Enontekiöllä, ja kesät...
En koskaan unohda hetkeä, kun ihastukseni ja tuleva vaimoni vastasi rakkaudentunnustukseeni positiivisesti – enkä sitä, että olen saanut tulla jo lapsena uskoon ja ole...
PikavisiittiAnssi Tiittanen En koskaan unohda hetkeä, kun pieni keskostyttömme pääsi kotiin ja pakkastalvessa piti miettiä, mistä löytyy riittävän pieniä ja lämpimiä vaatteita. ...
Minusta tuli valokuvataiteilija Jumalan armosta ja suunnitelmasta. Lahjani ovat tulleet enemmän esille sitä mukaa, kun olen eheytynyt ja on vapautunut voimavaroja luod...
En koskaan unohda hetkeä, kun kohtasin Jumalan ensimmäisen kerran pikkupoikana Ruotsissa. Minulla oli valtava pelkotila päällä ja päätin pyytää Jumalalta apua. En ol...
Musiikki on kuulunut perheemme arkeen ja juhlaan pikkutytöstä asti ja on tärkeää edelleen. Olen aina harrastanut kuorolaulua. Tällä hetkellä laulan Seinäjoella toimivassa Pop...
PikavisiittiHeli Markkunen Yksi parhaita lukukokemuksiani on Valtter Luodon kirja Merta päin, jonka luin jo nuorena. Jumala uudisti lähetyskutsuni lukiessani tätä kirjaa. Minua kosketti se, kuinka nuoret...
PikavisiittiHeli Markkunen Lapsuuden haaveammattini oli rokkitähti tai autokauppias. Minua on aina kiehtonut, miten yhdistää toisiinsa voimakkaat sanat ja kaunis melodia. Musiikin esittäminen on kulloise...
PikavisiittiMinni Heinilä Asun Yhdysvalloissa Kaliforniassa, missä olen ollut vaihto-oppilaana tämän lukuvuoden. Olen aina unelmoinut opiskelusta ulkomailla. Pari vuotta sitten olin Slovakiassa Erasmus-v...
PikavisiittiHeli Markkunen Yksi rakkaimmista lapsuusmuistoistani liittyy leppoisiin perheen parissa vietettyihin koti-iltoihin, kun saunan jälkeen istuskelimme toisinaan takkatulen ääressä ja paistoimme...
PikavisiittiHeli Markkunen Innostuin piirtämisestä heti, kun kynä pysyi kädessäni. Pienestä saakka olen suunnitellut, haaveillut ja mieltänyt kokonaisuuksia piirtämällä. Usein selittäessäni jotakin mutki...
PikavisiittiHeli Markkunen Yksi rakkaimmista lapsuusmuistoistani liittyy joka lauantaiseen kylpyrituaaliin. Koska meitä oli iso katras, kaksi kerrallaan sai mennä isoon paljuun, joka oli täynnä kuumaa sa...
PikavisiittiHeli Markkunen Rakkaimpiin lapsuusmuistoihini lukeutuvat isän kanssa tehnyt kalastusretket. Isä istui tervatun veneen perätuhdolla vetämässä uistinta. Minä soudin venettä tyynellä järvellä ka...
PikavisiittiHeli Markkunen Rakkaimpia lapsuusmuistojani ovat ne tilanteet, kun lähdimme vanhempieni ja sisarusteni kanssa usein iltaisin ajelemaan autolla pitkin Keski-Suomen pikkuteitä. Ajoimme välillä...
PikavisiittiRuut Ahonen Opiskelen Diakissa sosionomiksi ja diakoniksi. Haluaisin tukea ammattini kautta niitä, joilla on elämässään vaikeaa. Haaveilen omasta EP:stä. Musiikki on minulle luonteva...
PikavisiittiElina Rautio Tulin uskoon pääsiäisenä 2014 voimakkaan kokemuksen kautta. Havahduttuani todellisuuteen tajusin, että minulla olisi pitkä matka sellaiseksi ihmiseksi, joka minun kuuluu tässä ma...
PikavisiittiAnniina Jakonen Olen 33-vuotias paljasjalkainen kuopiolainen. Työskentelen sosionomina Diakonissalaitoksella ja kuulun Tukikohta-seurakuntaan. Perheeseeni kuuluvat vaimo sekä 2-, 9- ja 11-vuo...
PikavisiittiHeli Markkunen Innostun elämäntarinoista, joissa Jumala on ihmeellisellä tavallaan ollut selvästi pelissä mukana. Lisäksi olen aivan tohkeissani huikeista tarinoista ja tavoista, joilla...
Yksi rakkaimmista lapsuusmuistoistani on se, kun isäni otti usein ison perheraamatun esille ja luki sitä minulle ja pikkusiskolleni. Muistan vieläkin kuvia siitä. Se...
PikavisiittiHankin museokortin sen jälkeen, kun palasin Suomeen Roomasta, jossa vietin vuoden opiskelemassa kieltä ja kulttuuria. Ihastuin kaupungin kymmeniin museoihin ja gallerioihin. Kun sitten palasi...
PikavisiittiOlen Daniel Huttunen, huumorintajuinen ja empaattinen jalkapalloilija. Asun Seinäjoella, ja perheeseeni kuuluvat äiti, isä, isosisko ja kaksi pikkuveljeä. ...
PikavisiittiTulin uskoon 14-vuotiaana Korson helluntaiseurakunnan järjestämällä kesäleirillä. Olin mennyt sinne mummini mieliksi eikä minulla ollut mitään aikomusta tulla uskoon. Eräässä rukoustilanteess...
PikavisiittiOlen sosiaalinen ja toimelias isoäiti sekä vapaaehtoistyöntekijä Helsingin Saalem-seurakunnasta. Työskentelin seurakunnan emäntänä vuosina 1991–2001. Sen jä...
PikavisiittiSuurin unelmani jo nuoresta asti oli saada oma perhe ja paljon lapsia. Unelmani sai alkusysäyksen, kun tapasin 16-vuotiaana kesätöissä IK-opiston Mutteri-kioskilla...
PikavisiittiAsun mieheni Miikan ja kolmen tyttäremme kanssa San Javierissa, Espanjan itärannikolla. Muutimme tänne Toivakasta, Keski-Suomesta, reilut kaksi vuotta sitten lähetystyöhön. Seu...
PikavisiittiOpiskelin aluksi teologiksi mutta päädyin ekonomiksi. Siinäkin työssä olen saanut kokea Jumalan johdatusta. Esimerkiksi kun nelisen vuotta sitten mieti...
PikavisiittiTällä hetkellä iloitsen elämänvaiheesta, jossa 7-, 9- ja 10-vuotiaat lapsemme ovat siinä iässä, että heidän kanssaan voi jo tehdä kaikkea kivaa, mutta jossa vanhempien seura vielä voittaa suo...
PikavisiittiOmien lahjojen löytäminen on mahtavaa. On uskomatonta löytää itsestään taitoja, joista voi huomata, että ne ovat Jumalan antamia. Samalla uskon lahjojen löytämisen olevan matka, joka tule...
PikavisiittiOlen elämänmyönteinen, sosiaalinen ja huonolla huumorilla varustettu 27-vuotias musiikin opiskelija Sibelius-Akatemiasta Helsingistä. Tosin juuriltani olen jämsäläinen ja teen...
PikavisiittiAloitin tänä syksynä yläkoulun, ja se on ollut tosi kivaa. Tykkään oikeastaan kaikesta: oppitunneista, tauoista ja ruokailuista. Liikka on lempiaineeni, mutta ka...
PikavisiittiTulin uskoon 15-vuotiaana. Kaksi vuotta sen jälkeen minulle profetoitiin, että tekisin töitä köyhien ja sairaiden parissa. Parikymppisenä löy...
PikavisiittiSeurakunta on minulle kuin toinen koti, josta löytyvät tärkeimmät ystävyyssuhteet, esirukoilijoita ja mahdollisuus palvella yhdessä. Kasvoin Uuraisten helluntaiseurakunnassa, j...
PikavisiittiLapsuuden haaveammattini oli leipuri. Olen aina ollut kiinnostunut ruoanlaitosta ja leipomisesta. Jo lapsena tykkäsin karjalanpiirakoiden tekemisestä ja erityisesti niiden rypyttämisestä. ...
PikavisiittiLapsuuden haaveammattini oli ammattijääkiekkoilija NHL:ssä. Pari junnuvuosien joukkuekaveriani pelaakin nykyään siellä, mutta itse lopetin jääkiekon jo ala-asteella. Teini-ikäisenä kiinnostui...
PikavisiittiMinua innostaa artistien ja nykyisin myös puhujien taustavoimana toimiminen. Tuotamme konserttikiertueita ja keikkamyyntiä kristilliseen arvomaailmaan pohjautuvan ohjelmatoimistoni kautta....
PikavisiittiEn koskaan unohda hetkeä, kun 2006 Juhannuskonffassa Marko Selkomaan iltatilaisuudessa Pyhä Henki kosketti minua voimakkaasti. Sillä latauksella jaksoin pitkän matkaa.
...
PikavisiittiKeski-Suomen helluntaiseurakuntien koulupastori Riikka "Riksu" Siltala tahtoisi olla nuorille se aikuinen, jollaista itse olisi tarvinnut nuorena.
PikavisiittiBelgiasta Uuraisille kotiutuneen Saarijärven helluntaiseurakunnan lapsityöntekijän Sven Loosenin mielestä uskossa eläminen on elintärkeää – ja hauskaa.
PikavisiittiUudenkaupungin helluntaiseurakunnan pastori Odetta Lee-Simmons haluaa rohkaista toisia kulkemaan juuri sitä polkua, joka heille on tarkoitettu.
UutisetLapsuuden haaveammattini oli diplomaatti. Minulla on pienestä pitäen ollut jonkinlainen maailmanparantajan kutsumus, jota on vaikea määritellä. Onneksi se kanavoitui vaimoni myötävaikutuksest...
PikavisiittiLapsuuden haaveammattini oli opettaja. Sitä minusta ei tullut, mutta olen saanut olla lasten opettajana pyhäkouluissa, kerhoissa, leireillä ja Jippii-kuorossa.
PikavisiittiItävallassa asuva Tiia-Maria Heikkilä ilahtuu siitä, kun saa kohdata erilaisia ihmisiä ja löytää heihin yhteyden esimerkiksi huumorin kautta.
PikavisiittiGlobaalikasvatuksen koordinaattori Iina Mattila on etätyöaikana torjunut irrallisuuden tunnetta muun muassa tekemällä kollegoiden kanssa näytelmän Zoomissa.
PikavisiittiErika Niemelän kärsivällisyys on kehittynyt korona-aikana lasten koulutehtävien äärellä.
En koskaan unohda hetkeä, kun olin 19-vuotiaana juuri palanut puolivuotiselta rinkkareissulta maailmalta...
PikavisiittiKokkolalainen Jaana Kallio nauttii työstään varhaiskasvatusopettajana englanninkielisessä kielikylpyesikoulussa - lasten avoimuus, luottamus ja oppimishalu koskettavat.
PikavisiittiSara Vesterinen nauttii spontaaneista keskusteluista.
Vapaa-ajalla harrastan kuntosalilla käyntiä. Tykkään kovasti myös lukemisesta, vaikka se monesti arkena saattaa jäädäkin melko vähäiselle. Aj...
PikavisiittiLuontokuvaaja Hannu Siitonen tervehtii aamulenkeillään kuukkeleita.
Minusta tuli luontoihminen, kun kiinnostuin pihan oravista ihan pienenä poikana. Sitten aloin seurata lintujen elämää pihapiiri...
PikavisiittiMusiikki on aina ollut osa Päivi Marjaana Salokarin palvelustehtävää.
Perheeseeni kuuluvat aviopuoliso Jouko, lapset Daniel (26) ja Sara (27), hänen puolisonsa Johnathan Peter ja heid...
PikavisiittiAri Talja unelmoi siitä, että saisi nähdä monien ihmisten elämän muuttuvan evankeliumin voiman vaikutuksesta.
Lapsuuden haaveammattini oli poliisi tai asianajaja. Kun olin tullut uskoon 19-vuotia...
PikavisiittiFidalla logistiikkapäällikkönä työskentelevä Jukka Kärkkäinen iloitsee siitä, että vointi sallii taas lentopallon pelaamisen paikallissarjassa – rukouksessa on voimaa.
PikavisiittiMC Ogen ja Ristinkantajien musiikki on Spotifyssa tavoittanut noin 40 000 kuulijaa.
Suoritan siviilipalvelusta Lappeenrannan vapaaseurakunnassa. Nuortentyö ja ViaDia-työmuoto, jossa avustan...
PikavisiittiVauhdikkaan arjen keskellä elävä Jenni Laasonen arvostaa rauhallisia kävelylenkkejä luonnon helmassa.
Kun katson peiliin, näen tarmokkaan ja ehjistä yöunista haaveilevan naisen. Hänellä on lempeä...
PikavisiittiMaarit Kattilakoski nauttii Israelin-matkoista ja iloitsee tätinä olemisesta.
Antoisinta tehtävässäni Jerusalemin Raamattukodin ystävät ry:n Suomen työn koordinaattorina on kertoa työn tukijoille...
PikavisiittiLinzissä asuva Hanna Vuorinen ei pelkää tarttua haasteisiin.
Seurakuntien lapsi- ja perhetyö on yksi tärkeä avain seurakuntien kasvuun. Kun uskovat perheet alkavat elää uskoa todeksi omassa arjes...
PikavisiittiViulistina Helsingin Saalemin seurakuntaorkesterissa, LaHarim-yhtyeessä, Tuomasmessujen kokoonpanoissa – musiikki on Tapio Huhtasaaren palvelutehtävä.Viimeisin esiintymiseni oli Turun Kristillise...
PikavisiittiVirpi Mesiäislehto iloitsee naiseuteen ja vammaisuuteen liittyvien tabujen vähittäisestä murtumisesta työalueellaan itäisessä Afrikassa. Lapsena ajattelin, että minusta tulee isona opettaja...
PikavisiittiKesässä parasta on, kun ei ole
koulua ja on lämmintä. Kesän kohokohtia ovat kuitenkin aina Saalemin leirit.
Niillä pääsee viettämään aikaa kavereiden kanssa ja oppimaan lisää Jumalasta.
...
PikavisiittiVuosikymmenet orkesterisoittajana ja johtajana ovat kerryttäneet Gösta Ölanderin nuottivarastoja: materiaalia on pienen musiikkikirjaston verran.
PikavisiittiJärjestelmäarkkitehti ja vanhimmistoveli Jooram Mäkinen ottaa tehtävänsä vakavasti, vaikka elämässä muuten on koko ajan jokin vitsi meneillään.
PikavisiittiMuusikko Asta Kokkarinen käy kesäisin laulamassa kadulla. Samalla hän kuuntelee ohikulkijoiden murheita ja rukoilee heidän puolestaan, jos he niin toivovat.
PikavisiittiJumala on luonut jokaisen omaksi kuvakseen. Meidän on helppoa nähdä ihminen Jumalan kuvana silloin, kun hän syntyy terveenä, kasvaa, perustaa perheen, tekee työnsä ja lopulta viettää hyvän vanhuuden...
PikavisiittiEspoossa helluntaiseurakunnan lapsi- ja nuorisotyössä palvellut Marianna Tiainen odottaa innokkaasti, minne Jumala seuraavaksi hänen perheensä johtaa.
PikavisiittiSuomen mestaruuden voittanut SPV:n salibandyvalmentaja Tommy Koponen haluaa tuoda huippu-urheiluun kristillisiä arvoja ja ainutlaatuista yhteishenkeä.
PikavisiittiKirjailija-kuvataiteilija Kaisu Rissanen on elämänsä aikana kirjoittanut noin 75 kirjaa ja kirjasta sekä maalannut tauluja ainakin yhtä kauan.
PikavisiittiTimo Luoto on ollut yhtä kauan naimisissa kuin hän on soittanut rumpuja Exit-yhtyeessä. Tänä vuonna rinnakkaiseloa tulee täyteen 30 vuotta.
PikavisiittiTiina Matela tietää, että monet kadehtivat opettajien lomia mutta eivät heidän työtään. Rakkain arkirutiinini olisi ehdottomasti ottaa iltapäivätorkut. Perheemme viisivuotias Hugo kuitenkin estää t...
PikavisiittiPirjo Backman on oppinut, että kuunteleminen on tie toisen ihmisen arvostamiseen.Rakkain arkirutiinini on pitää huolta koirastani, kun muut huollettavat ovat jo lentäneet pesästä pois.
PikavisiittiRukouksen miehenä tunnettu Turun helluntaiseurakunnan pastori Pekka Havupalo kaipaa maahan uutta uskonpuhdistusta, jossa Raamattu on horjumatonta Jumalan sanaa.
PikavisiittiMeribiologi ja kuntavaikuttaja Jere Riikonen nauttii vaeltelusta turistina omassa kotikaupungissaan. Merellä hän pohtii vastauksia luomakunnan suuriin kysymyksiin.
Pikavisiitti70-vuotisjuhlia viettävä Thorleif Johansson tunnetaan kokeilijana ja kehittelijänä. Kuumailmapalloilu on yksi viime vuosien rakkaista lajeista.
En koskaan unohda hetkeä, jolloin... hetkinen, un...
PikavisiittiEspoonlahden helluntaiseurakunnan evankelista ja Uudellamaalla lukuisten seurakuntien kanssa tavoittavaa hengellistä työtä tekevän Citymissionin toiminnanjohtaja Ali Niemelä pakkaa peräkärryn tä...
PikavisiittiMiikkapekka Heikkilä opiskelee toista vuotta journalismia ja näytteli Turun helluntaiseurakunnassa esitetyssä Peset pois -musikaalissa Pietaria. Hänen perheeseensä kuuluu vanhempien lisäksi kaksi pikk...
PikavisiittiLäänintaiteilija Mertsi Lindgren toivoo, että kiireestä huolimatta tänä keväänä olisi aikaa huomata luonnon kauneus. Hän rakastaa stand up –komiikkaa. – Koomikot osaavat taitavasti tuoda vakaviinkin a...
PikavisiittiLukion ensimmäistä luokkaa käyvä Loviisa Köykkä haluaisi oppia puhumaan espanjaa, stressaamaan vähemmän ja elämään täysillä tässä hetkessä.
Pori on hieno kaupunki, koska se on kotikaupunkini. S...
PikavisiittiTapio Huttunen on eläkkeellä oleva valokuvaaja ja helluntaiseurakunnan aktiivi Enontekiöltä. Hän piti pitkään yhtä Suomen pohjoisimmista valokuvaamoista. Huttusella ja hänen Pirjo-vaimollaan on...
PikavisiittiMarko Halttunen on Iso Kirja ry:n johtaja ja Juhannuskonferenssiisäntä, joka on työskennellyt myös pastorina. Hän opiskeli teologian BA-tutkinnon Continental Theological Seminaryssa Brysselissä...
PikavisiittiWilliam Atkinson on brittiläinen tohtori ja raamatunopettaja ja Euroopan helluntailaiteologien järjestön EPTAn (European Pentecostal Theological Association) puheenjohtaja. Hän työskentelee tunn...
PikavisiittiTansaniassa lapsuutensa viettänyt Mika Karjalainen on kotiutunut Savoon. Suomalaisessa kulttuurissa hän arvostaa erityisesti ihmisten rehellisyyttä ja vaatimattomuutta.
PikavisiittiAriel Neulaniemi on muusikko ja Radio Dein aamuääni, joka juontaa Parempi Huomen -ohjelman lisäksi muun muassa debatteja. Arielin musiikkia voi kuunnella osoitteessa Fb.com/ArielVirallinen
PikavisiittiTanja Selkälä on intoa täynnä oleva muskaritäti ja Chariots-laulaja mutta ennen muuta vaimo ja kolmen koululaisen äiti. Perhe menetti esikoisensa jo ennen tämän syntymää. Vaikka syksy 2003 herättää tä...
PikavisiittiTitta Jakonen on terveydenhoitaja, joka työskentelee kehitysyhteistyöntekijänä Laosissa. Kuvassa hän seuraa jalkapalloturnauksen finaalia Savan Centre -nuorisokeskuksella. – Kaikki ovat elämässä oppij...
PikavisiittiInkeri Riihinen on saarijärveläinen opettaja, joka kuuluu helluntaiseurakuntien Toinen Toisellemme -avioliittotyön johtoryhmään. Viime talven hän työskenteli vastaanottokeskuksessa.
PikavisiittiDavid Lehtimäki on kevytmoottoripyörän omistava Royal Rangers- eli rangeriohjaaja Järvenpäästä. David puhuu toisena kotikielenään ruotsia, mistä on hänen mukaansa ollut hyötyä muun muassa rangereiden...
PikavisiittiEvankelista-opiskelija Ilkka Kujala nauttii purjehduksesta ja syvällisistä keskusteluista. Kujala on tullut tunnetuksi Operaatio Joulun lapsi -kampanjan koordinaattorina.
PikavisiittiAnneli Karras on eläkkeellä oleva helsinkiläinen seurakunta-aktiivi, joka teki pitkän työuran Fidan humanitaarisen avun päällikkönä. Vapaa-ajalla hän on toiminut muun muassa Hyvä Sanoma ry:n vam...
PikavisiittiMatias Villberg on kohta 25-vuotias radiotoimittaja. Tällä hetkellä hän pitää ”raamattubreikkiä” Ison Kirjan Follow-opetuslapseuskoulussa tyttöystävänsä kanssa ja on jo ehtinyt heittää opiston frisbee...
PikavisiittiElina Salmiselle yksi elämän rikkauksista on keski-ikäistyvät tyttökaverit. Tällä hetkellä voin kirjoittaa ihan hyvällä mielellä vaikka maton raidoista ja rakkaudesta, ja silti näen, että Jumala...
PikavisiittiAnitta Sarén ärsyyntyy
törttöilevistä kuskeista
ja piristyy turinatuokion
avulla. Perheeni mielestä olen hauska,
säätäjä, stressaaja, tavaroiden löytäjä
ja hukkaaja sekä ihan hyvä
kokki...
PikavisiittiJori Asikainen on kalastusta, bassonsoittoa ja kristillisen Lelulaatikko-lastenohjelman juontamista harrastava äänentoistoalan ammattilainen, joka asuu vaimonsa kanssa Askolassa. Hän aloitti keväällä...
PikavisiittiJuha Pekka ”JP” Laitinen on viisikymppinen syntyperäinen keuruulainen. Hän tekee työkseen tietokonehommia sairaalaympäristössä. Laitinen harrastaa musiikkia, vanhoja autoja, mökkeilyä, luonnossa kävel...
PikavisiittiTuula Portin työskentelee sairaalateologina ja keikkailee laulajana. Hän julkaisi viime vuonna esikoislevynsä Risti vain jäljelle jää (Aikamedia). Portin tunnetaan myös vuoden 1986 Miss Suomena....
PikavisiittiSampsa Simpanen on koomikko, jonka perheeseen kuuluu ”kolme alle 10-vuotiasta lasta ja yksi täysi-ikäinen vaimo”. Aiemmin hän on työskennellyt muun muassa helluntaiseurakunnissa, luterilaisessa kirkos...
PikavisiittiKainuussa asuva maailmankansalainen kuuntelee korpien kuiskintaa ja Jumalan puhetta. Heikki Penttinen kuuluu Sotkamon helluntaiseurakunnan vanhimmistoon ja on entinen lähetystyöntekijä.
PikavisiittiJyrki Liukkonen on kuopiolainen muusikko ja nuorisopastori, joka on näyttänyt aina samalta. Liukkonen on myös äitienpäivää odotteleva aviomies ja seitsemän lapsen isä.
PikavisiittiHeli Ahvenainen-Saaristo säestää hengellisen musiikin huippusolisteja. Vastaviritetty flyygeli on suuri nautinto.Yksi Heli Ahvenainen-Saariston viime vuosien sydämen projekteista on ollut ruandalaisla...
PikavisiittiSatakuntalainen kirjailija, koulutyöntekijä, kansalaissodan asiantuntija ja rutikuivan huumorin mestari Jukka Mäkinen rakastaa puhua puuta heinää.
PikavisiittiMirja Vehosmaa on tulimummoiksi kutsutun julistajaparin toinen osapuoli. Hänen perheeseensä kuuluvat aviomies Lauri, kaksi lasta ja viisi lastenlasta, jotka ovat kaikki poikia ja ”harvinaisen komeita”...
PikavisiittiChristian Valtanen, 31, on urheiluun erikoistunut valo- ja videokuvaaja. Valtasen repertuaariin ovat kuuluneet muun muassa muutamat viimeisimmät olympialaiset.
PikavisiittiHanna Pasanen on Iso Kirja -opiston pääemäntä. Hän asuu Keuruulla, ja perheeseen kuuluvat puolison lisäksi 8- ja 6-vuotiaat pojat, 3-vuotias tyttö sekä seitsenkuinen koiranpentu.
PikavisiittiKangasalla asuva laulaja-lauluntekijä Pekka Simojoki, 58, on Suomen tunnetuimpia kristittyjä artisteja. Hän on julkaissut eri kokoonpanojen kanssa noin 70 äänitettä ja tehnyt yli 700 laulua joko...
PikavisiittiPikaluistelijana tunnettu Mika Poutala ehti jo laittaa uransa hyllylle Sotshin olympialaisten jälkeen, mutta luistin on alkanut taas kulkea. Viime vuonna julkaistu elämänohjekirja Mitä menestyminen va...