Pasi Parkkila: Kansanopisto uskonyhteisön arvojen edistäjänä

Vapaa sivistystyö ja kansanopistot

”Arvon mekin ansaitsemme Suomenmaassa suuressa, vaikk’ ei riennä riemuksemme leipä miesten maatessa. Laiho kasvaa kyntäjälle, arvo työnsä täyttäjälle… Opin tiellä oppineita Suomessa on suuria. Väinämöisen kanteleita täällä tehdään uusia. Valistus on viritetty, järki hyvä herätetty.” Näin jo Jaakko Juteini 1800-luvun alussa tutussa runossaan Laulu Suomessa.

 

Kansanopiston ideologisena isänä pidetään tanskalaista 1783 syntynyttä N.F.S. Grundtvigia. Hän oli pastori, kirjailija, runoilija, filosofi, historioitsija, opettaja ja poliitikko. Ajatuksesta ”koulu elämää varten” syntyivät ensimmäiset kansanopistot Tanskaan. Liike levisi erityisesti kaikkiin pohjoismaihin. Teoksessa Sivistyminen (2011, 102) Seppo Niemelä mainitsee, että grundtvigilaisen kansanopiston tunnuksiksi, jotka pohjustavat myös sen pedagogiikkaa, on mainittu ”elämänvalistus, elävä sana, elävä vuorovaikutus, koulu elämää varten ja rahvaasta kansaksi”.

 

Vapaan sivistystyön koulutusta säätelee laki vapaasta sivistystyöstä. Sen mukaan (2 §) vapaan sivistystyön ”tavoitteena on edistää ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden, moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen, yhteisöllisyys ja osallisuus.”       

 

 

Mitä on sivistys?

Sivistykselle löytyy lukuisia määritelmiä, tässä niistä yksi Nykysuomen tietosanakirjaan (4, 452) poimituista: ”Sivistys, saks. Bildung, yleisessä kielenkäytössä usein koko kulttuurin synonyymi tai erityisesti hyvien ulkoisten tapojen ja käytöksen noudattaminen. Erityisesti saks. filosofiassa sivistys on tarkoittanut ihmiseksi tulemisen prosessia, jossa on olennaista yksilön oma ajattelu ja sen yhdistyminen olemassa olevan tradition kanssa itsenäiseksi moraaliseksi toiminnaksi.”

 

Nykysuomen sanakirjasta (5,224) löytyy myös ajatus, jonka mukaan ”todellinen sivistys ei synny laajoista tiedoista, vaan ihmisen harmonisesta kehityksestä hienostuneeksi, tahdikkaaksi, valistuneeksi ja jaloksi persoonallisuudeksi”.

 

Sivistyminen voidaan nähdä myös Seppo Niemelän samannimisessä kirjassaan (2011, 187) kuvaamana prosessina:

(i) ihminen oppii itselleen uusia tietoja, taitoja ja valmiuksia,

(ii) muodostaa niihin omaan harkintaansa perustuvan itsenäisen ja luovan suhteen ja

(iii) alkaa käyttää oppimaansa yhteisön hyväksi kansalaisena.

 


Kansanopistot Suomessa, Iso Kirja -opisto

Tällä hetkellä Suomen kansanopistoyhdistyksen nettisivujen mukaan (2018) ”Kansanopisto on Suomen laaja-alaisin oppilaitosmuoto. Kansanopistot tarjoavat yleissivistävien opintolinjojen (esim. taide, kielet, kasvatus, teologia) lisäksi ammatillista koulutusta, avoimen yliopiston opintoja, perus- ja lukio-opetusta sekä kymppiluokkia, erityisopetusta, maahanmuuttaja-koulutusta ja lyhytkursseja. Kansanopistojen pitkäkestoisissa koulutuksissa opiskelee vuosittain yli 12 000 opiskelijaa. Suomessa on 85 kansanopistokampusta Ahvenanmaalta Rovaniemelle. Taustaltaan opistot voi jakaa neljään ryhmään: sitoutumattomat, kristilliset, yhteiskunnalliset ja erityisopistot.”

 

Iso Kirja -opisto, joka tunnetaan myös IK-opistona, sai kansanopisto-oikeudet 1995. Sen toimipaikkana on Keuruu. Noin kaksikymmentä vuotta myöhemmin Iso Kirja ry sai Opetus- ja kulttuuriministeriöltä luvan perustaa toisen toimipaikan Helsinkiin. Opiston taustalla on Suomen Helluntaiherätys, joka perusti opiston edeltäjän, raamattukoulun Paimioon 1952.

 

 

Arvo ja kansansivistys

Arvoa voidaan tarkastella eri näkökulmista. Kuten Matti Kangasoja sanoo teoksessa Henkisen ja hengellisen kasvun edistämiseen (2001, 12) ”vapaalle sivistystyölle on ominaista mahdollisuus kansalaisten omiin arvolähtökohtiin perustuvaan opiskeluun”. Se, että Suomessa on nähty kansanosien sivistystarpeen täyttämiseksi tarpeelliseksi perustaa valtion tukemia kansanopistoja, joiden tausta voi olla myös aatteellinen tai uskonnollinen, on merkittävä arvo sinänsä. Näin myös kristillinen ja helluntailiiketaustainen kansanopisto jo olemassaolollaan kertoo siitä, että yhteisesti nähdään kansanliikkeen arvo ja kansanliikkeen työn vahvistaminen myös arvona. Tähänkin sopii Juteinin ajatus: ”Arvon mekin ansaitsemme Suomenmaassa suuressa.”

 

Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö ry:n puheenjohtaja Aaro Harju puhui Kansanopistokokouksessa 11.10.2018 Helsingissä aiheesta ”Onko kansansivistys ylisukupolvinen ilmiö?” Esityksessään hän sanoi, että ”kansansivistys on parhaimmillaan ylisukupolvista, jatkuvaa, kasvattavaa, kehittävää, palkitsevaa, voimaannuttavaa, arvosidonnaista”.

 

 

Jokaisella uskonyhteisöllä ja opistolla on omat arvonsa

Jukka Tervo toteaa Reisjärven kristillisen opiston juhlajulkaisussa (2005, 258), että ”opiston hengelliseksi tehtäväksi on omaksuttu nuorten ohjaaminen kristillisten arvojen tuntemiseen ja omaksumiseen”. Kuten Kangasoja, Luoma ja Mantsinen kirjoittavat teoksessa Kohti hyvää seurakuntahallintoa (2014, 28) ”arvot ohjaavat eettistä pohdintaa, joka on perimmiltään Jumalan tahdon etsimistä”. Pastori, terapeutti Seppo Jokinen on kirjassaan Puhu rakkaudesta (2008, 166) samoilla linjoilla: ”Jumala kutsuu meitä ennen kaikkea totuuteen. Hän haluaa, että etsimme vastauksia kysymyksiin elämästämme ja arvoistamme ja että etsimme niitä nimenomaan häneltä.”

 

Yhteistä hyvää rakentava ihmisyys ja kansalaisuus eivät ole vieraita Raamatun opetukselle. Raamattuun on saatettu viitata myös muiden kuin kristillisten opistojen tehtävässä. Lasse Kangas kertoo teoksessa Aatteita ja tietoa elämäntielle, Alkio-opisto 1947-2013 (2014, 44), että Alkio-opiston vihkiäisjuhlapuheessaan 19.10.1947 sosiaaliministeri Lennart Heljas lausui mm. näin: ”Vihimme nyt tämän opiston suureen ja kauniiseen tehtävään ja teemme sen vanhan ja rakkaan Raamattumme sanoilla, jossa apostoli lausuu: Ylhäältä tuleva viisaus on ensiksikin puhdas, sitten rauhaisa, lempeä ja taipuisa, täynnä laupeutta ja hyviä hedelmiä. Jumala antakoon tälle opistolle armonsa ja siunauksensa.”

 

On mielenkiintoista todeta, että myös täällä Keski-Suomessa sijaitsevalla Alkio-opistolla opiston henkilöstö työsti itselleen arvot 2012. Niihin kuuluvat rehtori Jaana Laitilan Kansanopistokokouksessa 12.10.2018 aiheesta ”Arvotausta kestävän opiston pohjalla” pitämän esityksen mukaan ”voimaannuttava yhteisöllisyys, edelläkävijyys, laatu, kestävä kehitys, aktiivinen kansalaisuus, tulevaisuususko”. Näiden arvojen pohjalta kehittyivät sitten yhteisesti sovitut pelisäännöt, joissa korostuivat mm. myönteisyys, muiden huomioiminen ja yhteisestä hyvästä huolen pitäminen.

 

Laitilan mukaan ”arvoja ja pelisääntöjä hyödynnetään henkilöstön rekrytoinnissa, uusien työntekijöiden perehdyttämisessä ja opiskelijoiden ohjauskeskusteluissa. Arvojen ja pelisääntöjen toteutumista käsitellään vuosittain kahdenkeskisissä kehityskeskusteluissa. Niiden toteutuminen välittyy myös työyhteisökyselyiden tuloksissa sekä opiskelija- ja asiakaspalautteissa.” Samalla tavalla arvot näkyvät myös omassa kansanopistossamme, Isossa Kirjassa. 

 

 

Mikä sitten on arvo?

Filosofian sanakirja (1999, 21) määrittelee arvoa näin: ”Eräs moraalifilosofian vaikeasti määriteltävä ydinkäsite. Arvo liittyy siihen, mitä pidämme arvokkaana tai mitä arvostamme sellaisilla määreillä kuin hyvä/paha, kaunis/ruma. Ennen muuta arvo näyttää liittyvän hyvän käsitteeseen: arvokasta on meille yleensä se, mitä pidämme hyvänä… Arvon käsite liittyy myös kulttuurin käsitteeseen: eri kulttuureilla on omat arvojärjestelmänsä, ja toisaalta kulttuuri itse voidaan määritellä juuri tiettyjen arvojen toteuttajaksi tai kantajaksi.” Nykysuomen etymologisen sanakirjan (2013, 68) mukaan sanalle arvo ”voidaan osoittaa vastineita useimmista lähisukukielistä ja muutamista etäsukukielistä, esim. vepsän arv ’hinta’ ja vatjan arvo sekä viron aru, jotka kumpikin merkitsevät ’järki, ymmärrys, selko’”.

 

Matti Kangasoja sanoo teoksessa Henkisen ja hengellisen kasvun edistämiseen (2001, 13,14), että arvot ”nähdään yleensä osana yksilöiden ja kollektiivien maailmankatsomusta, joka rakentuu kolmentyyppisistä aineksista: tiedollisista uskomuksista, arvoista ja normeista. Arvot ovat käsityksiä siitä, millainen todellisuuden pitäisi olla.” Arvoja halutaan edistää, vaalia ja välittää toisille. Ne näkyvät arkisessa toiminnassa normeina ja tapoina.

 

Arvoista on puhuttu myös Porterin teorian mukaan arvoketjuna. Teemu J. Lehtonen toteaa väitöskirjassaan Organisaation osaamisen strateginen hallinta (2002, 47), että ”Porterin ajattelussa toiminnot kytkevät yhteen strategian, sen toteuttamisen sekä osaamisen. Strategia on joukko toimintoja, jotka on ryhmitelty tuottamaan arvoa tietylle kohdeasiakasjoukolle.”

 

 

Arvoista käytäntöön

Näin filosofi Maija-Riitta Ollila kirjassaan Moraalin tuolla puolen (1997, 119) tarkastellessaan moraalisten arvojen ja tosiasioiden suhdetta ja rooleja hyvinvoinnin taloustieteen sovelluksessa, politiikkasuositusten antamisessa: ”Sovellettaessa asetetaan ensiksi arvo, toiminnan tavoite. Tämän jälkeen esitetään periaatteet, joiden avulla arvo saavutetaan. Ehdotusta konkretisoidaan yhä edelleen, kunnes lopulta päädytään käytännön yksityiskohtaisiin menettelytapaohjeisiin.” 

 

Otsikkomme oli kansanopisto uskonyhteisön arvojen edistäjänä. Ollilan kaava soveltuu myös kansanopistossa arvojen matkakuvaukseksi. Seppo Niemelä toteaa teoksessa Sivistystyö (2008, 19,44), että ”kansansivistys on opetushallituksen kokonaisuudessa ainoa alue, joka saa olla avoimesti arvolähtöinen. -- Arvot ja ongelmat liittyvät yhteisöjen eettisiin ja tunnesidonnaisiin ulottuvuuksiin. Samalla arvot ovat osa identiteettiä.”

 

Pastori, terapeutti Seppo Jokinen puhuu kirjassaan Puhu rakkaudesta (2008, 163) itsensä ja kutsumuksensa arvostamisesta ja nostaa esiin tärkeän seikan: ”Kutsumusta voi soveltaa elämäänsä muutenkin kuin tekemällä sitä työtä, johon on kutsuttu. Kutsumus on yhtä paljon sitä, että löytää elämänsä arvon ja oman itsensä arvon.”



Kansanopisto ja arvot

”Kansanopisto-opiskelu on sisäoppilaitosmuotoista, kokoaikaista päiväkoulutoimintaa. Arvo- ja aateperustat rakentavat opistojen toimintaa eri tavoin kuin kansalaisopistoissa ja muissa vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.” Näin kirjoittaa Helena Koskinen Kansanopistokirjassa (2005, 31,32). Koskinen toteaa myöhemmin, että ”asiakkuus perustuu vapaaehtoisuuteen. Asiakas valitsee palvelun ja toimii maksajana tai käyttäjänä tai molempina. Asiakasnäkökulma ilmenee opistossa opiskelijakeskeisyytenä, mikä on kansanopistojen profiilien keskeisin ilmapiiritekijä” (2005, 37).

 

Päivi Tuomola-Karp toteaakin samassa kirjassa (2005, 68), että kansanopistot ”ovat sisäoppilaitoksia, joiden tarkoituksena on edistää kansalaisten omaehtoista opiskelua”. Helena Koskisen mukaan kansanopistonkin kohdalla ”kulttuuriset juuret kiinnittävät yksilöt ja yhteisöt taustoihinsa, arvoihin ja totuttuihin toimintamalleihin... Verkostot voivat vahvistaa vanhaa kulttuurista arvoperustaa ja lisätä entisestään yhteenkuuluvuutta”. (2005, 43,44)

 

Murikka-opiston rehtori ja myöhemmin myös Suomen Kansanopistoyhdistyksen puheenjohtaja Aki Ojakangas sekä Oriveden Opiston rehtorina toiminut Jaakko Masonen sanovat Kansanopistokirjassa (2005, 115, 118) puhuessaan arvoista ja oikeudenmukaisuudesta, että kansanopiston rehtorin tulee ”ajatella ratkaisujaan samanaikaisesti opiskelijoiden, opettajien, muun henkilökunnan ja opiston taustayhteisön kannalta”. Kansanopistojohtaminen on opetuksellisen perustehtävän ohella myös ”sen värin tunnustamista, jolla opisto on maalattu: taustayhteisön arvot, historia ja sen mukanaan tuomat käytänteet sävyttävät johtamista. Ajoittain taustasidosten ja käytännön dynaamisten ratkaisujen välille syntyy ristiriitoja, joita on ratkottava”.

 

”Värin tunnustamiselle” on esitetty varauksiakin. Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksessa Kansanopistojärjestelmä (2004, 44,45) todetaan, että ”mitä enemmän kansanopisto painottaa omaa erityistä aate- ja arvotaustaansa, sitä enemmän voidaan tämän painotuksen katsoa myös rajaavan opiston koulutuksen kohderyhmää. Vapaan sivistystyön laki antaa kansanopistoille kuitenkin tämän mahdollisuuden.”

 

Seppo Niemelä lausuu Kansanopistokirjassa (2005, 318-320), että ”oman ajattelun herättäminen on opiskelijansa sivistymiseen pyrkivän opettajan ensimmäinen testi… Kypsä sivistysopettaja oppii iloitsemaan prosessista, jossa ’tiedon annettu sisältö’ muuttuu ’tietävän tavaksi tietää’. Useimmat vanhat totuudet kestävät ajan saatossa kritiikin testin, mutta eivät kaikki. Ja juuri siksi kritiikki – paitsi että se tekee ajattelusta itse koeteltua ja omaa – synnyttää uusien sukupolvien mukana kulttuuria uudistavia ideoita. -- On kunnioitettava opiskelijan oikeutta löytää oma ajattelunsa ja oma tiensä elämässä.”

 

Jo aikanaan Timo Toiviainen totesi Vapaan sivistystyön visiot –teoksessa (2002, 169), että ”minkä tahansa sivistyspääoman arvo on rajoitettu, ellei sitä jaeta muiden ihmisten kanssa. Näin ollen sivistystyö lähtee kasvamaan yksilöstä, mutta se saa varsinaisen merkityksensä vasta yhteisössä”. Sivistys on tärkeää. Opetushallituksessa työskentelevä opetusneuvos Marja Anitta Pehkonen totesi antisivistyksestä Kansanopistokokouksessa Helsingissä 12.10.2018 näin: ”Antisivistys ei usko siihen, että maailma voi tulla paremmaksi, jos yhteistä hyvää tavoitellaan vapaan koulutuksen, kulttuurin, yhdistys- ja vapaaehtoistoiminnan kautta. Ei… Antisivistys ei kuuntele muiden näkemyksiä. Antisivistys ei halua ymmärtää asioiden taustalla olevia syitä. Antisivistys ei katso asiakseen, eikä se osaa, perustella tekojaan ja näkemyksiään, vaan päämäärä pyhittää törkeimmätkin keinot.”

 

Seppo Niemelä puhuu myös Sivistyminen-teoksessa (2011, 239) yksilöllisen identiteetin syntymisestä. ”Minän ja maailman kohtaamisen prosesseissa syntyy jatkuvuuden omaava itsenä olemisen tila, minäkuva tai identiteetti, joka yksilöllisenä vastaa kysymykseen ”kuka minä olen” ja yhteisöllisenä kysymykseen ”keihin minä kuulun”.

 

Grundtvigin mukaan identiteetti ei ole rationaalinen, loogis-tieteellinen, vaan puhutun kielen synnyttämä narratiivinen asia. Narratiivisuus on persoonallisen identiteetin ja kollektiivisen yhteisön muodostumisen edellytys.

 

Puhuessaan aiheesta ”Miten vapaa sivistystyö tekee toimintansa tärkeyden ymmärrettäväksi ja näkyväksi?” opetusneuvos Marja Anitta Pehkonen totesi Kansanopistokokouksessa (2018), että sivistyksen ”olemusta tulkitaan aina uudestaan, eikä tulkinta ole koskaan lopullinen. Keskeistä on tunnistaa yhteisöllisen ja yksilösivistyksen ero ja keskinäinen vuorovaikutus”. Myös Kansanopistokokouksen (2018) puheenvuorossaan ”Koulutus huomisen hyvinvoinnin rakentajana” Sitran asiantuntija Jenna Lähdemäki-Pekkinen oli samoilla linjoilla: ”Oppilaitosten tulisi kasvattaa ihmisiä, joilla on kykyjä, taitoja ja asennetta tarttua viheliäisiin ongelmiin. Koulutuskentällä on tarpeen käydä jatkuvaa tulevaisuussuuntautunutta tarkoitus- ja arvokeskustelua. Oppilaitosten ja muiden yhteiskunnan toimijoiden vuorovaikutusta on vahvistettava. Siirtymä yhteiskuntaan, jossa eletään hyvää elämää maapallon kantokyvyn rajoissa, edellyttää osaamiselta ja koulutukselta paljon.”

 

Toisaalla Seppo Niemelä toteaa Sivistyminen –teoksessa (2011, 240), että ”tärkeä osa omaehtoista yhteisöllistä ja yhteiskunnallista toimintakykyä ja samalla yksi näkökulma potentiaalien toteutumiseen on yksilöllisille valmiuksille rakentuva aktiivinen kansalaisuus… Vanha laki vapaasta sivistystyöstä piti yhtenä tavoitteena ´kykyä toimia yhteisössä´.”

 

 

Taustayhteisön arvot

Ison Kirjan taustalla on Iso Kirja ry, jonka jäseninä on 155 suomalaista helluntaiseurakuntaa. Sen, millaiset ovat seurakuntien arvot, ratkaisee paljolti se, miten seurakuntia johdetaan.

 

Teoksessa Kohti hyvää seurakuntahallintoa (2014, 27-29, 31,33) Kangasoja, Luoma ja Mantsinen puhuvat paljon eettisestä johtamisesta. Aikomus ei tähän yksin riitä. ”Päätetään tehdä arvojen mukaisia valintoja, mutta konkreettiset teot jäävät aikomusasteelle tai toiminta voikin olla erilaista kuin aikomukset, joita on esitetty puheessa. -- Vanhimmisto, joka on käynyt syvällisen oppi- ja arvokeskustelun ja määritellyt yhteiset arvot ja joka ymmärtää vanhimmiston tarkoituksen ja merkityksen seurakunnalle, alkaa vähitellen soveltaa oikeudenmukaisuusetiikkaa.”

 

”Vanhimmiston antama esimerkki on tärkein, jotta seurakunnasta voisi muodostua esimerkillinen arvoyhteisö. -- Organisaation menestyksen kannalta on oleellista, että johdolla, esimerkiksi vanhimmilla, on selkeä käsitys arvoista ja niiden soveltamisesta käytäntöön. -- Palveleva johtajuus perustuu keskeisesti arvoille, joita ovat rehellisyys, myönteisyys, kannustavuus ja vastuullisuus.” Palvelevalla johtajalla on ”tukenaan vahva itsetietoisuus, joka perustuu seurakunnan missioon, oppiin ja arvoihin. Tietoisuus lisää eettisten, moraalisten ja arvoihin perustuvien asioiden ymmärtämistä.”

 

Iso Kirja -opiston taustayhteisön eli Suomen helluntaiseurakuntien uskon pääkohdat hyväksyttiin Seinäjoen Talvipäivillä 19.1.2001. Ne on kirjattu Suomen Helluntaikirkon arvojen kanssa kirkon nettisivuille. Arvot on kirjattu näin: ”Olemme uskollisia Raamatun auktoriteetille, ankkuroimme julistuksemme ja toimintamme Raamatun periaatteisiin ja pitäydymme opissamme ja teologisissa perusteluissamme Raamattuun. Tämä tarkoittaa sitä, että:

– korostamme Jumalan armon ilmestymistä Jeesuksessa Kristuksessa ja Pyhän Hengen osallisuutta ja vaikutusta seurakunnan keskellä,

– helluntaiseurakunnat ovat voimakkaasti evankelioivia ja sieluja voittavia, ne elävät jatkuvassa Pyhän Hengen uudistavassa vaikutuksessa ja tarjoavat ihmisläheisen ja hoitavan seurakuntaelämän,

– helluntaiseurakunnat ovat itsenäisiä ja vanhimmistojohtoisia,

– helluntaiseurakunnat ovat keskenään helluntaiherätyksen sisäistä yhtenäisyyttä järjestelmällisesti vahvistavassa yhteydessä ja yhteistoiminnassa.”

 

Iso Kirja -opiston johtokunta keräsi yhteen 12.3.2010 myös ne taustayhteisöön, (ja opetuksen osalta helluntaikoulukuntaan), liittyvät opilliset linjaukset, joihin / jotka Iso Kirja -opisto on tavalla tai toisella sitoutunut / allekirjoittanut (mm. jäsenyyden kautta):

– Ison Kirjan omat arvot

– Suomen helluntailiikkeen uskon pääkohdat

– European Pentecostal Theological Association (EPTA), Pentecostal European Mission (PEM), Pentecostal European Fellowship (PEF), Pentecostal World Fellowship (PWF).

 

 

Kansanopisto ja taustayhteisön arvopohjalle rakentaminen

Vapaan sivistystyön piiriin kuuluvien kansanopistojen tehtävää on siivittänyt valtiovallan koulutuspoliittinen tahto tukea erilaisten kansanliikkeiden parissa syntynyttä sivistys- ja koulutustarpeen huomioimista. KansanOpisto -lehdessä (5/2007, 8) julkaistussa artikkelissa Parkkila toteaakin, että ”Iso Kirja -opisto on oivallinen esimerkki kansanopistosta, joka täyttää aatetaustansa kansanliikkeen koulutustarvetta”.

 

Laki vapaasta sivistystyöstä 21.8.1998/632 (§2) toteaa näin: ”Kansanopistot ovat kokopäiväistä opetusta antavia sisäoppilaitoksia, jotka järjestävät nuorille ja aikuisille omaehtoisia opintoja, edistävät opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia sekä kasvattavat heitä yksilöinä ja yhteiskunnan jäseninä. -- Edellä tarkoitetut oppilaitokset voivat 4 §:n mukaisessa koulutustehtävässä painottaa myös arvo- ja aatetaustaansa, kasvatustavoitteitaan tai erityisiä koulutustehtäviään.”

 

Ison Kirjan strategiasta kirjoittaessaan teoksessa Lähinnä tietopuolista kirjallisuutta (2008, 3) Marko Halttunen sanoo arvoista, että ne ”kuvaavat toiminnan perustaa. Arvot ovat pyhiä ja luovuttamattomia eikä toiminta voi koskaan olla ristiriidassa organisaation arvojen kanssa. Euroopan Unionissa yleisesti käytössä oleva laadunarviointimalli Common Assessment Framework (CAF) kysyykin ensimmäiseksi, mitä organisaation johto tekee kehittääkseen vision, mission ja arvot sekä tiedottaakseen niistä.”

 

Filosofi Maija-Riitta Ollila kirjoittaa teoksessaan Johtajan parempi elämä (2010, 101, 106), että arvoja ”on tapana ajatella ankkureina, jotka heitämme tulevaisuuteen. Menemme kohti päämääriä, jotka tämänhetkisen viisautemme varassa olemme asettaneet. Kun henkilö ilmoittaa arvokseen rehellisyyden, se ei tarkoita, että hän tähänastisessa toiminnassaan olisi aina onnistunut toimimaan asettamansa arvon mukaisesti”. Ollila toteaa myös, että ”valittujen arvojen on kyettävä toimimaan mittoina, joita käytämme toimiemme arvioimiseen... Erilaiset näkökohdat ovat ristiriidassa keskenään, ja arvojemme tulee ilmaista, mitä asioita pidämme toisia tärkeämpinä”.

 

Henkisen ja hengellisen kasvun edistämiseen -teoksessa (2001, 14) Kangasojan mukaan ”pelkkä tietoisuus lain tarkoittamasta oman arvopohjan toteuttamisen vapaudesta ei riitä. Arvopohja on muutettava missioiksi, tulevaisuudennäyksi, päämääriksi ja strategioiksi sekä arjessa näkyviksi asioiksi.” Hän toteaa myös, että ”taustayhteisön arvopohjaa edistävässä kansanopistossa voidaan odottaa arvojen hyödyn ja merkityksen ymmärtämistä… Sitä edellyttää yhteinen tieto yhteisistä arvoista… arvojen tehtävä on tukea ryhmän yhteistoimintaa, elämää sekä toiminnan ja tulosten laatua.”

 

Toistuvasti Suomen arvostetuimmaksi yritysjohtajaksi valittu Matti Alahuhta sanoo kirjassaan Johtajuus, kirkas suunta ja ihmisten voima (2015, 136-138), että ”määritellyt arvot ovat erinomainen työkalu” ja määriteltyjen arvojen tulee olla riittävän lähellä nykytilaa. ”Arvoissa tulee kuitenkin olla tiettyä tavoitteellisuutta, sillä niiden tulee näyttää haluttu kehityksen suunta.”

 

Sivistys- ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Pilvi Torsti sanoi Kansanopistokokouksessa 11.10.2018 puhuessaan aiheesta ”Ketä varten kansanopisto?”: ”Tekemistä ja vimmaa ajaa motiivi, joka syntyy arvoista. Vaikka monet asiat muuttuvat maailman eläessä ympärillämme, peruslähtökohdat pysyvät.”

 

 

Johtokunta ja arvot

Erinomaisesti mm. arvojen varaan rakentamista kuvaavassa kirjassaan Henkisen ja hengellisen kasvun edistämiseen (2001, 13, 45) Matti Kangasoja nostaa esiin koulutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä sekä hallinnosta vastaavan johtokunnan roolin: ”Johtokunta on vastuussa arvopohjan toteutumisesta taustayhteisölle.” Taustayhteisön arvo- ja aatepohjan on siirryttävä johtokunnan määrittämiin missioon, tavoitteisiin, päämääriin ja strategioihin. ”Pitkällä aikavälillä on arvioitava toiminnan vaikuttavuutta ja hyötyjä sekä onko toiminta ollut mission mukaista.” Yksi tapa selvittää johtokunnan jäsenten tietoisuutta ja käsityksiä – myös arvopohjasta, on kysely itsearvioinnin pohjaksi. Tällainen tehtiin mm. Iso Kirja -opistossa jo vuonna 2000. Tämän kyselyn pohjalta selvitettiin

– koulutuksen ylläpitäjän keskeisimmät arvot,

– koulutuskeskuksen arkisen toiminnan keskeiset arvot ja miten ne ilmenevät käytännössä,

– koulutuskeskuksen tarjoaman koulutuksen keskeisimmät arvot ja miten ne näkyvät koulutuksen sisällöissä,

– johtokunnan oman toiminnan keskeisimmät arvot,

– mitkä tulisi olla keskeisiä tavoitearvoja eli mitä asioita tulisi enemmän arvottaa.

 

Kangasoja toteaa, että kyselyn pohjalta kokonaisuutta tarkastellen näyttäisi, että ”keskeiset helluntailaisuuden identiteetin osat Raamattu-uskollisuus, henkilökohtainen usko ja uskon mukainen elämä, karismaattisuus, seurakunta sekä lähetystyö ovat arvopohdintojen perusjuonteena”.

 

 

Ison Kirjan arvot

Arvot ovat asioita, joita organisaatiossa pidetään tärkeinä tai joita tavoitellaan. Ne ovat organisaation toiminnan perusta ja ne pyritään todentamaan kaikessa toiminnassa. Parhaimmillaan ne näkyvät kaikessa, myös ihmisten välisissä suhteissa. Arvot ovat yhteisiä ja ne koetaan yhteisiksi. Omistajan, organisaation johdon, eri ihmisten tai eri toimintojen arvot eivät voi olla yhteisten arvojen kanssa ristiriitaisia.

 

Johtokunnan itsearviointikysely ja sen pohjalta tehty työ näkyi myös sen jälkeen laaditussa strategiassa, jonka viimeinen päivitys ulottui vuoteen 2015. Iso Kirja ry:n strategiaan tuolloin kirjatun mission mukaan ”Iso Kirja palvelee yksilöitä, perheitä, seurakuntia ja yhteiskuntaa tarjoamalla koulutusta ja virkistystoimintaa. Tavoitteena on kutsumuksen löytäminen ja vahvistaminen sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen.”

 

Iso Kirja -opiston arvot ovat heijastaneet myös Suomen Helluntailiikkeen ja Helluntaikirkon arvoja. Raamattu-uskollisuus tarkoittaa sitoutumista Raamattuun ajattomana ja luotettavana Jumalan Sanana ja Raamatun sanoman soveltamista nykyajassa.

 

Pyhän Hengen persoonallisen toiminnan korostaminen tarkoittaa Pyhän Hengen roolin tunnustamista merkittävänä osana Raamatun opettamaa seurakuntaelämää ja kolmiyhteisen Jumalan toimintaa, sekä armolahjojen ja Hengen hedelmän arvostamista osana yksilön ja seurakunnan elämää.

 

Kristittynä ihmisenä kasvaminen tarkoittaa valmiutta kasvaa henkilökohtaisessa jumalasuhteessa Jumalan Sanaa noudattaen. Tahtoa kasvaa ihmissuhteissa ja yhteisön jäsenenä, sekä halua vastata ihmisten tarpeisiin aidolla ja lähimmäistä kunnioittavalla tavalla, sekä sitoutumista uuden oppimiseen.

 

Helluntai-identiteetin ja seurakuntayhteyksien vaaliminen tarkoittaa sitoutumista helluntaiherätyksen uskon pääkohtiin, tunnustautumista helluntaikristilliseen etiikkaan, halua vahvistaa vuorovaikutusta ja kumppanuutta helluntaiseurakuntien ja helluntaiherätyksen yhteisten yhteisöjen kanssa, sekä tahtoa kehittää helluntaiseurakuntien hengellisiä ja toiminnallisia valmiuksia.

 

Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja kansainvälisyys tarkoittaa tahtoa kasvattaa kristillisiä arvoja todeksi eläviä vaikuttajia, halua tehdä yhteistyötä kansallisten ja kansainvälisten kumppaneiden kanssa.

 

 

Arvot ja linjaukset

Arvot ja taustayhteisön kunnioittaminen näkyivät myös tehdyissä linjauksissa. Johtokunta hyväksyi 12.3.2010 Iso Kirja -opiston opetustehtäviä koskevia toimintalinjauksia:

– Opettajana voi opistossa aineesta riippuen toimia yksittäisissä kursseissa hyvinkin monenlaisen koulutuksen ja taustan omaava, joka kunnioittaa arvojamme ja toimintatapaamme.

– Teologisia ja raamattuaineita opettavilta edellytämme halua allekirjoittaa helluntaiseurakuntien uskon pääkohdat ja Ison Kirjan arvot sekä halukkuutta toimia opetustehtävässä niin kurssi- kuin akateemisella tasolla opiston eetos (eetos = ”hyvä tapa, moraalinen arvo”) huomioiden.

 

Linjauksessaan johtokunta otti kantaa muun muassa myös siihen, millainen on opiston kurssi- ja akateemisen tason opetuksen eetos, eli miten teemme helluntailaista teologiaa:

– Opettaessamme tuomme kunnioittaen ja vahvasti esiin perinteisen helluntainäkemyksen, nöyrällä uskalluksella arvioida sitäkin viisaudella Sanan valossa.

– Tuomme esiin myös muita näkemyksiä perusteluineen: helluntailaisuudessa Suomessa ja maailmalla, muissa herätysliikkeissä ja kirkoissa Suomessa ja ulkomailla, eri teologisissa koulukunnissa ja traditioissa.

– Ohjaamme opiskelijoita perinteitä kunnioittaen luomaan helluntaiteologiaa, antaen tietoa ja työkaluja Raamatun tutkimiseen sekä oman näkemyksen perusteltuun muodostumiseen.

– Ensimmäisenä vuonna opetus painottuu johdantotasolle ja laajan yleiskuvan antamiseen. Toisena vuonna sisällön rinnalla aletaan nostaa esiin pohtivaa näkökulmaa. Kolmannella vuodella ja Master of Theology (MTh) -tasolla tavoitteena on pohtiva, arvioiva ja uskonsa ja oppinsa perustelemaan pystyvä henkilö.

– Opettajina painotamme kaikilla tasoilla ihmisenä kasvamista, kykyä arvostaa vanhaa, tutkia uutta ja löytää Jumalan johdatuksessa tie palvellen rakentaa seurakuntia.

– Muissa kuin suoraan teologisissa aineissa teologisen näkökulman mukaan ottaminen on oma myönteinen haasteensa kaikissa seurakuntatyöhön liittyvissä aineissa (esimerkkinä mm. johtaminen). Kaikissa näissä aineissa pyritään antamaan eväitä ja taitoja toimia tietojaan käyttäen seurakunnan parhaaksi.

 

Johtokunta totesi, että Iso Kirja kantaa helluntailaisen oppilaitoksen leimansa ilolla. Iso Kirja ei pyri olemaan liberaali eikä konservatiivinen koulu, vaan helluntailainen.

– Pääpainopisteemme on seurakuntatyö / käytännön teologia. Opetussuunnitelma / sisältö / materiaalin valinta on Ison Kirjan käsissä, sen vaki- ja tuntiopettajien. Näin on ollut myös Walesin yliopiston validoimissa ohjelmissa!

– Brittiyhteistyön vaikutus on tuonut koulutukseen omana erityispiirteenä sen, että johdantovuoden jälkeen, erityisesti kolmantena vuotena ja MTh:lla laajaan yleistiedon antamiseen keskittymisen sijasta poraudutaan opetuksessa syvälle muutamassa kohdin ja näin esimerkin kautta opetetaan malli, jota opiskelija voi hyödyntää kaikissa muissakin kohdissa saadakseen tietotaitoa.

 

Yliopistoyhteistyö aiheutti myös sen, että oli mietittävä sitä, miten helluntailaisuus ja akateemisuus mahtuvat saman katon alle. Neuvotellessamme 2003 Walesin yliopiston kanssa mahdollisesta yhteistyöstä selvitimme asiaa yliopiston näkökulmasta. Heidän ”faith community” –periaatteensa vakuutti meille, että voimme opetustyössämme toimia helluntailaista koulukuntaa edustaen, kunhan työssämme muutoin noudatamme akateemisia pelisääntöjä.  

 

Yliopistoyhteistyö on sopinut yhteen Ison Kirjan arvojen kanssa.  Assemblies of God -liiketaustaisen Global Universityn tunnuslause on ”Impacting Eternity - winning the lost and training the found - everywhere!” University of Walesin motto on puolestaan “Goreu Awen Gwirionedd – The Best inspiration is Truth”. 

 

Australialaisen Alphacrucis Collegen missio on “Equipping Christian leaders to change the world” ja visio ”A global Christian university, transforming neighbourhoods and nations.” Arvot on puolestaan kirjattu näin:

– Christ-centred: Committed to the teachings and example of Jesus Christ.

– Excellence: Committed to the pursuit of excellence.

– Integrity: Committed to the highest level of integrity.

– Innovation: Committed to innovation and continuous improvement.

 

 

Osaaminen käytäntöön

Teuvo Toivanen kuvaa teoksessa Hyvin tehty - Avaimia työhyvinvointiin (2014, 37,38) hengellisen johtajan ammattitaitoon liittyviä osaamisalueita. Nämä ovat niin palkattujen kuin vapaaehtoistyöntekijöiden jatkuvalle osaamisen kehittämiselle tärkeitä. Aihealueet ovat mukana myös Ison Kirjan koulutuksessa. Listaan kuuluvat niin tiedollinen, hallinnollinen, teknistaidollinen ja taidollinen osaamisalue, mutta mukana ovat myös minän osaamisalue, eettinen osaamisalue sekä kutsumustietoisuuden osaamisalue. Eettisen osaamisalueen sisään kuuluvat niin hyveellinen luonne, kristillinen todellisuuskäsitys ja ihmiskäsitys sekä kristilliset arvot, etiikka ja moraali. Kutsumustietoisuus pitää puolestaan sisällään uskonkuuliaisuuden, Pyhän Hengen osallisuuden ja hengellisen kasvun.

 

Kuten Kangasoja, Luoma ja Tossavainen sanovat teoksessa Matkalla uudistavaan seurakuntajohtamiseen (2009, 74) ”vuorovaikutus ja yhdessä oppiminen muuttavat arvoja samanlaisiksi ja edistävät ’terveen opin’ ymmärtämistä. Näin arvot liittyvät kiinteästi yhteiseen oppimiseen ja kasvuun.”

 

E. Olavi Salminen ja Teuvo Toivanen puhuvat myös johtajuuteen liittyvistä arvoista. Palveleva johtajuus – Miten johdan itseäni ja muita -teoksessa (2011, 30,118) he nostavat esiin lähteitään lainaten, miten johtajan pitää osata ”elää arvonsa todeksi” ja toisaalta ”saada ihmiset toimimaan arvojen, toimintaperiaatteiden, strategioiden ja tavoitteiden mukaisesti”.

 

Elävä usko näkyy yllä olevien arvojen mukaisessa elämässä. Teoksessa Lähinnä tietopuolista kirjallisuutta (2008, 77) Parkkila kuvailee sitä, miten oppilaitoksessa ei vain opeteta sanallisesti, vaan miten myös osaaminen laitetaan käytäntöön: ”Taustaliikkeelle ominainen kristillinen vakaumus ja usko näkyvät opiston arjessa. Internaattitoimintaan kuuluu olennaisena osana seurakuntaelämästä tuttuja ja myös seurakuntaelämään valmentavia elementtejä. Yhteinen jumalanpalvelus, rukoushetket… erilaiset syventymispäivät ja seurakunnallisten tilaisuuksien pito ja harjoittelu, ’osaaminen käytäntöön’ -periaatteella kuuluvat asiaan… Viikoittainen jumalanpalvelus on hyvä esimerkki tapahtumasta, jonka opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat yhdessä henkilökunnan kanssa. Kristillinen elämä on arjessa mukana olevaa ja tämä näkyy myös opiskelijoiden elämässä.”

 

Saman huomion tekivät jo aikanaan Jukka Määttä ja Pentti Yrjölä Opetushallituksen arviointisarjassa Perinteen ja nykyajan puristuksessa, Kansanopistojen arviointi (2001, 48): ”Eräiden pienempien herätysliikkeiden opistojen arvot näkyvät selvästi toiminnassa, ja myös opiskelijat sekä henkilökunta ovat tavallisesti sitoutuneet yhteiseen arvotaustaan.”

 

 

Uusi strategia 2019–2022

Kuluvan vuoden aikana on Isossa Kirjassa työstetty yhdessä, johtokunta, hallitus ja henkilökunta mukaan lukien, uutta strategiaa vuosille 2019-2022. Sen yhteydessä on ollut hyvä tarkastella myös aiemmin valittuja arvoja ja niiden näkymistä toiminnassa tämän ajan peiliä vasten. 5.11.2018 hyväksytyssä strategiassa uudeksi missio-lauseeksi muodostui ”Iso Kirja varustaa elämään ja palveluun – Tuemme kristillistä kasvua tarjoamalla monipuolista teologista koulutusta ja tuottamalla laadukkaita valtakunnallisia tapahtumia. Tarjoamme turvallisen ympäristön innostaviin kohtaamisiin ja kokemuksiin.”

 

Uuden visiomme mukaan ”Olemme merkityksellinen, elinvoimainen ja laadukas – Vuonna 2022 olemme elinvoimainen kristillinen opisto, jossa on hyvä oppia, virkistyä ja työskennellä”.

 

Tavoitteissa näkyy edelleen myös kansanopistomme rooli uskonyhteisön arvojen edistäjänä:

– Hyvin johdetulla työyhteisöllä on yhteinen ymmärrys päämääristä.

– Vuorovaikutus seurakuntien kanssa on aktiivista.

– IK-opisto tukee seurakuntien kehittämistyötä.

– Yhteistyö herätysliikkeen yhteisöjen kanssa on aktiivista.

 

 

Loppusanat

Olemmeko lopulta kyenneet edistämään uskonyhteisömme arvoja? Kangasoja, Luoma ja Tossavainen toteavat teoksessa Matkalla uudistavaan seurakuntajohtamiseen (209, 73), että arvot ”liittyvät myös tulevaisuudennäkyyn. Niihin sisältyy ajatus toivotusta päämäärästä; hyvästä yhteisöstä, hyvästä toiminnasta ja hyvästä/oikeasta elämästä.”

 

Jos kansanopistossamme opiskelleet ja meiltä valmistuneet ovat oppineet Paavalin sanoja (Fil. 2:1-4 ja 4:8-9) mukaillen jotakin Jumalasta, jotakin lähimmäisistään, jotakin kutsumuksestaan, jotakin nöyryydestä, joitakin tietoja ja taitoja, jotakin rakkaudesta – ja jos se jokin siirtyy heidän mukanaan seurakuntiin ja elämään siellä, missä he ovat – niin sitten olemme jossain määrin onnistuneet.

 

 

Pasi Parkkila

 

 

Kirjoittaja on IK-opiston apulaisrehtori.  

 

 

 

 

 

 

Lähteet:

 

https://www.ac.edu.au/about/vision-mission-values/

Alahuhta, M. 2015. Johtajuus, kirkas suunta ja ihmisten voima. Docendo.

Filosofian sanakirja. 1999. WSOY.

https://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1998/19980632

https://www.globaluniversity.edu/about_index.cfm

Harju, A. 2018. Onko kansansivistys ylisukupolvinen ilmiö? Kansanopistokokous 11.10.2018. Paasitorni, Helsinki.

Häkkinen, K. 2013. Nykysuomen etymologinen sanakirja. Sanoma Pro Oy.

Iso Kirja 2019-2022 Strategia. Hyväksytty Iso Kirja -opiston johtokunnassa ja Iso Kirja ry:n hallituksessa 5.11.2018.

Jokinen, S. 2008. Puhu rakkaudesta. Päivä.

Juteini, J. 1781-1855. Laulu Suomessa. Suomalainen kansansävelmä. Teoksessa Pukkila, J., Rautio, M. Musiikkia oppimaan, Musiikki Fazer.

Kangas, L. 2014. Aatteita ja tietoa elämäntielle. Alkio-opisto 1947-2013. Alkio-opiston kannatusyhdistys ry, Korpilahti.

Kangasoja, M. 2001. Henkisen ja hengellisen kasvun edistämiseen. Iso Kirja –koulutuskeskuksen johtokunnan itsearviointi.

Kangasoja, M., Luoma, M. ja Mantsinen, T. 2014. Kohti hyvää seurakuntahallintoa. Aikamedia.

Kangasoja, M., Luoma, M ja Tossavainen, M. 2009. Matkalla uudistavaan seurakuntajohtamiseen. Aikamedia.

https://www.kansanopistot.fi/?sivu=esittely 

Laitila, J. 2018. Arvotausta kestävän opiston pohjalla. Kansanopistokokous 12.10.2018. Paasitorni, Helsinki.

Lehtonen, T. J. 2002. Organisaation osaamisen strateginen hallinta. Väitöskirja, Tampereen yliopisto.

Lähdemäki-Pekkinen, J. 2018. Koulutus huomisen hyvinvoinnin rakentajana. Kansanopistokokous 12.10.2018. Paasitorni, Helsinki.

Lähinnä tietopuolista kirjallisuutta. Matti Kangasoja 60 vuotta. 2008. Iso Kirja ry.

Määttä, J. ja Yrjölä, P. 2001. Perinteen ja nykyajan puristuksessa. Kansanopistojen arviointi. Opetushallitus, arviointi 10/2001.

Niemelä, S. 2011. Sivistyminen. Sivistystarve, -pedagogiikka ja –politiikka pohjoismaisessa kansansivistystraditiossa. Kansanvalistusseura ja Snellman-instituutti, Keuruu.

Niemelä, S. 2008. Sivistystyö. Maaseudun Sivistysliitto, Työväen Sivistysliitto, Kansan Sivistystyön liitto, Kansallinen Sivistysliitto, Svenska Studiecentralen, Vihreä Sivistys- ja Opintokeskus.

Nykysuomen sanakirja 5, 1996. WSOY.

Nykysuomen tietosanakirja 4, 1993. WSOY.

Ollila, M-R. 2010. Johtajan parempi elämä. WSOYPro.

Ollila, M-R. 1997. Moraalin tuolla puolen. WSOY.

Parkkila, P. 2007. Kansanopisto aatetaustansa koulutustarvetta täyttämässä. KansanOpisto Folkhögskolan –lehti 5/2007.

Pehkonen, M. A. 2018. Miten kansanopiston tulee kehittyä? Mikä on kansanopiston kärkihanke? Kansanopistokokous 12.10.2018. Paasitorni, Helsinki.

Salminen, E. O. ja Toivanen T. 2011. Palveleva johtajuus – Miten johdan itseäni ja muita. Aikamedia.

https://www.suomenhelluntaikirkko.fi/info/tietoja_suomen_helluntaikirkosta/arvot_visio_ja_missio

https://www.suomenhelluntaikirkko.fi/tunnustus_ja_opetus_2

Tervo, J. 2005. Elävän sanan koulussa. Reisjärven kristillinen opisto 50 vuotta. Reisjärven kristillinen opisto. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry. Oulu.

Toivanen, T. (toim.) 2014. Hyvin tehty – Avaimia työhyvinvointiin. Aikamedia.

Toiviainen, T. 2002. Vapaan sivistystyön visiot. Castrenilaista laatuviiniä uusissa tammitynnyreissä. Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto.

Torsti, P. 2018. Ketä varten kansanopisto? Kansanopistokokous 11.10.2108. Paasitorni, Helsinki.

Valtiontalouden tarkastusvirasto. 2004. Tarkastuskertomus 81/2004, Kansanopistojärjestelmä.

Virtanen, S. & Marjomaa, V. (toim.). 2005. Kansanopistokirja. Kansanvalistusseura, Helsinki.

http://www.wales.ac.uk/en/AboutUs/RobesandRegalia/ArmsandCrest.aspx



Opetus
51

Opetus10.4.2024 | Wosenu-Bacha Dandena


1800-luvun lopulta lähtien kristityt ympäri maailmaa ovat työskennelleet kristittyjen yhteyden puolesta. On pidetty kirkolliskokouksia ja muodostettu...
Opetus1.4.2024 | Samuel Tedder
En lakkaa ihmettelemästä sitä, että täältä pienestä maasta Pohjolassa – maailman näkökulmasta laidalta – Jumala on ihmeellisesti lähettänyt ihmisiä antamaan itsensä j...
Opetus27.3.2024 | Samuel Tedder


Juutalaisten pääsiäisjuhlan heprealainen nimi pesah tarkoittaa ohi kulkemista. Nimi tulee siitä, että pääsiäisyönä Jumalan lähettämä tuomion enkeli kulki Egyptin...
Opetus24.3.2023 | Janne Saarela
Pitkäperjantain murhe vaihtui kolmannen päivän aamuna hämmästykseen ja riemuun, kun Jeesuksen hauta löydettiin tyhjänä. On mahdollista listata kuusi vankkaa tosiasia...
Opetus13.3.2024 | Merja Hakala
Sitten Jeesus nousi vuorelle. Hän käski luokseen ne, jotka hän oli valinnut, ja he lähtivät hänen mukaansa. Nämä kaksitoista Jeesus kutsui olemaan kanssaan lähettääks...
OpetusDaniel Hug | 6.3.2024
Kuulemme usein kertomuksia siitä, kuinka ihmiset löytävät Jeesuksen ja heidän elämänsä muuttuu. Jotkut tulevat uskoon dramaattisesti ja näkyvästi, kuten esimerkiksi Juokse, p...
Opetus29.2.2024 | Onni Haapala
Kamelinkarvoihin pukeutunut ja villimehiläisten hunajaa ravinnokseen syönyt profeetta Johannes Kastaja kulki Jeesuksen edellä julistaen: Kääntykää, sillä taivasten va...
Opetus14.2.2024 | Maarit Eronen

Istuin sängylläni. Olin alkanut harjoitella Jumalan äänen kuuntelemista niin, että kirjoitin päiväkirjaani kysymyksiä. Sitten tarkoitukseni oli kuunnella ja kirj...
Opetus4.2.2023 | Anniina Jakonen
Raamattua voi hyvällä syyllä sanoa bestselleriksi ja klassikoksi, sillä se on maailman myydyin, levinnein, siteeratuin ja käännetyin kirja. Tilastojen mukaan koko R...
Opetus30.1.2024 | Gordon D. Fee, Douglas Stuart
Nuoruudessamme tutustuimme Raamattuun niin, että siitä luettiin vain yksittäisiä jakeita tai osia ja näin etsittiin Jumalalta ”päivän sanaa”. Ajatelt...
Opetus11.1.2024 | Christian Knorr


Millä tavalla miellämme Jeesuksen? On hyvä pysähtyä miettimään, mitä hän kertoi itsestään. Edellisessä osassa pureuduimme siihen, mitä tarkoittaa, että...
Opetus5.1.2023 | Christian Knorr, Friedhelm Holthuis


Raamatussa kuvataan useita ajanjaksoja, jolloin ihmiset joko ryhmänä tai yksilöinä erottautuivat keskittymään Jumalaan ja omistautumaan...
Opetus4.1.2023 | Juan ja Katja Castillo

Palstalla vastataan kerran kuussa lasten teologisiin kysymyksiin.



Miksi Jeesuksen piti kuolla? – Iisak, 8 v.
Miksi J...
Opetus20.12.2023 | Elina Rautio
Huoneessa kaikuu kimeä itku. Kippuralle koukistuneet jalat ja kädet heiluvat ilmassa, pikkuruinen suu hamuaa ruokaa. Vauvan olemus rauhoittuu, kun äiti kietoo lapsen...
Opetus5.12.2023 | Anssi Tiittanen


Raamatun yksi tärkeimmistä muutoskuvauksista on Israelin kansan muuttuminen erämaavaelluksen jälkimainingeissa muukalaisista omistajiksi.
Muukalaisuusidentite...
Opetus30.11.2023 | Gordon D. Fee, Douglas StuartTehdäänpä seuraavat asiat selviksi: Raamattu ei ole pelkästään jokin jumalallinen ohjekirja. Se ei ole kultakaivos lupauksista, joihin tulee uskoa, eikä se ol...
Opetus21.11.2023

Raamatun lehdillä profeetta Elia tupsahtaa näyttämölle ilman juuri minkäänlaista esittelyä. Tiedämme hänestä kuitenkin jotain hyvin tärkeää: Elia palvelee Israelin Jumalaa (engla...
Opetus15.11.2023 | Elina Rautio

Kuuntele opetuskirjoitukseen liittyvä lyhyt videoalustus tästä.



Varmasti jokainen uskova on kokenut elämässään vaiheita, joll...
Opetus7.11.2023 | Anniina Jakonen
Onnelliset, aina kuolemaan asti niin myötä- kuin vastoinkäymisissä kestävät avioliitot tuntuvat käyvän yhä harvinaisemmiksi. Myös muut lähi-ihmissuhteemme kokevat...
Opetus1.11.2023 | Onni Haapala
Te olette maailman valo. Ylhäällä vuorella oleva kaupunki ei voi olla kätkössä. Eikä lamppua sytytetä ja panna vakan alle vaan lampunjalkaan, ja niin se l...
Opetus1.11.2023 | Juan & Katja Castillo, Lari Launonen, Miika Tolonen


Miksi Jeesus loi kivun? – Lukas, 4 v.

Kipu on elimistön tapa hälyttää, että jokin on vikana. Ju...
Opetus26.10.2023 | Samuel Kuusela
Ja minä näin uuden taivaan ja uuden maan; sillä ensimmäinen taivas ja ensimmäinen maa ovat kadonneet, eikä merta enää ole. Ja pyhän kaupungin, uuden Jerusalemin, m...
Opetus20.10.2023 | Ville Anttila
Nämä ovat myös ne kaksi asiaa, joihin keskittymällä tullaan paremmin voivaksi yhteisöksi. Kaksisuuntainen rakkaus on siis sekä hedelmä että juuri.
...
Opetus13.10.2023 | Tanja Närhi
Jumalalla on missio tässä maailmassa, ja teologiassa sitä kutsutaan termillä missio Dei. Tämä Jumalan missio lävistää koko Raamatun, ja sen päämäärä on Kristuksen ris...
Opetus2.10.2023 | Martti Ahvenainen
Joskus sanotaan, ettei meidän tarvitse seurata aikoja vaan keskittyä pelkästään evankeliointiin. Aikojen seuraaminen ei kuitenkaan estä evankeliointia, päinvasto...
Opetus1.10.2023 | Juan ja Katja Castillo


Miten Jeesus voi olla niin ihmeellinen? – Beata, 7 v.

No niinpä, Beata! Jeesus on tyyppinä parasta, mitä meille ihmisille on annettu. J...
Opetus27.9.2023 | Tomi Kuosmanen
Viime kuukausina yhteiskunnallinen keskustelu on laittanut meidät ajattelemaan, mitä on erilaisuuden hyväksyminen ja mitä rasismilla tarkoitetaan. Moni meistä laitt...
Opetus16.9.2023 | Juhani Karvinen
Ihmisillä on yleensä jonkinlainen käsitys Jumalasta ja Jeesuksesta, mutta kun aletaan puhua Pyhästä Hengestä, he eivät yleensä ymmärrä, mistä on kysymys. Jotkut al...
Opetus6.9.2023 | Niilo Närhi
On vaikuttavaa lukea Jumalan sytyttämien lähetysihmisten maailman valloittamiseen tähtääviä sitaatteja. Yksi aikansa ihmisiä haastaneista oli Oswald J. Smith, joka peru...
Opetus5.9.2023 | Miika Tolonen, Lari Launonen


Miika ja Lari ovat isiä, raamattukoulun opettajia ja teologian tohtoreita (eli ovat opiskelleet paljon Raamattua). He vastaavat mielellään...
Opetus31.8.2023 | Tuula Palola
Päästyään luvattuun maahan Israelin ”kansa palveli Herraa Joosuan koko elinajan ja niiden vanhinten koko elinajan, jotka elivät vielä Joosuan jälkeen” (Tuom. 2:7)...
OpetusMarko Jauhiainen | 22.8.2023
Seurakuntayhteyden kannalta haitallisten ongelmien saralla oman osa-alueensa muodostavat tapaukset, joissa ihailtu, näennäisesti Jumalan vahvassa johdossa ja siunaukse...
OpetusSamuel Kuusela
Jumalan valtakunta on hyvin erilainen kuin maalliset valtakunnat. Vai ettekö tiedä, etteivät väärät saa periä Jumalan valtakuntaa? Älkää eksykö. Eivät huorintekijät, ei epä...
OpetusOnni Haapala | 15.8.2023
Miltä tuntuukaan saada uudet silmälasit! Näemme jälleen kirkkaasti, sillä näön puutteet on huomattu tarkastuksessa ja parannuskeinoksi on tehty oikeanlaiset silmälasit. Väl...
OpetusMilka Peltomäki | 23.7.2023


IK-opiston opettajat väläyttivät mielenkiintoisimpia nostoja kursseiltaan Juhannuskonferenssin vieraille. Opiston Areenalla pääsi seuraamaan lyhyitä nä...
OpetusOnni Haapala | 21.7.2023
Kukin Paavalin kuvaama varustuksen osa saa hengellisen merkityksen; totuuden vyö, pelastuksen kypärä, hengen miekka, vanhurskauden haarniska, uskon kilpi ja alttiuden kengä...
Opetus18.7.2023 | Jon Dunn
Kun Jeesus Johanneksen evankeliumissa (luku 10) sanoi olevansa hyvä paimen, hän puhui aikansa uskonnollisille johtajille aiheesta, joka oli heille hyvin tuttu. Jeesuksen...
OpetusMartti Ahvenainen | 10.6.2023

Vesikaste kuuluu Kristuksen opin alkeisiin. Uudestisyntynyt kristitty tunnustautuu ja sitoutuu siinä uuteen elämään Jumalan tahdon mukaisesti. Kasteen jälkeen häne...
OpetusDavid Koontz | 1.6.2023

Raamattukouluaikoina teimme säännöllisesti piloja toisillemme. Kerran löysin myslini seasta koiranruokaa. Pitkän salapoliisityön jälkeen sain syyllisen selville ja kesku...
OpetusKatja Castillo (10.5.2023)
Poikani, kuule isäsi neuvoja, älä väheksy äitisi opetusta, ne ovat seppele hiuksillasi, ketju kaulaasi koristamassa.1
Sananlaskujen kirjan ensimmäisestä luvussa...
OpetusTanja Närhi
Ihminen on kaikkina aikoina etsinyt elämäänsä johdatusta ja suuntaa valintoihinsa. Muinaisessa Mesopotamiassa tulevaisuutta ennustettiin uhrieläinten maksasta. Enteitä, tähtikartt...
OpetusHarri Kröger


(18.4.2023) Daavid, Iisain poika ja kuningas Salomon isä, syntyi ja kasvoi Betlehemissä, kunnes koitti aika astua Jumalan valmistamaan suunnitelmaan...
OpetusTanja Närhi
(11.4.2023) Jeesus antoi oppilailleen tehtävän viedä hyvä uutinen kaikille kansoille, mutta hän kielsi heitä lähtemästä liikkeelle, ennen kuin he olivat saaneet taivaasta voiman v...
OpetusTanja Närhi
Jeesus antoi oppilailleen tehtävän viedä hyvä uutinen kaikille kansoille, mutta hän kielsi heitä lähtemästä liikkeelle, ennen kuin he olivat saaneet taivaasta voiman varustukseksi...
OpetusMatti Kankaanniemi (29.3.2023)


Liikkeen vainoojasta sen aktiiviksi kääntynyt tarsolainen fariseus Saulus toteaa 50-luvun puolessavälissä Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta: ”Ol...
OpetusSara Saarela
Paavali kehottaa Galatalaiskirjeessä: ”Jos me Hengessä elämme, vaeltakaamme myös Hengessä” (5:25).1 Paavalille Pyhä Henki ei ole sivuseikka tai jonkinlainen lisä, vaan se on se t...
OpetusNiilo Närhi
(16.3.2023) Joosefin ja hänen perheensä vaiheisiin Ensimmäisen Mooseksen kirjan loppuosassa on käytetty peräti neljätoista lukua.1 Se viestittää, että kertomus sisältää jotain aja...
OpetusVille Kalaniemi


(7.3.2023) Nuori tai muuten ylivirittynyt usko voi nähdä paholaisia sielläkin, missä niitä ei välttämättä ole. Toisaalta monille Sielunvihollisen rooli on kutistunut j...
OpetusLassi Mäkinen
(1.3.2023) Jumala loi kaiken shalom-tilaan. Vallitsi täydellinen rauha, turva, hyvinvointi, terveys ja eheys. Syntiinlankeemuksessa tämä rikkoutui, ja yhä edelleen synti rikkoo...
OpetusSara Saarela
(22.02.2023) Maailmassamme on tarjolla monenlaisia kertomuksia siitä, keitä me olemme, mikä on elämän tarkoitus, miten maailma on tullut olemaan ja niin edelleen. Jeesuksen seura...
OpetusVille Kalaniemi
Kristikunnalla on paastoon liittyvä rikas hengellinen perintö. Paasto oli osa Mestarimme elämää. Se kuului tärkeänä osana ensimmäisten kristittyjen ja alkuseurakunnan elämänta...
OpetusEsko Matikainen
(2.2.2023) Apostoli Paavali kirjoittaa Jumalan salaisuudesta: ”Mitä silmä ei ole nähnyt eikä korva kuullut, mikä ei ole ihmisen sydämeen noussut, minkä Jumala on valmistanut niille,...
OpetusSara Saarela
Seurakunnissa kolmiyhteistä Jumalaa lähestytään usein Uuden testamentin, etenkin Jeesuksen, kautta. Tämä on hyvä tapa, koska Raamattu itse sanoo, että Poika Jumala näyttää Isä Ju...
OpetusElina Rautio
Kuka hän on, joka ajanlaskun sai alkamaan? Syrjittyjen viereen hän jäi istumaan. Kuka hän on, joka kertoi valtakunnasta, jossa jokainen on arvokas?
Nämä Iltan Kuka hän o...
OpetusRisto Huttunen
(30.12.2022) Tilaisuudessa, jossa tulin uskoon, koin suurta iloa, kun ymmärsin saaneeni suuren syntitaakkani anteeksi. Tuo ilo herätti minussa välittömästi halun antaa om...
OpetusAnniina Jakonen
Mitä tekoa me olemme? Miksi Jumala oli valmis näkemään ihmiskunnan puolesta niin suuren vaivan ja uhrauksen, että hän lähetti ainoan Poikansa kärsimään ja kuolemaan puolestamm...
OpetusLassi Mäkinen
The Passion of the Christ -elokuvan loppukohtauksessa Jeesuksen kuolinhetkellä taivaasta putoaa yksi pisara, kuin kyynel. Osuessaan maahan se saa maan järisemään ja te...
OpetusNina Kakriainen


Joskus uskoontulon yhteydessä voi olla helppoa ottaa vastaan Jeesus ja hänen anteeksiantonsa, mutta seurakunnan rooli jää ymmärtämättä. Siitäkin huolimatta, että Raama...
OpetusTomi Kuosmanen
Jos pappani Wiljam Kuosmanen olisi vuosikymmeniä sitten puhujamatkoillaan kehunut olevansa ylpeä vaimostaan, lapsistaan tai seurakunnastaan, palautevyöry olisi saattanut olla m...
OpetusSara Saarela


Jeesus käskee lähetyskäskyssä menemään kaikkialle maailmaan ja tekemään opetuslapsia. Juutalaisille opetuslapseus oli ilmiönä tuttu, olihan heidän keskuudessaan esimerkik...
OpetusJyrki Palmi


Kristityn elämässä on paljon kiusauksia ja koettelemuksia. Kiusauksia tulee joka päivä, ja ne voivat olla suuria tai pieniä, ulkoisia tai sisäisiä. Kiusaukset ovat melko y...
OpetusLari Launonen


Alkuvuodesta esikoispoikamme Huugo kuoli vajaan neljän vuoden iässä. Talven ajan toistuneet infektiot olivat tuhonneet valtaosan keuhkoista, jotka olivat harvi...
OpetusRon Mehl
Oletko koskaan kuullut kymmentä käskyä kuvattavan rakkauskirjeeksi, lempeän sydämelliseksi sanomaksi suoraan Jumalalta? Ehkä et. Kuitenkin olen tullut vakuuttuneeksi siitä, että käsk...
OpetusJuhani Karvinen
Paavali kirjoittaa Herrasta Jeesuksesta: ”Joka ei, vaikka hänellä olikin Jumalan muoto, katsonut saaliiksensa olla Jumalan kaltainen, vaan tyhjensi itsensä ja otti orjan muodo...
OpetusJanne Saarela
Jesajan kirjan luvusta 40 eteenpäin kansalla on tuplaongelma. Ensimmäinen ongelma on maallinen: kansan pitäisi palata takaisin omaan maahansa. Jumalan vastaus tähän haaste...
OpetusJanne Saarela


Jesajan kirjan tärkeyttä Raamatussa on vaikea liioitella. Teologialtaan teos on Vanhan testamentin Mount Everest, eikä liene sattumaa, että Uudessa testamentissa ainoast...
OpetusAnniina Jakonen
Yhdysvalloissa tehtiin eläinkoe, jossa tutkittiin hiirten motivaatiota ja kestävyyttä eri olosuhteissa. Aluksi hiiret jaettiin kahteen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän hiiret laite...
OpetusLeevi Launonen
Seurakunnan täti ihmettelee uskovia nuoria, jotka ovat laittaneet kasvoihinsa lävistyksiä ja käsivarsiinsa näyttäviä tatuointeja. Yläkoululainen kertoo kotona, että Setan edust...
OpetusMarko Halttunen
Habakukin tunnuslause näkyy myös apostoli Paavalin julistuksessa Roomalaiskirjeen ensimmäisessä luvussa: ”Sillä minä en häpeä evankeliumia; sillä se on Jumalan voima, itse...
OpetusRick Warren
Pauli Parkkinen avasi Länsirannan seurakunnan kirkkoneuvoston kuukausikokouksen täsmälleen klo 19. ”Meillä on tänään pitkä asialista, joten on parasta, että aloitamme heti”, Pauli...
OpetusMatti Niemelä Herätyskristillisenä liikkeenä helluntailaisuutta kutsutaan toisinaan kokemus- tai ratkaisukristillisyydeksi. Helluntailiikkeessä korostetaan omakohtaista us...
OpetusAnniina Jakonen
Vuorisaarnassaan Jeesus kehottaa omiaan kokoamaan aarteita taivaaseen.1 Raamattu muistuttaa myös sen arvioinnista, mikä on Jumalan tahto, mikä on hyvää, hänen mielensä mukaist...
OpetusDavid Petts
Pyhän Hengen saamisen merkitys näkyy korostetusti siinä, että Paavali kysyy välittömästi Efesokseen saavuttuaan sieltä löytämiltään opetuslapsilta: Saitteko Pyhän Hengen, kun tuli...
OpetusNiilo Närhi
Danielin kirja jakautuu kahteen osaan. Ensimmäiset kuusi lukua sisältävät enimmäkseen Danielin ja hänen kolmen toverinsa kokemuksia. Luvut 6–12 sisältävät apokalyptisia näkyjä ja...
OpetusKlaus Korhonen
Vanhan liiton aikana siunaamiseen liittyi usein profeetallinen ulottuvuus. Siunaaja lausui sanoja, jotka olivat merkityksellisiä siunattavan henkilön tai kokonaisen...
OpetusAri-Pekka Niemelä
Kuten olemme huomanneet, raha on välttämätön osa luomisjärjestykseen kuuluvan tehtävämme toteuttamista. Rahan avulla voimme luoda k...
OpetusNiilo Närhi
Danielin kirjan kertomukset pakkosiirtolaisiksi joutuneiden nuorten juutalaispoikien rohkeudesta ovat puhutelleet ja innoittaneet Herraan turvaavia säilyttämään uskollisuutensa Ju...
OpetusJuhani Karvinen
Ihmiskunnan kulttuuripiirit ovat täynnä erilaisia jumalia. Esimerkiksi hindulaisuudessa jumalia tiedetään olevan miljoonittain. Maailmassa on kuitenkin olemassa kolme yk...
OpetusValtter Luoto
Kun Jeesusta tultiin vangitsemaan Kidronin puron toisella puolella olevasta puutarhasta, missä hän juuri tuolloin oleskeli opetuslastensa kanssa, ei Jeesus paennut,...
OpetusJouko Ruohomäki
Rukous on uhraamisen ohella vanhin jumalanpalveluksen muoto. Rukous on edelleen olennainen osa sekä yksilöllistä että yhteisöllistä jumalan...
OpetusElina Rautio
Kirjailija ja kirjallisuuden tutkija C.S. Lewis kertoo teoksessaan Ilon yllättämä (Kirjapaja 2013) uskoontulostaan. Hän kuvaa prosessia Jumalan väsytystaisteluksi, jossa ”Suuri K...
OpetusPetri Mäkilä
Ennen vanhaan käytettiin paljon niin sanottuja mannalappuja, joissa oli jokin raamatunlause. Lappuja poimittiin niitä täynnä olleesta astiasta. Väheksymättä yhtään lukijan mahdol...
OpetusAnniina Jakonen
Muutaman viime vuoden aikana meille on tullut valitettavan tutuksi koko maailmaa koskettava uhka, jota tuskin kukaan olisi toivonut. Ympärillämme tuntuu olevan jatkuvaa levott...
OpetusMarko Halttunen
Hesekielin aikainen suurvalta Babylon kuningas Nebukadnessarin johdolla oli aloittanut aggressiivisen laajentumispolitiikkansa kohti länttä. Se oli tehnyt ensimmäisen hyökkäyk...
OpetusElina Rautio
”Uuvuttaa. Mikään ei innosta. Tunnen itseni tarpeettomaksi marionetiksi, jonka tekemisillä ei ole mitään vaikutusta muihin ihmisiin. Silti täytyy vain painaa eteenpäin, koska eva...
OpetusJanne Saarela
Pietaria ei tunnettu alun perin Pietarina, vaan hän sai syntymänimekseen tuon ajan suosituimman juutalaisen miehen nimen, Simon. Myöhemmin Jeesus antoi hänelle aramean...
OpetusRisto Kauppinen
Pelastus on uskosta1; pelastus on parannuksen kautta2; pelastus on tunnustuksen kautta3; pelastus on uudestisyntymisen ja Pyhän Hengen uudistuksen kautta4; pelastus...
OpetusPekka Havupalo

Ne raamatulliset esimerkit paastosta, jotka ovat tutuimpia, tuntuvat nostavan paaston riman korkeuksiin, joihin on mahdotonta yltää. Jeesus oli syömättä neljäkymme...
OpetusNapoleon osoitti kerran Kiinan karttaa ja totesi: ”Siinä on nukkuva jättiläinen. Jos se joskus herää, sitä ei pysäytä mikään.” Näin on myös seurakunnan kohdalla.

Aktiivijäseniä
...
OpetusJoulun ja kaamoksen keskellä valot ilahduttavat ihmisten mieliä. Tunnelmaa ovat luomassa kuusen kynttilät, ikkunoissa ja talojen seinillä roikkuvat värivalot ja tietysti perinteiset kyn...
OpetusHalu tietää tulevaisuus on yleisinhimillinen. Esimerkiksi assyrialaiseen, noin vuodelta 2800 ekr. peräisin olevaan savitauluun on kaiverrettu sanat: ”Meidän maamme rappeutuu nä...
Opetus”Jalat pidän mullassa maailman, katseellani taivasta tavoitan –– ”, laulaa Pekka Simojoki laulussaan Kahden maan kansalainen.
Laulun sanat kuvaavat hyvin kristity...
OpetusSydän.



Siellä se pompottaa hellittämättä sisällämme, päivin ja öin, ilman pieninta...
OpetusJumalanpalvelus on seurakuntaelämän keskus. Se ei ole vain yksi toimintamuoto toisten joukossa vaan pikemminkin sydän, josta virtaa uutta voimaa koko seurakunnan elämään. ...
OpetusIhminen tekee joka päivä tuhansia valintoja. Eri lähteiden mukaan päivittäisten päätösten määrä vaihtelee muutamasta tuhannesta aina 35 000:een saakka. Pelkästään ruokaa k...
OpetusUskova elää tässä ajassa katsellen kolmeen suuntaan – taaksepäin menneeseen, eteenpäin tulevaisuuteen ja näkymättömään maailmaan, jonka kautta Jumala hallitsee.

...
OpetusMies tuli uskoon herätyskokouksessa, jossa puhuja kehotti valvomaan lakkaamatta. Kolmen päivän päästä mies käveli saarnaajan juttusille ja sanoi, ettei hänestä olisi...
OpetusNykyisin ei taida olla kovinkaan muodikasta puhua uskoville vastoinkäymisten kestämisestä ja yleensä kestämisestä loppuun asti. Raamatussa...
OpetusJumalan Henki, Pyhä Henki, on ollut mukana kaikessa Jumalan toiminnassa. Luomistapahtumassa ”Jumalan henki liikkui vetten päällä”.1 Sen jälkeen lähti liikkeelle Jumalan luova sana.
I...
Ristin Voiton verkkosisältö nyt Ajassa-lehdessä – diginäköislehti päivittyy toistaiseksi tutulle paikalle ristinvoitto.fi:hin
Seurakunnat: Maksukorttidiakonian myötä keskustelut ovat muuttuneet syvällisemmiksi
Kuurojen työtä jo 50 vuotta – Juhlavuosi huipentuu Juhannuskonferenssin puheenvuoron lisäksi lokakuussa pidettävään juhlaan