Pasi Parkkila: Kansanopisto uskonyhteisön arvojen edistäjänä
Vapaa sivistystyö ja kansanopistot
”Arvon mekin ansaitsemme Suomenmaassa suuressa, vaikk’ ei
riennä riemuksemme leipä miesten maatessa. Laiho kasvaa kyntäjälle, arvo työnsä
täyttäjälle… Opin tiellä oppineita Suomessa on suuria. Väinämöisen kanteleita
täällä tehdään uusia. Valistus on viritetty, järki hyvä herätetty.” Näin jo Jaakko Juteini 1800-luvun alussa tutussa runossaan Laulu
Suomessa.
Kansanopiston ideologisena isänä pidetään tanskalaista 1783
syntynyttä N.F.S. Grundtvigia. Hän oli pastori,
kirjailija, runoilija, filosofi, historioitsija, opettaja ja poliitikko.
Ajatuksesta ”koulu elämää varten” syntyivät ensimmäiset kansanopistot Tanskaan.
Liike levisi erityisesti kaikkiin pohjoismaihin. Teoksessa Sivistyminen (2011,
102) Seppo Niemelä mainitsee, että grundtvigilaisen
kansanopiston tunnuksiksi, jotka pohjustavat myös sen pedagogiikkaa, on
mainittu ”elämänvalistus, elävä sana, elävä vuorovaikutus, koulu elämää varten
ja rahvaasta kansaksi”.
Vapaan sivistystyön koulutusta säätelee laki vapaasta
sivistystyöstä. Sen mukaan (2 §) vapaan sivistystyön ”tavoitteena on edistää
ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden,
moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden
toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen,
yhteisöllisyys ja osallisuus.”
Mitä on sivistys?
Sivistykselle löytyy lukuisia määritelmiä, tässä niistä yksi
Nykysuomen tietosanakirjaan (4, 452) poimituista: ”Sivistys, saks. Bildung,
yleisessä kielenkäytössä usein koko kulttuurin synonyymi tai erityisesti hyvien
ulkoisten tapojen ja käytöksen noudattaminen. Erityisesti saks. filosofiassa
sivistys on tarkoittanut ihmiseksi tulemisen prosessia, jossa on olennaista
yksilön oma ajattelu ja sen yhdistyminen olemassa olevan tradition kanssa
itsenäiseksi moraaliseksi toiminnaksi.”
Nykysuomen sanakirjasta (5,224) löytyy myös ajatus, jonka
mukaan ”todellinen sivistys ei synny laajoista tiedoista, vaan ihmisen
harmonisesta kehityksestä hienostuneeksi, tahdikkaaksi, valistuneeksi ja
jaloksi persoonallisuudeksi”.
Sivistyminen voidaan nähdä myös Seppo Niemelän samannimisessä
kirjassaan (2011, 187) kuvaamana prosessina:
(i) ihminen oppii itselleen uusia tietoja, taitoja ja valmiuksia,
(ii) muodostaa niihin omaan harkintaansa perustuvan itsenäisen
ja luovan suhteen ja
(iii) alkaa käyttää oppimaansa yhteisön hyväksi kansalaisena.
Kansanopistot Suomessa, Iso Kirja -opisto
Tällä hetkellä Suomen kansanopistoyhdistyksen
nettisivujen mukaan (2018) ”Kansanopisto on Suomen laaja-alaisin
oppilaitosmuoto. Kansanopistot tarjoavat yleissivistävien opintolinjojen (esim.
taide, kielet, kasvatus, teologia) lisäksi ammatillista koulutusta, avoimen
yliopiston opintoja, perus- ja lukio-opetusta sekä kymppiluokkia,
erityisopetusta, maahanmuuttaja-koulutusta ja lyhytkursseja. Kansanopistojen
pitkäkestoisissa koulutuksissa opiskelee vuosittain yli 12 000
opiskelijaa. Suomessa on 85 kansanopistokampusta Ahvenanmaalta
Rovaniemelle. Taustaltaan opistot voi jakaa neljään ryhmään: sitoutumattomat,
kristilliset, yhteiskunnalliset ja erityisopistot.”
Iso Kirja -opisto, joka tunnetaan myös IK-opistona, sai
kansanopisto-oikeudet 1995. Sen toimipaikkana on Keuruu. Noin kaksikymmentä
vuotta myöhemmin Iso Kirja ry sai Opetus- ja kulttuuriministeriöltä luvan
perustaa toisen toimipaikan Helsinkiin. Opiston taustalla on Suomen
Helluntaiherätys, joka perusti opiston edeltäjän, raamattukoulun Paimioon 1952.
Arvo ja kansansivistys
Arvoa voidaan tarkastella eri näkökulmista. Kuten Matti Kangasoja sanoo teoksessa Henkisen ja hengellisen kasvun
edistämiseen (2001, 12) ”vapaalle sivistystyölle on ominaista
mahdollisuus kansalaisten omiin arvolähtökohtiin perustuvaan opiskeluun”. Se,
että Suomessa on nähty kansanosien sivistystarpeen täyttämiseksi tarpeelliseksi
perustaa valtion tukemia kansanopistoja, joiden tausta voi olla myös
aatteellinen tai uskonnollinen, on merkittävä arvo sinänsä. Näin myös
kristillinen ja helluntailiiketaustainen kansanopisto jo olemassaolollaan
kertoo siitä, että yhteisesti nähdään kansanliikkeen arvo ja kansanliikkeen
työn vahvistaminen myös arvona. Tähänkin sopii Juteinin ajatus: ”Arvon mekin
ansaitsemme Suomenmaassa suuressa.”
Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö ry:n puheenjohtaja Aaro Harju puhui Kansanopistokokouksessa 11.10.2018
Helsingissä aiheesta ”Onko kansansivistys ylisukupolvinen ilmiö?” Esityksessään
hän sanoi, että ”kansansivistys on parhaimmillaan ylisukupolvista, jatkuvaa,
kasvattavaa, kehittävää, palkitsevaa, voimaannuttavaa, arvosidonnaista”.
Jokaisella uskonyhteisöllä ja opistolla on omat arvonsa
Jukka Tervo toteaa Reisjärven
kristillisen opiston juhlajulkaisussa (2005, 258), että ”opiston hengelliseksi
tehtäväksi on omaksuttu nuorten ohjaaminen kristillisten arvojen tuntemiseen ja
omaksumiseen”. Kuten Kangasoja, Luoma ja Mantsinen kirjoittavat
teoksessa Kohti
hyvää seurakuntahallintoa (2014, 28) ”arvot ohjaavat eettistä
pohdintaa, joka on perimmiltään Jumalan tahdon etsimistä”. Pastori, terapeutti Seppo Jokinen on kirjassaan Puhu rakkaudesta
(2008, 166) samoilla linjoilla: ”Jumala kutsuu meitä ennen kaikkea totuuteen.
Hän haluaa, että etsimme vastauksia kysymyksiin elämästämme ja arvoistamme ja
että etsimme niitä nimenomaan häneltä.”
Yhteistä hyvää rakentava ihmisyys ja kansalaisuus eivät ole
vieraita Raamatun opetukselle. Raamattuun on saatettu viitata myös muiden kuin
kristillisten opistojen tehtävässä. Lasse Kangas
kertoo teoksessa Aatteita
ja tietoa elämäntielle, Alkio-opisto 1947-2013 (2014, 44), että
Alkio-opiston vihkiäisjuhlapuheessaan 19.10.1947 sosiaaliministeri Lennart Heljas lausui mm. näin: ”Vihimme nyt tämän
opiston suureen ja kauniiseen tehtävään ja teemme sen vanhan ja rakkaan
Raamattumme sanoilla, jossa apostoli lausuu: Ylhäältä tuleva viisaus on
ensiksikin puhdas, sitten rauhaisa, lempeä ja taipuisa, täynnä laupeutta ja
hyviä hedelmiä. Jumala antakoon tälle opistolle armonsa ja siunauksensa.”
On mielenkiintoista todeta, että myös täällä Keski-Suomessa
sijaitsevalla Alkio-opistolla opiston henkilöstö työsti itselleen arvot 2012.
Niihin kuuluvat rehtori Jaana Laitilan
Kansanopistokokouksessa 12.10.2018 aiheesta ”Arvotausta kestävän opiston
pohjalla” pitämän esityksen mukaan ”voimaannuttava yhteisöllisyys,
edelläkävijyys, laatu, kestävä kehitys, aktiivinen kansalaisuus,
tulevaisuususko”. Näiden arvojen pohjalta kehittyivät sitten yhteisesti sovitut
pelisäännöt, joissa korostuivat mm. myönteisyys, muiden huomioiminen ja
yhteisestä hyvästä huolen pitäminen.
Laitilan mukaan ”arvoja ja pelisääntöjä hyödynnetään henkilöstön
rekrytoinnissa, uusien työntekijöiden perehdyttämisessä ja opiskelijoiden
ohjauskeskusteluissa. Arvojen ja pelisääntöjen toteutumista käsitellään
vuosittain kahdenkeskisissä kehityskeskusteluissa. Niiden toteutuminen välittyy
myös työyhteisökyselyiden tuloksissa sekä opiskelija- ja asiakaspalautteissa.”
Samalla tavalla arvot näkyvät myös omassa kansanopistossamme, Isossa
Kirjassa.
Mikä sitten on arvo?
Filosofian sanakirja (1999, 21) määrittelee arvoa näin: ”Eräs
moraalifilosofian vaikeasti määriteltävä ydinkäsite. Arvo liittyy siihen, mitä
pidämme arvokkaana tai mitä arvostamme sellaisilla määreillä kuin hyvä/paha,
kaunis/ruma. Ennen muuta arvo näyttää liittyvän hyvän käsitteeseen: arvokasta
on meille yleensä se, mitä pidämme hyvänä… Arvon käsite liittyy myös kulttuurin
käsitteeseen: eri kulttuureilla on omat arvojärjestelmänsä, ja toisaalta
kulttuuri itse voidaan määritellä juuri tiettyjen arvojen toteuttajaksi tai
kantajaksi.” Nykysuomen etymologisen sanakirjan (2013, 68) mukaan sanalle arvo ”voidaan
osoittaa vastineita useimmista lähisukukielistä ja muutamista etäsukukielistä,
esim. vepsän arv ’hinta’ ja vatjan arvo sekä viron aru, jotka kumpikin
merkitsevät ’järki, ymmärrys, selko’”.
Matti Kangasoja sanoo teoksessa Henkisen ja hengellisen kasvun
edistämiseen (2001, 13,14), että arvot ”nähdään yleensä osana yksilöiden ja
kollektiivien maailmankatsomusta, joka rakentuu kolmentyyppisistä aineksista:
tiedollisista uskomuksista, arvoista ja normeista. Arvot ovat käsityksiä siitä,
millainen todellisuuden pitäisi olla.” Arvoja halutaan edistää, vaalia ja
välittää toisille. Ne näkyvät arkisessa toiminnassa normeina ja tapoina.
Arvoista on puhuttu myös Porterin teorian mukaan arvoketjuna. Teemu J. Lehtonen toteaa väitöskirjassaan Organisaation
osaamisen strateginen hallinta (2002, 47), että ”Porterin
ajattelussa toiminnot kytkevät yhteen strategian, sen toteuttamisen sekä
osaamisen. Strategia on joukko toimintoja, jotka on ryhmitelty tuottamaan arvoa
tietylle kohdeasiakasjoukolle.”
Arvoista käytäntöön
Näin filosofi Maija-Riitta Ollila
kirjassaan Moraalin
tuolla puolen (1997, 119) tarkastellessaan moraalisten arvojen ja
tosiasioiden suhdetta ja rooleja hyvinvoinnin taloustieteen sovelluksessa,
politiikkasuositusten antamisessa: ”Sovellettaessa asetetaan ensiksi arvo,
toiminnan tavoite. Tämän jälkeen esitetään periaatteet, joiden avulla arvo
saavutetaan. Ehdotusta konkretisoidaan yhä edelleen, kunnes lopulta päädytään
käytännön yksityiskohtaisiin menettelytapaohjeisiin.”
Otsikkomme oli kansanopisto uskonyhteisön arvojen edistäjänä.
Ollilan kaava soveltuu myös kansanopistossa arvojen matkakuvaukseksi. Seppo
Niemelä toteaa teoksessa Sivistystyö (2008, 19,44), että ”kansansivistys
on opetushallituksen kokonaisuudessa ainoa alue, joka saa olla avoimesti
arvolähtöinen. -- Arvot ja ongelmat liittyvät yhteisöjen eettisiin ja
tunnesidonnaisiin ulottuvuuksiin. Samalla arvot ovat osa identiteettiä.”
Pastori, terapeutti Seppo Jokinen puhuu kirjassaan Puhu
rakkaudesta (2008, 163) itsensä ja kutsumuksensa arvostamisesta ja nostaa esiin
tärkeän seikan: ”Kutsumusta voi soveltaa elämäänsä muutenkin kuin tekemällä
sitä työtä, johon on kutsuttu. Kutsumus on yhtä paljon sitä, että löytää
elämänsä arvon ja oman itsensä arvon.”
Kansanopisto ja arvot
”Kansanopisto-opiskelu on sisäoppilaitosmuotoista, kokoaikaista
päiväkoulutoimintaa. Arvo- ja aateperustat rakentavat opistojen toimintaa eri
tavoin kuin kansalaisopistoissa ja muissa vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.”
Näin kirjoittaa Helena Koskinen
Kansanopistokirjassa (2005, 31,32). Koskinen toteaa myöhemmin, että ”asiakkuus
perustuu vapaaehtoisuuteen. Asiakas valitsee palvelun ja toimii maksajana tai
käyttäjänä tai molempina. Asiakasnäkökulma ilmenee opistossa
opiskelijakeskeisyytenä, mikä on kansanopistojen profiilien keskeisin
ilmapiiritekijä” (2005, 37).
Päivi Tuomola-Karp toteaakin samassa
kirjassa (2005, 68), että kansanopistot ”ovat sisäoppilaitoksia, joiden
tarkoituksena on edistää kansalaisten omaehtoista opiskelua”. Helena Koskisen mukaan kansanopistonkin kohdalla
”kulttuuriset juuret kiinnittävät yksilöt ja yhteisöt taustoihinsa, arvoihin ja
totuttuihin toimintamalleihin... Verkostot voivat vahvistaa vanhaa kulttuurista
arvoperustaa ja lisätä entisestään yhteenkuuluvuutta”. (2005, 43,44)
Murikka-opiston rehtori ja myöhemmin myös Suomen
Kansanopistoyhdistyksen puheenjohtaja Aki Ojakangas
sekä Oriveden Opiston rehtorina toiminut Jaakko Masonen
sanovat Kansanopistokirjassa (2005, 115, 118) puhuessaan arvoista ja
oikeudenmukaisuudesta, että kansanopiston rehtorin tulee ”ajatella ratkaisujaan
samanaikaisesti opiskelijoiden, opettajien, muun henkilökunnan ja opiston
taustayhteisön kannalta”. Kansanopistojohtaminen on opetuksellisen
perustehtävän ohella myös ”sen värin tunnustamista, jolla opisto on maalattu:
taustayhteisön arvot, historia ja sen mukanaan tuomat käytänteet sävyttävät johtamista.
Ajoittain taustasidosten ja käytännön dynaamisten ratkaisujen välille syntyy
ristiriitoja, joita on ratkottava”.
”Värin tunnustamiselle” on esitetty varauksiakin.
Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksessa
Kansanopistojärjestelmä (2004, 44,45) todetaan, että ”mitä enemmän kansanopisto
painottaa omaa erityistä aate- ja arvotaustaansa, sitä enemmän voidaan tämän
painotuksen katsoa myös rajaavan opiston koulutuksen kohderyhmää. Vapaan
sivistystyön laki antaa kansanopistoille kuitenkin tämän mahdollisuuden.”
Seppo Niemelä lausuu Kansanopistokirjassa (2005, 318-320), että
”oman ajattelun herättäminen on opiskelijansa sivistymiseen pyrkivän opettajan
ensimmäinen testi… Kypsä sivistysopettaja oppii iloitsemaan prosessista, jossa
’tiedon annettu sisältö’ muuttuu ’tietävän tavaksi tietää’. Useimmat vanhat
totuudet kestävät ajan saatossa kritiikin testin, mutta eivät kaikki. Ja juuri
siksi kritiikki – paitsi että se tekee ajattelusta itse koeteltua ja omaa –
synnyttää uusien sukupolvien mukana kulttuuria uudistavia ideoita. -- On
kunnioitettava opiskelijan oikeutta löytää oma ajattelunsa ja oma tiensä
elämässä.”
Jo aikanaan Timo Toiviainen
totesi Vapaan
sivistystyön visiot –teoksessa (2002, 169), että ”minkä tahansa
sivistyspääoman arvo on rajoitettu, ellei sitä jaeta muiden ihmisten kanssa.
Näin ollen sivistystyö lähtee kasvamaan yksilöstä, mutta se saa varsinaisen
merkityksensä vasta yhteisössä”. Sivistys on tärkeää. Opetushallituksessa
työskentelevä opetusneuvos Marja Anitta Pehkonen
totesi antisivistyksestä Kansanopistokokouksessa Helsingissä 12.10.2018 näin:
”Antisivistys ei usko siihen, että maailma voi tulla paremmaksi, jos yhteistä
hyvää tavoitellaan vapaan koulutuksen, kulttuurin, yhdistys- ja
vapaaehtoistoiminnan kautta. Ei… Antisivistys ei kuuntele muiden näkemyksiä.
Antisivistys ei halua ymmärtää asioiden taustalla olevia syitä. Antisivistys ei
katso asiakseen, eikä se osaa, perustella tekojaan ja näkemyksiään, vaan
päämäärä pyhittää törkeimmätkin keinot.”
Seppo Niemelä puhuu myös Sivistyminen-teoksessa (2011, 239)
yksilöllisen identiteetin syntymisestä. ”Minän ja maailman kohtaamisen
prosesseissa syntyy jatkuvuuden omaava itsenä olemisen tila, minäkuva tai
identiteetti, joka yksilöllisenä vastaa kysymykseen ”kuka minä olen” ja yhteisöllisenä
kysymykseen ”keihin minä kuulun”.
Grundtvigin mukaan identiteetti ei ole rationaalinen,
loogis-tieteellinen, vaan puhutun kielen synnyttämä narratiivinen asia.
Narratiivisuus on persoonallisen identiteetin ja kollektiivisen yhteisön
muodostumisen edellytys.
Puhuessaan aiheesta ”Miten vapaa sivistystyö tekee toimintansa
tärkeyden ymmärrettäväksi ja näkyväksi?” opetusneuvos Marja Anitta Pehkonen
totesi Kansanopistokokouksessa (2018), että sivistyksen ”olemusta tulkitaan
aina uudestaan, eikä tulkinta ole koskaan lopullinen. Keskeistä on tunnistaa
yhteisöllisen ja yksilösivistyksen ero ja keskinäinen vuorovaikutus”. Myös
Kansanopistokokouksen (2018) puheenvuorossaan ”Koulutus huomisen hyvinvoinnin
rakentajana” Sitran asiantuntija Jenna
Lähdemäki-Pekkinen oli samoilla linjoilla: ”Oppilaitosten tulisi kasvattaa
ihmisiä, joilla on kykyjä, taitoja ja asennetta tarttua viheliäisiin ongelmiin.
Koulutuskentällä on tarpeen käydä jatkuvaa tulevaisuussuuntautunutta tarkoitus-
ja arvokeskustelua. Oppilaitosten ja muiden yhteiskunnan toimijoiden
vuorovaikutusta on vahvistettava. Siirtymä yhteiskuntaan, jossa eletään hyvää
elämää maapallon kantokyvyn rajoissa, edellyttää osaamiselta ja koulutukselta
paljon.”
Toisaalla Seppo Niemelä toteaa Sivistyminen –teoksessa (2011,
240), että ”tärkeä osa omaehtoista yhteisöllistä ja yhteiskunnallista
toimintakykyä ja samalla yksi näkökulma potentiaalien toteutumiseen on
yksilöllisille valmiuksille rakentuva aktiivinen kansalaisuus… Vanha laki
vapaasta sivistystyöstä piti yhtenä tavoitteena ´kykyä toimia yhteisössä´.”
Taustayhteisön arvot
Ison Kirjan taustalla on Iso Kirja ry, jonka jäseninä on 155
suomalaista helluntaiseurakuntaa. Sen, millaiset ovat seurakuntien arvot, ratkaisee
paljolti se, miten seurakuntia johdetaan.
Teoksessa Kohti hyvää seurakuntahallintoa (2014, 27-29, 31,33)
Kangasoja, Luoma ja Mantsinen puhuvat paljon eettisestä johtamisesta. Aikomus
ei tähän yksin riitä. ”Päätetään tehdä arvojen mukaisia valintoja, mutta
konkreettiset teot jäävät aikomusasteelle tai toiminta voikin olla erilaista
kuin aikomukset, joita on esitetty puheessa. -- Vanhimmisto, joka on käynyt
syvällisen oppi- ja arvokeskustelun ja määritellyt yhteiset arvot ja joka
ymmärtää vanhimmiston tarkoituksen ja merkityksen seurakunnalle, alkaa vähitellen
soveltaa oikeudenmukaisuusetiikkaa.”
”Vanhimmiston antama esimerkki on tärkein, jotta seurakunnasta
voisi muodostua esimerkillinen arvoyhteisö. -- Organisaation menestyksen
kannalta on oleellista, että johdolla, esimerkiksi vanhimmilla, on selkeä
käsitys arvoista ja niiden soveltamisesta käytäntöön. -- Palveleva johtajuus
perustuu keskeisesti arvoille, joita ovat rehellisyys, myönteisyys,
kannustavuus ja vastuullisuus.” Palvelevalla johtajalla on ”tukenaan vahva
itsetietoisuus, joka perustuu seurakunnan missioon, oppiin ja arvoihin.
Tietoisuus lisää eettisten, moraalisten ja arvoihin perustuvien asioiden
ymmärtämistä.”
Iso Kirja -opiston taustayhteisön eli Suomen
helluntaiseurakuntien uskon pääkohdat hyväksyttiin Seinäjoen Talvipäivillä
19.1.2001. Ne on kirjattu Suomen Helluntaikirkon arvojen kanssa kirkon
nettisivuille. Arvot on kirjattu näin: ”Olemme uskollisia Raamatun
auktoriteetille, ankkuroimme julistuksemme ja toimintamme Raamatun
periaatteisiin ja pitäydymme opissamme ja teologisissa perusteluissamme
Raamattuun. Tämä tarkoittaa sitä, että:
– korostamme Jumalan armon ilmestymistä Jeesuksessa
Kristuksessa ja Pyhän Hengen osallisuutta ja vaikutusta seurakunnan keskellä,
– helluntaiseurakunnat ovat voimakkaasti evankelioivia ja
sieluja voittavia, ne elävät jatkuvassa Pyhän Hengen uudistavassa vaikutuksessa
ja tarjoavat ihmisläheisen ja hoitavan seurakuntaelämän,
– helluntaiseurakunnat ovat itsenäisiä ja vanhimmistojohtoisia,
– helluntaiseurakunnat ovat keskenään helluntaiherätyksen
sisäistä yhtenäisyyttä järjestelmällisesti vahvistavassa yhteydessä ja
yhteistoiminnassa.”
Iso Kirja -opiston johtokunta keräsi yhteen 12.3.2010 myös ne
taustayhteisöön, (ja opetuksen osalta helluntaikoulukuntaan), liittyvät
opilliset linjaukset, joihin / jotka Iso Kirja -opisto on tavalla tai toisella
sitoutunut / allekirjoittanut (mm. jäsenyyden kautta):
– Ison Kirjan omat arvot
– Suomen helluntailiikkeen uskon pääkohdat
– European
Pentecostal Theological Association (EPTA), Pentecostal European Mission (PEM),
Pentecostal European Fellowship (PEF), Pentecostal World Fellowship (PWF).
Kansanopisto ja taustayhteisön arvopohjalle rakentaminen
Vapaan sivistystyön piiriin kuuluvien kansanopistojen tehtävää
on siivittänyt valtiovallan koulutuspoliittinen tahto tukea erilaisten
kansanliikkeiden parissa syntynyttä sivistys- ja koulutustarpeen huomioimista. KansanOpisto
-lehdessä (5/2007, 8) julkaistussa artikkelissa Parkkila
toteaakin, että ”Iso Kirja -opisto on oivallinen esimerkki kansanopistosta,
joka täyttää aatetaustansa kansanliikkeen koulutustarvetta”.
Laki vapaasta sivistystyöstä 21.8.1998/632 (§2) toteaa näin:
”Kansanopistot ovat kokopäiväistä opetusta antavia sisäoppilaitoksia, jotka
järjestävät nuorille ja aikuisille omaehtoisia opintoja, edistävät
opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia sekä kasvattavat heitä yksilöinä ja
yhteiskunnan jäseninä. -- Edellä tarkoitetut oppilaitokset voivat 4 §:n mukaisessa
koulutustehtävässä painottaa myös arvo- ja aatetaustaansa,
kasvatustavoitteitaan tai erityisiä koulutustehtäviään.”
Ison Kirjan strategiasta kirjoittaessaan teoksessa Lähinnä
tietopuolista kirjallisuutta (2008, 3) Marko Halttunen
sanoo arvoista, että ne ”kuvaavat toiminnan perustaa. Arvot ovat pyhiä ja
luovuttamattomia eikä toiminta voi koskaan olla ristiriidassa organisaation
arvojen kanssa. Euroopan Unionissa yleisesti käytössä oleva
laadunarviointimalli Common Assessment Framework (CAF) kysyykin ensimmäiseksi,
mitä organisaation johto tekee kehittääkseen vision, mission ja arvot sekä
tiedottaakseen niistä.”
Filosofi Maija-Riitta Ollila kirjoittaa teoksessaan Johtajan
parempi elämä (2010, 101, 106), että arvoja ”on tapana ajatella ankkureina, jotka
heitämme tulevaisuuteen. Menemme kohti päämääriä, jotka tämänhetkisen
viisautemme varassa olemme asettaneet. Kun henkilö ilmoittaa arvokseen
rehellisyyden, se ei tarkoita, että hän tähänastisessa toiminnassaan olisi aina
onnistunut toimimaan asettamansa arvon mukaisesti”. Ollila toteaa myös, että
”valittujen arvojen on kyettävä toimimaan mittoina, joita käytämme toimiemme
arvioimiseen... Erilaiset näkökohdat ovat ristiriidassa keskenään, ja arvojemme
tulee ilmaista, mitä asioita pidämme toisia tärkeämpinä”.
Henkisen ja hengellisen kasvun edistämiseen -teoksessa (2001,
14) Kangasojan mukaan ”pelkkä tietoisuus lain tarkoittamasta oman arvopohjan
toteuttamisen vapaudesta ei riitä. Arvopohja on muutettava missioiksi,
tulevaisuudennäyksi, päämääriksi ja strategioiksi sekä arjessa näkyviksi
asioiksi.” Hän toteaa myös, että ”taustayhteisön arvopohjaa edistävässä
kansanopistossa voidaan odottaa arvojen hyödyn ja merkityksen ymmärtämistä…
Sitä edellyttää yhteinen tieto yhteisistä arvoista… arvojen tehtävä on tukea
ryhmän yhteistoimintaa, elämää sekä toiminnan ja tulosten laatua.”
Toistuvasti Suomen arvostetuimmaksi yritysjohtajaksi valittu Matti Alahuhta sanoo kirjassaan Johtajuus, kirkas suunta ja
ihmisten voima (2015, 136-138), että ”määritellyt arvot ovat erinomainen
työkalu” ja määriteltyjen arvojen tulee olla riittävän lähellä nykytilaa.
”Arvoissa tulee kuitenkin olla tiettyä tavoitteellisuutta, sillä niiden tulee
näyttää haluttu kehityksen suunta.”
Sivistys- ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Pilvi Torsti sanoi Kansanopistokokouksessa 11.10.2018
puhuessaan aiheesta ”Ketä varten kansanopisto?”: ”Tekemistä ja vimmaa ajaa
motiivi, joka syntyy arvoista. Vaikka monet asiat muuttuvat maailman eläessä
ympärillämme, peruslähtökohdat pysyvät.”
Johtokunta ja arvot
Erinomaisesti mm. arvojen varaan rakentamista kuvaavassa
kirjassaan Henkisen ja hengellisen kasvun edistämiseen (2001, 13, 45) Matti
Kangasoja nostaa esiin koulutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä sekä
hallinnosta vastaavan johtokunnan roolin: ”Johtokunta on vastuussa arvopohjan
toteutumisesta taustayhteisölle.” Taustayhteisön arvo- ja aatepohjan on
siirryttävä johtokunnan määrittämiin missioon, tavoitteisiin, päämääriin ja
strategioihin. ”Pitkällä aikavälillä on arvioitava toiminnan vaikuttavuutta ja
hyötyjä sekä onko toiminta ollut mission mukaista.” Yksi tapa selvittää
johtokunnan jäsenten tietoisuutta ja käsityksiä – myös arvopohjasta, on kysely
itsearvioinnin pohjaksi. Tällainen tehtiin mm. Iso Kirja -opistossa jo vuonna
2000. Tämän kyselyn pohjalta selvitettiin
– koulutuksen ylläpitäjän keskeisimmät arvot,
– koulutuskeskuksen arkisen toiminnan keskeiset arvot ja miten
ne ilmenevät käytännössä,
– koulutuskeskuksen tarjoaman koulutuksen keskeisimmät arvot ja
miten ne näkyvät koulutuksen sisällöissä,
– johtokunnan oman toiminnan keskeisimmät arvot,
– mitkä tulisi olla keskeisiä tavoitearvoja eli mitä asioita
tulisi enemmän arvottaa.
Kangasoja toteaa, että kyselyn pohjalta kokonaisuutta
tarkastellen näyttäisi, että ”keskeiset helluntailaisuuden identiteetin osat
Raamattu-uskollisuus, henkilökohtainen usko ja uskon mukainen elämä,
karismaattisuus, seurakunta sekä lähetystyö ovat arvopohdintojen
perusjuonteena”.
Ison Kirjan arvot
Arvot ovat asioita, joita organisaatiossa pidetään tärkeinä tai
joita tavoitellaan. Ne ovat organisaation toiminnan perusta ja ne pyritään
todentamaan kaikessa toiminnassa. Parhaimmillaan ne näkyvät kaikessa, myös
ihmisten välisissä suhteissa. Arvot ovat yhteisiä ja ne koetaan yhteisiksi.
Omistajan, organisaation johdon, eri ihmisten tai eri toimintojen arvot eivät
voi olla yhteisten arvojen kanssa ristiriitaisia.
Johtokunnan itsearviointikysely ja sen pohjalta tehty työ näkyi
myös sen jälkeen laaditussa strategiassa, jonka viimeinen päivitys ulottui
vuoteen 2015. Iso Kirja ry:n strategiaan tuolloin kirjatun mission mukaan ”Iso
Kirja palvelee yksilöitä, perheitä, seurakuntia ja yhteiskuntaa tarjoamalla
koulutusta ja virkistystoimintaa. Tavoitteena on kutsumuksen löytäminen ja
vahvistaminen sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen.”
Iso Kirja -opiston arvot
ovat heijastaneet myös Suomen Helluntailiikkeen ja Helluntaikirkon arvoja.
Raamattu-uskollisuus tarkoittaa sitoutumista Raamattuun ajattomana ja
luotettavana Jumalan Sanana ja Raamatun sanoman soveltamista nykyajassa.
Pyhän Hengen persoonallisen toiminnan korostaminen tarkoittaa
Pyhän Hengen roolin tunnustamista merkittävänä osana Raamatun opettamaa
seurakuntaelämää ja kolmiyhteisen Jumalan toimintaa, sekä armolahjojen ja
Hengen hedelmän arvostamista osana yksilön ja seurakunnan elämää.
Kristittynä ihmisenä
kasvaminen tarkoittaa valmiutta kasvaa henkilökohtaisessa
jumalasuhteessa Jumalan Sanaa noudattaen. Tahtoa kasvaa ihmissuhteissa ja
yhteisön jäsenenä, sekä halua vastata ihmisten tarpeisiin aidolla ja
lähimmäistä kunnioittavalla tavalla, sekä sitoutumista uuden oppimiseen.
Helluntai-identiteetin
ja seurakuntayhteyksien vaaliminen tarkoittaa sitoutumista
helluntaiherätyksen uskon pääkohtiin, tunnustautumista helluntaikristilliseen
etiikkaan, halua vahvistaa vuorovaikutusta ja kumppanuutta helluntaiseurakuntien
ja helluntaiherätyksen yhteisten yhteisöjen kanssa, sekä tahtoa kehittää
helluntaiseurakuntien hengellisiä ja toiminnallisia valmiuksia.
Yhteiskunnallinen
vaikuttavuus ja kansainvälisyys tarkoittaa tahtoa kasvattaa kristillisiä
arvoja todeksi eläviä vaikuttajia, halua tehdä yhteistyötä kansallisten ja
kansainvälisten kumppaneiden kanssa.
Arvot ja linjaukset
Arvot ja taustayhteisön kunnioittaminen näkyivät myös tehdyissä
linjauksissa. Johtokunta hyväksyi 12.3.2010 Iso Kirja -opiston opetustehtäviä
koskevia toimintalinjauksia:
– Opettajana voi opistossa aineesta riippuen toimia
yksittäisissä kursseissa hyvinkin monenlaisen koulutuksen ja taustan omaava,
joka kunnioittaa arvojamme ja toimintatapaamme.
– Teologisia ja raamattuaineita opettavilta edellytämme halua
allekirjoittaa helluntaiseurakuntien uskon pääkohdat ja Ison Kirjan arvot sekä
halukkuutta toimia opetustehtävässä niin kurssi- kuin akateemisella tasolla
opiston eetos (eetos = ”hyvä tapa, moraalinen arvo”) huomioiden.
Linjauksessaan johtokunta otti kantaa muun muassa myös siihen,
millainen on opiston kurssi- ja akateemisen tason opetuksen eetos, eli miten teemme
helluntailaista teologiaa:
– Opettaessamme tuomme kunnioittaen ja vahvasti esiin
perinteisen helluntainäkemyksen, nöyrällä uskalluksella arvioida sitäkin
viisaudella Sanan valossa.
– Tuomme esiin myös muita näkemyksiä perusteluineen:
helluntailaisuudessa Suomessa ja maailmalla, muissa herätysliikkeissä ja
kirkoissa Suomessa ja ulkomailla, eri teologisissa koulukunnissa ja traditioissa.
– Ohjaamme opiskelijoita perinteitä kunnioittaen luomaan
helluntaiteologiaa, antaen tietoa ja työkaluja Raamatun tutkimiseen sekä oman
näkemyksen perusteltuun muodostumiseen.
– Ensimmäisenä vuonna opetus painottuu johdantotasolle ja
laajan yleiskuvan antamiseen. Toisena vuonna sisällön rinnalla aletaan nostaa
esiin pohtivaa näkökulmaa. Kolmannella vuodella ja Master of Theology (MTh) -tasolla
tavoitteena on pohtiva, arvioiva ja uskonsa ja oppinsa perustelemaan pystyvä
henkilö.
– Opettajina painotamme kaikilla tasoilla ihmisenä kasvamista,
kykyä arvostaa vanhaa, tutkia uutta ja löytää Jumalan johdatuksessa tie
palvellen rakentaa seurakuntia.
– Muissa kuin suoraan teologisissa aineissa teologisen
näkökulman mukaan ottaminen on oma myönteinen haasteensa kaikissa
seurakuntatyöhön liittyvissä aineissa (esimerkkinä mm. johtaminen). Kaikissa
näissä aineissa pyritään antamaan eväitä ja taitoja toimia tietojaan käyttäen
seurakunnan parhaaksi.
Johtokunta totesi, että Iso Kirja kantaa helluntailaisen
oppilaitoksen leimansa ilolla. Iso Kirja ei pyri olemaan liberaali eikä
konservatiivinen koulu, vaan helluntailainen.
– Pääpainopisteemme on seurakuntatyö / käytännön teologia.
Opetussuunnitelma / sisältö / materiaalin valinta on Ison Kirjan käsissä, sen
vaki- ja tuntiopettajien. Näin on ollut myös
Walesin yliopiston validoimissa ohjelmissa!
– Brittiyhteistyön vaikutus on tuonut koulutukseen omana
erityispiirteenä sen, että johdantovuoden jälkeen, erityisesti kolmantena
vuotena ja MTh:lla laajaan yleistiedon antamiseen keskittymisen sijasta
poraudutaan opetuksessa syvälle muutamassa kohdin ja näin esimerkin kautta
opetetaan malli, jota opiskelija voi hyödyntää kaikissa muissakin kohdissa
saadakseen tietotaitoa.
Yliopistoyhteistyö aiheutti myös sen, että oli mietittävä sitä,
miten helluntailaisuus ja akateemisuus mahtuvat saman katon alle.
Neuvotellessamme 2003 Walesin yliopiston kanssa mahdollisesta yhteistyöstä
selvitimme asiaa yliopiston näkökulmasta. Heidän ”faith community” –periaatteensa
vakuutti meille, että voimme opetustyössämme toimia helluntailaista koulukuntaa
edustaen, kunhan työssämme muutoin noudatamme akateemisia pelisääntöjä.
Yliopistoyhteistyö on sopinut yhteen Ison Kirjan arvojen
kanssa. Assemblies of God -liiketaustaisen Global
Universityn tunnuslause on ”Impacting Eternity - winning the lost and training
the found - everywhere!” University of Walesin motto on puolestaan “Goreu Awen
Gwirionedd – The Best inspiration is Truth”.
Australialaisen
Alphacrucis Collegen missio on “Equipping Christian leaders to change the
world” ja visio ”A global Christian university, transforming neighbourhoods and
nations.” Arvot on puolestaan kirjattu näin:
– Christ-centred: Committed
to the teachings and example of Jesus Christ.
– Excellence: Committed
to the pursuit of excellence.
– Integrity: Committed
to the highest level of integrity.
– Innovation: Committed
to innovation and continuous improvement.
Osaaminen käytäntöön
Teuvo Toivanen kuvaa teoksessa Hyvin tehty
- Avaimia työhyvinvointiin (2014, 37,38) hengellisen johtajan
ammattitaitoon liittyviä osaamisalueita. Nämä ovat niin palkattujen kuin
vapaaehtoistyöntekijöiden jatkuvalle osaamisen kehittämiselle tärkeitä.
Aihealueet ovat mukana myös Ison Kirjan koulutuksessa. Listaan kuuluvat niin
tiedollinen, hallinnollinen, teknistaidollinen ja taidollinen osaamisalue,
mutta mukana ovat myös minän osaamisalue, eettinen osaamisalue sekä
kutsumustietoisuuden osaamisalue. Eettisen osaamisalueen sisään kuuluvat niin
hyveellinen luonne, kristillinen todellisuuskäsitys ja ihmiskäsitys sekä
kristilliset arvot, etiikka ja moraali. Kutsumustietoisuus pitää puolestaan
sisällään uskonkuuliaisuuden, Pyhän Hengen osallisuuden ja hengellisen kasvun.
Kuten Kangasoja, Luoma ja Tossavainen
sanovat teoksessa Matkalla
uudistavaan seurakuntajohtamiseen (2009, 74) ”vuorovaikutus ja
yhdessä oppiminen muuttavat arvoja samanlaisiksi ja edistävät ’terveen opin’
ymmärtämistä. Näin arvot liittyvät kiinteästi yhteiseen oppimiseen ja kasvuun.”
E. Olavi Salminen ja Teuvo Toivanen puhuvat myös johtajuuteen liittyvistä
arvoista. Palveleva
johtajuus – Miten johdan itseäni ja muita -teoksessa (2011,
30,118) he nostavat esiin lähteitään lainaten, miten johtajan pitää osata ”elää
arvonsa todeksi” ja toisaalta ”saada ihmiset toimimaan arvojen,
toimintaperiaatteiden, strategioiden ja tavoitteiden mukaisesti”.
Elävä usko näkyy yllä olevien arvojen mukaisessa elämässä.
Teoksessa Lähinnä tietopuolista kirjallisuutta (2008, 77) Parkkila kuvailee
sitä, miten oppilaitoksessa ei vain opeteta sanallisesti, vaan miten myös
osaaminen laitetaan käytäntöön: ”Taustaliikkeelle ominainen kristillinen
vakaumus ja usko näkyvät opiston arjessa. Internaattitoimintaan kuuluu
olennaisena osana seurakuntaelämästä tuttuja ja myös seurakuntaelämään
valmentavia elementtejä. Yhteinen jumalanpalvelus, rukoushetket… erilaiset
syventymispäivät ja seurakunnallisten tilaisuuksien pito ja harjoittelu, ’osaaminen
käytäntöön’ -periaatteella kuuluvat asiaan… Viikoittainen jumalanpalvelus on
hyvä esimerkki tapahtumasta, jonka opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat
yhdessä henkilökunnan kanssa. Kristillinen elämä on arjessa mukana olevaa ja
tämä näkyy myös opiskelijoiden elämässä.”
Saman huomion tekivät jo aikanaan Jukka Määttä ja Pentti Yrjölä
Opetushallituksen arviointisarjassa Perinteen ja nykyajan puristuksessa,
Kansanopistojen arviointi (2001, 48): ”Eräiden pienempien herätysliikkeiden
opistojen arvot näkyvät selvästi toiminnassa, ja myös opiskelijat sekä
henkilökunta ovat tavallisesti sitoutuneet yhteiseen arvotaustaan.”
Uusi strategia 2019–2022
Kuluvan vuoden aikana on Isossa
Kirjassa työstetty yhdessä, johtokunta, hallitus ja henkilökunta mukaan lukien,
uutta strategiaa vuosille 2019-2022. Sen yhteydessä on ollut hyvä tarkastella
myös aiemmin valittuja arvoja ja niiden näkymistä toiminnassa tämän ajan peiliä
vasten. 5.11.2018 hyväksytyssä strategiassa uudeksi missio-lauseeksi muodostui
”Iso Kirja varustaa elämään ja palveluun – Tuemme kristillistä kasvua
tarjoamalla monipuolista teologista koulutusta ja tuottamalla laadukkaita
valtakunnallisia tapahtumia. Tarjoamme turvallisen ympäristön innostaviin
kohtaamisiin ja kokemuksiin.”
Uuden visiomme mukaan ”Olemme merkityksellinen, elinvoimainen
ja laadukas – Vuonna 2022 olemme elinvoimainen kristillinen opisto, jossa on
hyvä oppia, virkistyä ja työskennellä”.
Tavoitteissa näkyy edelleen myös kansanopistomme rooli
uskonyhteisön arvojen edistäjänä:
– Hyvin johdetulla työyhteisöllä on yhteinen ymmärrys
päämääristä.
– Vuorovaikutus seurakuntien kanssa on aktiivista.
– IK-opisto tukee seurakuntien kehittämistyötä.
– Yhteistyö herätysliikkeen yhteisöjen kanssa on aktiivista.
Loppusanat
Olemmeko lopulta kyenneet edistämään uskonyhteisömme arvoja?
Kangasoja, Luoma ja Tossavainen toteavat teoksessa Matkalla uudistavaan
seurakuntajohtamiseen (209, 73), että arvot ”liittyvät myös
tulevaisuudennäkyyn. Niihin sisältyy ajatus toivotusta päämäärästä; hyvästä
yhteisöstä, hyvästä toiminnasta ja hyvästä/oikeasta elämästä.”
Jos kansanopistossamme opiskelleet ja meiltä valmistuneet ovat
oppineet Paavalin sanoja (Fil. 2:1-4 ja 4:8-9) mukaillen jotakin Jumalasta,
jotakin lähimmäisistään, jotakin kutsumuksestaan, jotakin nöyryydestä, joitakin
tietoja ja taitoja, jotakin rakkaudesta – ja jos se jokin siirtyy heidän
mukanaan seurakuntiin ja elämään siellä, missä he ovat – niin sitten olemme
jossain määrin onnistuneet.
Harju, A. 2018. Onko
kansansivistys ylisukupolvinen ilmiö? Kansanopistokokous 11.10.2018.
Paasitorni, Helsinki.
Häkkinen, K. 2013. Nykysuomen
etymologinen sanakirja. Sanoma Pro Oy.
Iso Kirja 2019-2022 Strategia. Hyväksytty Iso Kirja -opiston
johtokunnassa ja Iso Kirja ry:n hallituksessa 5.11.2018.
Jokinen, S. 2008. Puhu
rakkaudesta. Päivä.
Juteini, J. 1781-1855. Laulu
Suomessa. Suomalainen kansansävelmä. Teoksessa Pukkila, J., Rautio, M. Musiikkia
oppimaan, Musiikki Fazer.
Kangas, L. 2014. Aatteita ja
tietoa elämäntielle. Alkio-opisto 1947-2013. Alkio-opiston kannatusyhdistys ry,
Korpilahti.
Kangasoja, M. 2001. Henkisen ja
hengellisen kasvun edistämiseen. Iso Kirja –koulutuskeskuksen johtokunnan
itsearviointi.
Kangasoja, M., Luoma, M. ja Mantsinen,
T. 2014. Kohti hyvää seurakuntahallintoa. Aikamedia.
Kangasoja, M., Luoma, M ja Tossavainen,
M. 2009. Matkalla uudistavaan seurakuntajohtamiseen. Aikamedia.
https://www.kansanopistot.fi/?sivu=esittely
Laitila, J. 2018. Arvotausta
kestävän opiston pohjalla. Kansanopistokokous 12.10.2018. Paasitorni, Helsinki.
Lehtonen, T. J. 2002.
Organisaation osaamisen strateginen hallinta. Väitöskirja, Tampereen yliopisto.
Lähdemäki-Pekkinen, J. 2018.
Koulutus huomisen hyvinvoinnin rakentajana. Kansanopistokokous 12.10.2018.
Paasitorni, Helsinki.
Lähinnä tietopuolista kirjallisuutta. Matti Kangasoja 60
vuotta. 2008. Iso Kirja ry.
Määttä, J. ja Yrjölä, P. 2001.
Perinteen ja nykyajan puristuksessa. Kansanopistojen arviointi. Opetushallitus,
arviointi 10/2001.
Niemelä, S. 2011. Sivistyminen.
Sivistystarve, -pedagogiikka ja –politiikka pohjoismaisessa
kansansivistystraditiossa. Kansanvalistusseura ja Snellman-instituutti, Keuruu.
Niemelä, S. 2008. Sivistystyö.
Maaseudun Sivistysliitto, Työväen Sivistysliitto, Kansan Sivistystyön liitto,
Kansallinen Sivistysliitto, Svenska Studiecentralen, Vihreä Sivistys- ja
Opintokeskus.
Nykysuomen sanakirja 5, 1996. WSOY.
Nykysuomen tietosanakirja 4, 1993. WSOY.
Ollila, M-R. 2010. Johtajan
parempi elämä. WSOYPro.
Tervo, J. 2005. Elävän sanan
koulussa. Reisjärven kristillinen opisto 50 vuotta. Reisjärven kristillinen
opisto. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry. Oulu.
Toivanen, T. (toim.) 2014. Hyvin
tehty – Avaimia työhyvinvointiin. Aikamedia.
Toiviainen, T. 2002. Vapaan
sivistystyön visiot. Castrenilaista laatuviiniä uusissa tammitynnyreissä.
Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto.
Torsti, P. 2018. Ketä varten
kansanopisto? Kansanopistokokous 11.10.2108. Paasitorni, Helsinki.
KolumniNyt sisäinen ovi kiinni. Säppiin ja äkkiä. Sydän ei kestä enempää. Ei sanaakaan Ukrainaa eikä koronaa, eikä muutenkaan tätä jatkuvaa sanamoukarointia. Hirmuinen repiminen on levinnyt somesta muihi...
KolumniJeesus-nimi herättää ihmisissä erilaisia ajatuksia. Mitä ajatuksia Jeesus herättää suomalaisissa? Joulukertomuksissa Jeesus kuvataan suloisena vauvana, jota hän varmasti olikin...
KolumniMistä ihmeestä johtuu, että kristityt tunnetaan usein eripuraisuudestaan? Onneksi monissa tapauksissa osaamme myös rakastaa ja tukea toisiamme. Silti sen verran helposti uskovat ajautuva...
Kolumni”Ottaa voimille: pääsisi edes kahvihuoneeseen rupattelemaan”, tuumasi kaverini, kun tiedustelin tunnelmia lomalta paluusta ja arjen alkamisesta. Toiseen perättäiseen koronarajoitussyksyyn laskeutu...
KolumniKun seurakunnan johtajuuden malleja vertaillaan, keskustelu muuttuu helposti kaksinapaiseksi. Vastakkain ovat pastorijohtoisuus ja vanhimmistojohtoisuus. Molemmille malleille löytyy kannattajan...
KolumniNyt koronan jälkeen seurakunnille on tilausta. Puoleensavetävän seurakunnan keskiössä eivät ole tilaisuudet vaan yhteys. Muokataan seurakuntien tarjontaa niin, että jokais...
KolumniToimittajalla kertyy puhelimen muistiin ja päiväkirjan reunoihin erinäisiä ajatuksia, joita ”voisi ehkä joskus käsitellä vähän lisää” ja joita ”olisi kiva tutkia vähän syvemmin jossain vaiheessa”...
KolumniOlen kuullut useita kertoja jonkun lausuvan, että retro on kaikkein parasta, mitä Suomen helluntailiikkeelle on pitkiin aikoihin tapahtunut. Vaikka väite on tuntunut kovasti yliampuvalta, se on jä...
KolumniKesken aamuisen hiljentymishetkeni sain vahvan sisäisen kehotuksen lukea Luukkaan evankeliumin 24. luvun. Olen aika ajoin tunnistanut Pyhän Hengen hiljaisen mutta hyvin kehottavan äänen, joten tot...
KolumniMaailmasta ei löydy täydellisiä ihmisiä eikä täydellisiä yhteisöjä. Virheitä tulee ilmi myös kristillisissä yhteisöissä, joissa kompastelut näyttävät toisinaan erityisen räikeiltä kristinuskon kor...
KolumniTämä kevät oli Israelissa monella tapaa omituinen. Tapahtumiin mahtui sekä negatiivista että positiivista. Hallituksen muodostaminen ei ole onnistunut, vaikka kahden vuoden sisällä on pidetty nelj...
KolumniSuomesta on yllättäen tullut kolkka, jossa etsitään ratkaisua maailmanlaajuisesti kiinnostavaan kysymykseen: missä menevät sananvapauden rajat?
Suomalaisen on vaikeaa kuvitella elämää ilman s...
KolumniYksi seurakunnan kohtaamista haasteista nykypäivänä on urbanisaatio eli kaupungistuminen. Urbaani on erilaisuutta tiheässä. Kaupungit ovat paikkoja, joihin pakkautuu paljon erilaisuutta. Ne ovat k...
KolumniMuinoin puheissa kenties herkuteltiin helvetillä kuvitellen, että ihmiset saadaan peloteltua palavasta rakennuksesta Kristuksen syliin. Nyt äärimmilleen viety uudempi teologia pyrkii vakuuttamaan...
KolumniElämäsi on arvokas. Elämälläsi on tarkoitus. Riippumatta siitä, mitä itse ajattelet itsestäsi, tai siitä, mitä ympärillä oleva maailma sanoo, olet äärettömän arvokas Jumalan silmissä. Hän näki sin...
KolumniRakastamme kategorisoimista. Asiat, ihmiset ja ilmiöt on helpompi jäsentää, kun niiden päälle laittaa leiman. Joku on ujo, toinen lämmin, kolmas hankala.
Emmekä lajittele vain ihmisiä. Kirkko...
KolumniUsein erilaiset kriisit ja poikkeusolot saavat meistä ihmisistä parhaat ja pahimmat puolet esille. Näin myös koronan kanssa.
Eihän siitä ole kuin reilu vuosi, kun uuden ja tuntemattoman...
KolumniToimitustyössä vilisee paljon nimiä. Kun dataa helluntailaisten projekteista ja tekemisistä virtaa lehteen, useimmiten nimet eivät liity mitenkään toisiinsa – paitsi maaliskuisen Tellus-lähetyskon...
KolumniJuutalainen ja kristillinen maailma hiljentyvät pian viettämään pääsiäistä, juutalaiset Egyptistä vapautumisen muistoksi ja me kristityt Jeesuksen ristiinnaulitsemisen ja ylösnousemuksen muistoksi...
KolumniEkaluokkalainen oli jo ensilumista alkaen valmistanut meitä siihen.
– Meillä on hiihtokilpailu. Pääsettehän katsomaan? Tärkeän päivän aamuna poika lähti kouluun reppu selässä, sukset olall...
KolumniPuut ja metsät ovat Israelissa suuressa arvossa. Tammi-helmikuun vaihteessa vietetään juutalaisen kalenterin mukaan ”puiden uutta vuotta” (Tu bišvat). Mooseksen kirjat eli Toor...
KolumniOlisiko tämä päivä hänen viimeisensä? Kenraalina mies oli johtanut joukkonsa hyökkäykseen vihollista vastaan. Nyt laakson täytti sodan raivo, miekkojen ja kilpien taistelu ja pelontäyteisten sotah...
KolumniSain osallistua Visio-podcast-ohjelmaan, jossa käsiteltiin rakkautta. Ohjelmassa puitiin nykyisen rakkauskäsityksen ongelmia. Ainakin me 1960-luvun jälkeen syntyneet olemme omaksuneet paljolt...
KolumniLuukas on kirjannut muistiin tapahtuman, joka korostaa rukoilemisen konkreettisuutta. Hän kertoo, että ”Jeesus oli eräässä paikassa rukoilemassa” ja ”kun hän oli lopettanut”, pyysi eräs opetuslaps...
KolumniEräissä häissä vuosia sitten huomioni kiinnitti vanhempi mieshenkilö. Tai oikeastaan hänen ruokalautasensa, koska sitä ei näkynyt. Miehellä oli vain lasi vettä, ja hän jutteli muiden kanssa mitä n...
KolumniKristittyjen ykseyden rukouspäivä avaa ekumeenisen viikon, jonka aikana kristityt ympäri maailmaa rukoilevat ykseyden puolesta ja koronarajoitusten niin salliessa toteuttavat käytännön ekumeniaa y...
KolumniSuomalaisten tunnustavien kristittyjen keskuudessa on joitakin tabuaiheita, esimerkiksi seksi ja seksuaalisuus, vallankäyttö, alkoholi, avioero, itsemurha… Ja raha.
KolumniKohta kuluneen koronavuoden mieleen jäänein kuulemani saarna osui marraskuun pimeisiin päiviin. Tuon puheen piti 85-vuotias R. T. Kendall, jonka yhtä aikaa skarppi, lempeä ja ilmeisen elämää koken...
KolumniSeurakunnat ovat vastaanottaneet vuosikymmenien saatossa paljon testamenttikiinteistöjä. Suurille kaupunkiseurakunnille niitä on saatettu osoittaa kymmeniä...
KolumniKilpailijat ovat asettuneet lähtötelineittensä taakse. Lähettäjän komento kajahtaa: ”Paikoillanne.” Urheilijat kyyristyvät lähtötelineisiinsä. Valmistelurutiinit ja liikehtiminen ovat vielä osin s...
KolumniIsän rooli ja isyyden ihanteet ovat aikojen saatossa muuttuneet. Onneksi niin. Menneinä vuosikymmeninä oli tärkeämpää olla kova työmies ja perheen elättäjä kuin osallistuva vanhempi. Nykyään tunni...
KolumniEnnen kuin seuraava RV ilmestyy, Yhdysvaltain presidentinvaalit ovat ohi. Niiden lopputulos ei tosin ratkea ihan heti, vaan sikäläisen järjestelmän takia ratkaisua saadaan odottaa tammik...
Kolumni”Emme voi valita aikaa, jossa elämme. Voimme vain valita, mitä teemme sillä ajalla, joka meille annetaan.” J. R. R. Tolkienin teoksiin perustuvasta Taru sormusten herrasta -elo...
KolumniVesiliukumäessä pärskyi ja pienet kiljuivat kilpaa. Pulahdus kävi altaan pärskeisiin, josta kesäauringon ruskettamat alakoululaiset pulpahtivat pintaan kuplivan naurun raikuessa. Vettä valuvina he...
KolumniReilu vuosi sitten eräs aamupäivä kului turkkilaisessa yksityissairaalassa hoidattamassa lomamatkalla ilmaantunutta vaivaa. Vakuutusyhtiön piikkiin tuli ensimmäistä kertaa elämässä pötköteltyä pri...
KolumniKirjauutuuksissa on kaikenlaisia oppaita. Sellaisiakin, joiden kannessa on pikkupräntti: ”Tätä lukemalla ET tule menestyneeksi, onnelliseksi tai rikkaaksi.” Aika monen kirjan a...
KolumniKun Turkin presidentti Erdoğan muutti heinäkuussa Hagia Sofia -kirkon Istanbulissa museosta moskeijaksi, asiaa puitiin läntisessä mediassa jonkin verran, mutta mielestäni isompi per...
KolumniJonkun mielikuvissa evankelista on ärjyvä lavaleijona, joka huutaa parannusta kasvot punaisena. Toinen näkee evankelistan tehokkaana traktaattikoneena, joka kulkee ovelta ovelle kitaraa soitellen...
KolumniMuutin 1990-luvun lopussa lähetystyöhön Nepaliin. Siellä sain katsella seurakuntaelämää uudesta vinkkelistä ja oppia uusia näkökulmia. Useiden seurakuntien yhteyteen oli rakennettu vanhu...
KolumniTänä vuonna tulee kuluneeksi 25 vuotta Ristin Voittoa julkaisevan kustannusyhtiö Aikamedian perustamisesta. Lehti ja helluntaiseurakuntien kustannustoiminta toki ulottuvat yli sadan...
Kolumni”Kun joskus näen Jumalan taivaassa, aion kysyä häneltä, miksi elämässäni oli niin paljon kärsimystä”, mies uhoaa ja jatkaa: ”Mikä se sellainen Jumala on, joka nauttii toisten kärsimyksestä?” ...
KolumniTulin helluntailiikkeeseen 1990-luvun puolivälissä luterilaisesta herätysliiketaustasta. Vasta parikymmentä vuotta myöhemmin minulle alkoi valjeta, millaisia Jeesuksen toiseen tulemiseen, lopunaik...
KolumniJulkaisin toukokuun lopussa blogikirjoituksen otsikolla ”Kamala ihana kiltteys”. Siinä kirjoitin muun muassa, että ”kristillisyys ei ole yhtä kuin kiltteys”. Vaikka seison edelleen väärän kiltteyd...
KolumniFacebookissa eräs äiti oli jakanut pienen tyttärensä iltarukouksen. Lapsi tuumasi, että päässä olisi paljonkin rukousaiheita, mutta nyt nukuttaa jo niin paljon, että lue sinä, taivaan Isä, ne...
KolumniVuosia sitten sain lahjaksi venäjänkielisen kalenterin, jonka kannessa oli venäläisten pastorien kuvia. Kaikki kuvatut olivat palvelleet aikoinaan Neuvostoliiton maanalais...
KolumniPoikkeustila, jonka keskellä elämme, on monen kohdalla pysäyttänyt arjen pyörremyrskyn ja herättänyt ajattelemaan elämän suuria kysymyksiä. Lapsiperheille uusi arki on tuonut u...
KolumniIsraelin maaliskuiset vaalit loivat vuoden sisällä kolmannen kerran hallituksen kokoamiselle vaikeat puitteet. Kahden kuukauden väännön jälkeen oikeistolainen Likud ja keskustalainen Sinivalk...
KolumniNaistenpäivät helluntaiseurakunnassa alkavat meikkauksella, stailauksella ja värianalyysilla. Ruusuin somistetussa seurakuntasalissa puheensorina yltyy, kunnes päivien puhujaksi kutsuttu pehmeä-ää...
KolumniAjatellessani ikääntynyttä äitiäni nousivat mieleeni otsikossa lainatut laulun alkusanat. Useimmilla meistä lienee mitä erilaisimpia muistoja äidistämme ja hänen kertomuksistaan. ...
KolumniJärveä peittävä vielä yli puolimetrinen jää sitoo vedet hyytävällä otteellaan. Huhtikuun aurinko on kuitenkin rohkaissut miehen rannalle tervaamaan kumollaan olevaa, talven kuivamaa venettä. On he...
KolumniMissä on hyvä Jumala koronakurimuksen keskellä? Eikö hän välitä? Onko häntä edes olemassa? Niin kristityt kuin ateistit ovat pohtineet kärsimyksen ongelmaa, koska kärsimys koskettaa kaikkia yhteis...
KolumniPienenä pelkäsin ukkosta. Enkä vain vähän, vaan todella pahasti. Pystyn jäljittämään hetkenkin, jona kammo jyrinää ja salamoita kohtaan syntyi. Päivä oli ollut aurinkoinen ja lämmin. Lähdimme uima...
KolumniSuomi on poikkeusoloissa ensimmäistä kertaa sitten sotavuosien. Olemmeko nyt kansana yhtään sen valmiimpia kuin olimme silloin edessä olevaan tuntemattomaan? Ovatko seurakunnat ja me uskovina pare...
KolumniElämme poikkeuksellisia aikoja. Ensimmäistä kertaa tämän sukupolven aikana otetaan käyttöön poikkeustilalait. Ne meistä, jotka olemme täällä vielä kahdenkymmenen vuoden päästä, muistamme nämä kuuk...
KolumniOlemme seuranneet perheen kanssa Talent-ohjelmaa. Joskus kykyohjelmien äärellä – ja ihan arkielämässäkin – kokee suurta alimittaisuutta. Miksi en osaa sitä mitä tuo toinen tai miksi joku osaa jota...
KolumniHelluntaiherätyksen kasvustrategia seisoo kolmella jalalla. Siihen kuuluvat 1) voimakas lapsi- ja nuorisotyö, 2) saavuttava sosiaalinen työ ja 3) uusien seurakuntien istuttaminen.
KolumniKulunut iskulause ”Paras on edessäpäin” on kaikessa kliseisyydessään uskovalle totta kuolinvuoteellakin. Joskus voi tuntua, että ikuisuus onkin ainut ulottuvuus, jossa sanonta pätee. Uskon kuitenk...
KolumniIsraelissa järjestetään maaliskuun alussa jo kolmannet parlamenttivaalit vuoden sisällä. Kampanjointi on ollut vaisua, ja asetelma näyttää mielipidemittauksissa liki samalta kuin
viime syksynä; selvä...
KolumniMuutto – aktiviteetti, jossa siirretään kaikki ihmisen
omistamat tavarat huonekaluista pienimpäänkin nippeliin paikasta
toiseen, joko kertarysäyksellä tai pikkuhiljaa. Menossa juuri nyt
mei...
KolumniMikä on minun syyni olla helluntailainen? Entä sinun? Näiden
kysymysten äärelle johdatteli Mika Yrjölän kolumni Ristin Voitossa
lokakuussa 2019.
KolumniTaas koitti se pelätty päivä, kun vaimoni mielestä
työhuoneeni kaapit ja laatikot oli järjesteltävä ja siivottava. Välillä on
tehtävä myös karsintaa, sillä hyllytilaa kirjoilleni ei kuulemma...
KolumniEntisaikojen puhelinpylväät olivat kerrassaan käteviä. Sen
lisäksi, että ne toimittivat virkansa puhelinpylväinä, ne olivat oman toimensa
ohessa innokkaita evankeliumin työläisiä. Moni niist...
KolumniMuistan tuon ruskean kapean penkin. Ehkä liiankin suoran,
korkean selkänojan ja sen, miten ennen laulua jompikumpi vanhempani sujautti
pieneen nyrkkiini kolikon. Kun pussi tuli kohdalle, kol...
KolumniSuomalaiset ovat maailman onnellisinta kansaa jo toista
vuotta peräkkäin. Näin ainakin YK:n onnellisuusraportin mukaan.
Seuraavaksi onnellisimpia oltiin Tanskassa ja Norjassa. Ruotsi sijoitt...
KolumniRV-lehdessä lanseerattiin noin vuosi sitten Tuntematon kuva -palsta. Kolmossivun alareunassa julkaistavasta palstasta on tullut nopeasti suosittu. Mikään muu lehden sisällöistä ei ole vuosiin synn...
KolumniUusi testamentti nimittää useita kertoja Jeesuksen ensimmäisen ja toisen tulemisen välistä aikaa lopun ajaksi. Lopun aika on Jumalan Pyhän Hengen toiminnan aikaa.
KolumniVitsin mukaan ärsyttävä Matti tai Maijakin on hyvä tyyppi, kun hän nukkuu ja sukeltaa. Viime aikoina on käyty vilkasta keskustelua sanomisen ja uskomisen vapaudesta sekä siitä, voiko Raamatun lain...
KolumniSähköpostini on täyttynyt viime ajat kansalaisten huolestuneista yhteydenotoista liittyen sanan- ja uskonnonvapauden tilaan Suomessa. Tuskin oli toivuttu valtakunnansyyttäjän päätöksestä aloittaa...
KolumniGazan konfliktin räjähteet ovat paukkuneet usein lähellä kotiani. Näin kävi jälleen marraskuun puolivälissä. Lähiseudullemme tuli parin vuorokauden sisällä useita kymmeniä raketteja. Kun riennän p...
KolumniVoi että kristittynä oleminen on vaikeaa. Todella vaikeaa.
Tätä olen miettinyt paljon viime viikkoina. Aatokset on tietenkin
saanut liikkeelle Päivi Räsäsen tapaus.
KolumniEtiopian pääministeri Abiy Ahmed sai äskettäin Nobelin
rauhanpalkinnon. Suurta kansainvälistä arvostusta herättävä nimitys lankesi toistamiseen hengellisen vakaumuksensa avoimesti
tunnustava...
Kolumni”Miksi te teologit aina puhutte siitä seksistä?” kysyi toimittaja joitakin vuosia sitten Ylen Ajankohtainen 1 -ohjelmassa. Olin debatoimassa Kirkko ja Kaupunki -lehden silloisen päätoimittajan Sep...
KolumniOlen löytänyt rukouskävelyn. En ikinä uskonut, että tämä päivä tulisi. Olen aina tiennyt, että on monta tapaa lähestyä Jumalaa. Joku tykkää rukoilla istuen täydessä hiljaisuudessa, toinen kädet ko...
KolumniViime vuosina useat blogistit, tubettajat ja podcastaajat
ovat kertoneet julkisuudessa syitä, miksi he ovat jättäneet
helluntailiikkeen. Jokaisella on ollut oma tarinansa. Suorituskeskeinen...
KolumniYksi toimittajan työn parhaista puolista on päästä tilanteisiin, joissa tehtävänä on vain vakoilla. Kun tullaan vaikkapa tapahtumaan, mennään virran mukana, ongitaan tietoa ja tehdään havaintoja s...
KolumniElin varhaislapsuuteni 1960-luvulla. Kylmä sota oli tuttu termi jo pikkutytöllekin. Euroopan halkaisi rautaesirippu. Itänaapurissa Neuvostoliiton kristityt joutuivat kokoontumaan salaa – puhuttiin...
KolumniKolumniin kannattaa valita napakka, kysymyksiä herättävä otsikko. Todennäköisesti sinäkin, rakas lukija, luet tätä tekstiä pitkälti siksi, että otsikon tunnustus nostattaa mielenkiintoa.
...
KolumniJoskus sitä kaipaa takaisin lapsuuteen. Yksi tällainen tilanne on se, kun on sairaana. Voi vain muistella kaihoten sitä, kun sai olla vanhemman hoivattavana. Kaikki velvollisuudet oli riisuttu poi...
KolumniVuosia parantumattomasti sairaita hoitanut sairaanhoitaja kertoi, mitä asioita ihmiset katuvat eniten ennen kuolemaansa. Yleisin katumuksen aihe on omista unelmista luopuminen. Vasta kuolinvuoteel...
KolumniUskaltaisitko jättää ovet auki yöksi, kutsua tuntemattomat vieraat kotiisi nukkumaan ja lainata heille uudehkon autosi koko päiväksi veloituksetta? Minä en, mutta olen ikuisesti kiitollinen sille...
KolumniOstin kerran torikauppiaalta käsilaukun. Myyjä myhäili
vieressä, kun selitin, että aiempi laukku oli heikkoa tekonahkaa ja
hajosi. Tällä kertaa luulin saaneeni kestävän nahkalaukun, mutta
v...
KolumniKesän lopulla juutalaiset surevat Raamatun ajan temppelien
tuhoja. Lisäjännitteen tämänkertaiseen muistopäivään elokuun alussa antoi islaminuskoisten vasta päättynyt
pyhiinvaellusjakso Saudi-Arabian...
KolumniHeinäkuun lopussa teimme perheenä kauan suunnitellun matkan Nepaliin. Halusimme käydä poikamme kanssa muistelemassa aikaa, jolloin asuimme tuolla Himalajan juurella.
Lähdöstämme oli kulunut 1...
KolumniOlen miettinyt paljon ihmisten johtamista. Seurakunnassakin johdetaan, vaikka jotkut sanovat, että kyse on vain palvelemisesta. Toki näin on. Silti asioita ja ihmisiä tulee johtaa. Raamattukin puh...
KolumniKuulin saarnan, jossa moitittiin itseään rakastavia ihmisiä
lopun aikojen eksyneiksi, paatuneiksi oman edun tavoittelijoiksi.
Jälleen kerran puhuja sekoitti itsensä rakastamisen itserakkaute...
Kolumni”Rohkaiseva kokemus”. Tämän arvion kuulin monesta suusta Juhannuskonferenssin jälkeen. Kolmen surkean juhannuksen jälkeen ilmat viimein suosivat suurtapahtumaa ja väki löysi tiensä Keuruulle. ...
KolumniTämän vuoden Juhannuskonferenssi sen todisti: helluntailaisia haukutaan turhaan. Juhlilla ei näkynyt sen enempää repivää hengellisyyttä kuin kiiltokuvanaamareita tai uskontoväkivaltaa. Sen sijaan niin...
KolumniVuoden 1910 kesäkuussa pidettiin Skotlannin Edinburghissa protestanttisten
kirkkojen lähetyskonferenssi. Se tuli kuuluisaksi optimismistaan. Sieltä löysi
otollisen maaperän kokouksen puheenj...
KolumniIstuin teininä kesäyössä nuotion äärellä ja katsoin
kekäleiden hehkua. Viileyden tuoksussa ja mäntyjen varjoissa pohdin, miten voisin muuttua sellaiseksi, että tarvitsisin vain
Jumalaa. En m...
KolumniKoska uskon, että olemalla avoin voi tehdä suurimman
vaikutuksen, teen heti tähän alkuun (ehkäpä) järkyttävän tunnustuksen: en ole oikein nauttinut lukemisesta noin kymmenen viime
vuoden aik...
KolumniOlin muistaakseni yläkoululainen, kun matkustin
Etelä-Pohjanmaalle hengelliseen nuorten kesätapahtumaan kaveriporukan kanssa. Perheeni kuului kirkon herätysliikkeeseen, josta sain perintönä r...
KolumniÄitienpäivän Helsingin Sanomat pohti laajassa artikkelissaan suomalaisen kristikunnan ja poliittisen kentän suhdetta
nationalismiin. Monessa kohtaa mutkat oli vedetty suoriksi, ja jutussa oli...
KolumniEnsimmäinen keikka on bändimuusikolle yleensä unohtumaton. Itse soittamisen sujumisesta en muista kovin paljoa 25
vuoden takaa, mutta illan tunnelma on palanut pysyvästi sielun
syviin kerrok...
KolumniMuistan, kuinka aikoinaan nuorteniltojen alttarikutsuissa
vedottiin kiihkeästi: ”Anna sata prosenttia Jeesukselle!” Harvoin tätä käskyä selitettiin sen tarkemmin. Lauantaisin yritettiin puris...
KolumniIsraelissa käytiin huhtikuun alussa erittäin tiukka
vaalitaisto. Voittajaksi selviytyi jälleen Benjamin Netanjahun Likud-puolue, joka todennäköisesti muodostaa ennen kesää oikeiston ja
uskon...
KolumniSosiologiasta tuttu Matteus-vaikutus on yhteiskunnassa
huolestuttava ilmiö, johon tutkijoiden on syytä ottaa kantaa tosissaan. Millaisia seurauksia tämä ilmiö saa aikaan yhteiskunnassa...
KolumniToimittajana on seurattava koko ajan uutisia. Viime syksynä
mediakentällä tapahtui jotakin. Aivan kuin iso laiva olisi kääntynyt jyrkästi, ja yhtäkkiä ilmastonmuutos oli kaikkien huulilla. En...
KolumniHelluntaiherätys on taitekohdassa. Kun vuoden 2017
jäsentilastot näyttivät, että liikkeemme koko oli pienentynyt viidellä
henkilöllä, evankelistat peräänkuuluttivat, emmekö olisi voineet jot...
KolumniSe alkoi viattomasti. Ensin oli hassuja viitteitä siihen,
ettei kaikki enää ollut kuin ennen. Retkellä tai maalla ollessa tämä
omainen halusi tulla kaikkeen mukaan: jokaiseen saunomiseen,
uimiseen...
KolumniOlen aina tykännyt ruoanlaitosta. Kun kaksi tytärtämme
kasvoivat kävelyikään, innostuin myös leipomisesta. Pipareita, pullaa
ja leipää – iskän ja tyttöjen laatuaikaa. Vuoden alussa hankin
uuden lei...
KolumniSeurakuntaan meneminen jännittää, mutta joskus jumalanpalveluksen jälkeen vierustoverin kanssa syntyy niin hyvä keskustelu, että se voisi puolestani jatkua vaikka yömyöhään. Meluisat
kirkkoka...
KolumniOlen ristiriitainen ihminen. Olen halveksivinani – tai
ainakin väheksyvinäni – tavarapainotteista kulttuuriamme, mutta huomaan samalla samaistuvani sen moniin saavutuksiin. Tämä tosin voi ker...
KolumniAina kun seurakuntakulttuuriin ladataan tuoreempi päivitys,
en voi olla hihkumatta hiljaa itsekseni. Jokaisella saa ja
pitää olla omat mieltymyksensä, mutta mitä ymmärrettävämpää seurakunnan...
KolumniSuomessakin vietettiin tammikuussa vainojen uhrien
muistopäivää. Päivä virallistettiin YK:ssa vuonna 2006, jolloin
saksalaisten pahimpien tuhoamisleirien kuten Auschwitzin vapauttamisesta ol...
KolumniTuttavani ääni värähteli innostuksesta, kun hän kertoi, miten Suomessa vieraileva mies oli mahtava Jumalan profeetta. Niin mahtava, että Jumala teki ihmeitä hänen kauttaan. Ihmisiä parani ja tuli...
KolumniTammikuinen terroristihyökkäys hotelliin Kenian Nairobissa
puhuttaa edelleen. Kotikatumme varrella tapahtuneen iskun seurauksena 21
kenialaista menetti henkensä. Ikävää oli myös se, että hyö...
KolumniMonta monituista talvea sitten olimme ystävän kanssa
laskettelemassa. Keli oli kohdallaan, lumi pöllysi ja meillä oli hauskaa. Joko
sillä tai jollakin muulla reissulla kävimme myös metsässä...
KolumniEnsimmäisenä meppivuotenani Euroopan parlamentissa pääsin
vierailemaan tammikuun lopulla holokaustin muistotapahtumassa kylmässä ja
viimaisessa Auschwitzissa. Kokemus riipaisi syvältä. Palel...
KolumniTaas meni uudenvuodenaatto ja länsimaalaisilla
ihmisolennoilla oli aikaa istua sohvalle pohtimaan, mitä uutta ja jännää sitä
tulevana vuonna tekisi.
KolumniViime vuosisadan alun kielilläpuhumiskokemukset muun muassa
Los Angelesin Azusa-kadulla synnyttivät helluntailiikkeen. 1960-luvulla toinen
aalto toi karismaattisuuden muihinkin kirkkokunti...
KolumniJouluna minua alkaa usein puhutella jokin aihepiiriin
liittyvä asia tai ajatus. Joulu saa parintuhannen vuoden takaiset tapahtumat
tuntumaan jälleen tuoreilta ja ajankohtaisilta. Aihe saatta...
KolumniLasten pitkäperjantai ei sijoitu pääsiäiseen. Se on
jouluaatto. Jouluaatto on maailman pisin päivä, joka kulkee hitaasti kuin
mateleva VR:n Intercity Pasilan rakennustyömaata ohittaessaan...
Kolumni”Miten ihmiset eivät tajua, ettei ihmiskunta voi selvitä
näistä ongelmista?”, 13-vuotias esikoispoikamme pohti maailman menoa ja alkoi
luetella havaintojaan:
KolumniVuosi sitten oli itsenäisyytemme satavuotisjuhla. Se
inspiroi minut tekemään Suomelle juhlalaulun. Joka toisen säkeistön vedin omasta päästäni, joka toisen mukailin Saarnaajan kirjan
vanhemm...
KolumniMarraskuun toinen sunnuntai, erityisen merkityksellinen.
Niin kauan kuin oma isä elää, se on hänen päivänsä, rakkauden ja kiitollisuuden täyttämä. Vuosien myötä entistä tärkeämmäksi on käynyt...
KolumniJaoin hiljattain kotiseurakunnassani joitakin ajatuksia
jumalasuhteesta. Sen jälkeen ole päässyt niistä mietteistä juurikaan eteenpäin.
En ole mikään onnistunut suhdeasiantuntija – päinvas...
KolumniLokakuun alussa järjestettyjen Helluntaiherätyksen Syyspäivien odotetuinta antia olivat kokemukset Ruotsista. Ruotsin helluntailaiset ovat viime vuosina kokeneet hyviä aikoja pitkän laskusuhdanteen jä...
KolumniIhminen tekee matkaa kuoleman kautta joko ikuiseen elämään tai ikuiseen kadotukseen. Valinta vuohiin ja lampaisiin tehdään viimeisellä tuomiolla, jolloin kysytään, miten olemme eläneet, kehen ja mihin...
KolumniLähi-itä on kolmen maanosan, Euroopan, Aasian ja Afrikan,
risteys. Sen kautta suurten maailmanvaltojen sotajoukot ovat rynnineet
valloituksille. Tässä kulttuurien väkivaltaisessa kohtaamisp...
KolumniVaikka nykyaikana tabut on ajettu alas ja kaikki
hyväksytään, on olemassa asioita, joista ei mielellään puhuta. Yksi
tällainen on selibaatti. On kauhistuttavaa ajatella, että joku puhuu eläm...
KolumniSyksyllä 2017 esitin esimiehelleni pyynnön: ”Haasta meidät
johtoryhmänä kuntoilutapahtumaan, johon valmistautuminen edellyttäisi muutakin
kuin vain puhetta.” Vastausta ei tarvinnut odottaa...
KolumniToimin puolitoista vuotta vastaanottokeskuksen johtajana Saarijärven
Kolkanlahdessa. Keskuksen perustaminen pienelle paikkakunnalle oli itsessään jo
haastava kokemus. Kaupunkilaiset jakautui...
KolumniKuuntelin eräänä sunnuntaina hyvällä tavalla poikkeavan
saarnan seurakunnassa. Saarnan aihe oli Jeesus historiallisissa lähteissä. Siis
sellaisissa lähteissä, joilla ei ole mitään tekemistä...
KolumniKesän aikana tapahtui kirkkojen ja herätysliikkeiden
elämässä monenlaista. Silloin oli myös tavallista enemmän aikaa katsella aidan
toiselle puolelle – siis sinne, missä ruoho on vihreämpää...
KolumniSukat kannattaa vaihtaa säännöllisesti, mutta nykymaailmassa
vaihtamisesta on jo tehty ratkaisu joka tilanteeseen. Kaikkea pitäisi koko ajan
vaihtaa: sisustusta, autoa, työpaikkaa, puolisoa,...
KolumniIhmiset etsivät onnea. Nykyään onnen kerrotaan löytyvän
hyvältä näyttämisestä (kalliita tuotteita ja salikortin ostamalla) ja itsensä
hemmottelusta. Myös epätyydyttävät ihmissuhteet neuvotaa...
KolumniVietin
alkukesän parin kuukauden lomalla, johon kuului täysihoito yhden
sisäelimen vaihtamisella. Kaiken kaikkiaan kokemus oli melko
lailla positiivinen, sillä viivan alle jäi ainakin...
KolumniMitä tehdä, jos pitää kirjoittaa kolumni kesälomaa edeltävänä iltana, eikä päässä tunnu enää olevan sitäkään liikettä kuin tammikuussa? Ei auta muu kuin ottaa ensimmäiseksi käsittelyyn kaikkia kiinnos...
KolumniUusateismin ja humanismin kasvu 2000-luvulla on lisännyt uskoa järjen ylivaltaan uskontojen sijasta. Kirjoista
Richard Dawkinsin Jumalharha, Daniel Dennettin Lumous
murtuu ja Christoph...
KolumniUunipesästä kuului palavien koivukalikoiden rentouttava humina.
Välillä kiuas sihahti äkäisesti, kun siihen heitettiin kipollinen vettä. Muuten
rantasaunassa oli ihan hiljaista.
...
KolumniYläasteella luokallani oli tyttö, joka ei ollut kovin
suosittu. Pääsyynä lienee ollut se, että hänellä oli mennyt sukset ristiin
luokan alfauroksen kanssa. Tällainen tausta ei voinut olla...
KolumniNoin kuukausi sitten julkaistiin kansainvälistäkin huomiota
saanut ilmoitus. Ruandan presidentti Paul Kagame oli määrännyt suljettavaksi
6 000 eri yhteisöjen kirkkoa tai seurakuntarakennus...
KolumniHiljattain
eräs toimittaja kysyi minulta haastattelussa, mikä minua nykyisin todella
inspiroi. Hieman yllättäen mieleeni piirtyi kuva omenapuusta.
KolumniKun
syntyi helluntailaiseen perheeseen 1960-luvun alkuvuosina, omaksi
hengelliseksi kodiksi tuli luonnollisesti helluntailaisuus. Olin
varhaisnuori, kun kotiseurakunnassani Helsingissä vier...
KolumniSinua suojelin sydämeni alla kaikki ne pitkät kuukaudet.
Isäsi tiesi jo varhain, että tyttö siellä kasvaa. Prinsessa, tähtisilmä,
sydämen aarre. Niin hän sinua kutsui, kun lopulta synnyit. E...
KolumniVaikka olisikin hienoa yrittää analysoida tämänhetkistä maailmanmenoa
ja sanoa siitä jotakin syvällistä, kuittaan sen lainaamalla ruotsalaisen
valtioviisaan, Axel Oxenstiernan (1583–1654),...
KolumniVietin erään sunnuntaipäivän Rooman katakombeissa. Ne ovat maan
alla risteileviä labyrintteja, jonne ensimmäisten vuosisatojen uskovat
hautasivat omiaan keisarien aikoina. Koskaan aiemmin...
KolumniOtsikkoon ei ole eksynyt ylimääräistä t-kirjainta, vaan noin neljä
vuotta minulla on ollut Raamattu yöpöydän lisäksi myös tietokoneen
työpöydällä.
KolumniUskontoaiheisiin keskittyvä Yle Radio 1:n Horisontti-ohjelma
(11.3.) haastatteli Patrick Tiaista ja Elise Oittista. Oittinen on entinen
helluntailiikkeen ja Vapaakirkon pastori, joka joutui...
Kolumni”Kylläpä kilikattaa”, oli ukillani tapana tuumata, kun mummo antoi
palautetta reippaaseen sävyyn. Naisen äänioikeus ja mielipiteen vapaus on
vallinnut Suomessa jo niin kauan, että se on lä...
KolumniYksi vuoden merkittävimmistä urheilutapahtumista päättyi
äskettäin. Talviolympialaisten selostusten terminologia ei ollut aina helposti
selitettävissä kenialaiselle ystävälleni. Selostajan k...
KolumniEi suurin osa kristityistä lue Raamattua kovin tosissaan. Jos
lukisi, heillä olisi jatkuvasti vaikeita kysymyksiä. Miksi Vanhan testamentin Jumala
on niin väkivaltainen? Mitä Paavali tarkoit...
KolumniKukapa ei tuntisi Peter Pania. J. M. Barrie kirjoitti hänet
tarinaksi ensimmäisen kerran jo yli sata vuotta sitten. Peter on liidellyt
musikaaleissa, näytelmissä ja elokuvissa Mikä-mikä-maahan kado...
Kolumni”Onko teillä kivaa? En kuullut. Onko teillä kivaa?
Taputetaan Jeesukselle!” Toinen tilaisuus: ”Onko teillä mukavaa? Toivottavasti
kaikilla on hyvä olla!” Tai: ”Onpa kiva nähdä iloisia naamo...
Kolumni”Tahdon elää tämän päivän rohkeasti, tahdon löytää jalanjäljet
Mestarin. Tahdon olla uskollinen loppuun asti, kunnes Herran näemme kasvoista
kasvoihin.” (Pekka Simojoki)
Kolumni Joku kysyi minulta,
mitä toivon elämältä. Vastasin, että tarkoitat varmaan, että ”mitä vielä”.
Kerroin, että unelmani ovat jo toteutuneet. Olen saanut paljon sellaistakin,
jota en edes...
KolumniKristityn työpaikka on murroksessa. Toimitusjohtaja ajaa tiimiin
uutta työtapaa, ja kristittyä ahdistaa. Hän kokee itsensä menneen ajan
dinosaurukseksi, jonka toimintatavoilla ja toiveilla...
KolumniJuhlavuosi on takana. Kesken itsenäisyyspäivän juhlan tapahtui,
että Yhdysvaltain presidentti tunnusti Jerusalemin Israelin pääkaupungiksi.
Satavuotias Suomi ei enää ollut päivän ykkösuuti...
KolumniVuodenvaihteen vapaapäivinä oli aikaa uppoutua luoviin harrastuksiin.
Neulominen ja virkkaaminen ovat kestosuosikkeja, mutta tänä vuonna hurahdin
parsimiseen.
KolumniPertti tuli perinteiseen Jouluseikkailuun, kuten sadat muutkin
lapset, oman luokkansa kanssa. Toiset alakoululaiset opettelivat lukemista ja
laskemista. Pertin luokassa harjoiteltiin puhumis...
KolumniKuinka sinä kohtaat vammaisen ihmisen ja kohtelet häntä? On
kysymys Jumalan luomasta iankaikkisuussielusta. Saako hän elää ja olla
seurakunnassa vertaisesi Jumalan lapsi, vai ojenteletko kä...
Kolumni”Suomi
voisi jo päästä yli sota-ajasta eikä aina rypeä siinä tuskassa tai
syyttää sitä ongelmista”, sanoi radiotoimittaja kymmenisen vuotta
sitten. Vuodet vierivät, sanat jäivät ja olen pal...
KolumniTänä
vuonna juhlimme Suomen 100-vuotista historiaa. Ihmisen ikänä
sata vuotta on suhteellisen pitkä aika, mutta koko ihmissuvun historiassa
se tuntuu vain ohikiitävältä hetkeltä.
KolumniTällä
viikolla RV:ssä puhutaan paljon rukouksesta
ja rukousvastauksista.Suurin
osa niistä on tullut nimenomaan siksi, ettäjotakin
asiaa on pyydetty Jumalalta. Ohimenevä haikailu olisi
KolumniSuomi
100 -juhlavuoden yksi keskeisimmistä hengellisistä päätapahtumista on
pian toteutettava Kristuspäivä. Tapahtuman myötä
maamme kaikkia kristittyjä kutsutaan yhteiseen rukousrinta...
KolumniSellaisena
kuin olet. Sylissäpitäjänä, autonkuljettajana, kannustajana. Tuuheahiuksisena,
harmaantuneena, vaikka vähän ylipainoisenakin.
Rajojen antajana, harteilla kantajana. Poissaolevana...
KolumniMuutaman
viime vuoden aikana olen saanut nähdä henkilökohtaisesti lähetysherätystä
Etelä-Amerikassa. Argentiinalaisten ja
brasilialaisten lähettien ja lähettäjäseurakuntien uhrautuva
asenn...
KolumniHelluntailaiset
uskovat herätykseen: me laulamme siitä, me saarnaamme
siitä ja me rukoilemme sitä. Liikkeemme on syntynyt
herätyksestä niin Amerikan mantereella kuin koto-Suomessakin.
Kuit...
KolumniHymyilytti.
Luin luterilaisen kirkon uudesta ehtoollisvieraanvaraisuuslinjauksesta kertovaa
tekstiäni Ristin Voitosta. Kirjoitin jutussa, että
kirkon tarjoamasta uudesta mahdollisuudesta hu...
KolumniHengellisissä piireissä
suhtaudutaan usein masennukseen oudolla tavalla:
kiirehditään selittämään, ettei se ole sairaus. Ilmeisesti ihmiset,
jotka näin sanovat, haluavat lohduttaa masentune...
KolumniEino
Leino väittää Väinämöisen laulussaan: ”Ei suruja monta ihmislapselle
suotu: Yks sydämen suru, elon huoli toinen ja kolmansi korkean,
ankaran kuoleman suru.”
KolumniParin
viime vuoden aikana olen havainnut, että vapaakristillisten nuorten
piirissä on syntynyt kasvava kiinnostus teologiaa kohtaan!
Tarkoitan tällä oikein riuskaa, akateemista teologiaa pa...
KolumniYksi
opiskeluaikani pitkäveteisimpiä kursseja oli neljän opintoviikon
mittainen lyriikka. Runoanalyysiin harjoittavaa kurssia
piti ruttuinen naisprofessori, jonka ajatuksenjuoksu poukkoili...
KolumniSaarnataidon
oppitunti raamattukoulussa oli aina omaa luokkaansa. Meitä
nuoria saarnaajanalkuja jännitti muiden edessä esiintymisen
lisäksi tri Mike Webster, koulumme presidentti ja saarnat...
KolumniHistorian
aikana seurakunnan luonteesta on kiistelty voimakkaastikin. Ajoittain
on painotettu, että seurakunta on pyhien yhteisö,
jossa pyhyyden ja kristillisen kasvun tulee olla selvästi n...
KolumniNyt on taas se aika vuodesta, kun kaupan hyllyt pursuavat kyniä ja koulureppuja. Koulu kutsuu monia, myös minua. Kohta alkaa toinen vuoteni teologian maisteriopintojen parissa kanadalaisessa Regent Co...
KolumniJokainen meistä haluaa tulla kuulluksi, mutta kuuntelemisen taito tuntuu olevan kovin monelta hukassa. Kuuntelemisen kyky on osa sosiaalisia taitoja. Se on vuorovaikutusta, jolla ilmaistaan kiinnostus...
KolumniRakkaani Jouko on haaveillut nuoruudestaan asti kuumailmapallomatkasta. Niinpä kun hän täytti 60 vuotta, järjestimme sukulaisten ja ystävien kanssa hänelle yllätyksen. Keräsimme rahat kuumailmapallole...
KolumniKolme
vuotta seurakunnanistuttajana on ollut raskasta mutta ihanaa
aikaa. Suurin ilon aihe Jokelan Stationilla ovat olleet uskoon tulleet
ihmiset.
KolumniToimituksessa
olemme vitsailleet joskus siitä, miten välillä joutuu
kiusalliseen tilanteeseen, kun kertoo edustavansa Ristin Voitto -nimistä lehteä. Ihmiset saattavat
kysyä, että ai mistä l...
KolumniHelluntailainen
usko on sekoitus mannaa ja pölyä. Minä olen ensimmäisten
joukossa tunnustamassa, että helluntailaisuudessa on
pala taivasta mukana. Muuttuneet elämät ja karismat puhuvat
si...
KolumniTörmään
naapuriin porraskäytävässä. Hissimatkalla ehdimme pikapikaa
vaihtaa kuulumiset. Juuri ennen hissin pysähtymistä Pirjon
*) kerroksessa kysyn äkkiä, miten yhteinen naapurimme Aulikki...
KolumniMuutamia vuosikymmeniä sitten uskaltauduin mukaan pääkaupunkiseudulla järjestettyyn nuorten hengelliseen suurtapahtumaan. Lupauduin jopa kertomaan tapahtuman iltatilaisuudessa omasta uskoontulostani....
KolumniReformaation
merkkivuosi on luullakseni tuottanut viljalti uusia kirjoja,
tutkimuksia ja artikkeleita. Sanon ”luullakseni”, sillä en ole
juurikaan käytyä keskustelua seurannut. En ole ylpeä...
KolumniKatselin
ihmeissäni uutisista ja Facebookista, miten Turussa tuprutti
lunta toukokuussa. Täällä Amerikan Texasissa ulkoilutin koiraa
hien puskiessa pintaan, suomalaisesta näkökulmasta kovas...
KolumniPatrick
Tiaisen tapauksen yhteydessä on jälleen noussut
keskusteluun niin sanottu restauraatioprosessi. Siinä julkisyntiin
langenneelle ja tämän vuoksi tehtävistään pois siirretylle
pastor...
KolumniSunnuntain
jumalanpalveluksissa Saalemissa meillä on yksi jatkuva
kiitoksen aihe: näemme arabien, amerikkalaisten, venäläisten, iranilaisten,
kongolaisten, thailaisten ja suomalaisten tulev...
KolumniPääsiäisviikolla
moni lehti marssitti lukijoiden eteen kokoelman kristillisissä
yhteisöissä tapahtuneita väärinkäytöksiä ja muuten paheksuttavana
pidettyjä ilmiöitä. Harhaanjohtajat-kirja p...
Kolumni”Jos katse voisi tappaa”, sanomme, kun tarkoitamme jonkun ilmeen olevan täynnä vihaa. Katse voi olla myös iloinen, surullinen, lempeä, hyväksyvä, ahdistunut, pelokas, hämmästynyt ja paljon muuta. Ihmi...
KolumniOlen jo aiemmissa kolumneissa kertonut, että itselleni Ristin Voiton rakkainta antia ovat muistokirjoitukset. Niissä ihminen – sekä kirjoituksen kohde että muistelija – on parhaimmillaan. Kirjoittajan...
Olin kerran evankelioimassa eräässä loppusyksyn musiikkitapahtumassa. Parinani oli nuori nainen, ja menimme auttamaan erästä ruohikossa laskuhumalassaan m...
KolumniHe eivät koskaan ole nousseet otsikoihin, eivätkä parrasvaloihin. Eivätkä he ole sinne pyrkineet. Häistä, jotka pidettiin joskus kuusikymmentä vuotta sitten, ei kohuttu sosiaalisessa eikä muussakaan m...
Yksi iso asia, jonka olen lähes 17 vuoden vanhemmuuteni aikana oppinut, on tämä: ”Kaikki on aina hyvin, jos on eväät mukana.” Tämä pätee lasten kaikissa ikäv...
KolumniKaksi vuotta sitten syksyllä Ristin Voitossa julkaistiin kirjoittamani juttukokonaisuus Jehovan todistajista. Sain kolmen sivun kokonaisuudesta enemmän lukijapalautetta kuin tähän saakka mistään kirjo...
KolumniIstun kodissamme Kenian Nairobissa ja katselen
nykytekniikkaa hyödyntäen suomalaisen suosikkiohjelman huipentuman taltiointia
Lahden Sibelius-talolta. Tuhansien kilometrien etäisyys kotimaahani lisä...
KolumniHarrastin joitakin vuosia sitten sellaista ulkonäköön keskittyvää lajia kuin body fitness, joka on kehonrakennuksen serkkulaji. Vaikka lajin arki keskittyi pitkälti salilla lihasten rääkkäämiseen, päi...
KolumniBrittiläisessä autoilua käsittelevässä Top Gear -tv-ohjelmassa oli joitakin vuosia sitten mieleenpainuva koeajo, jossa juontaja Jeremy Clarkson testasi BMW:n tuoretta M5-mallia. Koko koeajon alkuosion...
KolumniAmerikanjuutalainen psykologi Abraham Maslow julkaisi vuonna 1943 artikkelin A Theory of Human Motivation. Siinä hän esittelee klassikon aseman saavuttaneen teoriansa, jota kutsutaan Maslowin tarve...
KolumniSuomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuoden teemana on Yhdessä – Tillsammans. Valtioneuvoston kanslia koordinoi Suomi 100 -hankkeen tapahtumia. Suomalaisia ja Suomen ystäviä rohkaistaan tekemään, urhei...
KolumniParhaillaan, 18.–25. tammikuuta, vietetään ekumeenista rukousviikkoa. Yhdessä rukoileminen sopiikin hyvin yhteiskristillisyyden harjoittamisen muodoksi. Monella on kokemuksia siitä, kuinka hiljentymin...
KolumniUuteen vuoteen siirryttäessä ihmiset etsivät erilaisia merkkejä ja enteitä siitä, mitä tuleva aika tuo tullessaan. Toiset tuijottavat tähtien asentoja, tinamöhkäleitä tai kristallipalloja, kristityt t...
KolumniViime vuoden aikana Ristin Voitossa käytettiin monta puheenvuoroa musiikista. Keskustelun käynnisti Juhannuskonferenssin aiemmasta poikennut musiikkilinja sekä Helluntaiseurakuntien musiikki ry:...
KolumniӀiti nukkui
pois juuri joulun alla. Eihän se yllätys ollut, mutta tätä ikävän määrää en
osannut aavistaa. Avaan radion ja kuuntelen joulurauhan julistuksen. Taas
kaikki kauniit muistot… Tuntuu kui...
KolumniJeesuksen ensimmäiset seuraajat elivät vahvasti opettajansa paluun odotuksessa. Kristinusko ei kuitenkaan säilynyt lopunajallisena liikkeenä vaan muuttui. Vanha hokema osuu surullisen oikeaan: Jeesus...
KolumniMottoni on, että elämässä tulee aina olla unelmia. Kun olin nuori vastauskoontullut tyttö, koin syvää väärinkäsittelyä rakkaassa helluntaiherätyksessäni. Sitä tapahtui kaikkine pakkoparannuksineen ja...
KolumniPuhuvat itsetunnosta. Siitä, joka suomalaisilla on huono, heikko ja peräti hukassa. Siksi me täällä Pohjan perillä puhumme korkeintaan pakkoruotsia emmekä esimerkiksi amerikkaa tai ranskaa. Siksi emme...
Pikkutyttönä istuin hievahtamatta ja katselin rainakuvien esitystä. Lähetystyöntekijä oli tullut Suomen-lomalle ja heijasti diakuvia seinälle kertoen sama...
KolumniNäyttää siltä, että nuori sukupolvi on tällä hetkellä vihdoinkin ottamassa vastuuta ja valtaa rakkaassa herätysliikkeessämme. Mennyt Juhannuskonferenssi oli siitä oiva osoitus.
KolumniLokakuun alussa Kotkassa järjestetyt helluntaiseurakuntien Syyspäivät olivat sympaattiset osin siksi, että ne järjesti pitkästä aikaa keskikokoinen seurakunta. Oli myös mukavaa olla urheiluhallissa: p...
KolumniLuin vastikään mielenkiintoisen kirjoitelman otsikon: ”Tykitystä, vai hiljentymistä?” Kyseisen lukukokemuksen jälkeen jäin pohtimaan, ovatko tykittäminen ja hiljentyminen muka toistensa vastakohtia....
KolumniKatselin lukioaikaista luokkakuvaani. Muistin, etten ollut aikoinaan tyytyväinen siihen; hiukset olivat muka huonosti ja ilmekin nolotti. Tuntemukset muistuttivat siitä, kuinka epävarma olin noihin ai...
KolumniLokakuussa alkaa reformaation merkkivuosi, jonka viettämiseen meillä on kansakuntanakin aihetta. Uskonpuhdistuksen seurauksena saimme aapisen ja lukutaidon; aiheuttipa reformaatiosta vauhtia saanut ka...
KolumniPekka Salonen oli hiljattain täysi-ikäistynyt, tai ainakin muiden kuin isän mielestä. Tuntui, etteivät he ymmärtäneet toisiaan: Pekka oli kiinnostunut lähinnä lätkästä, isä firmastaan.
Kolumni”Älä tee itsestäsi numeroa. Luuletko olevasi jotakin?” Näillä sanoilla kasvatettiin suomalaislapsia vuosikymmenten ajan. Jos tätä ei sanottu ääneen, viesti välittyi katseesta: mene muualle siitä esiin...
KolumniJeesuksen vertauksessa Abraham sanoi tuonelassa rikkaalle miehelle, että tämän ja Lasaruksen välissä on syvä juopa, jota kukaan ei voi ylittää. Vaikka seurakunnissa ei ole tuonelan kuiluja ainakaan jo...
Kolumni”Miltä tuntuu olla pastorin vaimo?” kyselivät amerikkalaiset, kun olin viimeksi Yhdysvalloissa lomilla. Jospa he vain olisivat osanneet lukea suomalaisen naisen kehonkieltä.
KolumniJo vuosien ajan on keskusteltu paljon siitä, mikseivät seurakuntamme kasva. Missä on herätys? On ollut monenlaisia seminaareja, keskustelufoorumeita, rukouskokouksia ja erilaisia yrityksiä etsiä ratka...
KolumniJotkut asiat ärsyttävät helpommin kuin toiset. Kristittyjen keskuudessa yksi tällainen on Israel ja juutalaiset. Toiset rakastavat Israelia ja toiset eivät voi sietää sitä.
KolumniKevät 2014. Makaan sohvalla vatsataudin kourissa. Olo on voimaton. Ei nukuta, mutta silmiä on pidettävä kiinni. Etovan olon kaverina migreenimäinen särky takoo päässäni. Tunnistan sen vieroitusoireeks...
KolumniNe kasvavat pihallani, rehottavat rentonaan. Työ on jälleen aloitettava alusta. Tiedän, että perusta jäi huonoksi kukkamaata tehdessäni ja marjapensaiden alla täytyisi olla katetta. Tiedän tuon kaiken...
KolumniTurkissa on käyty toistakymmentä vuotta keskustelua demokratiasta, kun islamistipuolue AKP valtaan hivuttauduttuaan alkoi rikkoa kansanvallan ja ihmisoikeuksien periaatteita. Aiemmin samaan syyllistyi...
KolumniHerätysliike on mielenkiintoinen sana. Se liitetään ainakin evankelisluterilaisen kirkon sisällä vaikuttaviin hengellisiin suuntauksiin, mutta myös helluntailaisuuteen. Meidät tunnetaan maailmalla ja...
Kolumni”Me seurataan täällä somessa toisten elämää, kuvia, reissuja...
mutta ei me tiedetä, mitä he käyvät parhaillaan läpi elämässään.
Ajatellaan, että kaikilla muilla on kaikki hyvin, ei suruja, murheita...
Kolumni”Äänellään se lintukin laulaa”, sanoo sananlasku. Olemme taas kuulleet monenlaista lintujen liverrystä. Ne erottuvat toisistaan omina, tunnistettavina ääninään muodostaen yhdessä eräänlaisen luonnon s...
KolumniIltalenkiltä palatessa tuttu hahmo näkyy kotikadulla. Kun ei ole pitkään aikaan tavattu, on puhuttavaa paljon. Kaksi äitiä: päällimmäisenä omien lasten kuulumiset.
KolumniJoulun alla (RV 50/2015) suomin kolumnissa Juhannuskonferenssia. Kolumnin ydinajatus oli, että tapahtuma on aina seurakuntakentän näköinen, haluttiin sitä tai ei. Se, mikä ilahduttaa seurakunnissa, nä...
KolumniAvasin ystävämme kodissa sanomalehden. Kyseisen aamun uutistarjonnasta mielenkiintoni herätti kolme erilaista mutta myös yhtäläisyyksiä sisältävää juttua.
KolumniKun juuri neljä vuotta täyttänyt pojanpoikani pettyi leikin saamaan käänteeseen, sitä ei voinut olla huomaamatta. Hän risti kädet rinnalleen (yllättävän ketterästi cp-vammaiseksi), roikotti päänsä ala...
KolumniMitä tarkoittaa, että Sanansaattaja on herätysliikkeen ja samalla protestiliikkeen lehti? Tätä pohdittiin Suomen Luterilaisen Evankeliumiyhdistyksen äänenkannattajan, Sanansaattajan, uutisessa toissa...
KolumniMaaliskuun lopussa Ristin Voitto uutisoi, että Suomen helluntaiherätys on tienhaarassa. Vuodesta 1993 alkaen herätysliikkeemme jäsenmäärä on laskenut. Oikeampaa olisi kai sanoa, että olimme sill...
KolumniEräs nainen oli matkalla Avakasin kanjonilta Agios Georgiosin kylään, kun helle yllätti hänet. Aurinko vei häneltä viimeisenkin halun kävellä ja pieksi hänen kalpeaa pohjoismaista nahkaansa. Samaa tie...
KolumniMitä jos joskus tekisin etelän baptistit ja olisin uskomatta ollenkaan Jumalan yliluonnolliseen toimintaan nykyajassa? Jos yliluonnollisuus olisi jäänyt apostolien aikaan, niin helluntailainen rajanve...
KolumniVanhoillisen herätysliikkeen piiristä helluntaiseurakuntaan siirtynyt nuori mies oli ilmeisen tosissaan. Hänen ripittäytymisensä ei ollut mitään epämääräistä ”Herra tietää” -huokailua, vaan hän ojensi...
KolumniMitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän arvostan äitiäni. Arvostan häntä ihmisenä ja Jumalan palvelijana mutta ennen kaikkea kasvattajana. Ajattelen aidosti, etten olisi voinut saada parempaa äitiä. ...
KolumniSanat eivät tunnetusti ole vain sanoja. Ne ovat täynnä erilaisia merkityksiä ja lataumia, toiveita ja tavoitteita. Nimeämällä haetaan suuntaa ja luodaan ihanteita.
KolumniMieheni virittelee kosketinsoitinta iltaa varten. On seurakuntamme kokous ja laulamme ensimmäistä kertaa siellä. Harhailen hänen lähellään, kunnes löydän pianon.
KolumniMinulla ei ole lapsia. Ja ei ehkä tule olemaankaan. Se, ettei meidän perheeseen kuulu lapsia, ei ole itselleni ollenkaan vaikea asia, mutta tiedän muutaman ihmisen, jolle se on sitä. On ollut jo tovin...
KolumniErilaisista valmennuksista on tullut aikanamme varsin trendikkäitä. Ohjaustarjonnasta ei ole pulaa. Personal trainerit kannustavat kunnonkohottajia. Business coachit jakavat ajatuksiaan yritysjo...
KolumniEi hän vielä 60-luvulla mitenkään erityisesti mieleen jäänyt. Samalla tavalla tuli telttaan kuin muutkin, soitti hanuria ja saarnasi. Alakoulupoikana imeskelin heinänkortta ja toivoin, että löytäisi n...
KolumniSuosikkipaikkani Ristin Voiton toimituksessa on arkisto, jonka lasikaapeissa säilytetään lehtiä yli sadan vuoden ajalta. Vanhoja lehtiä selaillessa rintalastalla alkaa väreillä toisaalta nostalgia, to...
KolumniKun olin teininä Ankkarock-aktiossa, meitä opastettiin kertomaan oma todistuksemme ihmisille. ”Se on teidän oma kokemuksenne, siihen kukaan ei voi sanoa mitään vastaan!”
Kolumni”No hei Lassi/Lilli, mitä kuuluu? Onpa sulla hieno auto siinä. Onko koulussa/kerhossa ollut kivaa? Mitäs pyhäkoulussa tänään leikittiin? Nyt mä kyllä nappaan sut!” *lähtee ajamaan lasta takaa*
KolumniSyksyn aikana Suomeen saapui ennennäkemätön määrä turvapaikanhakijoita. Viime vuonna 32 478 ulkomaalaista ilmoitti haluavansa muuttaa Suomeen, koska ei koe pystyvänsä elämään kotimaassaan tai edellise...
KolumniKristillinen usko ei myy. Tämä ei ole mikään ihmetyksen aihe. Nykyisessä kulttuurillisessa tilanteessa perinteinen kristillinen sanoma nähdään tiedollisesti hämäränä, koska siihen sisältyvät väitteet...
KolumniPäivittäinen kuntolenkkini on käynnistynyt. Vauhdittajana reitilläni on korvakuulokkeista kantautuva kotimainen musiikki. Laulajana on tunnettu edesmennyt suomalaisten tuntojen perustulkitsija. ...
KolumniAjattelen, että meidät voidaan johdattaa ystäviksi toisillemme. Minulle annetaan joku, minut annetaan jollekulle. Tueksi, avuksi, jakamaan ilon aikoja ja murheen taakkoja.
Kolumni”Työpaikallani aloitetaan mindfulness-harjoitukset. Voinko uskossa olevana osallistua niihin?” eräs sairaanhoitaja kyseli. Eikä hän ole ainoa, jota kysymys askarruttaa.
Kolumni”Kaatuminen. Itku. Rukous silmät suljettuina, kädet taivasta kohti, kummallisia, vieraita sanoja toistaen, joskus kuiskaten, välillä ääntä korottaen. Ulkopuolisesta usein pelottavaa ja hankalaa katsel...
KolumniLähi-idän rauhanprosessin keskeiset ongelmat ovat pysyviä.
Edelleen pohditaan, mitkä ovat kaavaillun Palestiinan ja sen
itsemääräämisoikeuden rajat, miten Jerusalem jaetaan ja paljonko salli...
KolumniVuoden pimein aika on käsillä. Kyllä meitä onkin hellitty lämmöllä ja auringolla tänä syksynä. Näillä eväillä jaksaa tulevat kuukaudet – kohta on muuten jo joulu!
KolumniViime viikolla maailman suurkaupungit valaisivat monumenttejaan Ranskan lipun värein ja ihmiset ympäri maailmaa lisäsivät Facebookin profiilikuviinsa kolmivärimaskeja. Eleiden tarkoitus lienee ollut o...
KolumniOlet varmaan jo huomannut, että elämme suurten eksytysten aikaa. Ellet, voit tehdä seuraavan testin ja tutkiskella tämän leikkimielisen kokeen avulla, miten hyvin olet juurtunut Kristukseen.
KolumniJuhannukseen on aikaa noin kuusi kuukautta.
Paljastus kulisseista: Juhannuskonferenssi on muuttumassa. Kenttähuhujen mukaan silmiinpistäviä muutoksia olisi kaksi. Ensinnäkin tilaisuuksien ohjel...
KolumniMinun suosikkifobiani – panterafobia – on valittu pelkästään sen perusteella, että se tuntuu huvittavalta: anopinpelko. Joillekin se saattaa toki olla traagista, mutta ne kolme vuotta, jotka minä ehdi...
KolumniEdellisessä kolumnissani (RV 44) kirjoitin ohjeita kriisiin joutuneen ihmisen kohtaamiseen. Tällä kertaa ajattelin kääntää asetelman päälaelleen: miten vaikeassa tilanteessa olevan tulisi suhtautua mu...
KolumniMinä olen saanut lapsenuskostani rakennuspalikoita, joilla olen voinut rakentaa uskoani maasta taivasta kohti. Toisten lapsuudenuskon palat kelpaavat lähinnä myllynkiviksi kaulaan. Kuten siskollani....