Pasi Parkkila: Kansanopisto uskonyhteisön arvojen edistäjänä
Vapaa sivistystyö ja kansanopistot
”Arvon mekin ansaitsemme Suomenmaassa suuressa, vaikk’ ei
riennä riemuksemme leipä miesten maatessa. Laiho kasvaa kyntäjälle, arvo työnsä
täyttäjälle… Opin tiellä oppineita Suomessa on suuria. Väinämöisen kanteleita
täällä tehdään uusia. Valistus on viritetty, järki hyvä herätetty.” Näin jo Jaakko Juteini 1800-luvun alussa tutussa runossaan Laulu
Suomessa.
Kansanopiston ideologisena isänä pidetään tanskalaista 1783
syntynyttä N.F.S. Grundtvigia. Hän oli pastori,
kirjailija, runoilija, filosofi, historioitsija, opettaja ja poliitikko.
Ajatuksesta ”koulu elämää varten” syntyivät ensimmäiset kansanopistot Tanskaan.
Liike levisi erityisesti kaikkiin pohjoismaihin. Teoksessa Sivistyminen (2011,
102) Seppo Niemelä mainitsee, että grundtvigilaisen
kansanopiston tunnuksiksi, jotka pohjustavat myös sen pedagogiikkaa, on
mainittu ”elämänvalistus, elävä sana, elävä vuorovaikutus, koulu elämää varten
ja rahvaasta kansaksi”.
Vapaan sivistystyön koulutusta säätelee laki vapaasta
sivistystyöstä. Sen mukaan (2 §) vapaan sivistystyön ”tavoitteena on edistää
ihmisten monipuolista kehittymistä, hyvinvointia sekä kansanvaltaisuuden,
moniarvoisuuden, kestävän kehityksen, monikulttuurisuuden ja kansainvälisyyden
toteutumista. Vapaassa sivistystyössä korostuu omaehtoinen oppiminen,
yhteisöllisyys ja osallisuus.”
Mitä on sivistys?
Sivistykselle löytyy lukuisia määritelmiä, tässä niistä yksi
Nykysuomen tietosanakirjaan (4, 452) poimituista: ”Sivistys, saks. Bildung,
yleisessä kielenkäytössä usein koko kulttuurin synonyymi tai erityisesti hyvien
ulkoisten tapojen ja käytöksen noudattaminen. Erityisesti saks. filosofiassa
sivistys on tarkoittanut ihmiseksi tulemisen prosessia, jossa on olennaista
yksilön oma ajattelu ja sen yhdistyminen olemassa olevan tradition kanssa
itsenäiseksi moraaliseksi toiminnaksi.”
Nykysuomen sanakirjasta (5,224) löytyy myös ajatus, jonka
mukaan ”todellinen sivistys ei synny laajoista tiedoista, vaan ihmisen
harmonisesta kehityksestä hienostuneeksi, tahdikkaaksi, valistuneeksi ja
jaloksi persoonallisuudeksi”.
Sivistyminen voidaan nähdä myös Seppo Niemelän samannimisessä
kirjassaan (2011, 187) kuvaamana prosessina:
(i) ihminen oppii itselleen uusia tietoja, taitoja ja valmiuksia,
(ii) muodostaa niihin omaan harkintaansa perustuvan itsenäisen
ja luovan suhteen ja
(iii) alkaa käyttää oppimaansa yhteisön hyväksi kansalaisena.
Kansanopistot Suomessa, Iso Kirja -opisto
Tällä hetkellä Suomen kansanopistoyhdistyksen
nettisivujen mukaan (2018) ”Kansanopisto on Suomen laaja-alaisin
oppilaitosmuoto. Kansanopistot tarjoavat yleissivistävien opintolinjojen (esim.
taide, kielet, kasvatus, teologia) lisäksi ammatillista koulutusta, avoimen
yliopiston opintoja, perus- ja lukio-opetusta sekä kymppiluokkia,
erityisopetusta, maahanmuuttaja-koulutusta ja lyhytkursseja. Kansanopistojen
pitkäkestoisissa koulutuksissa opiskelee vuosittain yli 12 000
opiskelijaa. Suomessa on 85 kansanopistokampusta Ahvenanmaalta
Rovaniemelle. Taustaltaan opistot voi jakaa neljään ryhmään: sitoutumattomat,
kristilliset, yhteiskunnalliset ja erityisopistot.”
Iso Kirja -opisto, joka tunnetaan myös IK-opistona, sai
kansanopisto-oikeudet 1995. Sen toimipaikkana on Keuruu. Noin kaksikymmentä
vuotta myöhemmin Iso Kirja ry sai Opetus- ja kulttuuriministeriöltä luvan
perustaa toisen toimipaikan Helsinkiin. Opiston taustalla on Suomen
Helluntaiherätys, joka perusti opiston edeltäjän, raamattukoulun Paimioon 1952.
Arvo ja kansansivistys
Arvoa voidaan tarkastella eri näkökulmista. Kuten Matti Kangasoja sanoo teoksessa Henkisen ja hengellisen kasvun
edistämiseen (2001, 12) ”vapaalle sivistystyölle on ominaista
mahdollisuus kansalaisten omiin arvolähtökohtiin perustuvaan opiskeluun”. Se,
että Suomessa on nähty kansanosien sivistystarpeen täyttämiseksi tarpeelliseksi
perustaa valtion tukemia kansanopistoja, joiden tausta voi olla myös
aatteellinen tai uskonnollinen, on merkittävä arvo sinänsä. Näin myös
kristillinen ja helluntailiiketaustainen kansanopisto jo olemassaolollaan
kertoo siitä, että yhteisesti nähdään kansanliikkeen arvo ja kansanliikkeen
työn vahvistaminen myös arvona. Tähänkin sopii Juteinin ajatus: ”Arvon mekin
ansaitsemme Suomenmaassa suuressa.”
Vapaan sivistystyön yhteisjärjestö ry:n puheenjohtaja Aaro Harju puhui Kansanopistokokouksessa 11.10.2018
Helsingissä aiheesta ”Onko kansansivistys ylisukupolvinen ilmiö?” Esityksessään
hän sanoi, että ”kansansivistys on parhaimmillaan ylisukupolvista, jatkuvaa,
kasvattavaa, kehittävää, palkitsevaa, voimaannuttavaa, arvosidonnaista”.
Jokaisella uskonyhteisöllä ja opistolla on omat arvonsa
Jukka Tervo toteaa Reisjärven
kristillisen opiston juhlajulkaisussa (2005, 258), että ”opiston hengelliseksi
tehtäväksi on omaksuttu nuorten ohjaaminen kristillisten arvojen tuntemiseen ja
omaksumiseen”. Kuten Kangasoja, Luoma ja Mantsinen kirjoittavat
teoksessa Kohti
hyvää seurakuntahallintoa (2014, 28) ”arvot ohjaavat eettistä
pohdintaa, joka on perimmiltään Jumalan tahdon etsimistä”. Pastori, terapeutti Seppo Jokinen on kirjassaan Puhu rakkaudesta
(2008, 166) samoilla linjoilla: ”Jumala kutsuu meitä ennen kaikkea totuuteen.
Hän haluaa, että etsimme vastauksia kysymyksiin elämästämme ja arvoistamme ja
että etsimme niitä nimenomaan häneltä.”
Yhteistä hyvää rakentava ihmisyys ja kansalaisuus eivät ole
vieraita Raamatun opetukselle. Raamattuun on saatettu viitata myös muiden kuin
kristillisten opistojen tehtävässä. Lasse Kangas
kertoo teoksessa Aatteita
ja tietoa elämäntielle, Alkio-opisto 1947-2013 (2014, 44), että
Alkio-opiston vihkiäisjuhlapuheessaan 19.10.1947 sosiaaliministeri Lennart Heljas lausui mm. näin: ”Vihimme nyt tämän
opiston suureen ja kauniiseen tehtävään ja teemme sen vanhan ja rakkaan
Raamattumme sanoilla, jossa apostoli lausuu: Ylhäältä tuleva viisaus on
ensiksikin puhdas, sitten rauhaisa, lempeä ja taipuisa, täynnä laupeutta ja
hyviä hedelmiä. Jumala antakoon tälle opistolle armonsa ja siunauksensa.”
On mielenkiintoista todeta, että myös täällä Keski-Suomessa
sijaitsevalla Alkio-opistolla opiston henkilöstö työsti itselleen arvot 2012.
Niihin kuuluvat rehtori Jaana Laitilan
Kansanopistokokouksessa 12.10.2018 aiheesta ”Arvotausta kestävän opiston
pohjalla” pitämän esityksen mukaan ”voimaannuttava yhteisöllisyys,
edelläkävijyys, laatu, kestävä kehitys, aktiivinen kansalaisuus,
tulevaisuususko”. Näiden arvojen pohjalta kehittyivät sitten yhteisesti sovitut
pelisäännöt, joissa korostuivat mm. myönteisyys, muiden huomioiminen ja
yhteisestä hyvästä huolen pitäminen.
Laitilan mukaan ”arvoja ja pelisääntöjä hyödynnetään henkilöstön
rekrytoinnissa, uusien työntekijöiden perehdyttämisessä ja opiskelijoiden
ohjauskeskusteluissa. Arvojen ja pelisääntöjen toteutumista käsitellään
vuosittain kahdenkeskisissä kehityskeskusteluissa. Niiden toteutuminen välittyy
myös työyhteisökyselyiden tuloksissa sekä opiskelija- ja asiakaspalautteissa.”
Samalla tavalla arvot näkyvät myös omassa kansanopistossamme, Isossa
Kirjassa.
Mikä sitten on arvo?
Filosofian sanakirja (1999, 21) määrittelee arvoa näin: ”Eräs
moraalifilosofian vaikeasti määriteltävä ydinkäsite. Arvo liittyy siihen, mitä
pidämme arvokkaana tai mitä arvostamme sellaisilla määreillä kuin hyvä/paha,
kaunis/ruma. Ennen muuta arvo näyttää liittyvän hyvän käsitteeseen: arvokasta
on meille yleensä se, mitä pidämme hyvänä… Arvon käsite liittyy myös kulttuurin
käsitteeseen: eri kulttuureilla on omat arvojärjestelmänsä, ja toisaalta
kulttuuri itse voidaan määritellä juuri tiettyjen arvojen toteuttajaksi tai
kantajaksi.” Nykysuomen etymologisen sanakirjan (2013, 68) mukaan sanalle arvo ”voidaan
osoittaa vastineita useimmista lähisukukielistä ja muutamista etäsukukielistä,
esim. vepsän arv ’hinta’ ja vatjan arvo sekä viron aru, jotka kumpikin
merkitsevät ’järki, ymmärrys, selko’”.
Matti Kangasoja sanoo teoksessa Henkisen ja hengellisen kasvun
edistämiseen (2001, 13,14), että arvot ”nähdään yleensä osana yksilöiden ja
kollektiivien maailmankatsomusta, joka rakentuu kolmentyyppisistä aineksista:
tiedollisista uskomuksista, arvoista ja normeista. Arvot ovat käsityksiä siitä,
millainen todellisuuden pitäisi olla.” Arvoja halutaan edistää, vaalia ja
välittää toisille. Ne näkyvät arkisessa toiminnassa normeina ja tapoina.
Arvoista on puhuttu myös Porterin teorian mukaan arvoketjuna. Teemu J. Lehtonen toteaa väitöskirjassaan Organisaation
osaamisen strateginen hallinta (2002, 47), että ”Porterin
ajattelussa toiminnot kytkevät yhteen strategian, sen toteuttamisen sekä
osaamisen. Strategia on joukko toimintoja, jotka on ryhmitelty tuottamaan arvoa
tietylle kohdeasiakasjoukolle.”
Arvoista käytäntöön
Näin filosofi Maija-Riitta Ollila
kirjassaan Moraalin
tuolla puolen (1997, 119) tarkastellessaan moraalisten arvojen ja
tosiasioiden suhdetta ja rooleja hyvinvoinnin taloustieteen sovelluksessa,
politiikkasuositusten antamisessa: ”Sovellettaessa asetetaan ensiksi arvo,
toiminnan tavoite. Tämän jälkeen esitetään periaatteet, joiden avulla arvo
saavutetaan. Ehdotusta konkretisoidaan yhä edelleen, kunnes lopulta päädytään
käytännön yksityiskohtaisiin menettelytapaohjeisiin.”
Otsikkomme oli kansanopisto uskonyhteisön arvojen edistäjänä.
Ollilan kaava soveltuu myös kansanopistossa arvojen matkakuvaukseksi. Seppo
Niemelä toteaa teoksessa Sivistystyö (2008, 19,44), että ”kansansivistys
on opetushallituksen kokonaisuudessa ainoa alue, joka saa olla avoimesti
arvolähtöinen. -- Arvot ja ongelmat liittyvät yhteisöjen eettisiin ja
tunnesidonnaisiin ulottuvuuksiin. Samalla arvot ovat osa identiteettiä.”
Pastori, terapeutti Seppo Jokinen puhuu kirjassaan Puhu
rakkaudesta (2008, 163) itsensä ja kutsumuksensa arvostamisesta ja nostaa esiin
tärkeän seikan: ”Kutsumusta voi soveltaa elämäänsä muutenkin kuin tekemällä
sitä työtä, johon on kutsuttu. Kutsumus on yhtä paljon sitä, että löytää
elämänsä arvon ja oman itsensä arvon.”
Kansanopisto ja arvot
”Kansanopisto-opiskelu on sisäoppilaitosmuotoista, kokoaikaista
päiväkoulutoimintaa. Arvo- ja aateperustat rakentavat opistojen toimintaa eri
tavoin kuin kansalaisopistoissa ja muissa vapaan sivistystyön oppilaitoksissa.”
Näin kirjoittaa Helena Koskinen
Kansanopistokirjassa (2005, 31,32). Koskinen toteaa myöhemmin, että ”asiakkuus
perustuu vapaaehtoisuuteen. Asiakas valitsee palvelun ja toimii maksajana tai
käyttäjänä tai molempina. Asiakasnäkökulma ilmenee opistossa
opiskelijakeskeisyytenä, mikä on kansanopistojen profiilien keskeisin
ilmapiiritekijä” (2005, 37).
Päivi Tuomola-Karp toteaakin samassa
kirjassa (2005, 68), että kansanopistot ”ovat sisäoppilaitoksia, joiden
tarkoituksena on edistää kansalaisten omaehtoista opiskelua”. Helena Koskisen mukaan kansanopistonkin kohdalla
”kulttuuriset juuret kiinnittävät yksilöt ja yhteisöt taustoihinsa, arvoihin ja
totuttuihin toimintamalleihin... Verkostot voivat vahvistaa vanhaa kulttuurista
arvoperustaa ja lisätä entisestään yhteenkuuluvuutta”. (2005, 43,44)
Murikka-opiston rehtori ja myöhemmin myös Suomen
Kansanopistoyhdistyksen puheenjohtaja Aki Ojakangas
sekä Oriveden Opiston rehtorina toiminut Jaakko Masonen
sanovat Kansanopistokirjassa (2005, 115, 118) puhuessaan arvoista ja
oikeudenmukaisuudesta, että kansanopiston rehtorin tulee ”ajatella ratkaisujaan
samanaikaisesti opiskelijoiden, opettajien, muun henkilökunnan ja opiston
taustayhteisön kannalta”. Kansanopistojohtaminen on opetuksellisen
perustehtävän ohella myös ”sen värin tunnustamista, jolla opisto on maalattu:
taustayhteisön arvot, historia ja sen mukanaan tuomat käytänteet sävyttävät johtamista.
Ajoittain taustasidosten ja käytännön dynaamisten ratkaisujen välille syntyy
ristiriitoja, joita on ratkottava”.
”Värin tunnustamiselle” on esitetty varauksiakin.
Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomuksessa
Kansanopistojärjestelmä (2004, 44,45) todetaan, että ”mitä enemmän kansanopisto
painottaa omaa erityistä aate- ja arvotaustaansa, sitä enemmän voidaan tämän
painotuksen katsoa myös rajaavan opiston koulutuksen kohderyhmää. Vapaan
sivistystyön laki antaa kansanopistoille kuitenkin tämän mahdollisuuden.”
Seppo Niemelä lausuu Kansanopistokirjassa (2005, 318-320), että
”oman ajattelun herättäminen on opiskelijansa sivistymiseen pyrkivän opettajan
ensimmäinen testi… Kypsä sivistysopettaja oppii iloitsemaan prosessista, jossa
’tiedon annettu sisältö’ muuttuu ’tietävän tavaksi tietää’. Useimmat vanhat
totuudet kestävät ajan saatossa kritiikin testin, mutta eivät kaikki. Ja juuri
siksi kritiikki – paitsi että se tekee ajattelusta itse koeteltua ja omaa –
synnyttää uusien sukupolvien mukana kulttuuria uudistavia ideoita. -- On
kunnioitettava opiskelijan oikeutta löytää oma ajattelunsa ja oma tiensä
elämässä.”
Jo aikanaan Timo Toiviainen
totesi Vapaan
sivistystyön visiot –teoksessa (2002, 169), että ”minkä tahansa
sivistyspääoman arvo on rajoitettu, ellei sitä jaeta muiden ihmisten kanssa.
Näin ollen sivistystyö lähtee kasvamaan yksilöstä, mutta se saa varsinaisen
merkityksensä vasta yhteisössä”. Sivistys on tärkeää. Opetushallituksessa
työskentelevä opetusneuvos Marja Anitta Pehkonen
totesi antisivistyksestä Kansanopistokokouksessa Helsingissä 12.10.2018 näin:
”Antisivistys ei usko siihen, että maailma voi tulla paremmaksi, jos yhteistä
hyvää tavoitellaan vapaan koulutuksen, kulttuurin, yhdistys- ja
vapaaehtoistoiminnan kautta. Ei… Antisivistys ei kuuntele muiden näkemyksiä.
Antisivistys ei halua ymmärtää asioiden taustalla olevia syitä. Antisivistys ei
katso asiakseen, eikä se osaa, perustella tekojaan ja näkemyksiään, vaan
päämäärä pyhittää törkeimmätkin keinot.”
Seppo Niemelä puhuu myös Sivistyminen-teoksessa (2011, 239)
yksilöllisen identiteetin syntymisestä. ”Minän ja maailman kohtaamisen
prosesseissa syntyy jatkuvuuden omaava itsenä olemisen tila, minäkuva tai
identiteetti, joka yksilöllisenä vastaa kysymykseen ”kuka minä olen” ja yhteisöllisenä
kysymykseen ”keihin minä kuulun”.
Grundtvigin mukaan identiteetti ei ole rationaalinen,
loogis-tieteellinen, vaan puhutun kielen synnyttämä narratiivinen asia.
Narratiivisuus on persoonallisen identiteetin ja kollektiivisen yhteisön
muodostumisen edellytys.
Puhuessaan aiheesta ”Miten vapaa sivistystyö tekee toimintansa
tärkeyden ymmärrettäväksi ja näkyväksi?” opetusneuvos Marja Anitta Pehkonen
totesi Kansanopistokokouksessa (2018), että sivistyksen ”olemusta tulkitaan
aina uudestaan, eikä tulkinta ole koskaan lopullinen. Keskeistä on tunnistaa
yhteisöllisen ja yksilösivistyksen ero ja keskinäinen vuorovaikutus”. Myös
Kansanopistokokouksen (2018) puheenvuorossaan ”Koulutus huomisen hyvinvoinnin
rakentajana” Sitran asiantuntija Jenna
Lähdemäki-Pekkinen oli samoilla linjoilla: ”Oppilaitosten tulisi kasvattaa
ihmisiä, joilla on kykyjä, taitoja ja asennetta tarttua viheliäisiin ongelmiin.
Koulutuskentällä on tarpeen käydä jatkuvaa tulevaisuussuuntautunutta tarkoitus-
ja arvokeskustelua. Oppilaitosten ja muiden yhteiskunnan toimijoiden
vuorovaikutusta on vahvistettava. Siirtymä yhteiskuntaan, jossa eletään hyvää
elämää maapallon kantokyvyn rajoissa, edellyttää osaamiselta ja koulutukselta
paljon.”
Toisaalla Seppo Niemelä toteaa Sivistyminen –teoksessa (2011,
240), että ”tärkeä osa omaehtoista yhteisöllistä ja yhteiskunnallista
toimintakykyä ja samalla yksi näkökulma potentiaalien toteutumiseen on
yksilöllisille valmiuksille rakentuva aktiivinen kansalaisuus… Vanha laki
vapaasta sivistystyöstä piti yhtenä tavoitteena ´kykyä toimia yhteisössä´.”
Taustayhteisön arvot
Ison Kirjan taustalla on Iso Kirja ry, jonka jäseninä on 155
suomalaista helluntaiseurakuntaa. Sen, millaiset ovat seurakuntien arvot, ratkaisee
paljolti se, miten seurakuntia johdetaan.
Teoksessa Kohti hyvää seurakuntahallintoa (2014, 27-29, 31,33)
Kangasoja, Luoma ja Mantsinen puhuvat paljon eettisestä johtamisesta. Aikomus
ei tähän yksin riitä. ”Päätetään tehdä arvojen mukaisia valintoja, mutta
konkreettiset teot jäävät aikomusasteelle tai toiminta voikin olla erilaista
kuin aikomukset, joita on esitetty puheessa. -- Vanhimmisto, joka on käynyt
syvällisen oppi- ja arvokeskustelun ja määritellyt yhteiset arvot ja joka
ymmärtää vanhimmiston tarkoituksen ja merkityksen seurakunnalle, alkaa vähitellen
soveltaa oikeudenmukaisuusetiikkaa.”
”Vanhimmiston antama esimerkki on tärkein, jotta seurakunnasta
voisi muodostua esimerkillinen arvoyhteisö. -- Organisaation menestyksen
kannalta on oleellista, että johdolla, esimerkiksi vanhimmilla, on selkeä
käsitys arvoista ja niiden soveltamisesta käytäntöön. -- Palveleva johtajuus
perustuu keskeisesti arvoille, joita ovat rehellisyys, myönteisyys,
kannustavuus ja vastuullisuus.” Palvelevalla johtajalla on ”tukenaan vahva
itsetietoisuus, joka perustuu seurakunnan missioon, oppiin ja arvoihin.
Tietoisuus lisää eettisten, moraalisten ja arvoihin perustuvien asioiden
ymmärtämistä.”
Iso Kirja -opiston taustayhteisön eli Suomen
helluntaiseurakuntien uskon pääkohdat hyväksyttiin Seinäjoen Talvipäivillä
19.1.2001. Ne on kirjattu Suomen Helluntaikirkon arvojen kanssa kirkon
nettisivuille. Arvot on kirjattu näin: ”Olemme uskollisia Raamatun
auktoriteetille, ankkuroimme julistuksemme ja toimintamme Raamatun
periaatteisiin ja pitäydymme opissamme ja teologisissa perusteluissamme
Raamattuun. Tämä tarkoittaa sitä, että:
– korostamme Jumalan armon ilmestymistä Jeesuksessa
Kristuksessa ja Pyhän Hengen osallisuutta ja vaikutusta seurakunnan keskellä,
– helluntaiseurakunnat ovat voimakkaasti evankelioivia ja
sieluja voittavia, ne elävät jatkuvassa Pyhän Hengen uudistavassa vaikutuksessa
ja tarjoavat ihmisläheisen ja hoitavan seurakuntaelämän,
– helluntaiseurakunnat ovat itsenäisiä ja vanhimmistojohtoisia,
– helluntaiseurakunnat ovat keskenään helluntaiherätyksen
sisäistä yhtenäisyyttä järjestelmällisesti vahvistavassa yhteydessä ja
yhteistoiminnassa.”
Iso Kirja -opiston johtokunta keräsi yhteen 12.3.2010 myös ne
taustayhteisöön, (ja opetuksen osalta helluntaikoulukuntaan), liittyvät
opilliset linjaukset, joihin / jotka Iso Kirja -opisto on tavalla tai toisella
sitoutunut / allekirjoittanut (mm. jäsenyyden kautta):
– Ison Kirjan omat arvot
– Suomen helluntailiikkeen uskon pääkohdat
– European
Pentecostal Theological Association (EPTA), Pentecostal European Mission (PEM),
Pentecostal European Fellowship (PEF), Pentecostal World Fellowship (PWF).
Kansanopisto ja taustayhteisön arvopohjalle rakentaminen
Vapaan sivistystyön piiriin kuuluvien kansanopistojen tehtävää
on siivittänyt valtiovallan koulutuspoliittinen tahto tukea erilaisten
kansanliikkeiden parissa syntynyttä sivistys- ja koulutustarpeen huomioimista. KansanOpisto
-lehdessä (5/2007, 8) julkaistussa artikkelissa Parkkila
toteaakin, että ”Iso Kirja -opisto on oivallinen esimerkki kansanopistosta,
joka täyttää aatetaustansa kansanliikkeen koulutustarvetta”.
Laki vapaasta sivistystyöstä 21.8.1998/632 (§2) toteaa näin:
”Kansanopistot ovat kokopäiväistä opetusta antavia sisäoppilaitoksia, jotka
järjestävät nuorille ja aikuisille omaehtoisia opintoja, edistävät
opiskelijoiden opiskeluvalmiuksia sekä kasvattavat heitä yksilöinä ja
yhteiskunnan jäseninä. -- Edellä tarkoitetut oppilaitokset voivat 4 §:n mukaisessa
koulutustehtävässä painottaa myös arvo- ja aatetaustaansa,
kasvatustavoitteitaan tai erityisiä koulutustehtäviään.”
Ison Kirjan strategiasta kirjoittaessaan teoksessa Lähinnä
tietopuolista kirjallisuutta (2008, 3) Marko Halttunen
sanoo arvoista, että ne ”kuvaavat toiminnan perustaa. Arvot ovat pyhiä ja
luovuttamattomia eikä toiminta voi koskaan olla ristiriidassa organisaation
arvojen kanssa. Euroopan Unionissa yleisesti käytössä oleva
laadunarviointimalli Common Assessment Framework (CAF) kysyykin ensimmäiseksi,
mitä organisaation johto tekee kehittääkseen vision, mission ja arvot sekä
tiedottaakseen niistä.”
Filosofi Maija-Riitta Ollila kirjoittaa teoksessaan Johtajan
parempi elämä (2010, 101, 106), että arvoja ”on tapana ajatella ankkureina, jotka
heitämme tulevaisuuteen. Menemme kohti päämääriä, jotka tämänhetkisen
viisautemme varassa olemme asettaneet. Kun henkilö ilmoittaa arvokseen
rehellisyyden, se ei tarkoita, että hän tähänastisessa toiminnassaan olisi aina
onnistunut toimimaan asettamansa arvon mukaisesti”. Ollila toteaa myös, että
”valittujen arvojen on kyettävä toimimaan mittoina, joita käytämme toimiemme
arvioimiseen... Erilaiset näkökohdat ovat ristiriidassa keskenään, ja arvojemme
tulee ilmaista, mitä asioita pidämme toisia tärkeämpinä”.
Henkisen ja hengellisen kasvun edistämiseen -teoksessa (2001,
14) Kangasojan mukaan ”pelkkä tietoisuus lain tarkoittamasta oman arvopohjan
toteuttamisen vapaudesta ei riitä. Arvopohja on muutettava missioiksi,
tulevaisuudennäyksi, päämääriksi ja strategioiksi sekä arjessa näkyviksi
asioiksi.” Hän toteaa myös, että ”taustayhteisön arvopohjaa edistävässä
kansanopistossa voidaan odottaa arvojen hyödyn ja merkityksen ymmärtämistä…
Sitä edellyttää yhteinen tieto yhteisistä arvoista… arvojen tehtävä on tukea
ryhmän yhteistoimintaa, elämää sekä toiminnan ja tulosten laatua.”
Toistuvasti Suomen arvostetuimmaksi yritysjohtajaksi valittu Matti Alahuhta sanoo kirjassaan Johtajuus, kirkas suunta ja
ihmisten voima (2015, 136-138), että ”määritellyt arvot ovat erinomainen
työkalu” ja määriteltyjen arvojen tulee olla riittävän lähellä nykytilaa.
”Arvoissa tulee kuitenkin olla tiettyä tavoitteellisuutta, sillä niiden tulee
näyttää haluttu kehityksen suunta.”
Sivistys- ja tulevaisuusvaliokunnan jäsen, kansanedustaja Pilvi Torsti sanoi Kansanopistokokouksessa 11.10.2018
puhuessaan aiheesta ”Ketä varten kansanopisto?”: ”Tekemistä ja vimmaa ajaa
motiivi, joka syntyy arvoista. Vaikka monet asiat muuttuvat maailman eläessä
ympärillämme, peruslähtökohdat pysyvät.”
Johtokunta ja arvot
Erinomaisesti mm. arvojen varaan rakentamista kuvaavassa
kirjassaan Henkisen ja hengellisen kasvun edistämiseen (2001, 13, 45) Matti
Kangasoja nostaa esiin koulutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä sekä
hallinnosta vastaavan johtokunnan roolin: ”Johtokunta on vastuussa arvopohjan
toteutumisesta taustayhteisölle.” Taustayhteisön arvo- ja aatepohjan on
siirryttävä johtokunnan määrittämiin missioon, tavoitteisiin, päämääriin ja
strategioihin. ”Pitkällä aikavälillä on arvioitava toiminnan vaikuttavuutta ja
hyötyjä sekä onko toiminta ollut mission mukaista.” Yksi tapa selvittää
johtokunnan jäsenten tietoisuutta ja käsityksiä – myös arvopohjasta, on kysely
itsearvioinnin pohjaksi. Tällainen tehtiin mm. Iso Kirja -opistossa jo vuonna
2000. Tämän kyselyn pohjalta selvitettiin
– koulutuksen ylläpitäjän keskeisimmät arvot,
– koulutuskeskuksen arkisen toiminnan keskeiset arvot ja miten
ne ilmenevät käytännössä,
– koulutuskeskuksen tarjoaman koulutuksen keskeisimmät arvot ja
miten ne näkyvät koulutuksen sisällöissä,
– johtokunnan oman toiminnan keskeisimmät arvot,
– mitkä tulisi olla keskeisiä tavoitearvoja eli mitä asioita
tulisi enemmän arvottaa.
Kangasoja toteaa, että kyselyn pohjalta kokonaisuutta
tarkastellen näyttäisi, että ”keskeiset helluntailaisuuden identiteetin osat
Raamattu-uskollisuus, henkilökohtainen usko ja uskon mukainen elämä,
karismaattisuus, seurakunta sekä lähetystyö ovat arvopohdintojen
perusjuonteena”.
Ison Kirjan arvot
Arvot ovat asioita, joita organisaatiossa pidetään tärkeinä tai
joita tavoitellaan. Ne ovat organisaation toiminnan perusta ja ne pyritään
todentamaan kaikessa toiminnassa. Parhaimmillaan ne näkyvät kaikessa, myös
ihmisten välisissä suhteissa. Arvot ovat yhteisiä ja ne koetaan yhteisiksi.
Omistajan, organisaation johdon, eri ihmisten tai eri toimintojen arvot eivät
voi olla yhteisten arvojen kanssa ristiriitaisia.
Johtokunnan itsearviointikysely ja sen pohjalta tehty työ näkyi
myös sen jälkeen laaditussa strategiassa, jonka viimeinen päivitys ulottui
vuoteen 2015. Iso Kirja ry:n strategiaan tuolloin kirjatun mission mukaan ”Iso
Kirja palvelee yksilöitä, perheitä, seurakuntia ja yhteiskuntaa tarjoamalla
koulutusta ja virkistystoimintaa. Tavoitteena on kutsumuksen löytäminen ja
vahvistaminen sekä kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäminen.”
Iso Kirja -opiston arvot
ovat heijastaneet myös Suomen Helluntailiikkeen ja Helluntaikirkon arvoja.
Raamattu-uskollisuus tarkoittaa sitoutumista Raamattuun ajattomana ja
luotettavana Jumalan Sanana ja Raamatun sanoman soveltamista nykyajassa.
Pyhän Hengen persoonallisen toiminnan korostaminen tarkoittaa
Pyhän Hengen roolin tunnustamista merkittävänä osana Raamatun opettamaa
seurakuntaelämää ja kolmiyhteisen Jumalan toimintaa, sekä armolahjojen ja
Hengen hedelmän arvostamista osana yksilön ja seurakunnan elämää.
Kristittynä ihmisenä
kasvaminen tarkoittaa valmiutta kasvaa henkilökohtaisessa
jumalasuhteessa Jumalan Sanaa noudattaen. Tahtoa kasvaa ihmissuhteissa ja
yhteisön jäsenenä, sekä halua vastata ihmisten tarpeisiin aidolla ja
lähimmäistä kunnioittavalla tavalla, sekä sitoutumista uuden oppimiseen.
Helluntai-identiteetin
ja seurakuntayhteyksien vaaliminen tarkoittaa sitoutumista
helluntaiherätyksen uskon pääkohtiin, tunnustautumista helluntaikristilliseen
etiikkaan, halua vahvistaa vuorovaikutusta ja kumppanuutta helluntaiseurakuntien
ja helluntaiherätyksen yhteisten yhteisöjen kanssa, sekä tahtoa kehittää
helluntaiseurakuntien hengellisiä ja toiminnallisia valmiuksia.
Yhteiskunnallinen
vaikuttavuus ja kansainvälisyys tarkoittaa tahtoa kasvattaa kristillisiä
arvoja todeksi eläviä vaikuttajia, halua tehdä yhteistyötä kansallisten ja
kansainvälisten kumppaneiden kanssa.
Arvot ja linjaukset
Arvot ja taustayhteisön kunnioittaminen näkyivät myös tehdyissä
linjauksissa. Johtokunta hyväksyi 12.3.2010 Iso Kirja -opiston opetustehtäviä
koskevia toimintalinjauksia:
– Opettajana voi opistossa aineesta riippuen toimia
yksittäisissä kursseissa hyvinkin monenlaisen koulutuksen ja taustan omaava,
joka kunnioittaa arvojamme ja toimintatapaamme.
– Teologisia ja raamattuaineita opettavilta edellytämme halua
allekirjoittaa helluntaiseurakuntien uskon pääkohdat ja Ison Kirjan arvot sekä
halukkuutta toimia opetustehtävässä niin kurssi- kuin akateemisella tasolla
opiston eetos (eetos = ”hyvä tapa, moraalinen arvo”) huomioiden.
Linjauksessaan johtokunta otti kantaa muun muassa myös siihen,
millainen on opiston kurssi- ja akateemisen tason opetuksen eetos, eli miten teemme
helluntailaista teologiaa:
– Opettaessamme tuomme kunnioittaen ja vahvasti esiin
perinteisen helluntainäkemyksen, nöyrällä uskalluksella arvioida sitäkin
viisaudella Sanan valossa.
– Tuomme esiin myös muita näkemyksiä perusteluineen:
helluntailaisuudessa Suomessa ja maailmalla, muissa herätysliikkeissä ja
kirkoissa Suomessa ja ulkomailla, eri teologisissa koulukunnissa ja traditioissa.
– Ohjaamme opiskelijoita perinteitä kunnioittaen luomaan
helluntaiteologiaa, antaen tietoa ja työkaluja Raamatun tutkimiseen sekä oman
näkemyksen perusteltuun muodostumiseen.
– Ensimmäisenä vuonna opetus painottuu johdantotasolle ja
laajan yleiskuvan antamiseen. Toisena vuonna sisällön rinnalla aletaan nostaa
esiin pohtivaa näkökulmaa. Kolmannella vuodella ja Master of Theology (MTh) -tasolla
tavoitteena on pohtiva, arvioiva ja uskonsa ja oppinsa perustelemaan pystyvä
henkilö.
– Opettajina painotamme kaikilla tasoilla ihmisenä kasvamista,
kykyä arvostaa vanhaa, tutkia uutta ja löytää Jumalan johdatuksessa tie
palvellen rakentaa seurakuntia.
– Muissa kuin suoraan teologisissa aineissa teologisen
näkökulman mukaan ottaminen on oma myönteinen haasteensa kaikissa
seurakuntatyöhön liittyvissä aineissa (esimerkkinä mm. johtaminen). Kaikissa
näissä aineissa pyritään antamaan eväitä ja taitoja toimia tietojaan käyttäen
seurakunnan parhaaksi.
Johtokunta totesi, että Iso Kirja kantaa helluntailaisen
oppilaitoksen leimansa ilolla. Iso Kirja ei pyri olemaan liberaali eikä
konservatiivinen koulu, vaan helluntailainen.
– Pääpainopisteemme on seurakuntatyö / käytännön teologia.
Opetussuunnitelma / sisältö / materiaalin valinta on Ison Kirjan käsissä, sen
vaki- ja tuntiopettajien. Näin on ollut myös
Walesin yliopiston validoimissa ohjelmissa!
– Brittiyhteistyön vaikutus on tuonut koulutukseen omana
erityispiirteenä sen, että johdantovuoden jälkeen, erityisesti kolmantena
vuotena ja MTh:lla laajaan yleistiedon antamiseen keskittymisen sijasta
poraudutaan opetuksessa syvälle muutamassa kohdin ja näin esimerkin kautta
opetetaan malli, jota opiskelija voi hyödyntää kaikissa muissakin kohdissa
saadakseen tietotaitoa.
Yliopistoyhteistyö aiheutti myös sen, että oli mietittävä sitä,
miten helluntailaisuus ja akateemisuus mahtuvat saman katon alle.
Neuvotellessamme 2003 Walesin yliopiston kanssa mahdollisesta yhteistyöstä
selvitimme asiaa yliopiston näkökulmasta. Heidän ”faith community” –periaatteensa
vakuutti meille, että voimme opetustyössämme toimia helluntailaista koulukuntaa
edustaen, kunhan työssämme muutoin noudatamme akateemisia pelisääntöjä.
Yliopistoyhteistyö on sopinut yhteen Ison Kirjan arvojen
kanssa. Assemblies of God -liiketaustaisen Global
Universityn tunnuslause on ”Impacting Eternity - winning the lost and training
the found - everywhere!” University of Walesin motto on puolestaan “Goreu Awen
Gwirionedd – The Best inspiration is Truth”.
Australialaisen
Alphacrucis Collegen missio on “Equipping Christian leaders to change the
world” ja visio ”A global Christian university, transforming neighbourhoods and
nations.” Arvot on puolestaan kirjattu näin:
– Christ-centred: Committed
to the teachings and example of Jesus Christ.
– Excellence: Committed
to the pursuit of excellence.
– Integrity: Committed
to the highest level of integrity.
– Innovation: Committed
to innovation and continuous improvement.
Osaaminen käytäntöön
Teuvo Toivanen kuvaa teoksessa Hyvin tehty
- Avaimia työhyvinvointiin (2014, 37,38) hengellisen johtajan
ammattitaitoon liittyviä osaamisalueita. Nämä ovat niin palkattujen kuin
vapaaehtoistyöntekijöiden jatkuvalle osaamisen kehittämiselle tärkeitä.
Aihealueet ovat mukana myös Ison Kirjan koulutuksessa. Listaan kuuluvat niin
tiedollinen, hallinnollinen, teknistaidollinen ja taidollinen osaamisalue,
mutta mukana ovat myös minän osaamisalue, eettinen osaamisalue sekä
kutsumustietoisuuden osaamisalue. Eettisen osaamisalueen sisään kuuluvat niin
hyveellinen luonne, kristillinen todellisuuskäsitys ja ihmiskäsitys sekä
kristilliset arvot, etiikka ja moraali. Kutsumustietoisuus pitää puolestaan
sisällään uskonkuuliaisuuden, Pyhän Hengen osallisuuden ja hengellisen kasvun.
Kuten Kangasoja, Luoma ja Tossavainen
sanovat teoksessa Matkalla
uudistavaan seurakuntajohtamiseen (2009, 74) ”vuorovaikutus ja
yhdessä oppiminen muuttavat arvoja samanlaisiksi ja edistävät ’terveen opin’
ymmärtämistä. Näin arvot liittyvät kiinteästi yhteiseen oppimiseen ja kasvuun.”
E. Olavi Salminen ja Teuvo Toivanen puhuvat myös johtajuuteen liittyvistä
arvoista. Palveleva
johtajuus – Miten johdan itseäni ja muita -teoksessa (2011,
30,118) he nostavat esiin lähteitään lainaten, miten johtajan pitää osata ”elää
arvonsa todeksi” ja toisaalta ”saada ihmiset toimimaan arvojen,
toimintaperiaatteiden, strategioiden ja tavoitteiden mukaisesti”.
Elävä usko näkyy yllä olevien arvojen mukaisessa elämässä.
Teoksessa Lähinnä tietopuolista kirjallisuutta (2008, 77) Parkkila kuvailee
sitä, miten oppilaitoksessa ei vain opeteta sanallisesti, vaan miten myös
osaaminen laitetaan käytäntöön: ”Taustaliikkeelle ominainen kristillinen
vakaumus ja usko näkyvät opiston arjessa. Internaattitoimintaan kuuluu
olennaisena osana seurakuntaelämästä tuttuja ja myös seurakuntaelämään
valmentavia elementtejä. Yhteinen jumalanpalvelus, rukoushetket… erilaiset
syventymispäivät ja seurakunnallisten tilaisuuksien pito ja harjoittelu, ’osaaminen
käytäntöön’ -periaatteella kuuluvat asiaan… Viikoittainen jumalanpalvelus on
hyvä esimerkki tapahtumasta, jonka opiskelijat suunnittelevat ja toteuttavat
yhdessä henkilökunnan kanssa. Kristillinen elämä on arjessa mukana olevaa ja
tämä näkyy myös opiskelijoiden elämässä.”
Saman huomion tekivät jo aikanaan Jukka Määttä ja Pentti Yrjölä
Opetushallituksen arviointisarjassa Perinteen ja nykyajan puristuksessa,
Kansanopistojen arviointi (2001, 48): ”Eräiden pienempien herätysliikkeiden
opistojen arvot näkyvät selvästi toiminnassa, ja myös opiskelijat sekä
henkilökunta ovat tavallisesti sitoutuneet yhteiseen arvotaustaan.”
Uusi strategia 2019–2022
Kuluvan vuoden aikana on Isossa
Kirjassa työstetty yhdessä, johtokunta, hallitus ja henkilökunta mukaan lukien,
uutta strategiaa vuosille 2019-2022. Sen yhteydessä on ollut hyvä tarkastella
myös aiemmin valittuja arvoja ja niiden näkymistä toiminnassa tämän ajan peiliä
vasten. 5.11.2018 hyväksytyssä strategiassa uudeksi missio-lauseeksi muodostui
”Iso Kirja varustaa elämään ja palveluun – Tuemme kristillistä kasvua
tarjoamalla monipuolista teologista koulutusta ja tuottamalla laadukkaita
valtakunnallisia tapahtumia. Tarjoamme turvallisen ympäristön innostaviin
kohtaamisiin ja kokemuksiin.”
Uuden visiomme mukaan ”Olemme merkityksellinen, elinvoimainen
ja laadukas – Vuonna 2022 olemme elinvoimainen kristillinen opisto, jossa on
hyvä oppia, virkistyä ja työskennellä”.
Tavoitteissa näkyy edelleen myös kansanopistomme rooli
uskonyhteisön arvojen edistäjänä:
– Hyvin johdetulla työyhteisöllä on yhteinen ymmärrys
päämääristä.
– Vuorovaikutus seurakuntien kanssa on aktiivista.
– IK-opisto tukee seurakuntien kehittämistyötä.
– Yhteistyö herätysliikkeen yhteisöjen kanssa on aktiivista.
Loppusanat
Olemmeko lopulta kyenneet edistämään uskonyhteisömme arvoja?
Kangasoja, Luoma ja Tossavainen toteavat teoksessa Matkalla uudistavaan
seurakuntajohtamiseen (209, 73), että arvot ”liittyvät myös
tulevaisuudennäkyyn. Niihin sisältyy ajatus toivotusta päämäärästä; hyvästä
yhteisöstä, hyvästä toiminnasta ja hyvästä/oikeasta elämästä.”
Jos kansanopistossamme opiskelleet ja meiltä valmistuneet ovat
oppineet Paavalin sanoja (Fil. 2:1-4 ja 4:8-9) mukaillen jotakin Jumalasta,
jotakin lähimmäisistään, jotakin kutsumuksestaan, jotakin nöyryydestä, joitakin
tietoja ja taitoja, jotakin rakkaudesta – ja jos se jokin siirtyy heidän
mukanaan seurakuntiin ja elämään siellä, missä he ovat – niin sitten olemme
jossain määrin onnistuneet.
Harju, A. 2018. Onko
kansansivistys ylisukupolvinen ilmiö? Kansanopistokokous 11.10.2018.
Paasitorni, Helsinki.
Häkkinen, K. 2013. Nykysuomen
etymologinen sanakirja. Sanoma Pro Oy.
Iso Kirja 2019-2022 Strategia. Hyväksytty Iso Kirja -opiston
johtokunnassa ja Iso Kirja ry:n hallituksessa 5.11.2018.
Jokinen, S. 2008. Puhu
rakkaudesta. Päivä.
Juteini, J. 1781-1855. Laulu
Suomessa. Suomalainen kansansävelmä. Teoksessa Pukkila, J., Rautio, M. Musiikkia
oppimaan, Musiikki Fazer.
Kangas, L. 2014. Aatteita ja
tietoa elämäntielle. Alkio-opisto 1947-2013. Alkio-opiston kannatusyhdistys ry,
Korpilahti.
Kangasoja, M. 2001. Henkisen ja
hengellisen kasvun edistämiseen. Iso Kirja –koulutuskeskuksen johtokunnan
itsearviointi.
Kangasoja, M., Luoma, M. ja Mantsinen,
T. 2014. Kohti hyvää seurakuntahallintoa. Aikamedia.
Kangasoja, M., Luoma, M ja Tossavainen,
M. 2009. Matkalla uudistavaan seurakuntajohtamiseen. Aikamedia.
https://www.kansanopistot.fi/?sivu=esittely
Laitila, J. 2018. Arvotausta
kestävän opiston pohjalla. Kansanopistokokous 12.10.2018. Paasitorni, Helsinki.
Lehtonen, T. J. 2002.
Organisaation osaamisen strateginen hallinta. Väitöskirja, Tampereen yliopisto.
Lähdemäki-Pekkinen, J. 2018.
Koulutus huomisen hyvinvoinnin rakentajana. Kansanopistokokous 12.10.2018.
Paasitorni, Helsinki.
Lähinnä tietopuolista kirjallisuutta. Matti Kangasoja 60
vuotta. 2008. Iso Kirja ry.
Määttä, J. ja Yrjölä, P. 2001.
Perinteen ja nykyajan puristuksessa. Kansanopistojen arviointi. Opetushallitus,
arviointi 10/2001.
Niemelä, S. 2011. Sivistyminen.
Sivistystarve, -pedagogiikka ja –politiikka pohjoismaisessa
kansansivistystraditiossa. Kansanvalistusseura ja Snellman-instituutti, Keuruu.
Niemelä, S. 2008. Sivistystyö.
Maaseudun Sivistysliitto, Työväen Sivistysliitto, Kansan Sivistystyön liitto,
Kansallinen Sivistysliitto, Svenska Studiecentralen, Vihreä Sivistys- ja
Opintokeskus.
Nykysuomen sanakirja 5, 1996. WSOY.
Nykysuomen tietosanakirja 4, 1993. WSOY.
Ollila, M-R. 2010. Johtajan
parempi elämä. WSOYPro.
Tervo, J. 2005. Elävän sanan
koulussa. Reisjärven kristillinen opisto 50 vuotta. Reisjärven kristillinen
opisto. Suomen Rauhanyhdistysten Keskusyhdistys ry. Oulu.
Toivanen, T. (toim.) 2014. Hyvin
tehty – Avaimia työhyvinvointiin. Aikamedia.
Toiviainen, T. 2002. Vapaan
sivistystyön visiot. Castrenilaista laatuviiniä uusissa tammitynnyreissä.
Helsingin kaupungin suomenkielinen työväenopisto.
Torsti, P. 2018. Ketä varten
kansanopisto? Kansanopistokokous 11.10.2108. Paasitorni, Helsinki.
Artikkelit30.11.2023 | Kirsi Koski-Kujala Jo sadan vuoden ajan diakonia on ollut merkittävä osa helluntaiherätyksen lähetystyötä. – Köyhyys on tullut lähettejä vastaan kaikkialla, ja Jumalan r...
ArtikkelitEero Ketola (15.3.2023) Roomalaiset valmistivat loistavalla ammattitaidolla Via Egnatian, valtatien, joka halkaisi laajan Makedonian maakunnan Adrianmereltä Mustallemerelle saakka. Tie alkoi...
ArtikkelitAnniina Jakonen Kun Aikamedian graafinen suunnittelija ja Toholammin helluntaiseurakunnan oto-seurakuntapastori Karen Hagqvist aloittelee työpäiväänsä kotonaan Kokkolassa, on Aikamedian etäty...
ArtikkelitMonet lähetysjärjestöt, mukaan lukien Fida International, ovat luopuneet teltantekijä-nimikkeestä ja siirtyneet käyttämään globaali ammattilainen -termiä. Yhä useammat lähetystyöhön valmistautuvat...
ArtikkelitRick Warren Paavali kirjoittaa hengellisestä kasvusta kirjeessään efesolaisille.1 Hengellisen kasvun lopullinen tavoite on tulla Jeesuksen kaltaiseksi. Tämä on ollut Jumalan suunnitelma alun...
ArtikkelitEero Ketola Juutalaisvastaisuus voimistui 1800-luvun lopulta lähtien maailmassa ja erityisesti Itä-Euroopassa. – Esimerkiksi Romaniassa tapahtui väestömäärään nähden vuosis...
ArtikkelitJoulunaikaan seurakunnissa järjestettiin joulukonsertteja. Oli ilahduttavaa nähdä ja kuulla, miten monipuolista musiikki oli ja kuinka paljon konserttien eteen o...
ArtikkelitMaailma tulee tuskin enää koskaan olemaan entisensä. Pandemia on muuttanut valtioiden, yksiöiden ja seurakuntien toimintatapoja. Muutos on koskettanut myös lähetystyötä. Kun koronap...
ArtikkelitNäin nuorena kitaristi Jimi Hendrixin konserttitaltioinnin 1970-luvulta. Pohdimme seuraavana päivänä konsertin rumpusooloa soitonopettajani kanssa. Rumpalilla oli halua ja intoa, mu...
ArtikkelitLapsuuteni kotiseurakunnassa Lempäälässä kolehdin kantamisesta vastaava Tapsa kysyi minua usein avukseen. Vastaavasti iäkäs ja koukkuselkäinen Jalo esitteli tois...
ArtikkelitPaavali kirjoittaa korinttilaisille: ”Kun kokoonnutte yhteen, jokaisella on jotakin annettavaa: laulu, opetus tai ilmestys, puhe kielillä tai sen tulkinta.” Seurakunnat alkavat nyt avautua pi...
ArtikkelitIvalon helluntaiseurakunnan lasten- ja nuortenleireillä oli aikoinaan tapana iltaisin pitää vapaaehtoisia rukouskokouksia. Niihin osallistui yleensä suurin osa leiriläisistä. Näin ol...
ArtikkelitEnsi viikolla vietämme uskonpuhdistuksen muistopäivää eli reformaation päivää. Meille protestanteille uskonpuhdistus on tärkeä ja arvokas muistutus konkreettisesta ja radi...
ArtikkelitHeprealaiskirjeen (11:1) mukaan usko on luja luottamus siihen, mitä toivotaan, ja varmuus siitä, mikä ei näy. Usko siis synnyttää luottamusta myös tila...
ArtikkelitJumala ei antaisi meille synnynnäisiä kykyjä, tietynlaista luonnetta, hengellisiä lahjoja ja tietynlaista elämänkokemusta, ellei hän haluisi käyttää niitä. Opettelemalla ymmärtämään niitä viit...
ArtikkelitJo Pontius Pilatus kysyi otsikon tavoin. Kysymys on ajankohtainen, koska elämme niin sanottua totuuden jälkeistä aikaa. Tällä tarkoitetaan kulttuuria, jossa...
Artikkelit”Tule, Jeesus, takaisin, vedä meidät luoksesi kirkkauteen, kanssasi taivaaseen.” Nämä siunaavat sanat helisivät korviini etsiessäni Spotifysta jotakin Jeesuksen paluu...
ArtikkelitAikamedian, Suomen Helluntaikirkon ja IK-opiston yhteinen kirjaprojekti tuottaa vuosina 2021–2025 kymmenosaisen kirjasarjan, joka sanoittaa helluntaiteologiaa ja vahvistaa seurakunnallista op...
ArtikkelitEfesolaiskirje on kirjoitettu Roomassa, ja se on yksi niin sanotuista vankilakirjeistä. Ennen Roomaan tuloaan Paavali oli ollut tutkintavankeudessa Kesareassa yli kaksi vuotta.1 Kesarea...
ArtikkelitEpävakaa tilanne Euroopassa leviää. Kiina ja Venäjä ovat vahvistaneet asemaansa Yhdysvaltojen muuttuneen Keski-Aasian politiikan vuoksi. Samaan aikaan kun...
ArtikkelitKeskiajan lopulla syntyi ajatus, jolla oli kauaskantoisia seurauksia. Se sai jalansijaa erityisesti protestanttisissa kirkoissa ja toi mukanaan näkemyksen, jolla oli osansa ateismin leviämisessä...
ArtikkelitJumala odotti kansaansa Siinainvuorella. Siksi Elimin keitaalle ei voitu jäädä nauttimaan Jumalan puheesta ja kunnioittamaan Jumalan tekoja Israelin historiassa. Uskova ei voi pysähtyä lepäämään...
ArtikkelitVoidaan todeta, että universaalisti kaikki helluntailaiset tunnustavat Raamatun teologiansa perustaksi. Esimerkiksi suomalaisen helluntailiikkeen varsin tuoreessa uskon pääkohtien luettelossa ens...
ArtikkelitHelluntailiikkeen historia osoittaa, että se on ollut aktiivinen spritualiteetissaan, ahkera evankeliumin julistamisessa ja intohimoinen lähetystyössään. S...
ArtikkelitKun lapsi kuolee, läheinen sairastuu vakavasti, mieli järkkyy, aviopuoliso hylkää, mietimme, miksi Jumala sallii kaiken tämän. Pahimmil...
ArtikkelitTosiasia on, että helluntailaisuus ei syntynyt tyhjästä eikä tyhjiössä, vaikka jotkut helluntailaisuuden piirissä ovatkin tuoneet esi...
ArtikkelitMilloin viimeksi olet ollut niin vaikuttunut jonkun toisen ihmisen puheista tai teoista, että olet pysähtynyt miettimään toimintaasi tai arvojasi? Monella oma vanhempi, opettaja tai pastori voivat...
ArtikkelitVuosi 2020 myllerryksineen hakee vertaistaan. Tuli koronavirus ja otti hallinnan. Sen myötä yhteiskuntaa riepottelivat tiheät käänteet. Säädökset vaihtelivat, ja toden ja epätoden raja alkoi häily...
ArtikkelitKun saksalainen uskonpuhdistaja Martin Luther (1483–1546) irtaantui katolisesta kirkosta ja sen opeista, oli odotettavissa toisenlainen suhtautuminen juutalaisiin kuin se, mitä valittu k...
ArtikkelitTavoitteemme elämässä on menestyä ja saavuttaa monenlaista hyvää: löytää hyvä aviopuoliso ja saada lapsia ja toivoa myös heille menestystä elämässä. Nämä kun toteutuvat, niin voi tuntea itsensä ty...
ArtikkelitPerhe on yhteiskuntamme tärkein yksikkö. Perheissä koetaan elämänvaiheiden koko kirjo iloineen ja suruineen. Perheet voivat olla pieniä tai hyvinkin suuria, mutta yhteistä kaikille on se, että per...
ArtikkelitOlemme eläneet mielenkiintoisen ja haastavan koronakevään. Monet työntekijät ovat kertoneet töiden lisääntymisestä ja uusista toimintatavoista työssään. Toisaalta jotkut ovat joutuneet kokemaan lo...
ArtikkelitSeurakunnasta erottamiset ovat vähentyneet ja useimmissa
seurakunnissa käytännössä loppuneet kokonaan. Menneinä vuosikymmeninä tarkoitus
oli säilyttää seurakunta aidosti uskossa olevien ja opin...
ArtikkelitSeurakuntien yhteistyöllä on helluntailiikkeessä pitkät
perinteet. Yhteistyön tuloksena ovat syntyneet seurakuntien yhteiset
organisaatiot muun muassa lähetystyöhön, kotimaan evankeliointiin, ku...
ArtikkelitUudistettu rahankeräyslaki tuli voimaan 1. maaliskuuta. Lainmuutoksen tarkoituksena on yksinkertaistaa rahankeräysten järjestämistä, helpottaa yleishyödyllisten yhteisöjen varainhankintaa ja vähen...
ArtikkelitJay Conrad Levinson (1933–2013) oli markkinoinnin ja liike-elämän alan kirjailija, joka loi käsitteen guerrilla marketing – sissimarkkinointi. Levinsonin samannimistä kirjaa vuodelta 1984 on myyty yli...
ArtikkelitMusiikki on ehtymätön ja pysyvä puheenaihe seurakunnissa. Eikä ihme. Jumala loi ihmiseen sisäisen kaipuun ja antoi musiikin sillaksi tähän elämänkipinään.
ArtikkelitRunsaat tuhat vuotta sitten nykyisen Venäjän alueella oli juutalaisvaltio Kasaaria. Siitä polveutunutta juutalaisvähemmistöä elää yhä Liettuassa.
ArtikkelitHelluntaikirkon eettis-opillinen toimikunta valmistelee
Helluntaikirkon hallitukselle oppiin ja etiikkaan liittyviä kannanottoja ja
selvityksiä. Viime vuosina on esimerkiksi tarkennettu...
ArtikkelitAikansa tähtisaarnaajan elämä osoitti, että Jumala voi tehdä suuria vielä senkin jälkeen, kun kaikki tuntuu inhimillisesti menetetyltä. Yhdessä asiassa Niilo Yli-Vainio toimii jälkipolville varoittava...
ArtikkelitHyvä Sanoma ry:n ja IK-opiston Kutsumuspolku on jo usean
vuoden ajan varustanut ja rohkaissut seurakuntalaisia kertomaan evankeliumia.
Viikonloppujaksoina toteutettavaan koulutukseen on osal...
ArtikkelitJeesuksen puheet olivat todellista ihmisten välisen tasa-arvon
ylistystä. Hän antoi esimerkiksi tällaisen ohjeen lähimmäissuhteisiin: ”Älkää
te antako kutsua itseänne rabbiksi, sillä teillä...
ArtikkelitMikä on meidän näkemyksemme Jeesuksesta paimenena? Onko se liian vähäpätöinen, kapea ja merkityksetön? Kyseenalaistammeko Jeesuksen valtuuksia toimia paimenena, johtajana, isäntänä tai omistaj...
ArtikkelitEvankeliumien mukaan Jeesus oli koditon, vailla vakituista asuinpaikkaa. Elämän alussa Jeesuksen koti ja syntymäpaikka oli eläinten talli, koska perhe ei mahtunut mihinkään majataloon (Luuk. 2:7)...
Artikkelit”Pyydämme teitä, veljet, pitämään arvossa niitä, jotka keskuudessanne näkevät vaivaa, toimivat teidän johtajinanne Herran nimissä ja ojentavat teitä. Osoittakaa heille aivan erityistä kunnioitust...
ArtikkelitHelluntailiikkeessä tehdään parhaillaan strategiatyötä, johon liittyen kaikille Suomen helluntaiseurakunnille on lähetetty tärkeä kysely. Kyselyllä kartoitetaan vanhimmistojen ja johtoryhmien näk...
ArtikkelitJumala näyttää toimivan eri aikoina eri tavoin. Esimerkiksi Joosuan valloittaessa Luvattua maata Jumalan antamat määräykset olivat erilaiset kuin Jeesuksen antamat elämänohjeet. Jumala ottaa huomi...
ArtikkelitElämme aikakautta, jolloin seurakunnat ovat yhä enenevissä määrin monikulttuurisia. Monikulttuurisuus ei ole ainoastaan maahanmuuttajien mukana tullutta rikkautta, vaan sitä on olemassa myös k...
ArtikkelitSuomalaisen diakonian teologiaan on vaikuttanut useita aatevirtauksia, jotka ovat syntyneet historian mukana kehittyneistä teologisista ajattelu- ja tulkintamalleista. Taustalla ovat varhaiskr...
ArtikkelitYhdessä Raamatun tärkeimmistä kohdista, Matt. 11:28–30, Jeesus määrittelee opettamansa elämäntavan eli halakhan oppilailleen. Matteuksen evankeliumin juutalaiskristityille ensilukijoille teksti to...
ArtikkelitTapahtuma-ala on Suomessa yleisesti ottaen kasvussa. Tapahtumien laatuun halutaan panostaa. Myös alan koulutus on viime vuosina lisääntynyt: nykyisin on mahdollista suorittaa esimerkiksi kulttuur...
Artikkelit”YouTube toimii minulla television korvikkeena, viihteenä. Siellä on lyhyitä videoita, joissa vaikka testataan uusia muotitrendejä tai osallistutaan haasteisiin. Seuraan uskovaisia nuoria naisia,...
ArtikkelitKuuntelin Syyspäivillä raskautettujen työntekijöiden juttuja ja syntyi ajatuksia. Onko niin, että seurakuntasysteemimme on jollakin tapaa sairas ja ihmiset käyttäytyvät terveesti, kun he sairastuvat?...
ArtikkelitJohanneksen evankeliumin neljännessä luvussa Jeesus opetti opetuslapsiaan näkemään asioita syvemmältä merkitykseltään. Hän toi esimerkin arkipäivän keskeltä, viljan kypsymisestä. En tiedä, missä v...
ArtikkelitMerkittävä määrä Suomeen tulleista turvapaikanhakijoista on kääntynyt kristinuskoon. Tämä on synnyttänyt kysymyksen siitä, ovatko kääntymiset aitoja vai keino saada oleskelulupa Suomesta. Uskon ai...
ArtikkelitFida Internationalin Israel- ja juutalaistyö on määrätietoista ja siinä etsitään uusia haasteita. Työ juutalaisessa maailmassa on vaativaa, ja siihen tarvitaan jatkuvasti uusia ihmisiä sekä varoja...
ArtikkelitRaamatussa korostuu oikeudenmukaisuuden ja totuudellisuuden merkitys oikeastaan alkulehdiltä loppuun asti. Jotta ihmisyhteisö voisi toimia luomakunnassa ”viljelevänä ja varjelevana” yksikkönä, si...
ArtikkelitTyötä tehdessä unohtuu helposti Raamatun ohje lepopäivän pitämisestä (2. Moos. 20:8). Ja vaikka ei unohtuisikaan, nykyään elämä täyttyy työn lisäksi muista vastuista ja velvollisuuksista perheen...
ArtikkelitUskaltaisitko jättää ovet auki yöksi, kutsua tuntemattomat vieraat kotiisi nukkumaan ja lainata heille uudehkon autosi koko päiväksi veloituksetta? Minä en, mutta olen ikuisesti kiitollinen sille...
ArtikkelitHelluntailiikkeeseen lukeutuu Suomessa noin 240 paikallisseurakuntaa. Helluntaiseurakunta löytyy lähes jokaisesta Suomen kunnasta isompana tai pienempänä versiona. Vieläkö tänne mahtuu lisää? ...
ArtikkelitOlen kasvanut lapsesta asti helluntaiherätyksen vaikutuspiirissä. Lapsuudesta muistan, miten oman seurakunnan lähettien lähtö- ja tulojuhlat olivat merkityksellisiä normaalin
kokousrytmin keske...
ArtikkelitLukemattomat ihmiset ovat nytkin keskellä lähtöprosessia. Yksi kamppailee kutsumuksensa kanssa, toinen yrittää saada riittäviä kannatuksia ja kolmas järjestelee lasten koulunkäyntiä ulkomail...
ArtikkelitMaailmassa on monenlaista teologista koulutusta. On turvallista opiskella oman liikkeen arvot ja uskon pääkohdat tärkeiksi näkevässä raamattukoulussa. IK-opiston arvopohja on yhtenevä Suomen h...
ArtikkelitTapasin konferenssissa Keuruulla tuttuja, joiden kanssa ensikontakti on jo 52 vuoden takaa. Kun pieni, pyöreä 6-vuotias poika pääsee isoveljensä ansiosta alaikäisenä lastenleirille, niin siinä rakenne...
ArtikkelitAikoinaan lainoppineet halusivat kiusata Jeesusta ja esittivät hänelle
kysymyksiä, joiden olettivat olevan Jeesukselle kompastukseksi. Eräs
lainoppinut testasi Jeesuksen tietoa kirjoituksist...
ArtikkelitKristinusko on vainotuin uskonto maailmassa. Viime aikojen terrori-iskut Sri Lankassa ja Burkina Fasossa ovat osoittaneet, että väkivaltaa oman uskontonsa levittämisessä käyttävät kokevat myös...
ArtikkelitMyös herätyskristillisyydellä on rasistista historiaa. Esimerkiksi Etelän baptistit yrittivät 1800-luvulla sinnikkäästi perustella Raamatulla afrikkalaisten pitämistä orjina. Helluntaiherätysk...
ArtikkelitUseat kriteerit
kertovat hyvinvointivaltiossamme suuresta avun tarpeesta. Teemme seurakunnissa hyvän päätöksen, jos emme käännä katsettamme pois sosiaalisista ongelmista vaan päätämme t...
ArtikkelitHyvinvointiuskovaisten
määrä on viime vuosina kasvanut. Uushenkisyys on joukko erilaisia henkisyyden muotoja, joiden tavoite on usein parantaa terveyttä eri tavoin. Uushenkisyys etsii vastauk...
ArtikkelitSuomalaiset elävät
monessa suhteessa informaatiotulvassa ja tietoa saa helposti. Tunnen nuoren miehen, joka kävi lukion, meni yliopistoon ja valmistui maisteriksi ostamatta yhtään uutta koulu...
ArtikkelitKevät on
ihanaa aikaa. Meille romaneille yksi kevään merkki on kansainvälinen romanien kansallispäivä 8. huhtikuuta. Päivän viettoon liittyy monenlaisia tunnelmia.
ArtikkelitMaali on
vielä märkää, mutta tulevan seurakuntatilan seinään kirjoitettu teksti on tänään totta enemmän kuin koskaan: ”Katso: minä luon uutta. Nyt se puhkeaa esiin – ettekö huomaa? Minä teen tien...
ArtikkelitTutkimusten mukaan
lähes joka neljäs työssäkäyvä on uupunut työssään. Helluntaiseurakuntien työntekijätkään eivät ikävä kyllä ole suojassa työuupumukselta. Työyhteisönä helluntaiseurakunta on k...
ArtikkelitEvoluutio-oppi on
mullistanut käsityksiä maailman synnystä ja muuttanut suhtautumista kristinuskon perusteisiin. Amerikassa kiistellään, saako kouluissa opettaa evoluutioteoriaa ja onko luomisuskon o...
ArtikkelitKristilliset arvot
ovat eettisen diakoniatyön perusta. Työssä sitoudutaan kristilliseen ihmiskäsitykseen,
joka sisältää ajatukset luomisesta ja lunastuksesta. Jokaista ihmistä
kunnioitet...
ArtikkelitTämän kysymyksen
ratkaisevat pastorit omalta kohdaltaan viikoittain. Mikä on teologisen tietämyksen,
Raamatun tuntemisen ja niin sanotun spiritualiteetin, Hengen vaikutuksen ja
ohjauksen...
ArtikkelitLähetyskartta ei
ole enää samanlainen kuin siirtomaa-ajan lopulla. Silloin läntisestä maailmasta
mentiin muualle. Nyt mennään ja tullaan kaikkialta kaikkialle.
ArtikkelitNyt ei
puhuta korkealta ja kovaa vaan nöyrästi ja hiljaa. Kenen puoleen kääntyä, kun
tunteet menevät vuoristorataa ja syyllisyys nousee pintaan: Mitä olen tehnyt,
kun lapseni on joutunut...
ArtikkelitJoukko Elämä
ja Valo ry:n vapaaehtoistyöntekijöitä ajaa pienen ränsistyneen mökin pihaan.
Pihapiiri on hieman sekainen, koira juoksee haukkuen auton ympärillä. Mökin
isäntä astuu ulko-ov...
ArtikkelitSeurakuntien yhteistyöllä
on helluntailiikkeessä pitkät perinteet. Yhteistyön tuloksena ovat syntyneet
seurakuntien yhteiset organisaatiot, kuten Fida ja Avainmedia lähetystyöhön,
Hyvä Sa...
ArtikkelitMuuten hyvä
otsikko, mutta sellaista laulua ei ole olemassa, jonka kaikki osaavat. Kenelläpä ei olisi mielipiteitä lauluvalintojen onnistumisesta. Mikä on tarpeeksi tuttua mutta kuitenkin tuorett...
UutisetSosiaalisen median tarinan voidaan katsoa alkaneen siitä, kun Facebook ja YouTube avattiin vuosina 2004 ja 2005. Nyt ympärillämme on ensimmäinen aikuisuuden saavuttanut nuori sukupolvi, joka ei tunne...
UutisetIK-opisto teki Syyspäivien toimeksiannosta laajan kyselyn Suomen helluntaiseurakuntien tilanteesta ja tulevaisuudenodotuksista. Kyselyyn vastasi edustaja 134 helluntaiseurakunnasta, ja nämä yhteisöt e...
ArtikkelitJumalan valtakunta on syntisiä, ulkopuolisia ja eri tavoin köyhiä ihmisiä varten. Evankeliumin kertomuksessa tuhlaajapojasta Jeesus opettaa jotakin olennaista Jumalan luonteesta ja suhtautumisesta...
ArtikkelitJos Jumala syntyy ihmiseksi ja kuolee ristillä, silloin uskovatkin ovat velvollisia asettamaan naapurin edun itsensä edelle. Vaikka se kirpaisisikin.
ArtikkelitOtsikon alkuosa on osa vanhasta suomalaisesta
sanonnasta. Vaikka sukunimen käyttö on Suomessa varsin nuori ilmiö, se on
kuitenkin suvuille tärkeä asia.
ArtikkelitAina silloin tällöin tulee tilaisuus kertoa
medialähetysjärjestö Avainmediassa tapahtuvia tositarinoita. Nämä tarinat
laajentavat kuulijoiden käsitystä medialähetystyöstä.
...
ArtikkelitAikamme uutisvirrassa
ui monenlaisia paljastuksia
ja kampanjoita. Kauan
kannettuja kuormia on
alettu purkaa julkisuuteen. Asiat,
joita on täytynyt sosiaalisen paineen
vuoksi peitellä, pu...
ArtikkelitÄsken julkaistussa
Turun yliopiston oikeustieteellisen tiedekunnan, Åbo Akademin ihmisoikeusinstituutin
ja Yhdenvertaisuusvaltuutetun tutkimuksessa vertailtiin irakilaisia
turvapaikanha...
ArtikkelitPerusopetuslain 2 §:n mukaan koulun tulee tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja
eettisesti vastuulliseen yhteiskunnan jäsenyyteen. Tehtävä on säädetty
Opetushallituksen, kuntien ja muide...
ArtikkelitSuomi 100 vuotta -juhlavuoden aikana kirjailija Väinö Linnan tuotanto nousi esille monta kertaa.
Linnan pääteokset Tuntematon sotilas ja Täällä Pohjantähden alla -trilogia
ovatkin kansalli...
ArtikkelitSielunhoitajan vaitiolovelvollisuus on vuoden 2016 alusta lukien ollut voimassa
myös vapaakristillisissä yhdyskunnissa. Luterilaisessa ja ortodoksisessa
kirkossa rippisalaisuus on ollut voi...
ArtikkelitJulkisuudessa keskustellaan tuon tuostakin järjestöjen varainhankinnasta.
Toimittajat esittävät klassikkokysymyksen ”paljonko lahjoituseurosta menee
perille?” ja yrittävät asettaa järjes...
ArtikkelitPerheiden hyvinvointi on ollut keskeinen osa romanilähetysjärjestö Elämä ja
Valo ry:n toimintaa koko sen yli 50-vuotisen historian ajan. Aikoinaan Suomen
eri paikkakuntia kierrettiin yhd...
ArtikkelitRistin Kansa -lehti julkaisi numerossa
1/2018 virheellisiä väitteitä Suomen Helluntaikirkon yhdyskuntajärjestyksestä
ja toimintaperiaatteista. Lehden päätoimittajan Juhana Lehmuskosken...
ArtikkelitNuoruus on merkittävä ajanjakso ihmisen elämässä. Nuori arvioi
lapsuudessa oppimaansa ja vertaa kodin mallia perheen ulkopuolisten
henkilöiden käsityksiin. Nuori työstää mielipiteitään, a...
ArtikkelitSuomen viranomaiset eivät ota kantaa uskontoihin vaan pysyttäytyvät
puolueettomina. Tällä tavalla pyritään varmistamaan uskonnonvapauden toimivuutta.
Jotkut tahot vaativat vielä pidemmäll...
ArtikkelitMobiiliverkkojen kehittyminen, satelliittien tarpeen vähentyminen ja yksityisen katsomisen
mahdollisuus avaavat uusia mahdollisuuksia medialähetystyön tekemiseen –
etenkin arabi- ja mus...
ArtikkelitMe olemme
helluntailaisina halunneet usein uida vastavirtaan. Olemme halunneet olla
radikaalisti erilaisia. Helluntailiike on ollut myös protestiliike.
ArtikkelitSuomen Helluntaikirkon maahanmuuttajaryhmä on harhaanjohtavasta
nimestään huolimatta pääosin suomalaisista koostuva työryhmä. Tosin siihen
kuuluu myös muualta Suomeen muuttaneita asiant...
ArtikkelitKun uskonnoton kosmologi ja uskonnollinen kielitieteilijä alkavat
keskustella elämän tärkeistä asioista, siitä voi muodostua antoisa keskustelu
tai turhaakin turhempi väittely. Ensin maini...
ArtikkelitPohjoismaisen helluntailähetystyön voima on ollut vahvassa
paikallisseurakunta-ajatuksessa. Jokainen seurakunta on nähnyt tehtävänään olla
osa Jeesuksen antaman lähetystehtävän loppuun saa...
Artikkelit TYTTÖJEN silpomisella tarkoitetaan kaikkia ei-hoidollisia toimenpiteitä,
joilla joko poistetaan osittain tai kokonaan tyttöjen ulkoiset sukuelimet tai
vahingoitetaan niitä muulla tav...
ArtikkelitTurvallisuus on nyt otsikoissa. Niistä voidaan lukea, että yleinen
turvallisuuden tunne on heikentynyt ja koko yhteiskunta arvioi uudelleen
turvallisuustekijöitä. Joudumme hengellisenä y...
ArtikkelitSuomen satavuotista itsenäisyyttä on juhlittu ja kauneimmat joululaulut
jo melkein laulettu. Mitä kaikkea isänmaalliset ja jouluiset laulut
kertovatkaan Suomen kansan eri vaiheista, sen t...
ArtikkelitSielunhoitoa harjoitetaan monella eri tavalla ja tasolla. Sielunhoito on osa
kristillisen kirkon uskon harjoittamista lähimmäisenrakkauden muodossa. Se on
myös aina heijastellut omaa aik...
ArtikkelitRaamattu ei anna täsmällisiä ohjeita
siitä, miten seurakunnan varoja
tulisi hallita tai miten seurakunnan johtorakenne
pitäisi järjestää.
Seurakunta on aina Jumalan seurakunta.
Yhtä selvä...
ArtikkelitJournal
suljeof the Plague Year (suom.
Ruttovuosi) on Daniel
Defoen romaani
vuodelta 1722. Maailmankirjallisuuden ensimmäinen menestyskirjailija
Defoe (1660–1731)
tekee puolifiktiivises...
ArtikkelitSuomen
Helluntaiherätyksen yhtenä
menestyksen salaisuutena voidaan
pitää seurakuntien yhteistyötä.
Yhteinen tehtävä sekä
näky sen toteuttamisesta ovat
synnyttäneet ja ylläpitäneet sitä...
ArtikkelitVanhan testamentin kreikankielisessä käännöksessä,
Septuagintassa, esiintyy
useita kertoja termi
proseelytos, proselyytti. Aluksi
sana tarkoitti juutalaisten keskuuteen
asettunutta muukal...
ArtikkelitEuroopan unionin uudistettu yleinen tietosuoja-asetus astui voimaan keväällä 2016. Sitä aletaan soveltaa keväällä 2018, jolloin viimeistään henkilötietojen käsittelyn tulee kaikissa seurakunnissa olla...
ArtikkelitUutisointi
turvapaikanhakijoiden suurista
kristityksi kääntymisten määristä
on hämmentävää. Migri
eli Maahanmuuttovirasto epäilee
kääntymisiä keinona
saada turvapaikka.
ArtikkelitEuroopassa
elää 10–12 miljoonaa romania.
He ovat maanosamme suurin
etninen vähemmistö. Suurimmat
romanivähemmistöt löytyvät
Bulgariasta, Makedoniasta,
Romaniasta ja Slovakiasta.
ArtikkelitMusiikilla
on helluntaiherätyksen alkuajoista
lähtien ollut iso merkitys
jumalanpalveluksissa. Suomessa
jo herätyksen alkumetreillä koottiin
tietenkin heti lauluvihko,
josta Barratin vie...
ArtikkelitKysymys
pelastuksesta on kautta vuosituhansien
kuulunut ihmiskunnan suurten
kysymysten joukkoon.
Islamin opetus lankeemuksesta, ihmisen
syntisyydestä ja
pelastumisesta poikkeaa selkeällä...
ArtikkelitRaamattu-
ja teologinen koulutus on
ollut vilkkaan kansainvälisen keskustelun
aiheena viimeisten vuosikymmenten
aikana. Pyrittäessä löytämään
ratkaisuja koulutuksen haasteisiin
ja heikko...
ArtikkelitTulkitsijan persoona vaikuttaa tulkintaan.
Se, millainen ihminen on
kokonaisuutena, tulee osaksi
sitä, mihin asioihin hän kiinnittää
lukiessaan huomiota. Kulttuurinen
ja ideologinen taust...
ArtikkelitRadikaali Magnus
Persson oli vieraana
Helsingin Talvipäivillä vuonna
2000. Samaan aikaan tuo
alle kolmikymppinen evankelista herätti
keskustelua kotimaassaan Ruotsissa.
Hän järjesti muun...
ArtikkelitMiksi totuttujen asioiden muuttaminen seurakunnassa
on niin vaikeaa?
Pieniinkin käytännön asioiden
muutosaikomuksiin saatetaan
reagoida voimakkaasti tunteella
ja kokea muutosesitys loukka...
ArtikkelitJuhannuskonferenssi, Fida, Tellus-lähetyskonferenssi
ja Iso Kirja-opisto.
Tässä muutamia Helluntaiherätyksen
lippulaivoja, jotka
ovat ilmentäneet jo pitkään herätysliikkeemme
elinvoimaisu...
ArtikkelitEnnen koko kylä osallistui lasten kasvattamiseen. Nykyään kasvatustehtävää pallotellaan kodin, koulun, seurakunnan ja muun yhteiskunnan välillä, mutta mikään taho ei tunnu saavan siitä pitävää otetta...
ArtikkelitYHTEISKUNNALLINEN edunvalvonta on merkittävä osa Suomen vapaakristillisen neuvoston (SVKN) tehtävää. Siksi viime vuosina on käyty keskustelua siitä, miten vapaakristillisten kirkkojen ääni tulisi maas...
ArtikkelitOlemme
kuulleet sanottavan, että
demokratia ei sovi seurakuntaan ja
ettei asioita pitäisi päättää äänestämällä.
Miten asiat sitten pitäisi
ratkaista, jos täyttä yksimielisyyttä ei
löydy?...
ArtikkelitSuomalainen usko
musiikissa ulottaa
juurensa pitkälle historiaan, ja
monet aikanaan syntyneet laulut
jatkavat elämäänsä yhä.
Musiikin ja sanan yhdistelmä suomalaisenkin
uskon ilmaisijana...
ArtikkelitLiike-elämässä sukupolvenvaihdokseen valmistaudutaan määrätietoisesti
ja suunnitelmallisesti. Osuuspankkiryhmän pääjohtaja
Reijo Karhinen pitää viestikapulan
siirtämisen sotien jälkeisiltä...
ArtikkelitKokemuksella on ollut ja on edelleen iso painoarvo
helluntailaisessa hengellisyydessä ja teologiassa. Tämä on tullut esiin erityisesti
siinä, että pelastuksen kokemuksellisuutta ja hengel...
ArtikkelitNeuvostoliitossa oli
sen viimeisinä vuosina
1980-luvun lopulla lähes
300 miljoonaa asukasta. Yksi
heitä yhdistävistä asioista
oli venäjän kieli. Vaikka viidellätoista
neuvostotasavallall...
Artikkelit”Tulen ja jään laulu edustaa modernin
laatufantasian kentässä puhtaimmillaan
sellaista, joka useimmiten
lukijoille tulee fantasiakirjallisuudesta puhuttaessa ensimmäisenä
mieleen. Tu...
ArtikkelitSyksyn
2015 pakolaistulva aiheutti melkoisen
mylläkän. Nyt, tilanteen
ollessa jo rauhoittumaan päin,
on hyvä arvioida mennyttä
puoltatoista vuotta.
ArtikkelitKuoroja on tällä hetkellä Suomessa noin 3 000, ja niiden lukumäärä kasvaa jatkuvasti. Määrästä puuttuu vielä koulujen kuoroja, joten niitä on enemmänkin.
ArtikkelitJotta voi ymmärtää Ristin Voiton uutisnäkökulmaa, lehteä on tarkasteltava sen omassa viitekehyksessä. Ristin Voitto, kuten muutkin hengelliset julkaisut, on aikoinaan perustettu mission vuoksi. Julkai...
ArtikkelitReformaation merkkivuosi nostaa esille kysymyksen kristikunnan jakaantuneisuudesta, ja siksi vuoden aikana on syytä kiinnittää huomiota myös kristittyjä yhdistäviin asioihin. Mielenkiintoisen näköalan...
ArtikkelitVihan hedelmät (engl. The Grapes of Wrath) on amerikkalaisen John Steinbeckin (1902–1968) vuonna 1939 ilmestynyt klassikkoromaani. Kirja voitti seuraavana vuonna sekä National Book Award- että Pulitze...
ArtikkelitSeurakunnan perustehtävä on julistaa evankeliumia. Tästä ei juurikaan esiinny näkemyseroja. Mutta kenelle evankeliointi seurakunnassa kuuluu ja mitä evankeliumin julistaminen tarkoittaa käytännössä?...
ArtikkelitKun pastoreiden kanssa keskustelee, usein tulee esille sielunhoidon tarve seurakunnissa. Monet ihmiset ovat haavoittuneita ja tarvitsevat tukea.
Tuen tarpeessa ei sinänsä ole mitään pahaa, mutt...
ArtikkelitNäemme ympärillämme moraalisten arvostusten muuttuvan. Aikaisemmin huonoina pidettyjä asioita ei enää paheksuta kuten ennen, ja moraalisia vaatimuksia perustellaan uudella tavalla. Tätä kehitystä seur...
ArtikkelitTällä hetkellä media elää merkittävää ja nopeaa muutosta. Murros vaikuttaa viestinten toimintaan ja tapaamme kuluttaa mediaa. Aika, jolloin perheessä oli yksi puhelin ja televisio keskellä kotia, alka...
ArtikkelitYK:N tilastojen mukaan vuonna 2016 yli puolet maailman väestöstä eli kaupungeissa. Kaupunkien määrä ja asukasluku kasvavat kaikissa maanosissa, mutta nopeimmin Aasiassa ja Afrikassa.
ArtikkelitReformaation eli uskonpuhdistuksen katsotaan käynnistyneen Martti Lutherin kuuluisista teeseistä vuonna 1517, vaikka jo sitä ennen oli noussut esille katolisen kirkon ylivaltaa vastustavia ryhmiä ja j...
ArtikkelitKoko kristillinen kenttä mutta erityisesti maahanmuuttovirasto Migri on yllättynyt, kuinka moni syksyn 2015 turvapaikanhakijoista on kääntynyt kristityksi. Kääntymyksiä on mahdoton tilastoida, sillä o...
ArtikkelitKiitollisuuden ilmauksena suomen kielessä käytetään sanaa kiitos. Perinteisesti tätä sanaa on kansamme parissa käytetty harvakseen, koska on pelätty sen ylpeäksi tekevää vaikutusta. Virheiden löytämis...
ArtikkelitTama artikkeli tarkastelee sitä, minkälaisia yhteyksiä Ristin Voiton teksteillä on Raamattuun ja miten Ristin Voiton kirjoittajat hyödyntävät lukijoiden raamatuntuntemusta.
ArtikkelitIhminen on pohtinut elämän tarkoitusta halki ihmiskunnan historian. Tarve tarkoituksen ja merkityksellisyyden kokemiseen on suunnitelmallisen Jumalan kuvaksi luodun ihmisen ominaispiirre. Tämän tarpee...
ArtikkelitKristillisten arvojen kunnioitus ei ole suomalaisessa yhteiskunnassa enää niin itsestään selvää kuin sata vuotta sitten. Yhtenäinen ja kristillisten arvojen pohjalta toimiva yhteiskunta on muuttunut m...
ArtikkelitArvostelu ja arviointi näyttäisi olevan nykyisin kovin suosittua sosiaalisessa mediassa. Tämä ajan trendi nostaa esiin kysymyksen, millä edellytyksillä kristitty voi ojentaa muita seurakunnan jäseniä?...
ArtikkelitVielä muutama vuosikymmen sitten Euroopasta ja Pohjois-Amerikasta tähyiltiin etelään lähetyshaasteita etsittäessä, ja Afrikka oli keskeinen lähetystyön kohdemaanosa. Suomen helluntaiseurakuntien kaikk...
ArtikkelitUppsalan kirkolliskokous vakiinnutti uskonpuhdistuksen ja luterilaisen tunnustuksen Ruotsin valtakunnassa vuonna 1593. Kokouksen päätös oli suunnattu torjumaan ennen kaikkea katolisen kirkon oppia, mu...
ArtikkelitJo vuodesta 2004 valmisteilla ollut kansainvälinen dialogi luterilaisten ja helluntailaisten välillä pyörähti käyntiin syyskuussa Filippiineillä pidetyllä ensimmäisellä viikon mittaisella kokoontumise...
ArtikkelitSuomen eduskunta hyväksyi joulukuussa 2014 sukupuolineutraalin avioliittolain, joka sallii avioliiton myös samaa sukupuolta olevien kesken. Laki astuu voimaan 1.3.2017.
ArtikkelitSyyriassa ja Irakissa edelleen laajoja alueita hallussaan pitävä Isis poikkeaa normaaleista valtioista monella tavalla. Sen johtajat katsovat toteuttavansa alkuperäistä islamia, palanneensa tosi uskoo...
ArtikkelitSuuret ikäluokat ovat jäämässä eläkkeelle. Tämä on tuonut uuden ensiluokkaisen vapaaehtoisreservin seurakuntiin. Lukuisat hyväkuntoiset ja nuorekkaat eläkeläiset ovat tarjolla palvelutehtäviin. ...
ArtikkelitEnglantilainen viktoriaanisen ajan runoilija ja kirjallisuuskriitikko Matthew Arnold (1822–1888) totesi aikanaan kuuluisaksi tulleella tavalla, että kaunokirjallisuus vähitellen korvaisi ja täyttäisi...
ArtikkelitSuomen kielen opetusta,
kokkikerhoja ja kasvuryhmiä.
Myös kesäleireille
on osallistunut monia
muslimeja. Inkeroinen on reilun viidentuhannen
hengen
teollisuustaajama Kouvolassa.
Wikipe...
ArtikkelitRV-lehdessä on ollut kirjoittelua
seurakuntien jäsenkadosta. Ilmiön
pohdinnassa on unohtunut
yksi näkökulma. Jos seurakuntien
toiminta on suunnattu pienenevälle
kantasuomalaisten joukolle,
jäsen...
ArtikkelitUsko ihmeiden mahdollisuuteen on viime vuosisatoina kyseenalaistettu rajusti. Hyviä syitä äärimmäiseen skeptisyyteen ei kuitenkaan ole olemassa.
ArtikkelitKristinusko on uskontokunnista vainotuin. Kristittyjen vainoista raportoivan Open Doors -järjestön mukaan vuonna 2015 ainakin 7 000 kuoli uskonsa tähden ja vainottuja kristittyjä oli 350 miljoonaa...
ArtikkelitEpäilysten, pettymysten ja tappioiden hetkellä kokemus kastetuksi tulemisesta muistuttaa uskovalle, että hänet on otettu Jeesuksen omaisuudeksi.
ArtikkelitHelluntailaisuutta on pidettynä hajanaisena joukkona. Erään arvion mukaan siihen lukeutuu noin 11 000 kirkkokuntaa tai liikettä. Pirstaleisuus on kuitenkin vain osatotuus. Merkittävä osa helluntailais...
ArtikkelitParantumisten ja muiden ihmeiden tavoin kielillä puhuminen voi olla merkki uskosta osattomalle. Mutta oletko rukoillut, että osaisit myös selittää puhumasi sanoman?
ArtikkelitParhaat kirjalliset lähteet kristinuskon päähenkilöstä ovat Raamatun neljä evankeliumia. Hänestä jäi kuitenkin mainintoja myös juutalaisiin ja kreikkalais-roomalaisiin teksteihin.
ArtikkelitPommi-iskujen, pakolaisongelmien ja kasvavan rasismin keskellä kamppailevassa Euroopassa helluntaiherätys hakee yhä syvempää yhteyttä. Euroopan Helluntaiyhteisön PEF:n yleiskokous pidettiin maaliskuun...
ArtikkelitKenian Full Gospel -helluntailiike pyrkii puuttumaan afrikkalaisen kristillisyyden kipukohtiin eli menestysteologiaan, moraalin ongelmiin ja kansanuskontoihin kuuluvien haitallisten tapojen ja uskomus...
ArtikkelitEnsimmäinen Suomen helluntailähetyssaarnaaja Emil Danielsson lähti yli 100 vuotta sitten Keniaan. Suomen helluntaiseurakuntien virallinen lähetystyö siellä alkoi 1949. Työstä on syntynyt itsenäinen he...
ArtikkelitMaaliskuun alussa Kroatian Zagrebissa pidetyssä Euroopan Helluntaiyhteisön (PEF) vuosikonferenssissa yhteisöön liittyi neljä helluntaikirkkoa; muun muassa ensimmäinen irlantilainen jäsenyhteisö, Irlan...
ArtikkelitJo alkuseurakunnan päivinä Pyhä Henki johti kristityt hyväksymään muukalaiset yhteyteensä. Maahanmuutto on tuonut länsimaisille seurakunnille nyt samanlaisen haasteen.
ArtikkelitKristillinen elämäntapa saa aina muotonsa käsillä olevassa kulttuurissa.Siksi tavoiteltava uskonelämä ei takerru muinaisiin hartauden muotoihin vaan näkyy ennen muuta siinä, miten suhtaudumme aikamme...
ArtikkelitJokainen meistä kuuluu yhteisöihin. Olemme jäsenenä esimerkiksi perheessä, suvussa ja seurakunnassa. Suuri osa ihmisistä toimii päivittäin koulu- tai työyhteisössä. Myös erilaiset yhdistykset, seur...
ArtikkelitKun terroristit surmasivat vuosi sitten pariisilaisen satiirilehden Charlie Hebdon 12 toimittajaa, ihmiset ympäri maailman osoittivat solidaarisuuttaan: ”Je suis Charlie. Minä olen Charlie.” Tuosta la...
ArtikkelitToisen maailmansodan aikana natsijohtaja Adolf Hitlerin määräyksestä Raamattu muutettiin kansallissosialistisen puolueen ideologiaa vastaavaksi. Juutalaisten merkitys Jumalan omaisuuskansana poistetti...